Sassi: Riittävä rahoitus avainasemassa
16.1.2020 07.00
Kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja kehitysyhtiöiden toimitusjohtaja Otto Huttunen kertovat projektin taustaa ja perusteluja.
Keskustele
Eija Ruoho
Sassin alueen kehittämistä lentotoiminnan ympärille alkoi vahvasti viitoittaa vuonna 2016 tehty Master Plan. Suunnitelmat kehittyivät isoon mittakaavaan mutta yhtä puuttui: rahoitus.
– Tajusimme, että oman rahoituksen ja avustusten turvin saadaan vain pätkä kiitorataa eikä se riitä. Ainoastaan kokonaisuus tekee tästä elinvoimaisen. Riittävän iso rahoituspotti tarvittiin, ja pian oli selvää että sitä ei löydy Suomesta, sanoo hankkeessa alusta asti tiiviisti vaikuttanut MW-Kehityksen ja Yrken toimitusjohtaja Otto Huttunen.
Eri vaiheiden kautta löytyi kiinnostunut ulkomainen rahoittaja, jolla on myös kaksi muuta matkailun kehityshanketta vireillä Suomessa. Sassin hanke on kuitenkin ainoa, jossa kunta on mukana.
– Tämä on tuonut erityiset vaatimuksensa prosessiin, ja asioita on tarkastettu lakimiesten kanssa useaan kertaan, sanoo Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen.
Nyt ollaan kuitenkin pisteessä, jossa juridiset tarkastukset on tehty, ja projekti tuodaan julkisuuteen ja päätöksentekoon.
MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA
Jos kaupungin päättäjät hyväksyvät sopimukset, hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy pääsee aloittamaan toimintansa tämän vuoden huhtikuussa. Hankeyhtiö käynnistää tarkemman suunnittelun, ryhtyy rakennuttamaan kokonaisuutta ja hakee alueelle suunnitelluille liiketoiminnoille ostajat.
Esimerkiksi hotellille haetaan operaattori, joka todennäköisesti on ulkomainen. Hotellin rakentaminen alkaa aikaisintaan 2021.
– Ensimmäiset kolme vuotta rakennetaan infraa, sanoo Huttunen.
Rakentaminen voidaan aloittaa alueelta, missä asemakaava on jo voimassa. Ensimmäisenä vuorossa ovat kiitotie ja liikerakennus. Hankeyhtiö myös huolehtii pilaantuneiden maa-alueiden massanvaihdoista.
Kaupungin näkökulmasta Sassin myönteiset talousvaikutukset konkretisoituvat vuosien viiveellä, mutta suurta riskiäkään ei Auvisen ja Huttusen mukaan ole.
– Kaupungin pitää hoitaa omat velvoitteensa, mutta kaupunki ei ole osallisena hankeyhtiössä. Investointi tehdään ulkomaisen rahoittajan rahoilla. Yrkeltä tai kaupungilta ei ole pyydetty takauksia eikä takausvastuita ole missään tilanteessa tulossa Yrkelle tai kaupungille, sanoo Auvinen.
Kolmen vuoden 10 miljoonan sopimussakkotalletusta varten kaupunki joutuu ottamaan lainaa.
– Kaupungin nettovelka ei kuitenkaan kasva, sillä talletus tehdään kaupungin omalle tilille, sanoo Auvinen.
Myöskään maa-alueiden osto ja edelleen myynti hankeyhtiölle ei ole kaupungille tappiollista toimintaa, sanovat Auvinen ja Huttunen.