Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

Pankkitakaus yritykselle
Pankkitakaus auttaa yrityksen riskienhallinnassa
Pankkitakaus
Pankkitakaus - Säästöpankki
Mikä on pankkitakaus? - Minilex

Ja näissä tekstiä pankkitakauksesta, mikä olisi ollut vaihtoehto 10 milj. lainalle kolmeksi vuodeksi 6% korolla. En tiedä, mitä nämä maksavat, mutta kunnalle todennäköisesti erittäin halpoja, pankki kun saa omansa kunnalta takaisin satavarmasti.

Ainoa ongelma pankkitakauksessa on, että pankkia on vähän v:sti vaikeampi koijata, kuin isoa international biznestä pää märkeänä tekevää kunnallispomoa tai poliitikkoa. Siksi ei varmaan ole kelvannut Luigeille.
Juuri pankkitakaushuijauksiin erikoistuneena kaksikkona heistä varoitellaankin tuolla netin scam sivustoilla.
 
Screenshot_20200206-205139__01.jpg

Laitoin piruuttani tämmöisen kommentin Osannan IG:iin. Aika nopeasti oli pääsyni estetty tuonne vai onko koko tili poistettu, francesco.osanna ??
Tili näkyy instassa vielä. Kommenttisi nopsaan poistettu. Tuo on muutenkin niin koomista, että ihan easyjetillä lennelty ympäri mualimmaa, patsastelu nähtävyyksien edessä monte carloa myöten. Tuon pitäisi sitten vakuuttaa, että ihan oikeat pisnesmiehet asialla.
 
Tuntuu olevan tuo Osannan instassa kuvattu
Café de Paris Monte-Carlo -ravinteli olevan ihan "Official Seal of VMP"! Muun muassa Zinzino-koijarit ovat useasti maininneet sen tarjoavan samaa luxus-brändi-kahviaan kuin hekin.

Vilkaisin suomi24 Mänttä-Vilppula -foorumia; kylläpä saa mänttäläiset kunnanisät kyytiä. Voi valtuuston voimasuhteet heilahtaa seuraavissa vaaleissa.
 
Juuri pankkitakaushuijauksiin erikoistuneena kaksikkona heistä varoitellaankin tuolla netin scam sivustoilla.

Ei kai, vaan ihan takaushuijauksiin, jossa raha maksetaan faikki-escrow-agentille.

Pankkitakaus olisi uskoakseni monta pykälää vaikeampi huijarille, siksi ei varmaankaan ole italian pojille kelvannut.
 
Kannattaa fokusoitua myös selvittämään, kuka on mastermind kuvion takana. Uskon idean isän löytyvän jostain Suomesta. Olisi epätodennäköistö, että se olisi pantu alulle Italiasta tai Englannista, vaikka massikeisarit eli rahoittajahuntterit näistä maista tulevatkin. Uskon että tutkivat toimittajat selvittävät Tahko Bungalowsin, Golden Lake Villasin sekä Lakeside Airparkin yhteisen nimittäjän. Henkilöllä, joka on tämän lähtenyt rakentamaan pitää olla lakitiedon tuntemusta sekä sellaista talousrikollisuuden taustaa, joka ei ole aikaisemmin tullut esille, joten esimerkiksi aikaisemmin kähmineet tai möhlineet tahot eivät voi tulla kysymykseen.

Tex Willerissähän on muuten yhdessä varhaisista tarinoista rikoksia tekemässä sekä Willeriä ja Carsonia huijaamassa Proteus, monikasvoinen taitava naamioitsija, joka tuntuu koko ajan olevan sankarikaksikkoa askelen edellä. Huvittaa suuresti, kun löysin paikallisesta divarista italiankielisen Tex Willer -kirjaston kirjan, jossa juuri tämä Proteus -tarina alkaa. Kyse on siis älykkäästä rikollisesta, joka prosessin edetessä rakentaa itselleen koko ajan uusia henkilöllisyyksiä. Tyhmä ei ole sekään henkilö, joka tämän pilvilinnan on rakentanut.


generate_thumb.jpg
 
Erikoista muuten se, että tuo huijaripaljastusivusto, joka Seuran jutussakin mainittiin (taustalla mystinen Green), vihjasi Osannan ja Orcesen sekaantuneen huijauksiin jo maaliskuussa 2018. Miten voi olla nettaikana mahdollista, että Osannan kommentoi sivuillaan huijausväitteiden olevan 'fake news' vasta kolme kuukautta tapahtuneen jälkeen?
 
Kunta tekee tuollaisen investoinnin, niin maalikkona luulisi jutun menevän niin että hankkeen toteuttaja tekee takauksen, eikä niin että kunta tekee takauksen. Toki MV talous on kuralla, mutta kyllä se vähän uskottavampi kuin joku tuntumaton turisti.
Kiinnostavin kohta jutussa on "Kolmen vuoden 10 miljoonan sopimussakkotalletusta varten kaupunki joutuu ottamaan lainaa.". Kaupunginjohtaja Auvista olisi hyvä hilllostaa asiassa. Hänhän totesi yhdessä lethijutuista, että raha on laitettu tilille 'hyvän tahdon eleenä' mutta sopimussakostahan hän ei ole julkisesti puhunut.
Periaatteessa jo se, että Francesco saa tietää sen, että Mäkelä on kertonut luottamuksellisia tietoja julkisuuteen, riittää siihen, että hän on kokenut vahinkoa, eli mielipahaa. Riittää se, että Osanna kokee tulleensa kaltoinkohdelluksi, sopimusta on rikottu, raha siirtyy Italiaan. Ei tarvita kallita oikeusprosesseja, kun sopimuspuolet ovat asiasta sopineet. Kaiken lisäksi tässä ääliömäisesti laaditussa sopimuksessa on olennaista nähtävästi se, että se on laadittu väärinpäin. Eikö Osanna tulisi maksaa kaupungille 10 miljoonaa, jos hän ei saa hankittua luvattua 100 miljoonaa.
Nimenomaan. Suomen kaltaisessa valtiossa ja oikeusjärjestelmässä kun puhutaan julkisen sektorin toimijasta ja eteenkin kunnasta, joka ei voi niin vain "kadota" tai lähtä luikkimaan, ei ole mitään tarvetta edes hetkellisesti miettiä mitään sulkutilejä.
Varsinkaan kun Suomessa kunnat eivät voi mennä konkurssiin vaan loppupeleissä lasku ohjataan veronmaksajille. Täten siis tilanteessa kuin tilanteessa Osannan puoli olisi tässä turvattuna. Pahimmassa tapauksessa kymppimilli tai osa siitä tulisi vain hiukan myöhässä. Sen sijaan hämärä kusetussyytöksissä uiva italiaano feikkikelloineen voi tehdä mitä haluaa rahat saatuaan.

Voisin melkein lyödä vetoa että tuo sulkutili ei ole missään Italiassa vaan jollain offshore-yrityssaarilla tai jos on Italiassa niin tarpeen tullen raha ohjataan Gibraltarille, Panamaan yms. ja sieltä sitten minne vain eikä tietoja luovuteta. Jos jollain tempulla Interpol pääsisi tuonne asti selvittämään asiaa, niin siinä vaiheessa firma on jo suljettu, kirjanpito poltettu ja asiakasvastaava kadonnut. Varmasti ihan peruskauraa tällaiset "väistötemput" noissa paikoissa.
 
Ei kannata Taidekaupungin sivuille postata kuin mielellään asiallisia kommentteja, koska siellä on nyt avoin foorumi asialliselle keskustelulle. Tuolla linkissä vilahti kokonaan uusi nimi Andrew Robinsonin kommenteissa, eli Luigino Bellusci. Tsekkasin nopeasti ja häneltä löyty pelkästään Englannista useampi kenkälaatikkopulju.



Ei ole Belluscin yrityskään eli South Europe Consulting mikään ikäyritys, eli on perustettu 2018 lopulla. Ylläolevassa linkissä on Mlanosta joku 'sentenza' eli tuomio?


Bingo! Bellusci on ollut mukana myös Seneca01:ssa, joka mainittiin Outi Salovaaran Seuran jutussa, jossa käytiin Osannan taustoja läpi.

"Seura kysyi Marshallin saarten veroparatiisiin rekisteröityneeltä SFP:ltä, mihin sen tiedot Osannan väitetyistä petoksista perustuvat. Bruce Greeniksi esittäytynyt SFP:n edustaja välitti sähköpostilla Seuralle valokuvia, joissa näkyy asiakirjoja, toimistotiloja ja joitakin ihmisiä.

Greenin mukaan kuvat on otettu roomalaisessa syyttäjänvirastossa 2018, kun virastoon oltiin jättämässä rikosilmoitusta Osannan tekemästä 1,2 miljoonan euron huijauksesta. Green ei yksilöinyt, millaisesta huijauksesta olisi kyse.

Kuvien asiakirjoissa on mainittu Seneca01-yhtiön nimi, joka oli yksi Osannan hetken aikaa hallinnoimista pöytälaatikkoyhtiöistä.

Green ei kuitenkaan lähettänyt Seuralle Osannan petoksen uhriksi väittämänsä yhtiön yksilöityjä yhteys- tai muita tietoja. Seura ei ole pystynyt varmistumaan huijatun yhtiön olemassaolosta, tai mistään SFP:n väitteiden totuudenmukaisuudesta."
 
Viimeksi muokattu:
Ei kannata Taidekaupungin sivuille postata kuin mielellään asiallisia kommentteja, koska siellä on nyt avoin foorumi asialliselle keskustelulle. Tuolla linkissä vilahti kokonaan uusi nimi Andrew Robinsonin kommenteissa, eli Luigino Bellusci. Tsekkasin nopeasti ja häneltä löyty pelkästään Englannista useampi kenkälaatikkopulju.

Onko linkkiä keskusteluun?

Kävin etsii sivuilla ja sieltä mitään löydä helposti. Offtopic: tonttipörssin löysin ja on kyllä halpaa maa tuolla päin
 

Se on ihan tuolla ja toiseksi ylin keskustelu, jossa on se Lakeside Airparkin kaaviokuva...
Alla tuo tuore kolumni.

8.2.2020 12.31 – PÄIVITETTY 14.03
Jyrki Pönkkä

Keskustele

Mänttä-Vilppulan kaupunki julkaisi perjantai-iltana tiedotteen verkkosivuillaan sekä sosiaalisessa mediassa.

Tiedotteessa kaupunki kertoi muun muassa seuraavaa: ”Monet mediat ovat viime päivinä uutisoineet Mänttä-Vilppulan elinvoimahankkeesta, Lakeside Airpark Finlandista. Useimmat uutiset ovat olleet kriittisiä, mutta kuitenkin asiallisia ja perustuvat niihin tietoihin, joita tähän mennessä on voitu avata tai joita julkisesti on ollut saatavilla. Joissakin artikkeleissa käytetyt lähteet ja internetistä haettu tarkastamaton tieto antavat kuitenkin varsin puutteellisen ja yksipuolisen käsityksen itse hankkeesta ja siihen liittyneestä kaupungin valmistelusta.”

”Lakeside Airpark Finland -hanketta on valmisteltu Mänttä-Vilppulan kaupunkikonsernissa huolellisesti usean vuoden ajan. Rahoituksen taustoihin ja juridiseen pohjaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Hanke on saatettu kaupungin julkiseen päätöksentekoon, koska on pystytty riittävästi varmistumaan hankekokonaisuuden lainmukaisuudesta.”

Kaupungin tiedote keräsi heti lukuisia kommentteja sosiaalisessa mediassa, jotka kaupunki kuitenkin myöhemmin poisti tai piilotti näkyvistä.

Sosiaalisen median kommenttien perusteella kävi ilmi, että alkuperäisessä tiedotteessa mainittiin lisäksi, että kaupunki harkitsee toimia lehdistöä vastaan. Tämä kohta tiedotteesta poistettiin myöhemmin perjantai-iltana.

Kaupunki perusteli kyseisen kohdan poistamista sosiaalisessa mediassa seuraavasti: ”Viimeinen kappale otettiin pois, ettei se anna virheellistä käsitystä. Lehdillä on sananvapaus ja juttujen taustoja voi kukin selvitellä saatavilla olevan tiedon valossa. Toivomme toki eettistä pelisilmää ja alkuperäinen kommentti liittyi puhtaasti valheellisen tiedon levittämiseen.”

Kaupungin ulostulo levisi sosiaalisessa mediassa moniin keskusteluihin myös valtuutettujen some-kanavissa. Lauantaihin mennessä kaikki päivitykset oli poistettu.


Mänttä-Vilppulan kaupunki on puhunut Sassi-hankkeesta yhteisöllisenä hankkeena. Perjantainen hyökkäävä ulostulo ei ole tapa saada yhteisöä puolelleen. Keskustelun rajoittaminen ja kommenttien poistaminen eivät myöskään ole sellaista tiedottamisen kulttuuria, mikä kasvattaa yhteisöllisyyttä.

Ottamatta kantaa itse Sassi-hankkeeseen Mänttä-Vilppulan kaupunki sai rauhassa usean vuoden ajan valmistella hankettaan ilman median painostusta. Kun kaupunki viimein tiedotti hankkeesta ja asia tuli päätöksentekoon, näyttää siltä, että kaupunki ei ollut lainkaan varautunut asian julkiseen keskusteluun.

Perjantainen ulostulo ja tiedottaminen pitkään jatkuneen hiljaisuuden jälkeen oli pohjanoteeraus, mikä ei nosta kaupunkilaisten luottamusta ja uskoa hankkeen kantavuuteen.

Viimeistään nyt kaupungin täytyisi ottaa härkää sarvista, astua julkisuuteen, tiedottaa ja vastata kysymyksiin - avoimesti. Ei rajoittaa keskustelua, eikä varsinkaan poistaa jo tehtyjä ulostuloja. Aika on nyt vihollinen.

Lisäys kello 14.02. Mänttä-Vilppulan kaupunki palautti osan kommenteista sosiaalisessa mediassa julkaisemaansa päivitykseen tämän kirjoituksen julkaisemisen jälkeen.
 
Se tosiasia, että hanke ei kestä kriittistä tarkastelua, ei muutu kommentit poistamalla.

Voisko nää texwillerit, elokuvaviittaukset ja muut vastaavat kuitenkin jättää pois kun eivät liity asiaan mitenkään.

Pahoittelen tosiaan itse aiheen ytimestä menevää kommentointia, mutta katsoin tuon aiemmin jo mainitun Hunttalan Matti -elokuvan ja se on niin osuva, että on pakko ottaa muutama lainaus. Elokuva siis kertoo kuvitteellisesta Matti Hunttalasta, joka huiputtaa kuvitteellista Hukansalmen kuntaa. Vaikka fiktiota onkin, niin mielestäni kirjailija (Simo Hämäläinen) on todennäköisesti tavoittanut jotain oleellista huijauksen psykologiasta.

apupoika: Mitäs täällä myydään?
Hunttala: Toivoa! Ihmisillä pitää aina olla toivoa, sairaaksihan ne muuten tulee. Aina pitää löytyä uutta, tuoretta toivoa.

Mänttä-Vilppulan FB-sivulla on kaupungin työntekijän kommentti:
"Tämä hankehan on nimenomaan vetovoimahanke, jolla pyritään muuttamaan tuota negatiivista väestökehitystä. Uusi yritystoiminta ja siihen liittyvä koulutus, junaliikenteen ulottaminen Mänttään sekä erilaiset asumisen ja matkailun konseptit, joita Sassiin on suunnitteilla, ovat merkittäviä koko alueen kehittämisen kannalta."

Eli todellakin, toivoa on ostettu ja myyty, niin fiktiivisen kuin todellisten huijareiden toimesta.

Toinen hyvä kohtaus elokuvasta:
Hunttala kunnan virkamiehille: "Kai te luulette asuvanne täällä ihan maailmannavan vieressä, mutta jos viitsitte karttaa vilkaista, niin helvetin kaukana tää on kaikesta"

Kolmas, jota vastaava toistuu varmasti vielä moneen kertaan Mänttä-Vilppulassa:
- Hunttalan Matti onkin huijari
- Nytkö sinä poikaraasu sen vasta huomaat.

Elokuva katsottavissa ilmaiseksi: Kun Hunttalan Matti Suomen osti
 
Viimeksi muokattu:
Mitähän tämä "eettinen pelisilmä" mahtaa suomeksi tarkoittaa? Onko siis paskapuhetta, että kaupunki on valmis etupeltoon tuuttamaan 10 miljoonaa sulkutilille? Jos on paskapuhetta, niin päättäneet tahot voi varmaan oikaista asiaa, kuten ministerikin toimi Halla-ahon kanssa?

Kenelläkään varmaan ei ole paljoa hanketta vastaan mikäli kaupungin rahaa alkaa liikkumaan vasta sitten kun jotain konkreettista on näkyvissä ja Cessnojen jylinä peittää paskapaperitehtaan pauhun alleen?
 
Meno on käymässä villiksi Mänttä-Vilppulassa: Liittyneeköhän kansainvälisen rahan tuomien businessmahdollisuuksien reviirijakoon?

Noin 35-vuotias mies löytynyt kuolleena Pirkanmaalla – poliisi ottanut ison joukon ihmisiä kiinni
Sisä-Suomen poliisilaitos tiedottaa saaneensa lauantaiaamuna hälytyksen yksityisasuntoon Mänttä-Vilppulaan. Kun poliisi oli matkalla paikalle, pyydettiin tapahtumapaikalle myös ambulanssi.

– Perillä todettiin, että 80-luvun puolivälissä syntynyt mies oli kuollut ulkoisen väkivallan seurauksena, poliisin tiedotteessa kerrotaan.

Asiaa tutkitaan tällä hetkellä rikosnimikkeillä tappo ja pahoinpitely. Poliisi on ottanut asunnosta kiinni peräti viisi ihmistä. Kiinniotetuista kaksi on miehiä ja kolme naisia.

– Heidän kaikkien osallisuutta tapahtumiin tutkitaan. He ovat epäillyn asemassa. Rikosnimikkeet saattavat lisääntyä ja/tai muuttua tutkinnan edetessä, poliisin tiedote päättyy.

Tapauksesta tiedotetaan poliisilaitoksen mukaan seuraavan kerran keskiviikkona.
 
Varmaankin eettisten pelisääntöjen noudattamiseen tiedottaja tuolla viittaa. Myös Mänttä-Vilppulan kaupunki on nyt hankalassa paikassa, jos se on allekirjoittanut noita salassapito- ja vaitiolosopimuksia. Nyt pitää selvittää, ovatko ylimmät päättäjät, eli kaupunginhallitus, ylittäneet asiassa toimivaltuutensa niin, että kunnan etu on kärsinyt. Tarvitaan ulkopuolinen selvittäjä tai poliisi. Hankkeen tulisi olla taloudellisesti läpinäkyvä. Näin ei nyt ole. Pitää selvittää hankkeen rahoituksen salassapidon syy ja vaatija. On erikoista, että KONSULTTI tässä tapauksessa vaatii kuntaa salaamaan hankkeen rahoituksen yksityiskohdat. Oulusta löytyy allaoleva tapaus.


"Oulun kaupungin on luovutettava sisäisen tarkastuksen muistioiden kopiot Oulun kaupunginteatteri Oy:stä Kalevan toimittaja Esko Aholle. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu asiaan saatiin eilen.

KHO piti siten voimassa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen lokakuulta 2017.

Kysymys oli maaliskuulle 2016 päivätyistä muistioista, jotka koskivat Oulun kaupunginteatteri Oy:n palvelujen ostoa teatterin taiteellisen johdon omistamilta ja hallinnoimilta osakeyhtiöiltä sekä muun muassa palkanmaksua näiden yhtiöiden kautta."

Arvatkaahan vielä, minkä takia sopimusosapuolet ovat tässä puhalluksessa Mänttä Vilppulan elinkeinoyhtiö YRKE Kiinteistöt ja Osanna Finland, eikä Mänttä-Vilppulan kaupunki ja Osanna. Koska kunnan omistama OY ei kuulu julkisuuslain soveltamisalaan. Salaamisen mahdollistamiseksi sirretty kunnalta kunnan oy:lle! Jos tässä olisi sopimusosapuolena Mänttä-Vilppulan kaupunki, olisivat asiakirjat sekä rahoitus julkista tietoa.


"Lainsäädännössä pohditaan parhaillaan, pitäisikö lakia muuttaa niin, että kaikki kuntien osakeyhtiöt kuuluisivat julkisuuslain soveltamisalaan.

– Nämä kuntien osakeyhtiöt, jotka eivät käytä julkista valtaa, jäävät nyt julkisuuslain ulkopuolelle. Siellä on paljon verorahojen käyttöön liittyvää päätöksentekoa ja sikäli julkisuus olisi perusteltua.

Mäenpää lisää, että kuntayhtiössä voi olla paljon myös salassa pidettäviä liikesalaisuuksia, mutta julkisuuslaki ei vaikuttaisi niihin niin, että liikesalaisuudet vaarantuisivat."



===


"Lisäksi laissa huomioidaan, että työntekijällä on salassapitovelvollisuus palvelussuhteessa ollessaan. Laki antaa kuitenkin työntekijälle oikeuden puhua asioistaan luottamushenkilöille.

Liikesalaisuuslaissa suojataan ilmiantajaa (engl. whistleblower), minkä tarkoitus on suojata sananvapautta ja yleistä etua ja paljastaa väärinkäytös tai laiton toiminta. Tällä varmistetaan, että tutkiville journalisteille, poliisille ja muille viranomaisille, kuten kilpailu- ja kuluttajavirastolle, voidaan edelleen luovuttaa salassa pidettäviäkin tietoja, kunhan tarkoitus on lain mukainen."



Salassapitotahto. Yrityksen tahto salata asiakirja vetoamalla omaan liikesalaisuuteensa ei yksistään ole ratkaiseva tekijä, mutta yrityksen näkemykset otetaan huomioon kokonaisharkinnassa. Jos kyse on yleisöjulkisuudesta, arviointiin ei vaikuta se, kuka sivullinen tietoja pyytää tai mihin tiedon pyytäjä tietoja aikoo käyttää. Kilpailuviranomainen oli päättänyt luovuttaa pyydetyn asiakirjan niiltä osin kun se ei sisältänyt yrityksen liikesalaisuudeksi katsottavia tietoja. Yrityksen mukaan julkisiksi todetut tiedot kuitenkin kertoivat merkittäviä asioita sen strategiasta, jonka vuoksi yritys oli vaatinut asiakirjan salaamista kokonaan. Hallinto-oikeuden mukaan liikesalaisuuden paljastuminen merkitsee yleensä yrityksen kilpailuedun menettämistä tai heikentymistä. Kyseessä oleva kirjelmä ei viranomaisen julkiseksi katsomilta osin sisältänyt sellaisia tietoja, jotka olisivat täyttäneet tämän ehdon. (Helsingin HAO 06360/08/1203) / Asiakirjan laatijan salassapitotahto ei ollut ratkaisevaa julkisuuslain soveltamisessa. Yrityksen valtiovarainministeriölle luovuttamia automallikohtaisia aikasarjoja koskevat tiedot autoveronlain valmistelussa eivät olleet liikesalaisuuksia sillä perusteella, että yritys itse oli halunnut pitää niitä sellaisina. (KHO 582/15.3.2002)
 
Viimeksi muokattu:
Ootteko huomanneet, että enää ei löydy Google-haulla Francesco Osanna scam (tai fraud) juuri mitään? Onko Google aina näin nopea?
 

Kyllä löytyy vielä! Suomi 24:ssa on myös Osanna-aiheinen keskustelu menossa. Jos jollakulla muuten on Twitter käytössään, niin sieltä olisi myös hyvä saada asiantuntijain ja harrastajien kommentteja aiheesta esimerkiksi screenshotteina. Otin tuon Rakennuslehden jutun pois, koska se on jo aimmin täällä ollut.


 
Viimeksi muokattu:
Nimenomaan. Suomen kaltaisessa valtiossa ja oikeusjärjestelmässä kun puhutaan julkisen sektorin toimijasta ja eteenkin kunnasta, joka ei voi niin vain "kadota" tai lähtä luikkimaan, ei ole mitään tarvetta edes hetkellisesti miettiä mitään sulkutilejä.
Varsinkaan kun Suomessa kunnat eivät voi mennä konkurssiin vaan loppupeleissä lasku ohjataan veronmaksajille. Täten siis tilanteessa kuin tilanteessa Osannan puoli olisi tässä turvattuna. Pahimmassa tapauksessa kymppimilli tai osa siitä tulisi vain hiukan myöhässä. Sen sijaan hämärä kusetussyytöksissä uiva italiaano feikkikelloineen voi tehdä mitä haluaa rahat saatuaan.

Voisin melkein lyödä vetoa että tuo sulkutili ei ole missään Italiassa vaan jollain offshore-yrityssaarilla tai jos on Italiassa niin tarpeen tullen raha ohjataan Gibraltarille, Panamaan yms. ja sieltä sitten minne vain eikä tietoja luovuteta. Jos jollain tempulla Interpol pääsisi tuonne asti selvittämään asiaa, niin siinä vaiheessa firma on jo suljettu, kirjanpito poltettu ja asiakasvastaava kadonnut. Varmasti ihan peruskauraa tällaiset "väistötemput" noissa paikoissa.
Taidekaupungin sivujen mukaan on talletettu suomalaiseen pankkiin.
 
Periaatteessa pankkitilin kotimaalla ei ole merkitystä, koska sopimuksessa on se nähtävästi se salattu kohta (josta keskusteltu täällä aiemmin), jossa annetaan Osannalle vapaat kädet käyttää se 10 miljoonaa euroa vakuutena, kun hän konsulttina hakee 100 miljoonaa Luxemburgista. Sopimusta rikottaessa sopimussakko voi tulla kummalle tahansa osapuolista. Osannan tapauksessa se on lainajärjestelyssä listattujen palkkioiden määrä (eli se rahamäärä minkä M-V on maksanut Osannalle), jos taas Mänttä-Vilppula tekee sopimusrikkeen, hinta on sen 10 miljoonaa. Aika erikoista että ainoa sopimussakoista vapaa taho on tässä Yrke eli yhtiön toimitusjohtaja Otto Huttunen. Asia on järjestety niin, että hän ei voi tässä joutua minkäänlaiseen taloudelliseen vastuuseen edes siinä tapauksessa, että M-V tekee sopimusrikkeen ja 10 miljoonaa katoaa. Sopimus on laadittu Yrken eduksi, sanotaanhan tuossa, että riittää että Yrke hoitaa velvotteensa ammattimaisella tavalla.

Kiva muuten olisi nähdä tuo lainajärjestelysopimus sekä kuulla, millaisia summia Francesco Osannalle on 2018-2019 maksettu. Jos kaupunki on ne maksanut, niistä tulisi löytyä mustaa valkoisella, elleivät sitten ole salassapidettäviä asiakirjoja. Kaupunki tosiaan joutuu ottamaan lainaa tuon sopimussakkosumman escrow-tilille maksaakseen.


sakko.jpg
sihto.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mitkähän ovat ilmeet tuolla M-V:ssä, jos ja kun tuo osoittautuu huijaukseksi ja Mäkelää on oikeustoimien voimin rangaistu :confused:

Muistaakseni Hämeenlinnassa se Sunny Car Center case meni samalla lailla, eli pilliin viheltäneet ja kusetuksesta julkisuuteen kertoneet persut joutui ainakin poliisitutkintaan. Ja Kiemunki (se kiero Hämeenlinnalainen poliitikko, joka joutui lopulta korvausvelvolliseksi) vieläpä jakoi persun (Lulu Ranne) yksityisiä raha- ja huoltajuustietoja julkisuuteen ja muille valtuutetuille kiusaamismielessä.

Tosin Lulu Ranne taisi päästä eduskuntaan viime vaaleissa, että lopulta oikeus ainakin siltä osin voitti. Harvoin pääsee persusta sanomaan, että siinä on mies/nainen paikallaan (ainakin paikallispolitiikassa).

Pitäisiköhän Osanna ACI Finlandille vihjaista Seinäjoesta, joka on avaruuden pääkaupunki... Sinne vois tehdä Space Park -alueen? Vaikka siihen Törnävän vanhan sairaala-alueen paikkeille... Olis lyhyt matka Provinssiinkin... (sori OT)

Nyt sitten oikeasti kannattaa olla hiljaa! Muuten Seinäjoen kunnan isät lähtee tuohon ihan heti.

Täällä hölmölässä (Seinäjoki) juuri tapettiin kaupungin toimesta oma keskusta jota oli kehitetty jo useamman vuoden ajan kalliilla, jotta saatiin Ideapark niminen peltihalli-peltomarketti n. 3km päähän keskustasta. Ja tämä on kuulemma hyvä juttu, kun kaupunkikeskustat on niin eilispäivää ja peltomarketit tulevaisuutta ja tuli kaupunkiin uusia työpaikkoja (kuolleen keskustan tulevaisuuden menetettyjä työpaikkoja ei nyt lasketa).
 
Nyt sitten oikeasti kannattaa olla hiljaa! Muuten Seinäjoen kunnan isät lähtee tuohon ihan heti.

Täällä hölmölässä (Seinäjoki) juuri tapettiin kaupungin toimesta oma keskusta jota oli kehitetty jo useamman vuoden ajan kalliilla, jotta saatiin Ideapark niminen peltihalli-peltomarketti n. 3km päähän keskustasta. Ja tämä on kuulemma hyvä juttu, kun kaupunkikeskustat on niin eilispäivää ja peltomarketit tulevaisuutta ja tuli kaupunkiin uusia työpaikkoja (kuolleen keskustan tulevaisuuden menetettyjä työpaikkoja ei nyt lasketa).

Offtopic: Pariinkin kertaan elämäni aikana Seinäjoella asuneena, on melkein surullista nähdä miten se kaupunkikeskusta on kuollut. Varsinkin Ideaparkin jälkeen. Lidl ja S-market jää Seinäjoella vähän kuitenkin "sivuun", ainakin näin autottoman näkökulmasta. Mutta onneksi siinä on "Anttilan" K-Supermarket, Marttilan K-market, Ruukintie K-market ja Uppan K-market. Muuten ruokakaupat taitaakin olla kadonnut.
Eikä noikaan mitään isoja ole. Autoa en sen takia ostaisi että pääsee hehtaarihalliin, enkä kyllä viitsisi kantaa ostoksiakaan pitkiä matkoja.
Tällä hetkellä tuleekin tehtyä kaikki "isommat" ruokaostokset netin kautta. 2krt/kk kun tilaa 100-150€ ruuat kotiin, niin riittää kun hakee lähisiwasta maitopurkin. Pitäkööt perkele peltomarkettinsa.
 
Täällä Hämeenlinnassakin on kaupungin keskusta onnistuttu pilaamaan. Kun Kauppakeskus Goodman rakennettiin moottoritien katteelle, torin vieressä oleva kauppakeskus tyhjeni ja läheisiltä kaduiltakin siirtyi paljon liikkeitä uuteen kauppakeskukseen. Keskustan palvelujen köyhtymistä oli jo aiemmin edistänyt vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittyminen Tiiriöön kolmen ja puolen kilometrin etäisyydelle keskustasta. Ei liiemmin huvita polkea pyörällä sinne asioidakseen jossain hehtaarihallissa, jossa joutuu kävelemään satoja metrejä etsiessään jotain tavaraa.
 
KMVLehdessä tänään

Olikohan tää nyt siis se juttu, jonka viikonlopun aikana piti ilmestyä ja selvittää asioita epäilijöillekin? :rofl:

Mutta joka tapauksessa kyseistä lehteä lukemalla selviää ainakin, ettei tämä hanke ole onneksi se ainoa Mänttä-Vilppulan vetovoimatekijä:


Komisario kertoo totuuden tilastojen takaa: Mänttä-Vilppulassa liikkuu kovia huumeita, rikollisia ja poliisin tiedossa on useita huumekämppiä – Vapautuvat vangitkin haluaa sinne, koska siellä saa rauhassa touhuta

"Komisario kertoo totuuden tilastojen takaa: Mänttä-Vilppulassa liikkuu kovia huumeita, rikollisia ja poliisin tiedossa on useita huumekämppiä – Vapautuvat vangitkin haluaa sinne, koska siellä saa rauhassa touhuta"
 
Ja ei siitä niin kauan ole, kun Salon kaupunki aikoi tulla Hyperloop-junaradan toiseksi pääksi ja Tukholma oli kuulemma toinen pää. Juna olisi kulkenut satoja kilometrejä tunnissa, ilmeisesti merenpohjaan upotettavaa putkea pitkin. Salon kaupungin projektiryhmät palaveroi varmaankin kerran viikossa ja suunnitteli asioita. Kuukausi ennen projektin lopettamista joku Salon ylipalaveroitsija meuhkasi netin uutisessa, kuinka hanke on täysin realistinen, eikä ole mitään syytä epäillä ...

Ja Helsinki-Tallinna junatunnelia ei kai ihan vielä ole ajettu alas, mutta eiköhän se kohta.

Eikä ole niin kauan sitten, kun Helsinkiin piti saada Guggenheimin museo, missä kävisi mitä lie tuhat kävijää päivässä. Onneksi ei onnistunut, mutta tämä oli kai jo lähellä.
 
Ja ei siitä niin kauan ole, kun Salon kaupunki aikoi tulla Hyperloop-junaradan toiseksi pääksi ja Tukholma oli kuulemma toinen pää. Juna olisi kulkenut satoja kilometrejä tunnissa, ilmeisesti merenpohjaan upotettavaa putkea pitkin. Salon kaupungin projektiryhmät palaveroi varmaankin kerran viikossa ja suunnitteli asioita. Kuukausi ennen projektin lopettamista joku Salon ylipalaveroitsija meuhkasi netin uutisessa, kuinka hanke on täysin realistinen, eikä ole mitään syytä epäillä ...

Ja Helsinki-Tallinna junatunnelia ei kai ihan vielä ole ajettu alas, mutta eiköhän se kohta.

Eikä ole niin kauan sitten, kun Helsinkiin piti saada Guggenheimin museo, missä kävisi mitä lie tuhat kävijää päivässä. Onneksi ei onnistunut, mutta tämä oli kai jo lähellä.

Pitäähän kuntapoliitikkojen päästä välillä päättämään isoista asioista, että tuntevat olonsa tärkeäksi ja pääsevät uutisiin.



Aiheeseen sopiva biisi. :smoke:
 
Eikä ole niin kauan sitten, kun Helsinkiin piti saada Guggenheimin museo, missä kävisi mitä lie tuhat kävijää päivässä. Onneksi ei onnistunut, mutta tämä oli kai jo lähellä.
Sanoppa muuta. Kokoomuksen oikeanlaidan ehdokkaan Wille Rydmanin ehdotusta hankkeen estämisestä kannatti jopa vasemmistoliiton väki Helsingin kaupunginhallituksen äänestyksessä.


Koko juttuhan oli muutenkin täysi farssi. Guggenheim ennen tuota kumottiin useita kertoja, mutta aina vain se Helsingin kaupunginjohtaja lähti mystisille "työreissuille New Yorkiin". Myöhemmin Helsingissä lounasteli Guggeleiden kanssa ja jollain tavalla tuo vain tuli takaisin uudestaan ja uudestaan äänestykseen pienen hiljaiselon jälkeen vaikka oli jo kumottu.
 

Tuore juttu KMV-lehdessä. Saako joku nostettua tekstin esiin tänne. Voisiko tuolla olla kaupungin kantaa myös mahdolliseen 'mustamaalauskampanjaan' tai 'perättömien huhujen leviämiseen netissä'.

KMV_tuore.jpg



Kannattaa suhteuttaa raha-asiat näissä hankkeissa. Salon Hyperloop-tutkimuskeskuksen - alueelle suunniteltiin siis sellaista, ei vielä varsinaista suoraa rataa / yhteyttä / linjaa ulkomailta budjetti oli 190 000 euroa josta puolet olisi tullut Tekesiltä. Seta tonnia on suolarahoja Lakeside Airparkin budjettiin verrattuna, promille suhteutettuna Mänttä-Vilppulan hankkeen rahoitussuunnitelmiin.

On toki mahdollsta, että Mänttä-Vilppulasa seuraa nyt kuukauden sisällä valitussuma, eli 'paikallset häiriköt haittaavat yritteliästä hanketta', jolloin hanke lopulta kaatuu, mutta sitä en tiedä, siirtyisikö siinä tapauksessa tuo 10 miljoonaa sopimussakkona Italian partamiehelle. Kaupunginhallituksen on kuitenkin pakko kokoontua jo ensi viikolla ja siellä päättää jonkinlaisesta tiedotustilaisuudesta alueen asukkaille. EI kannata odottaa sinne 16.3. saakka, jolle päivämäärälle se seuraava kokous on sovittu.

Sunny Car Centerin tapauksessa oli erikoista muuten se, että esim Tekniikan maailma nieli idean kokonaisena ennen kuin edes se ensimmäinen mainospylväs oli sinne paikalle pystytetty. Hanke sai kaikesa järjettömyydessään paljon kritiikitöntä julkisuutta.

Panostetaan nyt kuitenkin täällä tähän Lakeside Airparkiin ja keskitytään siihen liittyviin juttuihin, etteivät lukijat luule, että olemme joku teknologiaa ja kehitystä vastustavien vässyköiden ompeluseura.

Hyperloopin rahoittajana takana myös Richard Bransonin monialayhtiö Virgin. Branson on ehta miljardööri.



hyperloop.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Lakeside Airparkin rahoitus on jäänyt minulle siltä osin epäselväksi, että on puhuttu jostain 6% prosentin lainankorosta. Tämän koron paljasti ja vuoti julkisuuteen joku valtuutettu Tauno, henkensä ja maineensa uhalla.

Eihän tälläisiä projekteja yleensä suoraan ja itse lainarahalla rakenneta. Hankkeeseen otetaan mukaan partneri, joka rahoittaa koko hankkeen ja samalla omistaa sen. Tässä LAF-hankkeessa kunnan kehitysyhtiö Yrke Oy olisi vain pienellä osuudella mukana, kun taas Osanna ACI Finland Oy omistaisi pääosan ja rakentaisi. Ja sitten myöhemmin myy sen jollekin tehden tässä exit -kohdassa tilin. Tässä tapauksessa ilmeisesti myytäisiin mökki ja tontti kerrallaan lentoharrastajalle. Kunnan riski liittyisi lähinnä tähän infran rakentamiseen, kunnallistekniikkaan jne.

Lark linkitti eilen kunnan ja OACI'n tekemän julkisen yhteistyösopimuksen. Salassapidettäviä sopimuksia ovat osakassopimus ja rahoitusjärjestelysopimus. OACI'lle on luvattu jonkinlainen järjestelypalkkio rahoituksesta ja menettää sen, jos projekti ei toteudu. Ehtoihin oli myös lisätty, että ellei OACI kykene hoitamaan rahoitusta, hanke loppuu heidän osaltaan.

Yhteistyösopimuksessa mainittiin myös sana "exit", jolla viitataan yleensä pääomittajan poistumiseen hankkeesta, kun homma on valmis ja tuottoisa, ja pääomittaja myy osuutensa hyvällä tuotolla eteenpäin.

Sinänsä kunnalla ei ole ainakaan tuon yhteistyösopimuksen perusteella suuria riskejä. Kyseenalaista on, että onko Osannan puljulla mahdollisuutta tehdä oma osuutensa? Jos ei pysty, niin sopimuksen mukaan saa lähtöpassit ja sulkutilin rahat jää kunnalle. Mutta tosiaan osasopimusta ja eahoitusjärjestelysopimusta ei ole julkaistu.

Epäselväksi minulle jäi tuo mainittu 6% lainakorko. Onko tieto vain huhupuheita, jos ei ole, niin mihin se korko liittyy, koska on melkoisen suuri? Ja sitten, että kuka on koko homman rakennuttaja?

Sori, jos esitykseni jäi epäselväksi, tuossa vielä tuo lyhyt yhteistyösopimus:

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20201153-3-1.PDF
 
Joku kuitenkin hakee satavarmasti hankkeesta taloudellista hyötyä itselleen, kuten toki aina tämänkaltaisessa toiminnassa. Se, joka hankkeessa voi hävitä vähiten, on Yrke, jolla ei ole sopimussakollisia velvoitteita. Itse lainanhakukuvion rakentamisen taustalla ovat varmaankin Yrke kiinteistöt + Lex Auctor. Lakitoimisto on järjestänyt sopimukset, kiinteistötytäryhtiä taas pyörittänyt kaupungin sormensa ympärille sekä pumpannut hankkeeseen vuosina 2017-2020 oletettavasti isoja summia rahaa. Potentiaalisella rakennuttajalla tekee tiukkaa saada lentokaupunki valmiiksi 2026 mennessä, jos pelkkiin maarakennustöihinkin kuluu 2-3 vuotta. YLE:n MOT-ohjelman toimittajan kannattaa siis varmaan kysellä kaupungilta rahoitusjärjestelysopimuksen sekä osasopimuksen perään. Jos näitä ei ole julkaistu, niin silloin pyytää nähtäväksi. Jos ovat salattuja, niin silloin selvittää, millä perusteella ovat salattuja. Kiva olisi nähdä myös tuo valtiolle 2018 tehty Sassin avustushakemus. Silloinhan MW-kehitys haki hankkeeseen avustasta 500 000 euroa, mutta hakemus hylättiin.
Neuvottelut Osannan kanssa olivat tässä vaiheessa jo täydessä vauhdissa, olivat alkaneet varmaankin jo tammikuussa 2018.

 
Viimeksi muokattu:
Lakeside Airparkin rahoitus on jäänyt minulle siltä osin epäselväksi, että on puhuttu jostain 6% prosentin lainankorosta.


Mitä se 6% korko koskee? Luulin, että sitä kunnan ottamaa takauslainaa? Se 100 miljoonaahan tulee Osannalta pääomasijoituksena ja loput myytävien kiinteistöjen tuotosta. (tai tulisi, jos tämä olisi todellinen hanke)
 
Aamulehden siteeraaman Mäkelän mukaan 6% on 'sopimukseen liittyvä lainakorko'. Kyllä se nähtävästi on ihan relevantti luku, kun Mäkelältä ollaan selitystä vaatimassa. Kun joku saa avattua tuon KMV:n artikkelin, saamme silloin varmaan lisää tietoa siitä, mitä, miksi ja milloin on päätetty sopimuksesta salata. Olisiko tuo Mäkelän 6% kommentti tallennettu myös sinne 27.1.2020 kokouspöytäkirjaan. Toki kaupungin vastaus salassapitoa koskien voi olla myös ympäripyöreä 'salassa pidettäviä asioita meidän ei ole lupa kertoa, koska ne ovat salaisia'.
 
Lakeside Airparkin rahoitus on jäänyt minulle siltä osin epäselväksi, että on puhuttu jostain 6% prosentin lainankorosta. Tämän koron paljasti ja vuoti julkisuuteen joku valtuutettu Tauno, henkensä ja maineensa uhalla.

Eihän tälläisiä projekteja yleensä suoraan ja itse lainarahalla rakenneta. Hankkeeseen otetaan mukaan partneri, joka rahoittaa koko hankkeen ja samalla omistaa sen. Tässä LAF-hankkeessa kunnan kehitysyhtiö Yrke Oy olisi vain pienellä osuudella mukana, kun taas Osanna ACI Finland Oy omistaisi pääosan ja rakentaisi. Ja sitten myöhemmin myy sen jollekin tehden tässä exit -kohdassa tilin. Tässä tapauksessa ilmeisesti myytäisiin mökki ja tontti kerrallaan lentoharrastajalle. Kunnan riski liittyisi lähinnä tähän infran rakentamiseen, kunnallistekniikkaan jne.

Lark linkitti eilen kunnan ja OACI'n tekemän julkisen yhteistyösopimuksen. Salassapidettäviä sopimuksia ovat osakassopimus ja rahoitusjärjestelysopimus. OACI'lle on luvattu jonkinlainen järjestelypalkkio rahoituksesta ja menettää sen, jos projekti ei toteudu. Ehtoihin oli myös lisätty, että ellei OACI kykene hoitamaan rahoitusta, hanke loppuu heidän osaltaan.

Yhteistyösopimuksessa mainittiin myös sana "exit", jolla viitataan yleensä pääomittajan poistumiseen hankkeesta, kun homma on valmis ja tuottoisa, ja pääomittaja myy osuutensa hyvällä tuotolla eteenpäin.

Sinänsä kunnalla ei ole ainakaan tuon yhteistyösopimuksen perusteella suuria riskejä. Kyseenalaista on, että onko Osannan puljulla mahdollisuutta tehdä oma osuutensa? Jos ei pysty, niin sopimuksen mukaan saa lähtöpassit ja sulkutilin rahat jää kunnalle. Mutta tosiaan osasopimusta ja eahoitusjärjestelysopimusta ei ole julkaistu.

Epäselväksi minulle jäi tuo mainittu 6% lainakorko. Onko tieto vain huhupuheita, jos ei ole, niin mihin se korko liittyy, koska on melkoisen suuri? Ja sitten, että kuka on koko homman rakennuttaja?

Sori, jos esitykseni jäi epäselväksi, tuossa vielä tuo lyhyt yhteistyösopimus:

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20201153-3-1.PDF

Voisiko se 6% liittyä siihen kaupungin maksmaan 10 miljoonan erään jota Osana saa käyttää vakuutena lainalleen ja jonka kaupunki menettää Osanalle jos tulee jotain mielipahaa.
 
Ja vaikka Sunny Car Centeriin palaaminen alkaa olemaan jo kiusallista, niin siellä se pääjehu sai jopa poliisilta ja pankilta varoituksia "että nyt on jotain hämärää tekeillä, olemme keskeyttäneet tilisiirtosi huijareille" ja silti se siirsi ne rahat.

Tässäkin Osana tapauksessa on kaupunki voinut saada ensin esim. kriittistä palautetta omilta lakimiehiltään jne. ja sitten ovat vaihtaneet lakimiehet ja lakitoimiston sellaiseksi josta saa itseä miellyttäviä vastauksia. Yleensä kun tarpeeksi syvällä ollaan erilaisissa rikastumishuijauksissa (jollainen tämäkin kaupungin silmissä on) niin silloin on taipumus siirtää kaikki negatiivinen pois mielestä ja siivota tieltään kaikki järjenpuhujat.

Ja lisäksi kannattaa muistaa, että pääosin kaupunkien ja kuntien poliittiset johtohenkilöt eivät ole valittuina ammattitaidon vuoksi vaaleissa, vaan lähinnä paskanpuhumisen perusteella. Hämeenlinnassa Kiemunki oli monissa vaaleissa äänikuningas ja siksi johtoasemassa. Ne äänet tuli juuri sen takia, että mouhosi kovaan ääneen ja arvosteli enemmän muita kuin tarjosi ratkaisuja. Ja osasi olla vieläpä harvinaisen härski, eli tiesi tarkkaan ketä haukkua ja herjata niin ettei osunut omiin äänestäjiinsä (pääosin kouluttamattomia ja katkeria keski-ikäisiä duunareita) joihin "kaikki on muiden vika" tyylinen retoriikka uppoaa.
 
Rikasatumishuijaus on oikea sana kyllä tälle kuviolle. Yrken toimitusjohtaja on muuten myös yksi sijoitusyhtiö Länsi-Suomen kasvukolmio Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Esa Lintula pullahtaa esiin myös kolmiosta. Hän on Mänttä-Vilppulan kunnanvaltuuston jäsen, joka antoi hankkeelle jaa-äänensä. Ohessa vielä linkkinä 27.1.2020 kokouksen pöytäkirja.

 
Luulisi, että kaupunki saisi halvemmallakin lainaa kuin 6%:lla. Tuohan tasoa, millä vakuudettomat jantterit ostavat osarilla saksantuontiritsojaan.

Joka tapauksessa MV on tuhonnut satoja tuhansia veronmaksajien rahoja excursioilleen Saksaan pikkulentokonepuistoihin, suunnitelmiin, markkinointiin, havainnekuviin yms.

Todennäköisesti Osanna ei tulee saamaan kengättyä rahoja MV:sta, vaan projekti kuihtuu pikkuhiljaa mahdottomuuteensa ja Osanna Advisorin avuttomuuteen. Osanna saa pitkään esitellä tätä hommaa refesenssinään seuraaville kohteilleen, vaikkei hommasta tullut mitään. Uskon, ettei Mäntti- Vilppulassakaan ole niin tyhmää porukkaa, että menettäisivät tuo 10 M€ sakkosumman Osannalle.

MV menetykset tulevat olemaan nämä satojen tonnien valmistelukulut sekä ansaitusti saatu typeryyden maine, kun ollaan uskottu Osannan ja Goffin kaltaisten tyyppien kykyihin rakentaa jotain suurempaa, kuin lapselliset webbisivut ja instagram-tilit. Täällä jokainen io-tech'n jäsen olisi voinut Koskis-pullon hinnalla tehdä netissä pikahaun ja ilmoittaa MV:n kunnanisille, että antakoot Osannan vain etsiä Aliexpressistä kellojaan Italiassa ja turha on häntä vaivata Suomen matkalle.

Samaten jokainen järkevä ihminen voisi sanoa, että turha on enää rakentaa käytännössä uutta harrastekenttää huonolle maapohjalle ja lyhyelle alueelle. Ja samaten turhaa houkutella jotain miljonäärejä Suomen räntäsateeseen harrastelemaan lentelyä. Kaavoittaisivat vaan radan vierustan pienteollisuusalueeksi ja rannat (ellei saastuneen maanvaihto tule kalliiksi) omarantaisiksi mökki- ja omakotialuetonteiksi. Luulisi, että näillä olisi kysyntää sen verta, että saisivat ainakin rahansa takaisin.
 
. Kaavoittaisivat vaan radan vierustan pienteollisuusalueeksi ja rannat (ellei saastuneen maanvaihto tule kalliiksi) omarantaisiksi mökki- ja omakotialuetonteiksi. Luulisi, että näillä olisi kysyntää sen verta, että saisivat ainakin rahansa takaisin.

Valitettavasti yliarvioit Mänttä-Vilppulan houkuttelevuuden.
 

En ymmärrä pylväitä, mutta viitannee siihen, että Softum, joka jotenkin Yrkeen yhteyksissä, on tehnyt 2018 kohtalaisen hyvää tulosta. Entisessä pirtutehtaassa. Tarjoaa muiden muassa isännöintipalveluja sekä nähtävästi muita kiinteistö- sekä sijoituspalveluita.
 
Tässäkin Osana tapauksessa on kaupunki voinut saada ensin esim. kriittistä palautetta omilta lakimiehiltään jne. ja sitten ovat vaihtaneet lakimiehet ja lakitoimiston sellaiseksi josta saa itseä miellyttäviä vastauksia. Yleensä kun tarpeeksi syvällä ollaan erilaisissa rikastumishuijauksissa (jollainen tämäkin kaupungin silmissä on) niin silloin on taipumus siirtää kaikki negatiivinen pois mielestä ja siivota tieltään kaikki järjenpuhujat.
Kyse voi olla idioottien sokeudesta asialle tai sitten korruptiosta. Ei voi poissulkea tilannetta että MV valtuustossa olisi väkeä jotka pelaavat Osannan kanssa samaan pussiin ja haluavat kavalluksesta osingot. Kuten esim. hyvin todennäköisesti Ritaluoma toimi Sunny Car Centerin tapauksessa.

Ja lisäksi kannattaa muistaa, että pääosin kaupunkien ja kuntien poliittiset johtohenkilöt eivät ole valittuina ammattitaidon vuoksi vaaleissa, vaan lähinnä paskanpuhumisen perusteella. Hämeenlinnassa Kiemunki oli monissa vaaleissa äänikuningas ja siksi johtoasemassa. Ne äänet tuli juuri sen takia, että mouhosi kovaan ääneen ja arvosteli enemmän muita kuin tarjosi ratkaisuja. Ja osasi olla vieläpä harvinaisen härski, eli tiesi tarkkaan ketä haukkua ja herjata niin ettei osunut omiin äänestäjiinsä.
Tässä on koko politiikan ydin tiivistettynä.

Luulisi, että kaupunki saisi halvemmallakin lainaa kuin 6%:lla. Tuohan tasoa, millä vakuudettomat jantterit ostavat osarilla saksantuontiritsojaan.

Joka tapauksessa MV on tuhonnut satoja tuhansia veronmaksajien rahoja excursioilleen Saksaan pikkulentokonepuistoihin, suunnitelmiin, markkinointiin, havainnekuviin yms.

Todennäköisesti Osanna ei tulee saamaan kengättyä rahoja MV:sta, vaan projekti kuihtuu pikkuhiljaa mahdottomuuteensa ja Osanna Advisorin avuttomuuteen. Osanna saa pitkään esitellä tätä hommaa refesenssinään seuraaville kohteilleen, vaikkei hommasta tullut mitään. Uskon, ettei Mäntti- Vilppulassakaan ole niin tyhmää porukkaa, että menettäisivät tuo 10 M€ sakkosumman Osannalle.

MV menetykset tulevat olemaan nämä satojen tonnien valmistelukulut sekä ansaitusti saatu typeryyden maine, kun ollaan uskottu Osannan ja Goffin kaltaisten tyyppien kykyihin rakentaa jotain suurempaa, kuin lapselliset webbisivut ja instagram-tilit. Täällä jokainen io-tech'n jäsen olisi voinut Koskis-pullon hinnalla tehdä netissä pikahaun ja ilmoittaa MV:n kunnanisille, että antakoot Osannan vain etsiä Aliexpressistä kellojaan Italiassa ja turha on häntä vaivata Suomen matkalle.

Samaten jokainen järkevä ihminen voisi sanoa, että turha on enää rakentaa käytännössä uutta harrastekenttää huonolle maapohjalle ja lyhyelle alueelle. Ja samaten turhaa houkutella jotain miljonäärejä Suomen räntäsateeseen harrastelemaan lentelyä. Kaavoittaisivat vaan radan vierustan pienteollisuusalueeksi ja rannat (ellei saastuneen maanvaihto tule kalliiksi) omarantaisiksi mökki- ja omakotialuetonteiksi. Luulisi, että näillä olisi kysyntää sen verta, että saisivat ainakin rahansa takaisin.
6% korko lainalle on aivan absurdi.
Nuo sadat tonnit ja niiden menetykset on vain hyväksyttävä sekä tulevatkin tappiot ja nyt maksimoitava pyrkimys estämään tuo 10 megan puhallus. Jos Osanna katoaa rahojen kanssa ja muuttotappioiselle MV:lle jää käteen 10M velka 6% korolla niin sen jälkeen koko kunta otetaan valtion pakko-ohjaukseen ja lasku tulee veronmaksajille.
 
Tässä KMV-lehden klo 9.41 päivitetty juttu tekstimassana. Tämä on hyvä ja kattava juttu eikä kiviä ole jäänyt kääntämättä. Kuka muuten päättää sen, mitä on 'hankkeelle aiheutunut merkittävä haitta'? Myös jutun viimeinen kommentti, eli 'mikä tahansa vaihtoehto on Sassia huonompi' kaupungin kehittämiseen littyen on aika makaaberi. Annetaan kuva siitä, että Sassi on ainoa mahdollisuus. Jos hankkeeseen ei ryhdytä, kaupunki hukkuu. Hankkeen vastustajat ovat sitten luonnollsesti vastuussa kaikesta, eivät hanketta piippuun ajaneet virkamiehet.

KMV_tuore.jpg

Epäilykset eivät ole horjuttaneet toimijoiden luottoa Sassin hankkeeseen: Kaupunki vastaa kysymyksiin ja väitteisiin rahoituksesta, julkisuudesta, ekologisuudesta ja salassapidosta
9.2.2020 09.36 – PÄIVITETTY 09.41

Italialainen Osanna Group valittiin Mänttä-Vilppulaan suunnitellun mittavan kiinteistöhankkeen rahoittajaksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen 27.1. Kokouksen jälkeen tiedotustilaisuuden pitivät Osanna ACI Finland Oy:n pääomistaja Francesco Osanna (vas.) ja toimitusjohtaja Luigi Orcese (oik.), kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen.ERIIKA AHOPELTO

Keskustele
Eija Ruoho
Mänttä-Vilppulan valtuuston tammikuussa 2020 hyväksymä 250 miljoonan euron elinvoimahanke Sassin alueelle on herättänyt valtavasti huomiota ja keskustelua. Kaupunkilaiset ovat ilmaisseet huoliaan ja epäilyjään eri foorumeilla, kuten KMV-lehden ja useiden muiden medioiden kommenttipalstoilla sekä sosiaalisessa mediassa.

KMV-lehti kokosi eri kanavista väitteitä ja kysymyksiä, joihin kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen vastasivat. Huttusen mukaan lisää konkreettista tietoa hankkeen etenemisestä on luvassa, kun kaupunginvaltuuston päätös saa lainvoiman 5. maaliskuuta.

Osa kysymyksistä on suoraan yleisön kommenteista.

Kielteistä ja myönteistä julkisuutta
Paljonko hanke on herättänyt huomiota Suomessa ja ulkomailla, paljonko olette saaneet yhteydenottoja asian tiimoilta? Mihin asioihin niissä on kiinnitetty huomiota?

– Hanke on otettu paikallisesti innokkaasti vastaan, palaute pääosin myönteistä tai erittäin myönteistä. Iso avaus, jota on odotettu. Kokoluokka sellainen, jolla vaikutusta tulevaan kehitykseen. Diilin ehtoja kiitellään: kunnan riskit hyvin rajattu ja lähes olemattomat. Muualta Suomesta tulee myös tsemppausta. Terävän kärjen hanke, jossa Suomen eri vahvuudet yhdistyvät. Ulkomaiset yhteydenotot liittyvät jo suoraan asiakkuuksiin. Tulee tiedusteluja, joko nyt voi ostaa taloja tai tuoda liiketoimintaa.

Varmaankin olette tietoisia hankkeeseen kohdistuvista epäilyistä?

– Palaute itse hankkeesta on ollut kauttaaltaan hyvin myönteistä. Mitä kauemmaksi Mänttä-Vilppulasta mennään palaute on sitä asiakeskeisempää. Tulevat asiakkaat ovat noteeranneet hankkeen käynnistymisen ja pyrkivät varmistamaan, voivatko tulla käymään. Kohun mittasuhteet saaneesta rahoittajan ihmettelystä puuttuu pitävät faktat. Mielipiteitä ja asenteellisuutta on kyllä ilmassa reilusti, sen tunnistaa jokainen. Kaiken kaikkiaan ihmiset tunnistavat hyvin huhujen ja tosiasioiden rajan.

Kaupunki aikoo tiettävästi järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden yleisölle. Milloin ja missä tilaisuus järjestetään?

– Infotilaisuus järjestetään sen jälkeen, kun hankkeen käynnistyminen varmistuu. Eli valtuuston päätösten lainvoimaa odotetaan.

Rahoituksen kiemuroita
Miten vastaatte väitteisiin, joiden mukaan ”italialainen konserni on todellisuudessa joukko rutiköyhiä yhtiöitä”, kuten Yle uutisoi?

– On nostettu esiin, ja vähän ihmeteltykin, kansainvälisiin pääomaliikkeisiin liittyvät kuoriyhtiöt ja muutaman henkilön rahoitusyhtiöt. Tällaiset järjestelyt ovat tavanomaisia kansainvälisessä rahoitusmaailmassa, eikä niistä voi tehdä johtopäätöksiä yhtiöiden toimintakyvystä tai volyymistä. Olemme omassa valmistelussamme tutustuneet perusteellisesti Sassia koskevaan rahoitusjärjestelyyn. Ei aikaisemmin, eikä kuluneen viikonkaan aikana ole noussut esiin yhtään seikkaa, jonka perusteella meidän olisi syytä muuttaa käsitystämme siitä miten Sassin rahoitus hoidetaan.

Kaupunki joutuu ottamaan lainaa 10 miljoonaa sulkutiliä varten, 3,1 miljoonaa käytetään maakauppoihin ja samaan aikaan kaupungissa on yt-menettely. Supistetaanko muusta kaupungin toiminnasta jotta Sassin hanketta kyetään viemään eteenpäin? Mistä ja miten?

– Kaupunki ei joudu tämän hankkeen takia supistamaan tai muuttamaan muuta toimintaansa mitenkään, eikä hanke vaikuta kaupungin peruspalveluiden tuottamiseen. Hanke on itsenäinen ja se rahoitetaan muualta.

Miten elinkeinoelämää ja kiinteistöjä muualla kaupungissa kehitetään, kun kansalaisten mielestä näyttää siltä että kaikki panostukset laitetaan Sassiin?

– Kaupungin elinkeinoyhtiöt hoitavat täysin normaaliin tapaansa tehtäviään, kuten ne ovat hoitaneet tähänkin asti. On harhakäsitys, että Sassi olisi vienyt puhtia muusta kehittämisestä. Elinkeinoyhtiöt ovat koko ajan olleet keskeisesti kaikessa kaupungin kehittämisessä mukana.

Onko oikeasti otettu selvää rahoittajan taustoista riippumattomasti vai uskovatko päättäjät sinisilmäisesti mitä heille vaan kerrotaan?

– Hankkeen rahoittaja on ollut selvillä kesästä 2018 alkaen. Taustoja on selvitetty eri vaiheissa huolellisesti ja johdonmukaisesti koti- ja ulkomaisin toimeksiannoin, omana työnä sekä monien eri asiantuntijoiden avulla. Kaikki nämä selvitykset on tuotu päättäjien tietoon.

Mihin lainaan liittyy 6 prosentin korko joka tuli ilmi valtuuston kokouksessa? Kuka maksaa koron ja jos se on hankeyhtiö, tuleeko korkokuluja Yrkelle?

– Hankkeen rahoitus on yksinomaan hankeyhtiön ja rahoittajan välinen asia. Mitään vastuita tai velvoitteita ei maksuista tai lyhennyksistä tule Yrkelle tai kaupungille.

Miten iso erä 10 miljoonan lainan korot ovat kaupungille kolmen vuoden sulkutilitalletuksen aikana? Mistä laina otetaan?

– Kaupungin lainojen keskikorko on tällä hetkellä hieman alle 1 %. Rahoituslaitos ja lainan ehdot tarkentuvat heti kun saamme lainvoimaisen päätöksen.

Onko missään päin maailmaa projektia joka olisi viety loppuun Osannan rahoituksen turvin? Esimerkki?

– Kaupunki ja Yrke ovat tutustuneet Osannan muihin hankkeisiin ja saaneet niistä selvitykset. Epäselvyyksiä ei ole tullut esille. Ei ole myöskään syytä epäillä, etteikö rahoittaja kykenisi rahoittamaan Sassin kokoluokan hanketta.

Miksi tarvitaan Osannan kaltaisen toimijan roolia eikä haeta suoraan rahoitusta esimerkiksi luxemburgilaisesta sijoitusrahastosta?

– Kansainvälinen sijoituspääoma kulkee rahoitusyhtiöiden kautta. Oikoteitä ei ole.

Mikä on Osannan vastaava vakuus kuin kaupungin 10 miljoonan euron sulkutili? Miten Osanna osoittaa aitoa sitoutumista?

– Tässä on mittakaavaharha vastuissa ja sitoutumisessa. Täytyy huomata, että rahoittaja rahoittaa koko hankkeen ilman vakuuksia. Voiko enempää osoittaa sitoutumista tai sitä, että on tosissaan?

Mikä on ensimmäinen sellainen konkreettinen toimenpide, jossa rahoittajan sitoutuneisuus tulee todeksi eli ”raha liikahtaa”?

– Hankeyhtiön toiminta käynnistyy sillä kun Yrke myy sen osakkeita rahoittajalle. Se on ensimmäinen kohta kun raha liikkuu.

Millainen riski on, että sulkutiliä koskeva sopimusrikkomus tapahtuu? Riittääkö siihen esimerkiksi salassapitosopimuksen rike tai kaavoituksen viivästyminen vaikka valitusten takia?

– Riski on käytännössä olematon. Se tarkoittaisi, että kaupunki ei suoriutuisi niistä tehtävistä, joita se normaalistikin tekee. Sopimussakosta puhutaan vain, jos maankäytössä ja palveluiden tarjoamisessa epäonnistutaan ja hankkeelle aiheutuu merkittävää haittaa. Demokraattinen päätöksenteko ei laukaise sakkoa.

Miten on ekologisuuden laita?
Hanketta on moitittu epäekologiseksi. Millaista yritystoimintaa/teknologiaa alueelle havitellaan? Miten Lakeside Airpark -hanke sopii Suomen hallituksen tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta 2035?

– Hanke ei ole epäekologinen, päinvastoin. Tiedostamme, että asiakaskunta edellyttää hiilijalanjäljen ja kestävyyden näkökulmien huomioimista. Tämä näkyy muun muassa rakentamisessa. Lentokenttä tehdään uusiomaarakentamisen keinoin. Infra, lämpöverkot, rakennukset suunnitellaan ja toteutetaan ekologinen kestävyys huomioiden. Yritystoiminnassa mm. liikkumisen uudet innovaatiot ovat keskeisiä. Sähkö-, LNG- tai polttokennotekniikkaa. Sähkölentäminen on yksi esimerkki.

Onnistumisen mahdollisuus
Ruotsin Siljan Airpark -hanke on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan taantuva alue johon ei ole riittänyt asukkaita ja sijoittajia. Mikä tekee Sassista paremman?

– Sassi on kompleksi, jonka osat toimivat toisiaan vahvistaen. Esimerkkejä ei suoraan ole olemassa. Erottuvuustekijöitä ovat muun muassa suuri yritystoiminnan osuus, koulutustoiminta, liikenne, sijainti.

Mihin kylpylä-hotellin menestymisen edellytykset perustuvat? Mistä matkailijavirrat tulisivat? Onko jo tiedossa hotelliyrittäjä? Miten varmalla pohjalla?

– Hotellikonsepti varmistetaan operaattorin, kehittäjän ja rakennuttajan välisellä yhteistyöllä. Mikä operaattori, konsepti ja toteutus lopulta valikoituukaan, on selvää, että asiakaskunta on merkittävässä määrin ulkomaalaista.

Onko tiedossa muita esimerkiksi teknologiaan liittyviä yrityksiä jotka alueelle sijoittuvat? Mikä saa sijoittajan, esimerkiksi varakkaan ilmailunharrastajan, tulemaan Mänttään ja ostamaan täältä asunnon? Millaisia markkinatutkimuksia asiasta on tehty?

– Kiinnostus Sassin aluetta kohtaan on tunnistettu jo 2009, jolloin Lentävät museokoneet ry. käynnisti kenttäalueen kehittämisen. Sijoittuvia yrityksiä ja yksityisiä toimijoita on kartoitettu monessa eri markkinoille kohdennetussa markkinatutkimuksessa. Yksi Sassin valteista on Saskyn lentokoneasentajakoulu, joka merkitsee suoraa työvoima- ja koulutuskytkentää yrityksiin.

Jos jostain syystä koko hanke jää kesken, kuka silloin vastaa? Onko suunniteltu, mitä sitten tehdään, jos hanke on esimerkiksi puolivälissä, mutta kaatuu silloin rahojen loputtua?

– Vastuu hankkeen toimista on yksinomaan hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy:llä. Se myös omistaa maat ja sinne rakennetut alueet.

Kaupungin rooli ja päätöksenteko
Mitä tapahtuu seuraavaksi kaupunginvaltuuston päätöksen valitusajan päättymisen jälkeen

1. Jos päätöksestä valitetaan?

– Hankkeen käynnistyminen siirtyy vähintään sen verran kuin valitusten käsittely hallinto-oikeudessa kestää.

2. Jos päätöksestä ei valiteta?

– Hankeyhtiön toiminta käynnistetään, se saa rahoitusta ja maanomistusjärjestelyt toteutetaan. Tämä tapahtuu maalis-huhtikuussa 2020.

Miten kaavoitus lähtee liikkeelle, aikataulu?

– Alueen asemakaavoitusta johtaa kaupunki ja hanke maksaa kaavaan liittyvän suunnittelutyön. Kaavoitus eteen täysin normaalia tahtia. Aloitus syksyllä 2020.

Onko kaupunginvaltuuston päätöksellä tehdyissä sopimuksissa mitään peruuttamismahdollisuutta?

– Päätös on tehty ja hanke siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Kyse on siitä, että seuraavaksi hallitaan prosessia sen eri vaiheissa.

Miksi valtuutetuilta on vaadittu salassapitosopimukset asiassa? Mitä kaikkea salassapito koskee ja kuinka kauan?

– Salassapito on normaalia yrityselämän käytäntöä. Liikesalaisuuksista ei mikään yritys halua keskustella julkisesti.

Mikä on hankeyhtiön hallituksen kokoonpano?

– Hallitus organisoituu sitten, kun päätöksillä on lainvoima ja toiminta käynnistetään. Päätöksiä henkilöistä ei ole tehty.

Aikataulu
Mitä aletaan ensimmäiseksi rakentaa ja milloin?

– Rakentamaan päästään Sassissa voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Tarkoitus on aloittaa lentokentästä ja ruoppaamalla rantoja. Lisäksi maaseuturahaston hankkeena toteutetaan pienkonehangaari. Tämä kesällä 2020.

Missä vaiheessa junaseisakkeiden kehittäminen on ja mistä tämän asian eteneminen riippuu?

– Rautatieliikenteen kehittäminen on iso kokonaisuus, jossa Sassi on vain yksi osa. Kaupunki vie prosessia eteenpäin osaltaan, muita toimijoita ovat muun muassa VR, Väylä, radan varren kunnat.

Rakentaminen ja omistus
Minkäkokoinen on alueelle suunniteltu toimistotalo? Montako pienyritystä sinne mahtuu?

– Toimistotilojen tarve on tunnistettu alueellisesti ja se korostuu tällaisen kompleksin osana. Tavoitteena on toteuttaa helposti tarpeisiin mukautuva, muunneltava talo. Yritykset voivat vuokrata pienen huoneen tai vaikka koko kerroksen.

Ovatko alueelle rakennettavat talot vuokrattavia ja kuka ne siinä tapauksessa omistaa?

Asumis- ja matkailukäyttöön rakennettavat villat myydään joko suoraan yksityisille omistajille tai niitä vuokraaville yrityksille.

Onko niin että alueen rakennusurakoita ei tarvitse kilpailuttaa?

– Kilpailuttaminen on tietenkin hankeyhtiön edun mukaista. Sillä tavoitetaan mm. kustannus- ja aikataulutehokkuutta. Mutta jos tarkoitetaan, pitääkö kilpailuttaa julkisen hankintalain edellyttämällä proseduurilla, niin ei pidä.

Mikä olisi vaihtoehto Sassin hankkeelle?

– Kyseessä on ainoalaatuinen kehittämishanke, jossa Mänttä-Vilppula pääsee tarjoamaan jotain, mitä ei missään muualla ole. Tämä siksi, että hanke hyödyntää Sassin lentopaikan ainoalaatuisia ominaisuuksia. Mikä tahansa muu sisältö on tavanomaisempi ja kilpailu vaimentaa mahdollisuutemme. Mikäli haluamme muuttaa kaupunkimme tulevaisuuden suuntaa, mikä tahansa muu vaihtoehto on Sassia huonompi
 
Viimeksi muokattu:
Valitettavasti yliarvioit Mänttä-Vilppulan houkuttelevuuden.

Yliarvioin näköjään pahasti, myönnetään. Onkin sitten Mäntti-Vilppilan saunaillassa keksitty uusi mullistava VISIO ja STRATEGIA, sen toteuttamiseksi, joka on MAASTOUTETTU Sassin niemen pehmoiselle lentokentän pohjalle Englannista, Italiasta ja Luxenburgista lähtevän ROAD MAP'n avulla ja turvaksi vielä tehty ESCROW-sopimus. Näillä on vakuutettu koko SDP/Kepu -johtoinen valtuusto
 
Tässä KMV-lehden klo 9.41 päivitetty juttu tekstimassana:
Paljonko hanke on herättänyt huomiota Suomessa ja ulkomailla, paljonko olette saaneet yhteydenottoja asian tiimoilta? Mihin asioihin niissä on kiinnitetty huomiota?

– Hanke on otettu paikallisesti innokkaasti vastaan, palaute pääosin myönteistä tai erittäin myönteistä. Iso avaus, jota on odotettu. Kokoluokka sellainen, jolla vaikutusta tulevaan kehitykseen. Diilin ehtoja kiitellään: kunnan riskit hyvin rajattu ja lähes olemattomat. Muualta Suomesta tulee myös tsemppausta. Terävän kärjen hanke, jossa Suomen eri vahvuudet yhdistyvät. Ulkomaiset yhteydenotot liittyvät jo suoraan asiakkuuksiin. Tulee tiedusteluja, joko nyt voi ostaa taloja tai tuoda liiketoimintaa.
Mitä vittua? :rofl:
Aivan varmasti ulkomaalaiset miljonäärit jo paskat housuissa soittelevat et saavathan varmasti Mänttä-Vilppulan nigerialaiskusetuskentältä kämpän ja saahan tuoda bisneksiä sinne. Koko hanke on täysin torpattu ja yleinen naurun aihe.

"kunnan riskit hyvin rajattu ja lähes olemattomat" :lol:

Onko menossa jotkut valehtelun MM-kisat tms?
Mikä on Osannan vastaava vakuus kuin kaupungin 10 miljoonan euron sulkutili? Miten Osanna osoittaa aitoa sitoutumista?

– Tässä on mittakaavaharha vastuissa ja sitoutumisessa. Täytyy huomata, että rahoittaja rahoittaa koko hankkeen ilman vakuuksia. Voiko enempää osoittaa sitoutumista tai sitä, että on tosissaan?
250 miljoonaa Mänttä-Vilppulaan ilman vakuuksia. Jos tuollaisen tarjouksen löisi pöydälle niin kuinkakohan moni muu rahoittaja innostuisi tästä? Jos jotain niin sanoisin että tuo yksistään on varman huijauksen merkki.
 
Viimeksi muokattu:

Tuore juttu KMV-lehdessä. Saako joku nostettua tekstin esiin tänne. Voisiko tuolla olla kaupungin kantaa myös mahdolliseen 'mustamaalauskampanjaan' tai 'perättömien huhujen leviämiseen netissä'.

KMV_tuore.jpg



Kannattaa suhteuttaa raha-asiat näissä hankkeissa. Salon Hyperloop-tutkimuskeskuksen - alueelle suunniteltiin siis sellaista, ei vielä varsinaista suoraa rataa / yhteyttä / linjaa ulkomailta budjetti oli 190 000 euroa josta puolet olisi tullut Tekesiltä. Seta tonnia on suolarahoja Lakeside Airparkin budjettiin verrattuna, promille suhteutettuna Mänttä-Vilppulan hankkeen rahoitussuunnitelmiin.

On toki mahdollsta, että Mänttä-Vilppulasa seuraa nyt kuukauden sisällä valitussuma, eli 'paikallset häiriköt haittaavat yritteliästä hanketta', jolloin hanke lopulta kaatuu, mutta sitä en tiedä, siirtyisikö siinä tapauksessa tuo 10 miljoonaa sopimussakkona Italian partamiehelle. Kaupunginhallituksen on kuitenkin pakko kokoontua jo ensi viikolla ja siellä päättää jonkinlaisesta tiedotustilaisuudesta alueen asukkaille. EI kannata odottaa sinne 16.3. saakka, jolle päivämäärälle se seuraava kokous on sovittu.

Sunny Car Centerin tapauksessa oli erikoista muuten se, että esim Tekniikan maailma nieli idean kokonaisena ennen kuin edes se ensimmäinen mainospylväs oli sinne paikalle pystytetty. Hanke sai kaikesa järjettömyydessään paljon kritiikitöntä julkisuutta.

Panostetaan nyt kuitenkin täällä tähän Lakeside Airparkiin ja keskitytään siihen liittyviin juttuihin, etteivät lukijat luule, että olemme joku teknologiaa ja kehitystä vastustavien vässyköiden ompeluseura.

Hyperloopin rahoittajana takana myös Richard Bransonin monialayhtiö Virgin. Branson on ehta miljardööri.



hyperloop.jpg
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston tammikuussa 2020 hyväksymä 250 miljoonan euron hanke Sassin alueelle on herättänyt valtavasti huomiota ja keskustelua.



Kaupunkilaiset ovat ilmaisseet huoliaan ja epäilyjään eri foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa.



Kokosimme eri kanavista väitteitä ja kysymyksiä, joihin Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja Yrke Kiinteistöt oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen vastaavat tässä jutussa.



Huttusen mukaan lisää konkreettista tietoa hankkeen etenemisestä on luvassa, kun kaupunginvaltuuston päätös saa lainvoiman 5. maaliskuuta.



Osa kysymyksistä on suoraan yleisön kommenteista.



Lue lisää: Mänttä-Vilppula hyväksyi Sassin 250 miljoonan euron hankkeen: valtuusto sanoi italialaisille ”Tahdon” selvin äänin 28–7

Lue lisää: Mäntän 250 miljoonan euron jättihankkeella hyvä tuotto sijoittajille: ”Tämä antaa meille pullaa” – valtuutettu huolissaan lainan takaisinmaksusta

Kielteistä ja myönteistä julkisuutta


Paljonko Sassin hanke on herättänyt huomiota Suomessa ja ulkomailla, paljonko olette saaneet yhteydenottoja asian tiimoilta? Mihin asioihin niissä on kiinnitetty huomiota?



– Hanke on otettu paikallisesti innokkaasti vastaan, palaute pääosin myönteistä tai erittäin myönteistä. Iso avaus, jota on odotettu. Kokoluokka sellainen, jolla vaikutusta tulevaan kehitykseen. Diilin ehtoja kiitellään: kunnan riskit hyvin rajattu ja lähes olemattomat.



TAUSTA
Kiinteistöhanke
Lakeside Airpark Finland on mittava kiinteistöhanke Mänttä-Vilppulan Sassissa Keurusselän rannalla.

Sassiin syntyy Suomen ensimmäinen ilmailualan yrityspuisto.

Alueelle tulee lentoasema, asuintaloja, yrityspuisto, vähittäismyyntitiloja, toimistoja ja kylpylähotelli.

Pienlentokoneita varten on 850 metrin mittainen kiitotie. Asutusta tulee kiitotien molemmin puolin.

Hankkeen toteuttamisesta vastaa Lakeside Airpark Finland oy.

Mänttä-Vilppulan kehitysyhtiö Yrke-kiinteistöt oy omistaa yhtiöstä 19 prosenttia ja loput 81 prosenttia hankkeen rahoittaja.

Rahoittaja on italialainen Osanna Group Srl. Yhtiö toimii Suomessa tytäryhtiönsä Osanna ACI Finland oy:n kautta.

Investoinnin kokonaisbudjetti on 250 miljoonaa euroa.

Vuonna 2015 kaupunki osti Metsä-Boardilta 50 hehtaaria maata.

– Muualta Suomesta tulee myös tsemppausta. Terävän kärjen hanke, jossa Suomen eri vahvuudet yhdistyvät. Ulkomaiset yhteydenotot liittyvät jo suoraan asiakkuuksiin. Tulee tiedusteluja, joko nyt voi ostaa taloja tai tuoda liiketoimintaa.



Varmaankin olette tietoisia hankkeeseen kohdistuvista epäilyistä?



– Palaute itse hankkeesta on ollut kauttaaltaan hyvin myönteistä. Mitä kauemmaksi Mänttä-Vilppulasta mennään, palaute on sitä asiakeskeisempää. Tulevat asiakkaat ovat noteeranneet hankkeen käynnistymisen ja pyrkivät varmistamaan, voivatko tulla käymään.



– Kohun mittasuhteet saaneesta rahoittajan ihmettelystä puuttuu pitävät faktat. Mielipiteitä ja asenteellisuutta on kyllä ilmassa reilusti, sen tunnistaa jokainen. Kaiken kaikkiaan ihmiset tunnistavat hyvin huhujen ja tosiasioiden rajan.



Mänttä-Vilppulan kaupunki aikoo tiettävästi järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden yleisölle. Milloin ja missä tilaisuus järjestetään?



– Infotilaisuus järjestetään sen jälkeen, kun hankkeen käynnistyminen varmistuu. Eli valtuuston päätösten lainvoimaa odotetaan.



Rahoituksen kiemuroita


Miten vastaatte väitteisiin, joiden mukaan ”italialainen konserni on todellisuudessa joukko rutiköyhiä yhtiöitä”, kuten Yle uutisoi?



– On nostettu esiin, ja vähän ihmeteltykin, kansainvälisiin pääomaliikkeisiin liittyvät kuoriyhtiöt ja muutaman henkilön rahoitusyhtiöt. Tällaiset järjestelyt ovat tavanomaisia kansainvälisessä rahoitusmaailmassa, eikä niistä voi tehdä johtopäätöksiä yhtiöiden toimintakyvystä tai volyymistä.



– Olemme omassa valmistelussamme tutustuneet perusteellisesti Sassia koskevaan rahoitusjärjestelyyn. Ei aikaisemmin, eikä kuluneen viikonkaan aikana ole noussut esiin yhtään seikkaa, jonka perusteella meidän olisi syytä muuttaa käsitystämme siitä miten Sassin rahoitus hoidetaan.



Kaupunki joutuu ottamaan lainaa 10 miljoonaa euroa sulkutiliä varten. 3,1 miljoonaa käytetään maakauppoihin ja samaan aikaan kaupungissa on käynnissä yt-menettely. Supistetaanko muusta kaupungin toiminnasta, jotta Sassin hanketta kyetään viemään eteenpäin? Mistä ja miten?



– Kaupunki ei joudu tämän hankkeen takia supistamaan tai muuttamaan muuta toimintaansa mitenkään, eikä hanke vaikuta kaupungin peruspalveluiden tuottamiseen. Hanke on itsenäinen ja se rahoitetaan muualta.



Miten elinkeinoelämää ja kiinteistöjä muualla kaupungissa kehitetään, kun kansalaisten mielestä näyttää siltä, että kaikki panostukset laitetaan Sassiin?



– Kaupungin elinkeinoyhtiöt hoitavat täysin normaaliin tapaansa tehtäviään, kuten ne ovat hoitaneet tähänkin asti. On harhakäsitys, että Sassi olisi vienyt puhtia muusta kehittämisestä. Elinkeinoyhtiöt ovat koko ajan olleet keskeisesti kaikessa kaupungin kehittämisessä mukana.



Onko oikeasti otettu selvää rahoittajan taustoista riippumattomasti vai uskovatko päättäjät sinisilmäisesti, mitä heille vain kerrotaan?



– Hankkeen rahoittaja on ollut selvillä kesästä 2018 alkaen. Taustoja on selvitetty eri vaiheissa huolellisesti ja johdonmukaisesti koti- ja ulkomaisin toimeksiannoin, omana työnä sekä monien eri asiantuntijoiden avulla. Kaikki nämä selvitykset on tuotu päättäjien tietoon.



Mihin lainaan liittyy kuuden prosentin korko, joka tuli ilmi valtuuston kokouksessa? Kuka maksaa koron ja jos se on hankeyhtiö, tuleeko korkokuluja Yrkelle?



– Hankkeen rahoitus on yksinomaan hankeyhtiön ja rahoittajan välinen asia. Mitään vastuita tai velvoitteita ei maksuista tai lyhennyksistä tule Yrkelle tai kaupungille.



Miten iso erä 10 miljoonan euron lainan korot ovat kaupungille kolmen vuoden sulkutilitalletuksen aikana? Mistä laina otetaan?



– Kaupungin lainojen keskikorko on tällä hetkellä hieman alle yhden prosentin. Rahoituslaitos ja lainan ehdot tarkentuvat heti kun saamme lainvoimaisen päätöksen.



Onko missään päin maailmaa projektia, joka olisi viety loppuun Osannan rahoituksen turvin? Esimerkki?



– Kaupunki ja Yrke ovat tutustuneet Osannan muihin hankkeisiin ja saaneet niistä selvitykset. Epäselvyyksiä ei ole tullut esille. Ei ole myöskään syytä epäillä, etteikö rahoittaja kykenisi rahoittamaan Sassin kokoluokan hanketta.



Miksi tarvitaan Osannan kaltaisen toimijan roolia, eikä haeta suoraan rahoitusta esimerkiksi luxemburgilaisesta sijoitusrahastosta?



– Kansainvälinen sijoituspääoma kulkee rahoitusyhtiöiden kautta. Oikoteitä ei ole.



Mikä on Osannan vastaava vakuus kuin kaupungin 10 miljoonan euron sulkutili? Miten Osanna osoittaa aitoa sitoutumista?



– Tässä on mittakaavaharha vastuissa ja sitoutumisessa. Täytyy huomata, että rahoittaja rahoittaa koko hankkeen ilman vakuuksia. Voiko enempää osoittaa sitoutumista tai sitä, että on tosissaan?



Mikä on ensimmäinen sellainen konkreettinen toimenpide, jossa rahoittajan sitoutuneisuus tulee todeksi eli ”raha liikahtaa”?



– Hankeyhtiön toiminta käynnistyy, kun Yrke myy sen osakkeita rahoittajalle. Se on ensimmäinen kohta kun raha liikkuu.



Millainen riski on, että sulkutiliä koskeva sopimusrikkomus tapahtuu? Riittääkö siihen esimerkiksi salassapitosopimuksen rike tai kaavoituksen viivästyminen vaikka valitusten takia?



– Riski on käytännössä olematon. Se tarkoittaisi, että kaupunki ei suoriutuisi niistä tehtävistä, joita se normaalistikin tekee. Sopimussakosta puhutaan vain, jos maankäytössä ja palveluiden tarjoamisessa epäonnistutaan ja hankkeelle aiheutuu merkittävää haittaa. Demokraattinen päätöksenteko ei laukaise sakkoa.




Sassin alue sijaitsee Keurusselkä-järven rannalla.

Sassin alue sijaitsee Keurusselkä-järven rannalla. HANNU MÄNTTÄRI / AAMULEHTI

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi Sassin hankkeen tammikuussa. Kaupunginjohtaja Markus Auvinen kuvattuna valtuuston kokouksessa.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto hyväksyi Sassin hankkeen tammikuussa. Kaupunginjohtaja Markus Auvinen kuvattuna valtuuston kokouksessa. ERIIKA AHOPELTO / AAMULEHDEN ARKISTO
Miten on ekologisuuden laita?


Hanketta on moitittu epäekologiseksi. Millaista yritystoimintaa tai teknologiaa alueelle havitellaan? Miten Lakeside Airpark -hanke sopii Suomen hallituksen tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta 2035?



– Hanke ei ole epäekologinen, päinvastoin. Tiedostamme, että asiakaskunta edellyttää hiilijalanjäljen ja kestävyyden näkökulmien huomioimista. Tämä näkyy muun muassa rakentamisessa.



– Lentokenttä tehdään uusiomaarakentamisen keinoin. Infra, lämpöverkot, rakennukset suunnitellaan ja toteutetaan ekologinen kestävyys huomioiden. Yritystoiminnassa mm. liikkumisen uudet innovaatiot ovat keskeisiä. Sähkö-, LNG- tai polttokennotekniikkaa. Sähkölentäminen on yksi esimerkki.



Onnistumisen mahdollisuus


Ruotsin Siljan Airpark -hanke on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan taantuva alue, johon ei ole riittänyt asukkaita ja sijoittajia. Mikä tekee Sassista paremman?



– Sassi on kompleksi, jonka osat toimivat toisiaan vahvistaen. Esimerkkejä ei suoraan ole olemassa. Erottuvuustekijöitä ovat muun muassa suuri yritystoiminnan osuus, koulutustoiminta, liikenne, sijainti.



Mihin kylpylä-hotellin menestymisen edellytykset perustuvat? Mistä matkailijavirrat tulisivat? Onko jo tiedossa hotelliyrittäjä? Miten varmalla pohjalla?



– Hotellikonsepti varmistetaan operaattorin, kehittäjän ja rakennuttajan välisellä yhteistyöllä. Mikä operaattori, konsepti ja toteutus lopulta valikoituukaan, on selvää, että asiakaskunta on merkittävässä määrin ulkomaalaista.



Onko tiedossa muita, esimerkiksi teknologiaan liittyviä yrityksiä, jotka alueelle sijoittuvat? Mikä saa sijoittajan, esimerkiksi varakkaan ilmailunharrastajan, tulemaan Mänttään ja ostamaan täältä asunnon? Millaisia markkinatutkimuksia asiasta on tehty?



– Kiinnostus Sassin aluetta kohtaan on tunnistettu jo 2009, jolloin Lentävät museokoneet ry käynnisti kenttäalueen kehittämisen. Sijoittuvia yrityksiä ja yksityisiä toimijoita on kartoitettu monessa eri markkinoille kohdennetussa markkinatutkimuksessa.



– Yksi Sassin valteista on Saskyn lentokoneasentajakoulu, joka merkitsee suoraa työvoima- ja koulutuskytkentää yrityksiin.



Jos jostain syystä koko hanke jää kesken, kuka siitä silloin vastaa? Onko suunniteltu, mitä tehdään, jos hanke on esimerkiksi puolivälissä, mutta kaatuu silloin rahojen loputtua?



– Vastuu hankkeen toimista on yksinomaan hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy:llä. Se myös omistaa maat ja sinne rakennetut alueet.



Kaupungin rooli ja päätöksenteko


Mitä tapahtuu seuraavaksi kaupunginvaltuuston päätöksen valitusajan päättymisen jälkeen:



1. Jos päätöksestä valitetaan?



– Hankkeen käynnistyminen siirtyy vähintään sen verran kuin valitusten käsittely hallinto-oikeudessa kestää.



2. Jos päätöksestä ei valiteta?



– Hankeyhtiön toiminta käynnistetään, se saa rahoitusta ja maanomistusjärjestelyt toteutetaan. Tämä tapahtuu maalis-huhtikuussa 2020.



Miten kaavoitus lähtee liikkeelle, aikataulu?



– Alueen asemakaavoitusta johtaa kaupunki ja hanke maksaa kaavaan liittyvän suunnittelutyön. Kaavoitus eteen täysin normaalia tahtia. Aloitus syksyllä 2020.



Onko kaupunginvaltuuston päätöksellä tehdyissä sopimuksissa mitään peruuttamismahdollisuutta?



– Päätös on tehty ja hanke siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Kyse on siitä, että seuraavaksi hallitaan prosessia sen eri vaiheissa.



Miksi valtuutetuilta on vaadittu salassapitosopimukset asiassa? Mitä kaikkea salassapito koskee ja kuinka kauan?



– Salassapito on normaalia yrityselämän käytäntöä. Liikesalaisuuksista ei mikään yritys halua keskustella julkisesti.



Mikä on hankeyhtiön hallituksen kokoonpano?



– Hallitus organisoituu sitten, kun päätöksillä on lainvoima ja toiminta käynnistetään. Päätöksiä henkilöistä ei ole tehty.



Aikataulu


Mitä aletaan ensimmäiseksi rakentaa ja milloin?



– Rakentamaan päästään Sassissa voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Tarkoitus on aloittaa lentokentästä ja ruoppaamalla rantoja. Lisäksi maaseuturahaston hankkeena toteutetaan pienkonehangaari. Tämä kesällä 2020.



Missä vaiheessa junaseisakkeiden kehittäminen on ja mistä tämän asian eteneminen riippuu?



– Rautatieliikenteen kehittäminen on iso kokonaisuus, jossa Sassi on vain yksi osa. Kaupunki vie prosessia eteenpäin osaltaan, muita toimijoita ovat muun muassa VR, Väylä, radan varren kunnat.



Rakentaminen ja omistus


Minkäkokoinen on alueelle suunniteltu toimistotalo? Montako pienyritystä sinne mahtuu?



– Toimistotilojen tarve on tunnistettu alueellisesti ja se korostuu tällaisen kompleksin osana. Tavoitteena on toteuttaa helposti tarpeisiin mukautuva, muunneltava talo. Yritykset voivat vuokrata pienen huoneen tai vaikka koko kerroksen.



Ovatko alueelle rakennettavat talot vuokrattavia ja kuka ne siinä tapauksessa omistaa?



Asumis- ja matkailukäyttöön rakennettavat villat myydään joko suoraan yksityisille omistajille tai niitä vuokraaville yrityksille.



Onko niin että alueen rakennusurakoita ei tarvitse kilpailuttaa?



– Kilpailuttaminen on tietenkin hankeyhtiön edun mukaista. Sillä tavoitetaan mm. kustannus- ja aikataulutehokkuutta. Mutta jos tarkoitetaan, pitääkö kilpailuttaa julkisen hankintalain edellyttämällä proseduurilla, niin ei pidä.



Mikä olisi vaihtoehto Sassin hankkeelle?



– Kyseessä on ainoalaatuinen kehittämishanke, jossa Mänttä-Vilppula pääsee tarjoamaan jotain, mitä ei missään muualla ole. Tämä siksi, että hanke hyödyntää Sassin lentopaikan ainoalaatuisia ominaisuuksia.



– Mikä tahansa muu sisältö on tavanomaisempi ja kilpailu vaimentaa mahdollisuutemme. Mikäli haluamme muuttaa kaupunkimme tulevaisuuden suuntaa, mikä tahansa muu vaihtoehto on Sassia huonompi.
 
Hankkeesta todennäköisesti valitetaan. Perusteena se, että kaupungin konserniin kuuluva tytäryhtiö on pimittänyt olennaisia hankkeeseen liittyviä tietoja. Julkisuuslain tulee nähdäkseni KHO:2018:164 perusteella (Oulun kaupunginteatterin tapaus, josta aikaisemmin postitettu Kalevan linkki) koskea myös kaupunkikonsernin tytäryhtiöitä. Ohessa linkkinä KHO:2018:164.

Huhu tietää kertoa, että maata ollaan ostamassa Finnsilvalta raakaan ylihintaan. Jos Mäntästä saa euron tontteja, miksi kaupunki maksaa samaan aikaan Finnsilvalle yli 3 miljoonaa Lakeside Airparkiin uumollusta maa-alasta. Finsilvan omistavat Dasoksen metsärahasto, Metsäliitto Osuuskunta, Metsärahasto II Ky (Ilmarinen) ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry.


Dasos Capital onkin sitten kiinnostava tapaus. Selvittäkäähän joku Dasosin taustat.

"Dasos has for several years paid compensations for two leading experts in Luxembourg with decades of experience in international financing, law, forestry and agriculture. Their expertise is widely utilised in Dasos investment decision making and due diligence as well as forest management across geographies."

Nyt alkaa kuulostaa tieteiselokuvalta:

Finsilva Oyj: Mäntänvuorella kerätään kuusenkäpyjä, joiden avulla säilötään alueen geeniperimä ja ... Metsästä kerätään kuusen siemeniä ensimmäistä kertaa Finsilvan ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyöhankkeessa. ... Dasos Capital Oy



Täällä muuten sitten 2018 pöytäkirjaa Sassin alueen asemaavamuutoksista elokuussa 2018, eli samaan aikaan, kun neuvotteluja käytiin. Tuolloin on ennustettu että Lakeside Airparkiin olisi tulossa 50 asukasta. Työpaikkoja se tarjoaisi välillisesti sekä paikallisesti 115. Onko josssain saatavilla tuoreita tarkkoja numeroita. Aamulehden mukaan toisi 'satoja työpaikkoja Mänttä-Vilppulaan'.

asukasm.jpg


Tämä paranee vaan koko ajan!



 
Viimeksi muokattu:
Vaikka homma on todettavissa kusetukseksi muutaman minuutin guuglauksella, pitää silti nostaa hattua noille koijareillekin. Onhan tuo ihan oikeaa työtä, ja varmaan ovat pitkään hioneet kuvioita millä tämä saadaa onnistumaan. Lennellään ympäri Eurooppaa myymässä huijausta, järkätään feikkitapaamisia päkonttorilla jne. Todennäköisesti myös sosisaaliset taidot on hyvät. Jos vaan kaikki tuo energia olisi laitettu laillisiin bisneksiin, voisi kavereista tulla ihan kelpo yrittäjiä.
 
Osannalla ja Orcesella on myös jonkin sortin keittiöpsykologin sllmää. Jos ihmiset kokevat tulleensa huijatuksi, he myös helposti silloin kieltävät huijauksen. Oma erinomaisuus ja jonkinlainen kuvitelma siitä että hallitsee jonkinlaista 'salattua tietoa' ovat tällaisissa hankalasti hahmotettavisa kuvioissa myös hallitsevia elementtejä.

Sassihan on nyt 'elämää suurempi' ainakin sen pohjalta, miten Auvisen ulostuloa KMV:n jutussa tulkitsen. Yrke + Mäntän kaupunki haluavat nyt suurhankkeellaan, jota vetää eteenpäin pieni ja sinnikäs napaporukka, näyttää että valta kunnan kohtalosta on heidän käsissään. Kaupungin vallanpitäjät ovat kaikessa erinomaisuudesaan enkelintekijöitä, joiden käsissä kaupungin/kunnan tulevaisuus on. Kaikki muut vaihtoehdot ovat huonompia ja johtavat luonnollisesti tuhoon. Vastustajat on vaiennettu jonkinlaiseen yhteiseen hyvään uskomalla.

Onko muuten noista Mänttä-Vilppulan kaupungin ja Osannan ulkomaan tapaamisista olemassa minkäänlaista dokumenttia tai kuvamateriaalia tyyliin 'M-V:n valtuuskunta matkusti eilen Italiaan neuvottelemaan rahoituskuviosta'. Business Finland -tapaamisessa oltiin Lontoossa, mutta onko muista reissuista referenssiä?



Lauerman mielestä osa ihmisistä on vedettävissä helpostikin kuvioon, jossa he tuntevat kuuluvansa omaan klubiinsa tai lahkoonsa. Sellaisessa ryhmässä he saattavat tuntea olevansa muita ihmisiä parempia ja fiksumpia.

- Se perustuu keskinäiseen luottamukseen ja toivoon jostakin elämää suuremmasta. Että ymmärretään asioita, joista ei kaikille puhuta, sanoo Hannu Lauerma.

Huomatkaa myös: Italialaista taidetta Mäntässä 2019:

 
Viimeksi muokattu:
Kaupunginjohtaja Auvisen on tässä vaiheessa puhuttava kuin Runeberg. Mitään negatiivista ei voi päästää suustaan. Kuntalaisten edessä, tälläisen paskamyrskyn jälkeen, pokan on pidettävä. On oltava lojaali yhteistyökumppaneille, sioittajia ei saa hermostuttaa.

Mitään uutta ei noista vastauksista tullut, mitä tässä threadissa ei olisi käsitelty ja pehmoisiksi todettu.
Onko muuten noista Mänttä-Vilppulan kaupungin ja Osannan ulkomaan tapaamisista olemassa minkäänlaista dokumenttia tai kuvamateriaalia tyyliin 'M-V:n valtuuskunta matkusti eilen Italiaan neuvottelemaan rahoituskuviosta'. Business Finland -tapaamisessa oltiin Lontoossa, mutta onko muista reissuista referenssiä?


Jossakin M-V:n puolustussepustelussa olin näkevinäni, että kaikki on tutkittu ja varmistettu ja vallan Osannan pääkonttorillakin vierailtu ja seems legit! No joo, varmaan jostakin teknologiakeskuksesta vuokrannut neukkarin.
 
Viimeksi muokattu:
Kaupunki joutuu ottamaan lainaa 10 miljoonaa sulkutiliä varten, 3,1 miljoonaa käytetään maakauppoihin ja samaan aikaan kaupungissa on yt-menettely. Supistetaanko muusta kaupungin toiminnasta jotta Sassin hanketta kyetään viemään eteenpäin? Mistä ja miten?

– Kaupunki ei joudu tämän hankkeen takia supistamaan tai muuttamaan muuta toimintaansa mitenkään, eikä hanke vaikuta kaupungin peruspalveluiden tuottamiseen. Hanke on itsenäinen ja se rahoitetaan muualta.


Aikamoinen taikaseinä. Kaupunki saa mukamas käyttöönsä rahaa josta ei tule mitään kuluja missään tilanteessa.


Miten iso erä 10 miljoonan lainan korot ovat kaupungille kolmen vuoden sulkutilitalletuksen aikana? Mistä laina otetaan?

– Kaupungin lainojen keskikorko on tällä hetkellä hieman alle 1 %. Rahoituslaitos ja lainan ehdot tarkentuvat heti kun saamme lainvoimaisen päätöksen.


Eli satoja tuhansia rahaa palaa joka tapauksessa korkoihin. Ei tietysti tunnu missään rikkaalla kaupungilla.


Onko missään päin maailmaa projektia joka olisi viety loppuun Osannan rahoituksen turvin? Esimerkki?

– Kaupunki ja Yrke ovat tutustuneet Osannan muihin hankkeisiin ja saaneet niistä selvitykset. Epäselvyyksiä ei ole tullut esille. Ei ole myöskään syytä epäillä, etteikö rahoittaja kykenisi rahoittamaan Sassin kokoluokan hanketta.


Yhtään konkreettista projektia ei siis kyetä nostamaan esiin. Täysin poikkeuksellista toimintaa, yleensä rahoittajat ja rakentajat esittelevät toteutuneita kohteita hyvinkin seikkaperäisesti luodakseen luottamusta toimintaansa.


Itse veikkaan puhalluksen tapahtuvan juuri tuon 10 miljoonan vakuuden avulla. Sitä käytetään sopimusehtojen mukaisesti lainan vakuutena joko tähän tai Osannan muuhun "hankkeeseen". Uusi laina käytetään omiin kuluihin ja kupataan sinne sun tänne kuoriyhtiöihin. Jos uusi laina on vaikka maltillinen 20 miljoonaa, tekee Osanna hyvän tuoton ja Mänttä-Vilppula kärsii 10 miljoonan vahingon.
 
Vaikka homma on todettavissa kusetukseksi muutaman minuutin guuglauksella, pitää silti nostaa hattua noille koijareillekin. Onhan tuo ihan oikeaa työtä, ja varmaan ovat pitkään hioneet kuvioita millä tämä saadaa onnistumaan. Lennellään ympäri Eurooppaa myymässä huijausta, järkätään feikkitapaamisia päkonttorilla jne. Todennäköisesti myös sosisaaliset taidot on hyvät. Jos vaan kaikki tuo energia olisi laitettu laillisiin bisneksiin, voisi kavereista tulla ihan kelpo yrittäjiä.
Olen juuri miettinyt tuota kusettajien huonoa julkista mainetta (esim. pienellä selvityksellä Osanna ja hänen yhtiönsä vaikuttaa lähes varmalta kusetukselta), projektin järjettömyyttä (neljännes miljardi keskelle hevonpersettä ilman vakuuksia) jne.
Onkohan näillä käytössä sama strategia kuin sähköpostikusetuksissa/nigerialaiskirjeissä eli tahallaan tehdään niistä niin itsestäänselviä ettei niihin kukaan edes etäisesti järkevä tartu vaan haaviin jäävät vain ne todelliset kaiken uskovat bottom level idiootit, jotta homma olisi mahdollisimman smooth sailing siitä hetkestä lähtien kun uhri löytyy?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 843
Viestejä
4 548 892
Jäsenet
74 855
Uusin jäsen
Nåksuu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom