Softia on Bojossakin käsittääkseni on
kolmessa toisistaan eristetyissä lentotietokoneessa, ja kolmessa varatietokoneessa. Näiden sisäinen arkkitehtuuri on monen järjestelmän osassa kahdennettu. Laippojen asennoista antaa tietoa antureiden lisäksi myös niitä liikuttavat moottorit. Aika kaukaa haettu uskomus.
Kun samaa softaa ajetaan monessa tietokoneessa, se bugaa niissä kaikissa samassa tilanteessa samalla tavalla. Se, että Ariane V:n tietokoneet oli kahdennettu ei pelastanut sen esilentoa kun molemmissa sen ohjaustietokoneissa tapahtui sama ylivuoto ja molemmat laski sen nopeuden samalla tavalla väärin.
Tässä sulla menee kyllä perusfysiikkakin nyt jollain tapaa sekaisin. Lisäksi et ota huomioon voiman suuntausta. Jos kone on alaspäin suuntautuvalla liikeradalla, ei nostovoima suuntaudu suoraan painovoimaa vastaan. Tämän vuoksi nostovoiman alijäämä muodostaa kiinteän negatiivisen pystynopeuden. Vastaavasti nousussa, nostovoiman ylijääämä muodostaa tasaisen positiivisen pystynopeuden.
Kannnattaa katsoa peliin, että kenellä se perusfysiikka menee sekaisin.
F=ma.
a = kiihtyvyys, ei nopeus.
Nostovoiman alijäämä aiheuttaa sen, että kone
alkaa kiihtyä alaspäin, ja nostovoiman ylijäämä aiheutta sen, että kone
alkaa kiihtyä ylöspäin
Niin kauan kuin se nostovoiman alijäämä säilyy, se kone kerää lisää sitä negatiivista pystysuuntaista nopeutta eli sen putoamisnopeus kasvaa, ja niin kauan kuin se nostovoiman ylijäämä säilyy, se kone kerää lisää sitä positiivista pystysuuntaista nopeutta, eli sen nousunopeus kasvaa.
Käytännössä vaan äärimmäisen nopeasti löytyy tasapainotila; kun koneen lentosuunta muuttuu kohti maanpintaa, sen siipien kohtauskulma heti kasvaa, ja siten sen siipien nostovoima taas kasvaa, tai kun koneen lentosuunta muuttuu poispäin maanpinnasta, sen siipien kohtauskulma heti pienenee ja sen siipien nostovoima heti pienenee.
Ja kun koneen lentosuunta muuttuu kohti maapallon keskipistetää, myös painovoima alkaa osoittamaan samaan suuntaan kuin koneen lentosuunta, jolloin painovoima alkaa kiihdyttämään konetta, tai kun koneen lentosuunta muuttuu poispäin maapallon keskipisteestä, painovoima alkaa osoittamaan osittain poispäin koneen lentosuunnasta, jolloin se alkaa hidastamaan konetta.
Sama alkuperäinen alijäämä nostovoimassa aiheuttaa aivan erilaisen putoamisnopeuden eri nopeuksissa, ja sama alkuperäinen ylijäämä nostovoimassa aiheuttaa aivan erilaisen nousunopeuden eri nopeuksissa.
Korkeus on suoraan lineaarisesti (potentiaali)energiaa, sen muutos on tehoa.
Kineettinen energia taas on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin, sama voima eli sama kiihtyvyys muuttaa eri määrän energiaa muodosta toiseen eri nopeuksissa.
Suuremmalla nopeudella sama voima tekee paljon suuremman työn.
Koneen nousunopeuden kannalta oleellinta ei ole että paljonko sen siivistä saadaan nostetta (koska sitä ylimääräistä nostetta tarvitaan efektiivisesti vain sen nousun aloittamiseen) vaan se, paljonko sillä koneella on nopeutta ja työntövoima-paino-suhdetta.
F-104 äärimmäisen pienine nysäsiipineen oli 1960-luvun parhaiten nousevia koneita, Bf 109 pienine siipineen oli toisen maailmansodan parhaiten nousevia koneita,
Luulen, että sua auttaisi hahmottamaan tämä paremmin jos katsot vaikkapa ihan yleisilmailijoille tarkoitetun kuvan lentokoneisiin vaikuttavista voimista.
Olen katsellut noita (yksinkertaistettuja) kuvia jo ala-asteella, eikä niissä ole mitään mitä en jo tietäisi.
Ja tosiasiassa indusoitu ilmanvastus ja siipien nostovoima on käytännössä sama voima, joka kohdistuu jonnekin takaviiston ylös (enemmän ylöspäin kun taaksepäin).
Tästä vaan yhtä komponenttia kutsutaan ilmanvastukseksi ja toista komponenttia nosteeksi.
Ja kordinaatistoja on tosiaan kolme, tai oikeastaan neljä
1) kordinaatisto maanpinnan suhteen
2) kordinaatisto koneen liikesuunnan suhteen
3) kordinaatisto koneen asennon suhteen
3a) koneen työntövoiman eli potkuriakselin tai suihkumoottorin työntövoima-akselin suhteen
3b) koneen siiven suunnan suhteen siiven etureunasta siiven jättöreunaan kulkevan viivan mukaan
Ja nuo yksinkertaiset kuvat yleensä olettavat että 2 ja 3a on samat, mikä ei todellakaan erityisesti pienissä nopeuksissa pidä paikkaansa. Lisäksi ne liioittelevat sitä, kuinka paljon 1 ja 2 nousutilanteessa yleensä eroavat toisistaan (erityisesti pienitehosilla pienilmailukoneilla jonka kuva niistä yleensä löytyy)