Tässä KMV-lehden klo 9.41 päivitetty juttu tekstimassana. Tämä on hyvä ja kattava juttu eikä kiviä ole jäänyt kääntämättä. Kuka muuten päättää sen, mitä on 'hankkeelle aiheutunut merkittävä haitta'? Myös jutun viimeinen kommentti, eli 'mikä tahansa vaihtoehto on Sassia huonompi' kaupungin kehittämiseen littyen on aika makaaberi. Annetaan kuva siitä, että Sassi on ainoa mahdollisuus. Jos hankkeeseen ei ryhdytä, kaupunki hukkuu. Hankkeen vastustajat ovat sitten luonnollsesti vastuussa kaikesta, eivät hanketta piippuun ajaneet virkamiehet.
Epäilykset eivät ole horjuttaneet toimijoiden luottoa Sassin hankkeeseen: Kaupunki vastaa kysymyksiin ja väitteisiin rahoituksesta, julkisuudesta, ekologisuudesta ja salassapidosta
9.2.2020 09.36 – PÄIVITETTY 09.41
Italialainen Osanna Group valittiin Mänttä-Vilppulaan suunnitellun mittavan kiinteistöhankkeen rahoittajaksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen 27.1. Kokouksen jälkeen tiedotustilaisuuden pitivät Osanna ACI Finland Oy:n pääomistaja Francesco Osanna (vas.) ja toimitusjohtaja Luigi Orcese (oik.), kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen.ERIIKA AHOPELTO
Keskustele
Eija Ruoho
Mänttä-Vilppulan valtuuston tammikuussa 2020 hyväksymä 250 miljoonan euron elinvoimahanke Sassin alueelle on herättänyt valtavasti huomiota ja keskustelua. Kaupunkilaiset ovat ilmaisseet huoliaan ja epäilyjään eri foorumeilla, kuten KMV-lehden ja useiden muiden medioiden kommenttipalstoilla sekä sosiaalisessa mediassa.
KMV-lehti kokosi eri kanavista väitteitä ja kysymyksiä, joihin kaupunginjohtaja Markus Auvinen ja Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen vastasivat. Huttusen mukaan lisää konkreettista tietoa hankkeen etenemisestä on luvassa, kun kaupunginvaltuuston päätös saa lainvoiman 5. maaliskuuta.
Osa kysymyksistä on suoraan yleisön kommenteista.
Kielteistä ja myönteistä julkisuutta
Paljonko hanke on herättänyt huomiota Suomessa ja ulkomailla, paljonko olette saaneet yhteydenottoja asian tiimoilta? Mihin asioihin niissä on kiinnitetty huomiota?
– Hanke on otettu paikallisesti innokkaasti vastaan, palaute pääosin myönteistä tai erittäin myönteistä. Iso avaus, jota on odotettu. Kokoluokka sellainen, jolla vaikutusta tulevaan kehitykseen. Diilin ehtoja kiitellään: kunnan riskit hyvin rajattu ja lähes olemattomat. Muualta Suomesta tulee myös tsemppausta. Terävän kärjen hanke, jossa Suomen eri vahvuudet yhdistyvät. Ulkomaiset yhteydenotot liittyvät jo suoraan asiakkuuksiin. Tulee tiedusteluja, joko nyt voi ostaa taloja tai tuoda liiketoimintaa.
Varmaankin olette tietoisia hankkeeseen kohdistuvista epäilyistä?
– Palaute itse hankkeesta on ollut kauttaaltaan hyvin myönteistä. Mitä kauemmaksi Mänttä-Vilppulasta mennään palaute on sitä asiakeskeisempää. Tulevat asiakkaat ovat noteeranneet hankkeen käynnistymisen ja pyrkivät varmistamaan, voivatko tulla käymään. Kohun mittasuhteet saaneesta rahoittajan ihmettelystä puuttuu pitävät faktat. Mielipiteitä ja asenteellisuutta on kyllä ilmassa reilusti, sen tunnistaa jokainen. Kaiken kaikkiaan ihmiset tunnistavat hyvin huhujen ja tosiasioiden rajan.
Kaupunki aikoo tiettävästi järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden yleisölle. Milloin ja missä tilaisuus järjestetään?
– Infotilaisuus järjestetään sen jälkeen, kun hankkeen käynnistyminen varmistuu. Eli valtuuston päätösten lainvoimaa odotetaan.
Rahoituksen kiemuroita
Miten vastaatte väitteisiin, joiden mukaan ”italialainen konserni on todellisuudessa joukko rutiköyhiä yhtiöitä”, kuten Yle uutisoi?
– On nostettu esiin, ja vähän ihmeteltykin, kansainvälisiin pääomaliikkeisiin liittyvät kuoriyhtiöt ja muutaman henkilön rahoitusyhtiöt. Tällaiset järjestelyt ovat tavanomaisia kansainvälisessä rahoitusmaailmassa, eikä niistä voi tehdä johtopäätöksiä yhtiöiden toimintakyvystä tai volyymistä. Olemme omassa valmistelussamme tutustuneet perusteellisesti Sassia koskevaan rahoitusjärjestelyyn. Ei aikaisemmin, eikä kuluneen viikonkaan aikana ole noussut esiin yhtään seikkaa, jonka perusteella meidän olisi syytä muuttaa käsitystämme siitä miten Sassin rahoitus hoidetaan.
Kaupunki joutuu ottamaan lainaa 10 miljoonaa sulkutiliä varten, 3,1 miljoonaa käytetään maakauppoihin ja samaan aikaan kaupungissa on yt-menettely. Supistetaanko muusta kaupungin toiminnasta jotta Sassin hanketta kyetään viemään eteenpäin? Mistä ja miten?
– Kaupunki ei joudu tämän hankkeen takia supistamaan tai muuttamaan muuta toimintaansa mitenkään, eikä hanke vaikuta kaupungin peruspalveluiden tuottamiseen. Hanke on itsenäinen ja se rahoitetaan muualta.
Miten elinkeinoelämää ja kiinteistöjä muualla kaupungissa kehitetään, kun kansalaisten mielestä näyttää siltä että kaikki panostukset laitetaan Sassiin?
– Kaupungin elinkeinoyhtiöt hoitavat täysin normaaliin tapaansa tehtäviään, kuten ne ovat hoitaneet tähänkin asti. On harhakäsitys, että Sassi olisi vienyt puhtia muusta kehittämisestä. Elinkeinoyhtiöt ovat koko ajan olleet keskeisesti kaikessa kaupungin kehittämisessä mukana.
Onko oikeasti otettu selvää rahoittajan taustoista riippumattomasti vai uskovatko päättäjät sinisilmäisesti mitä heille vaan kerrotaan?
– Hankkeen rahoittaja on ollut selvillä kesästä 2018 alkaen. Taustoja on selvitetty eri vaiheissa huolellisesti ja johdonmukaisesti koti- ja ulkomaisin toimeksiannoin, omana työnä sekä monien eri asiantuntijoiden avulla. Kaikki nämä selvitykset on tuotu päättäjien tietoon.
Mihin lainaan liittyy 6 prosentin korko joka tuli ilmi valtuuston kokouksessa? Kuka maksaa koron ja jos se on hankeyhtiö, tuleeko korkokuluja Yrkelle?
– Hankkeen rahoitus on yksinomaan hankeyhtiön ja rahoittajan välinen asia. Mitään vastuita tai velvoitteita ei maksuista tai lyhennyksistä tule Yrkelle tai kaupungille.
Miten iso erä 10 miljoonan lainan korot ovat kaupungille kolmen vuoden sulkutilitalletuksen aikana? Mistä laina otetaan?
– Kaupungin lainojen keskikorko on tällä hetkellä hieman alle 1 %. Rahoituslaitos ja lainan ehdot tarkentuvat heti kun saamme lainvoimaisen päätöksen.
Onko missään päin maailmaa projektia joka olisi viety loppuun Osannan rahoituksen turvin? Esimerkki?
– Kaupunki ja Yrke ovat tutustuneet Osannan muihin hankkeisiin ja saaneet niistä selvitykset. Epäselvyyksiä ei ole tullut esille. Ei ole myöskään syytä epäillä, etteikö rahoittaja kykenisi rahoittamaan Sassin kokoluokan hanketta.
Miksi tarvitaan Osannan kaltaisen toimijan roolia eikä haeta suoraan rahoitusta esimerkiksi luxemburgilaisesta sijoitusrahastosta?
– Kansainvälinen sijoituspääoma kulkee rahoitusyhtiöiden kautta. Oikoteitä ei ole.
Mikä on Osannan vastaava vakuus kuin kaupungin 10 miljoonan euron sulkutili? Miten Osanna osoittaa aitoa sitoutumista?
– Tässä on mittakaavaharha vastuissa ja sitoutumisessa. Täytyy huomata, että rahoittaja rahoittaa koko hankkeen ilman vakuuksia. Voiko enempää osoittaa sitoutumista tai sitä, että on tosissaan?
Mikä on ensimmäinen sellainen konkreettinen toimenpide, jossa rahoittajan sitoutuneisuus tulee todeksi eli ”raha liikahtaa”?
– Hankeyhtiön toiminta käynnistyy sillä kun Yrke myy sen osakkeita rahoittajalle. Se on ensimmäinen kohta kun raha liikkuu.
Millainen riski on, että sulkutiliä koskeva sopimusrikkomus tapahtuu? Riittääkö siihen esimerkiksi salassapitosopimuksen rike tai kaavoituksen viivästyminen vaikka valitusten takia?
– Riski on käytännössä olematon. Se tarkoittaisi, että kaupunki ei suoriutuisi niistä tehtävistä, joita se normaalistikin tekee. Sopimussakosta puhutaan vain, jos maankäytössä ja palveluiden tarjoamisessa epäonnistutaan ja hankkeelle aiheutuu merkittävää haittaa. Demokraattinen päätöksenteko ei laukaise sakkoa.
Miten on ekologisuuden laita?
Hanketta on moitittu epäekologiseksi. Millaista yritystoimintaa/teknologiaa alueelle havitellaan? Miten Lakeside Airpark -hanke sopii Suomen hallituksen tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta 2035?
– Hanke ei ole epäekologinen, päinvastoin. Tiedostamme, että asiakaskunta edellyttää hiilijalanjäljen ja kestävyyden näkökulmien huomioimista. Tämä näkyy muun muassa rakentamisessa. Lentokenttä tehdään uusiomaarakentamisen keinoin. Infra, lämpöverkot, rakennukset suunnitellaan ja toteutetaan ekologinen kestävyys huomioiden. Yritystoiminnassa mm. liikkumisen uudet innovaatiot ovat keskeisiä. Sähkö-, LNG- tai polttokennotekniikkaa. Sähkölentäminen on yksi esimerkki.
Onnistumisen mahdollisuus
Ruotsin Siljan Airpark -hanke on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan taantuva alue johon ei ole riittänyt asukkaita ja sijoittajia. Mikä tekee Sassista paremman?
– Sassi on kompleksi, jonka osat toimivat toisiaan vahvistaen. Esimerkkejä ei suoraan ole olemassa. Erottuvuustekijöitä ovat muun muassa suuri yritystoiminnan osuus, koulutustoiminta, liikenne, sijainti.
Mihin kylpylä-hotellin menestymisen edellytykset perustuvat? Mistä matkailijavirrat tulisivat? Onko jo tiedossa hotelliyrittäjä? Miten varmalla pohjalla?
– Hotellikonsepti varmistetaan operaattorin, kehittäjän ja rakennuttajan välisellä yhteistyöllä. Mikä operaattori, konsepti ja toteutus lopulta valikoituukaan, on selvää, että asiakaskunta on merkittävässä määrin ulkomaalaista.
Onko tiedossa muita esimerkiksi teknologiaan liittyviä yrityksiä jotka alueelle sijoittuvat? Mikä saa sijoittajan, esimerkiksi varakkaan ilmailunharrastajan, tulemaan Mänttään ja ostamaan täältä asunnon? Millaisia markkinatutkimuksia asiasta on tehty?
– Kiinnostus Sassin aluetta kohtaan on tunnistettu jo 2009, jolloin Lentävät museokoneet ry. käynnisti kenttäalueen kehittämisen. Sijoittuvia yrityksiä ja yksityisiä toimijoita on kartoitettu monessa eri markkinoille kohdennetussa markkinatutkimuksessa. Yksi Sassin valteista on Saskyn lentokoneasentajakoulu, joka merkitsee suoraa työvoima- ja koulutuskytkentää yrityksiin.
Jos jostain syystä koko hanke jää kesken, kuka silloin vastaa? Onko suunniteltu, mitä sitten tehdään, jos hanke on esimerkiksi puolivälissä, mutta kaatuu silloin rahojen loputtua?
– Vastuu hankkeen toimista on yksinomaan hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy:llä. Se myös omistaa maat ja sinne rakennetut alueet.
Kaupungin rooli ja päätöksenteko
Mitä tapahtuu seuraavaksi kaupunginvaltuuston päätöksen valitusajan päättymisen jälkeen
1. Jos päätöksestä valitetaan?
– Hankkeen käynnistyminen siirtyy vähintään sen verran kuin valitusten käsittely hallinto-oikeudessa kestää.
2. Jos päätöksestä ei valiteta?
– Hankeyhtiön toiminta käynnistetään, se saa rahoitusta ja maanomistusjärjestelyt toteutetaan. Tämä tapahtuu maalis-huhtikuussa 2020.
Miten kaavoitus lähtee liikkeelle, aikataulu?
– Alueen asemakaavoitusta johtaa kaupunki ja hanke maksaa kaavaan liittyvän suunnittelutyön. Kaavoitus eteen täysin normaalia tahtia. Aloitus syksyllä 2020.
Onko kaupunginvaltuuston päätöksellä tehdyissä sopimuksissa mitään peruuttamismahdollisuutta?
– Päätös on tehty ja hanke siirtyy seuraavaan vaiheeseen. Kyse on siitä, että seuraavaksi hallitaan prosessia sen eri vaiheissa.
Miksi valtuutetuilta on vaadittu salassapitosopimukset asiassa? Mitä kaikkea salassapito koskee ja kuinka kauan?
– Salassapito on normaalia yrityselämän käytäntöä. Liikesalaisuuksista ei mikään yritys halua keskustella julkisesti.
Mikä on hankeyhtiön hallituksen kokoonpano?
– Hallitus organisoituu sitten, kun päätöksillä on lainvoima ja toiminta käynnistetään. Päätöksiä henkilöistä ei ole tehty.
Aikataulu
Mitä aletaan ensimmäiseksi rakentaa ja milloin?
– Rakentamaan päästään Sassissa voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Tarkoitus on aloittaa lentokentästä ja ruoppaamalla rantoja. Lisäksi maaseuturahaston hankkeena toteutetaan pienkonehangaari. Tämä kesällä 2020.
Missä vaiheessa junaseisakkeiden kehittäminen on ja mistä tämän asian eteneminen riippuu?
– Rautatieliikenteen kehittäminen on iso kokonaisuus, jossa Sassi on vain yksi osa. Kaupunki vie prosessia eteenpäin osaltaan, muita toimijoita ovat muun muassa VR, Väylä, radan varren kunnat.
Rakentaminen ja omistus
Minkäkokoinen on alueelle suunniteltu toimistotalo? Montako pienyritystä sinne mahtuu?
– Toimistotilojen tarve on tunnistettu alueellisesti ja se korostuu tällaisen kompleksin osana. Tavoitteena on toteuttaa helposti tarpeisiin mukautuva, muunneltava talo. Yritykset voivat vuokrata pienen huoneen tai vaikka koko kerroksen.
Ovatko alueelle rakennettavat talot vuokrattavia ja kuka ne siinä tapauksessa omistaa?
Asumis- ja matkailukäyttöön rakennettavat villat myydään joko suoraan yksityisille omistajille tai niitä vuokraaville yrityksille.
Onko niin että alueen rakennusurakoita ei tarvitse kilpailuttaa?
– Kilpailuttaminen on tietenkin hankeyhtiön edun mukaista. Sillä tavoitetaan mm. kustannus- ja aikataulutehokkuutta. Mutta jos tarkoitetaan, pitääkö kilpailuttaa julkisen hankintalain edellyttämällä proseduurilla, niin ei pidä.
Mikä olisi vaihtoehto Sassin hankkeelle?
– Kyseessä on ainoalaatuinen kehittämishanke, jossa Mänttä-Vilppula pääsee tarjoamaan jotain, mitä ei missään muualla ole. Tämä siksi, että hanke hyödyntää Sassin lentopaikan ainoalaatuisia ominaisuuksia. Mikä tahansa muu sisältö on tavanomaisempi ja kilpailu vaimentaa mahdollisuutemme. Mikäli haluamme muuttaa kaupunkimme tulevaisuuden suuntaa, mikä tahansa muu vaihtoehto on Sassia huonompi
Itseasiassa homma on jo niin itsestäänselvä ettei tuon Airparkin kapasiteetti välttämättä edes riitä rauhoittamaan kysyntää. Parempi olisi varmaan aloittaa pikimmiten jo toisen airparkin suunnitelmat Osannan kanssa ellei jopa kolmannenkin./img-s3.ilcdn.fi/f9874350d66d48fc18deaded433016dc0779a5416cda2b396d54997006030985.jpg)
