- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 700
Hamina hankkii koripallokentän kokoisen Suomen lipun ja satametrisen tangon, joiden hinta nousi jo 750 000 euroon – kaupunkilaiset pöyristyivät hintalapusta
Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen kuvailee jatkuvasti kustannusarviotaan kasvattanutta lipputankoa ”sisäänheittotuotteeksi”. Kaupunkilaiset ovat rahankäytöstä käärmeissään.
Haminaan nouseva satametrinen lipputanko on osa kaupunkiin rakennettavaa lippupuistoa. Liput liehuivat Haminassa 28. toukokuuta 2018, jolloin Suomen lippu täytti tasan sata vuotta. (KUVA: Jussi Nukari / LEHTIKUVA)
Anni Härkönen HS
Julkaistu: 28.6.2018 17:02
Samalla teräksisen, tiettävästi Suomen korkeimman lipputangon hintalappu nousi jo yli 750 000 euroon. Ennestään hankkeella oli noin 200 000 euroa muuta rahoitusta, kertoo Haminan lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen. Noin 80 000 euroa rahoituksesta on saatu lahjoituksena 30 eri maalta.
Haminaan parhaillaan rakennettavan lippumaailman vetonaulaksi suunniteltu lipputanko on aikataulustaan myöhässä. Matkan varrella tangon valmistusmateriaali on vaihtunut, kustannusarviot kasvaneet ja tangon pituus tuplaantunut aluksi suunnitellusta 50 metristä.
Vielä keväällä tangon oli tarkoitus syntyä puusta.
”Ensin lähdettiin kaavailemaan terästankoa. Meille tuli kuitenkin vihje eräältä suomalaiselta puurakentajalta, että miksi ette tekisi tankoa liimapuusta. Sehän olisi symbolisesti hieno idea, metsästä Suomi on noussut”, Kiljunen kertoo projektin vaiheista.
Aluksi puisen tangon kustannusarvio oli 250 000–300 000 euroa ilman perustuksia. Tätä lähdettiin Kiljusen mukaan suunnittelemaan innolla.
”Sitten tulivat turvallisuustekijät. Insinöörit sitä laskivat, ja he olivat sitä mieltä, että sitä ei voi tehdä kaavailtuna 2,5 metrin paksuisena. Päädyttiin, että siitä olisi tullut juuresta 4,5 metriä paksu”, Kiljunen sanoo.
Kun puutanko paksuni, kasvoi puisen tangon hinta-arviokin lähelle miljoonaa euroa. Lopulta palattiin taas teräksiseen tankoon.
Senkin kustannukset oli arvioitu reilusti alakanttiin, eikä tankoa ehditty rakentaa tavoiteajassa. Alun perin tangon piti olla valmis 28. toukokuuta Suomen lipun satavuotispäivänä.
Nyt, kun lisärahoitus on kunnossa ja suunnitelmat selvät, on tankoon tarkoitus saada ensiliputus 4. joulukuuta, jolloin koko maassa järjestetään juhlaliputus suomalaisen demokratian kunniaksi. Silloin salkoon nostetaan siniristilippu, jonka leveys on 27 ja korkeus 16 metriä. Se on suunnilleen koripallokentän kokoinen.
Kaikkia haminalaisia hanke ei miellytä.
Haminalaisten lähes 6 000 hengen Facebook-ryhmässä kaupunkia kritisoidaan priorisoinnin puutteesta. Epäilyksiä on myös hankkeen vetovoimaa kohtaan. Osa arvelee, että hankkeelle myönnetty lisärahoitus ei riitä, ja pian kaupungin on myönnettävä projektiin lisää rahaa.
Haminan perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Janne Nyholm kertoo, että yhdeksän kymmenestä hänen kuulemastaan kaupunkilaispalautteesta on ”ehdottoman negatiivisia”.
”Suurin osa johtuu nimenomaan näistä karanneista kustannuksista. Siinä vaiheessa kun puhuttiin kaupungin rahoitusosuuden olevan 200 000 euroa, niin kaupunkilaisilla oli huomattavasti suopeampi mieli”, Nyholm sanoo HS:lle.
Nyholm esitti vielä maanantaina valtuuston kokouksessa, että kaupunginhallituksen esittelemää 580 000 euron lisämäärärahaa suurlippua varten ei pitäisi myöntää ja että kaupungin pitäisi lopettaa lippuhankkeen lisärahoitus.
”Kustannusarviot ovat nousseet alkuperäisestä niin paljon, että tämä olisi ollut mielestäni hyvä paikka katsoa, että onko tämä taloudellisesti kannattava operaatio”, Nyholm perustelee.
Nyholmin mukaan Haminan lippumaailma itsessään voisi olla toimiva hanke, mutta hänen mukaansa valmiin lippumaailman vetovoimaisuus olisi pitänyt punnita ensin ja suurlippu rakentaa vasta sitten.
”Nyt mennään vähän väärässä järjestyksessä, että tehdään isoimmat investoinnit ensin ja pienet seuraavat perässä. Periaatteessa on naulattu lukkoon, että tuon suurlipun jälkeen lippumaailma tulee hintaan mihin tahansa.”
Lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen kertoo olevansa häkeltynyt lisärahoitusuutista sosiaalisessa mediassa seuranneesta keskustelusta, joka on ollut kipakkaa.
”Sitä en oikein ymmärrä, että sanotaan, että haminalaiset olisivat tätä hanketta vastaan. Olen ollut yhteiskunnallinen vaikuttaja pitkään, ja siinä tehtävässä kyllä näkee, jos yhteiskunnalliset päätökset eivät miellytä”, Kiljunen sanoo.
”Nyt Haminan kaupunki ja haminalaiset ovat useissa tilanteissa lähestyneet minua ja sanoneet, että vau, tämähän on hieno hanke.”
Perussuomalaisten valtuutettu Nyholm ei ole samoilla linjoilla.
”Ei tämän nyt aivan yllätyksenä pitäisi toiminnanjohtaja Kiljusellekaan tulla. Muistaakseni maaliskuussa hän oli esittelemässä hanketta valtuuston seminaarissa, ja jo silloin ihan yli puoluerajojenkin hän sai muutamalta aika napakkaa palautetta näistä kohonneista kustannuksista”, Nyholm sanoo.
Kaupunkilaisten mielestä lipputankoon myönnetyt 580 000 euroa olisi voinut mieluummin käyttää esimerkiksi koulujen sisäilmakorjauksiin, kertoo Yle.
”Eihän siitä ole puhettakaan, etteikö niitä pitäisi hoitaa. Kyse on siitä, että eri kunnat sijoittavat vetovoimatekijöihin. Tämä on nyt siihen liittyvä investointi”, Kiljunen sanoo.
Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen toteaa, että jokaiselle kaupungin eurolle löytyisi monta käyttöperustetta.
”Meillä on totuttu investoimaan pääasiassa palveluihin tai infrastruktuuriin. Tämä on puhtaasti vetovoimainvestointi eli poikkeaa siinä mielessä meidän normaalista investoinnista”, Muhonen sanoo.
Muhosen mukaan lipputangolle annettu lisärahoitus on noin 5 prosenttia kaupungin investointibudjetista.
”Jos verrataan vaikka Ähtärin eläintarhainvestointiin, niin siinä suhteessa se ei hirveän iso ole.”
Kiljunen uskoo, että lisärahoitus Haminan kaupungilta innostaa myös muita rahoittajia innostumaan lipputangon ympärille rakennettavasta lippupuistosta.
”Uskon, että jatkorahoituksen kannalta tämä oli ratkaisevan hieno päätös, koska meillä on mahdollisuus saada tähän lisätukea.”
Kiljunen arvelee, että yksityisen rahoituksen lisäksi Haminan lippumaailmalle on saatavissa vielä julkista rahoitusta valtiolta. Muhonen taas on varovaisempi. Hän on kuitenkin tyytyväinen jättilipputangon ympärille kaavailtuun Heureka-tyyppiseen tiedekeskukseen.
”Lippujen kautta halutaan digimaailman mahdollisuuksia hyödyntäen perehtyä eri maiden historiaan. Nyt puhe on tällaisesta konkreettisesta lipusta, joka on sellainen symbolinen, ja josta käyttäisin termiä ’sisäänheittotuote’”, Muhonen sanoo.
Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen kuvailee jatkuvasti kustannusarviotaan kasvattanutta lipputankoa ”sisäänheittotuotteeksi”. Kaupunkilaiset ovat rahankäytöstä käärmeissään.
Haminaan nouseva satametrinen lipputanko on osa kaupunkiin rakennettavaa lippupuistoa. Liput liehuivat Haminassa 28. toukokuuta 2018, jolloin Suomen lippu täytti tasan sata vuotta. (KUVA: Jussi Nukari / LEHTIKUVA)
Anni Härkönen HS
Julkaistu: 28.6.2018 17:02
Samalla teräksisen, tiettävästi Suomen korkeimman lipputangon hintalappu nousi jo yli 750 000 euroon. Ennestään hankkeella oli noin 200 000 euroa muuta rahoitusta, kertoo Haminan lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen. Noin 80 000 euroa rahoituksesta on saatu lahjoituksena 30 eri maalta.
Haminaan parhaillaan rakennettavan lippumaailman vetonaulaksi suunniteltu lipputanko on aikataulustaan myöhässä. Matkan varrella tangon valmistusmateriaali on vaihtunut, kustannusarviot kasvaneet ja tangon pituus tuplaantunut aluksi suunnitellusta 50 metristä.
Vielä keväällä tangon oli tarkoitus syntyä puusta.
”Ensin lähdettiin kaavailemaan terästankoa. Meille tuli kuitenkin vihje eräältä suomalaiselta puurakentajalta, että miksi ette tekisi tankoa liimapuusta. Sehän olisi symbolisesti hieno idea, metsästä Suomi on noussut”, Kiljunen kertoo projektin vaiheista.
Aluksi puisen tangon kustannusarvio oli 250 000–300 000 euroa ilman perustuksia. Tätä lähdettiin Kiljusen mukaan suunnittelemaan innolla.
”Sitten tulivat turvallisuustekijät. Insinöörit sitä laskivat, ja he olivat sitä mieltä, että sitä ei voi tehdä kaavailtuna 2,5 metrin paksuisena. Päädyttiin, että siitä olisi tullut juuresta 4,5 metriä paksu”, Kiljunen sanoo.
Kun puutanko paksuni, kasvoi puisen tangon hinta-arviokin lähelle miljoonaa euroa. Lopulta palattiin taas teräksiseen tankoon.
Senkin kustannukset oli arvioitu reilusti alakanttiin, eikä tankoa ehditty rakentaa tavoiteajassa. Alun perin tangon piti olla valmis 28. toukokuuta Suomen lipun satavuotispäivänä.
Nyt, kun lisärahoitus on kunnossa ja suunnitelmat selvät, on tankoon tarkoitus saada ensiliputus 4. joulukuuta, jolloin koko maassa järjestetään juhlaliputus suomalaisen demokratian kunniaksi. Silloin salkoon nostetaan siniristilippu, jonka leveys on 27 ja korkeus 16 metriä. Se on suunnilleen koripallokentän kokoinen.
Kaikkia haminalaisia hanke ei miellytä.
Haminalaisten lähes 6 000 hengen Facebook-ryhmässä kaupunkia kritisoidaan priorisoinnin puutteesta. Epäilyksiä on myös hankkeen vetovoimaa kohtaan. Osa arvelee, että hankkeelle myönnetty lisärahoitus ei riitä, ja pian kaupungin on myönnettävä projektiin lisää rahaa.
Haminan perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Janne Nyholm kertoo, että yhdeksän kymmenestä hänen kuulemastaan kaupunkilaispalautteesta on ”ehdottoman negatiivisia”.
”Suurin osa johtuu nimenomaan näistä karanneista kustannuksista. Siinä vaiheessa kun puhuttiin kaupungin rahoitusosuuden olevan 200 000 euroa, niin kaupunkilaisilla oli huomattavasti suopeampi mieli”, Nyholm sanoo HS:lle.
Nyholm esitti vielä maanantaina valtuuston kokouksessa, että kaupunginhallituksen esittelemää 580 000 euron lisämäärärahaa suurlippua varten ei pitäisi myöntää ja että kaupungin pitäisi lopettaa lippuhankkeen lisärahoitus.
”Kustannusarviot ovat nousseet alkuperäisestä niin paljon, että tämä olisi ollut mielestäni hyvä paikka katsoa, että onko tämä taloudellisesti kannattava operaatio”, Nyholm perustelee.
Nyholmin mukaan Haminan lippumaailma itsessään voisi olla toimiva hanke, mutta hänen mukaansa valmiin lippumaailman vetovoimaisuus olisi pitänyt punnita ensin ja suurlippu rakentaa vasta sitten.
”Nyt mennään vähän väärässä järjestyksessä, että tehdään isoimmat investoinnit ensin ja pienet seuraavat perässä. Periaatteessa on naulattu lukkoon, että tuon suurlipun jälkeen lippumaailma tulee hintaan mihin tahansa.”
Lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen kertoo olevansa häkeltynyt lisärahoitusuutista sosiaalisessa mediassa seuranneesta keskustelusta, joka on ollut kipakkaa.
”Sitä en oikein ymmärrä, että sanotaan, että haminalaiset olisivat tätä hanketta vastaan. Olen ollut yhteiskunnallinen vaikuttaja pitkään, ja siinä tehtävässä kyllä näkee, jos yhteiskunnalliset päätökset eivät miellytä”, Kiljunen sanoo.
”Nyt Haminan kaupunki ja haminalaiset ovat useissa tilanteissa lähestyneet minua ja sanoneet, että vau, tämähän on hieno hanke.”
Perussuomalaisten valtuutettu Nyholm ei ole samoilla linjoilla.
”Ei tämän nyt aivan yllätyksenä pitäisi toiminnanjohtaja Kiljusellekaan tulla. Muistaakseni maaliskuussa hän oli esittelemässä hanketta valtuuston seminaarissa, ja jo silloin ihan yli puoluerajojenkin hän sai muutamalta aika napakkaa palautetta näistä kohonneista kustannuksista”, Nyholm sanoo.
Kaupunkilaisten mielestä lipputankoon myönnetyt 580 000 euroa olisi voinut mieluummin käyttää esimerkiksi koulujen sisäilmakorjauksiin, kertoo Yle.
”Eihän siitä ole puhettakaan, etteikö niitä pitäisi hoitaa. Kyse on siitä, että eri kunnat sijoittavat vetovoimatekijöihin. Tämä on nyt siihen liittyvä investointi”, Kiljunen sanoo.
Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen toteaa, että jokaiselle kaupungin eurolle löytyisi monta käyttöperustetta.
”Meillä on totuttu investoimaan pääasiassa palveluihin tai infrastruktuuriin. Tämä on puhtaasti vetovoimainvestointi eli poikkeaa siinä mielessä meidän normaalista investoinnista”, Muhonen sanoo.
Muhosen mukaan lipputangolle annettu lisärahoitus on noin 5 prosenttia kaupungin investointibudjetista.
”Jos verrataan vaikka Ähtärin eläintarhainvestointiin, niin siinä suhteessa se ei hirveän iso ole.”
Kiljunen uskoo, että lisärahoitus Haminan kaupungilta innostaa myös muita rahoittajia innostumaan lipputangon ympärille rakennettavasta lippupuistosta.
”Uskon, että jatkorahoituksen kannalta tämä oli ratkaisevan hieno päätös, koska meillä on mahdollisuus saada tähän lisätukea.”
Kiljunen arvelee, että yksityisen rahoituksen lisäksi Haminan lippumaailmalle on saatavissa vielä julkista rahoitusta valtiolta. Muhonen taas on varovaisempi. Hän on kuitenkin tyytyväinen jättilipputangon ympärille kaavailtuun Heureka-tyyppiseen tiedekeskukseen.
”Lippujen kautta halutaan digimaailman mahdollisuuksia hyödyntäen perehtyä eri maiden historiaan. Nyt puhe on tällaisesta konkreettisesta lipusta, joka on sellainen symbolinen, ja josta käyttäisin termiä ’sisäänheittotuote’”, Muhonen sanoo.
Haminaan nousi 750 000 euron venäläisvalmisteinen jättilipputanko, nyt tangon lujuutta epäillään – ”Laskelmat eivät anna luotettavaa kuvaa rakenteen toiminnasta”
Haminan kaupunki lupaa epäonnisesta lipputankohankkeesta lisätietoa huomenna perjantaina.
Haminaan nousi viime viikolla sata metriä korkea lipputanko. Kuvassa lipputangon alusta. (KUVA: Juha Metso)
Jukka Harju HS
Julkaistu: 8.11.2018 15:12 , Päivitetty: 8.11.2018 17:45
Asiasta kertoi rakennusalan konsultti- ja suunnitteluyhtiö A-Insinöörit tiedotteessaan torstaina. Se myös kertoo, että asiasta raportoitiin Haminan kaupungille lokakuussa. Lipputanko on jo pystyssä, se pystytettiin viikko sitten.
A-Insinöörit on Haminan rakennusvalvonnan toimeksiannosta toiminut jättilipputangon rakennelaskelmien tarkastajana. Teräksinen lipputanko on rakennettu Venäjällä.
Lipputanko on koottu yhdestätoista limittäin menevästä osasta pulteilla. (KUVA: Juha Metso)
”Venäläisen toimittajan teräsrakennesuunnitelmat tarkastettiin etukäteen lokakuun alussa. Tuolloin havaittiin, että teräsrakenneurakoitsijan toimittamat rakennelaskelmat eivät anna luotettavaa kuvaa rakenteen toiminnasta”, tiedote kertoo.
Haminan kaupungin rakennusvalvonta ei asiaa kommentoi ennen huomista. Haminan johtava rakennustarkastaja Ari Brusila sanoo, että kaupunki tiedottaa asiasta perjantaina.
”Se on huomenna kaupungin sivulla”, hän sanoo.
A-Insinöörit kertoo toimittaneensa Haminan rakennusvalvontaan vertailulaskelmat, joiden mukaan lipputanko ei täytä eurooppalaisia standardeja ja Suomessa vaadittua varmuustasoa. Rakennusvalvonta puolestaan on pyytänyt lipputankotoimittajalta lisäselvityksiä, joiden perusteella tehdään lopulliset päätökset rakenteen kelpoisuudesta.
A-Insinöörien toimialajohtaja Timo Leppänen sanoo, että nyt tarvitaan lisätietoa venäläiseltä tankotoimittajalta.
”Paras vaihtoehto on nyt se, että lipputangon toimittaja pystyy toimittamaan paremmat, täydellisemmät ja luotettavammannäköiset laskelmat, jotka perustuvat tarkempaan ja syvällisempään analyysiin”, Leppänen sanoo.
”Kaikki osapuolet ovat nyt kiirehtineet tarkempia ja parempia selvityksiä.”
Hän ei usko, että tankoon voidaan sitä ennen vetää lippua. Hän ei myös halua spekuloida tangon kohtaloa ennen kuin tarkemmat tiedot on saatu.
Epäonnen lipputankohankkeesta kertoivat aiemmin myös esimerkiksi Ilta-Sanomat ja Suomen Kuvalehti.
Kaupunginvaltuusto myönsi kesäkuussa yli puoli miljoonaa euroa lipputankohankkeelle ja jo ennestään sillä oli sen verran rahoitusta, että sen kokonaishintalappu on nyt noin 750 000 euroa.
Lipputangosta on tarkoitus tulla vetonaula Haminaan rakennettavaan lippumaailmaan. Se on aikataulustaan myöhässä muutenkin. Aluksi tangon piti olla valmis 28. toukokuuta Suomen lipun satavuotispäivänä.
Tankoon on tarkoitus nostaa Suomen lippu, jonka leveys on 27 ja korkeus 16 metriä, mitkä ovat suunnilleen koripallokentän mitat.
Oikaisu 8.11. kello 17.43: A-Insinöörit on rakennusalan konsultti- ja suunnitteluyhtiö, ei rakennusyhtiö.
Haminan kaupunki lupaa epäonnisesta lipputankohankkeesta lisätietoa huomenna perjantaina.
Haminaan nousi viime viikolla sata metriä korkea lipputanko. Kuvassa lipputangon alusta. (KUVA: Juha Metso)
Jukka Harju HS
Julkaistu: 8.11.2018 15:12 , Päivitetty: 8.11.2018 17:45
Asiasta kertoi rakennusalan konsultti- ja suunnitteluyhtiö A-Insinöörit tiedotteessaan torstaina. Se myös kertoo, että asiasta raportoitiin Haminan kaupungille lokakuussa. Lipputanko on jo pystyssä, se pystytettiin viikko sitten.
A-Insinöörit on Haminan rakennusvalvonnan toimeksiannosta toiminut jättilipputangon rakennelaskelmien tarkastajana. Teräksinen lipputanko on rakennettu Venäjällä.
Lipputanko on koottu yhdestätoista limittäin menevästä osasta pulteilla. (KUVA: Juha Metso)
”Venäläisen toimittajan teräsrakennesuunnitelmat tarkastettiin etukäteen lokakuun alussa. Tuolloin havaittiin, että teräsrakenneurakoitsijan toimittamat rakennelaskelmat eivät anna luotettavaa kuvaa rakenteen toiminnasta”, tiedote kertoo.
Haminan kaupungin rakennusvalvonta ei asiaa kommentoi ennen huomista. Haminan johtava rakennustarkastaja Ari Brusila sanoo, että kaupunki tiedottaa asiasta perjantaina.
”Se on huomenna kaupungin sivulla”, hän sanoo.
A-Insinöörit kertoo toimittaneensa Haminan rakennusvalvontaan vertailulaskelmat, joiden mukaan lipputanko ei täytä eurooppalaisia standardeja ja Suomessa vaadittua varmuustasoa. Rakennusvalvonta puolestaan on pyytänyt lipputankotoimittajalta lisäselvityksiä, joiden perusteella tehdään lopulliset päätökset rakenteen kelpoisuudesta.
A-Insinöörien toimialajohtaja Timo Leppänen sanoo, että nyt tarvitaan lisätietoa venäläiseltä tankotoimittajalta.
”Paras vaihtoehto on nyt se, että lipputangon toimittaja pystyy toimittamaan paremmat, täydellisemmät ja luotettavammannäköiset laskelmat, jotka perustuvat tarkempaan ja syvällisempään analyysiin”, Leppänen sanoo.
”Kaikki osapuolet ovat nyt kiirehtineet tarkempia ja parempia selvityksiä.”
Hän ei usko, että tankoon voidaan sitä ennen vetää lippua. Hän ei myös halua spekuloida tangon kohtaloa ennen kuin tarkemmat tiedot on saatu.
Epäonnen lipputankohankkeesta kertoivat aiemmin myös esimerkiksi Ilta-Sanomat ja Suomen Kuvalehti.
Kaupunginvaltuusto myönsi kesäkuussa yli puoli miljoonaa euroa lipputankohankkeelle ja jo ennestään sillä oli sen verran rahoitusta, että sen kokonaishintalappu on nyt noin 750 000 euroa.
Lipputangosta on tarkoitus tulla vetonaula Haminaan rakennettavaan lippumaailmaan. Se on aikataulustaan myöhässä muutenkin. Aluksi tangon piti olla valmis 28. toukokuuta Suomen lipun satavuotispäivänä.
Tankoon on tarkoitus nostaa Suomen lippu, jonka leveys on 27 ja korkeus 16 metriä, mitkä ovat suunnilleen koripallokentän mitat.
Oikaisu 8.11. kello 17.43: A-Insinöörit on rakennusalan konsultti- ja suunnitteluyhtiö, ei rakennusyhtiö.
Haminaan pystytetty 100 metriä korkea lipputanko pysyy paikallaan, mutta siihen ei saa nostaa lippua
Lipputangon turvallisuutta valvova tarkastaja ei ole saanut venäläiseltä valmistajalta vieläkään kaikkia tarvitsemiaan tietoja. Asian etenemistä hidastaa myös kielimuuri.
Haminaan pystytettiin viime viikolla sata metriä korkea lipputanko. Kuvassa tangon jalusta. (KUVA: Juha Metso)
Anna Takala HS
Julkaistu: 9.11.2018 16:16
”Tarkastajan lausunnon mukaan tanko kestää tavanomaiset alueella vallitsevat olosuhteet eikä turvajärjestelyille ole tarvetta”, sanoo Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu.
Korkean lipputangon turvallisuus nousi otsikoihin aiemmin tällä viikolla, kun kävi ilmi, että lipputangon rakennelaskelmien tarkastuksessa on puutteita. Asiasta tiedotti rakennusalan konsultti- ja suunnitteluyhtiö A-Insinöörit, joka on toiminut jättilipputangon rakennelaskelmien tarkastajana. Teräksinen lipputanko on rakennettu Venäjällä.
A-insinöörit kertoi torstaina toimittaneensa Haminan rakennusvalvontaan vertailulaskelmat, joiden mukaan lipputanko ei täytä eurooppalaisia standardeja ja Suomessa vaadittua varmuustasoa. Haminan rakennusvalvonta puolestaan kertoi pyytäneensä lipputankotoimittajalta lisäselvityksiä, joiden perusteella tehdään lopulliset päätökset rakenteen kelpoisuudesta.
”Siinä on kielimuuria jonkin verran. On paljon venäläistä aineistoa, jota ei ole vielä käännetty”, Filppu kertoo.
Myöskään kaikkia tarvittavia tietoja ei valmistajalta ole vielä saatu. Mikäli valmistaja toimittaa tarvittavat tiedot alkuviikosta, pitäisi tarkastajan saada lopullinen lausunto lipputangon turvallisuudesta valmiiksi parin viikon sisällä, Filppu arvioi.
”Kuntalaiset ovat varmasti yllättyneitä ja harmissaan. En halua mitään puolustuspuheenvuoroa pitää, mutta kun elokuussa vasta toimittaja päätettiin, niin nopeasti tässä ovat asiat tapahtuneet. Ykkösjuttu on kuitenkin se, ettei vaaranneta kuntalaisten turvallisuutta.”
Haminan kaupunginvaltuusto myönsi kesäkuussa yli puoli miljoonaa euroa lipputankohankkeelle ja jo ennestään sillä oli sen verran rahoitusta, että sen kokonaishintalappu on nyt noin 750 000 euroa.
Lipputangosta on tarkoitus tulla vetonaula Haminaan rakennettavaan lippumaailmaan. Se on aikataulustaan myöhässä muutenkin. Aluksi tangon piti olla valmis 28. toukokuuta Suomen lipun satavuotispäivänä.
Tankoon on tarkoitus nostaa Suomen lippu, jonka leveys on 27 ja korkeus 16 metriä, mitkä ovat suunnilleen koripallokentän mitat.
Lipputangon turvallisuutta valvova tarkastaja ei ole saanut venäläiseltä valmistajalta vieläkään kaikkia tarvitsemiaan tietoja. Asian etenemistä hidastaa myös kielimuuri.
Haminaan pystytettiin viime viikolla sata metriä korkea lipputanko. Kuvassa tangon jalusta. (KUVA: Juha Metso)
Anna Takala HS
Julkaistu: 9.11.2018 16:16
”Tarkastajan lausunnon mukaan tanko kestää tavanomaiset alueella vallitsevat olosuhteet eikä turvajärjestelyille ole tarvetta”, sanoo Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu.
Korkean lipputangon turvallisuus nousi otsikoihin aiemmin tällä viikolla, kun kävi ilmi, että lipputangon rakennelaskelmien tarkastuksessa on puutteita. Asiasta tiedotti rakennusalan konsultti- ja suunnitteluyhtiö A-Insinöörit, joka on toiminut jättilipputangon rakennelaskelmien tarkastajana. Teräksinen lipputanko on rakennettu Venäjällä.
A-insinöörit kertoi torstaina toimittaneensa Haminan rakennusvalvontaan vertailulaskelmat, joiden mukaan lipputanko ei täytä eurooppalaisia standardeja ja Suomessa vaadittua varmuustasoa. Haminan rakennusvalvonta puolestaan kertoi pyytäneensä lipputankotoimittajalta lisäselvityksiä, joiden perusteella tehdään lopulliset päätökset rakenteen kelpoisuudesta.
”Siinä on kielimuuria jonkin verran. On paljon venäläistä aineistoa, jota ei ole vielä käännetty”, Filppu kertoo.
Myöskään kaikkia tarvittavia tietoja ei valmistajalta ole vielä saatu. Mikäli valmistaja toimittaa tarvittavat tiedot alkuviikosta, pitäisi tarkastajan saada lopullinen lausunto lipputangon turvallisuudesta valmiiksi parin viikon sisällä, Filppu arvioi.
”Kuntalaiset ovat varmasti yllättyneitä ja harmissaan. En halua mitään puolustuspuheenvuoroa pitää, mutta kun elokuussa vasta toimittaja päätettiin, niin nopeasti tässä ovat asiat tapahtuneet. Ykkösjuttu on kuitenkin se, ettei vaaranneta kuntalaisten turvallisuutta.”
Haminan kaupunginvaltuusto myönsi kesäkuussa yli puoli miljoonaa euroa lipputankohankkeelle ja jo ennestään sillä oli sen verran rahoitusta, että sen kokonaishintalappu on nyt noin 750 000 euroa.
Lipputangosta on tarkoitus tulla vetonaula Haminaan rakennettavaan lippumaailmaan. Se on aikataulustaan myöhässä muutenkin. Aluksi tangon piti olla valmis 28. toukokuuta Suomen lipun satavuotispäivänä.
Tankoon on tarkoitus nostaa Suomen lippu, jonka leveys on 27 ja korkeus 16 metriä, mitkä ovat suunnilleen koripallokentän mitat.
Sadan metrin tankoon piti jo puoli vuotta sitten nostaa koripallokentän kokoinen Suomen lippu – Haminan erikoishankkeelle tuli taas uusi takaisku
Lipputangon toimittajalta on saatu lisätietoja lujuustarkastusta varten, mutta tiedot eivät vielä ole riittäviä. Mukaan otettiin uusi konsulttiyhtiö arvioimaan lipputangon materiaalia.
Haminan jättilipputanko nostettiin pystyyn kuun alussa, vaikka sen lujuudesta oli epäselvyyttä. (KUVA: Juha Metso)
Marjo Valtavaara HS
Julkaistu: 21.11.2018 15:27 , Päivitetty: 21.11.2018 16:15
Koripallokentän kokoinen suurlippu piti nostaa salkoon joulukuun 3. päivänä UMOn Suomen itsenäisyyden juhlakonsertin kunniaksi.
Sata metriä korkea lipputanko pystytettiin Haminaan pari viikkoa sitten.
Tuolloin kävi saman tien ilmi, että lipputangon rakennelaskelmien tarkastuksessa on puutteita. Lipputangon turvallisuutta tarkastajana arvioinut konsulttiyhtiö A-Insinöörit päätyi siihen, että lipputanko saa pysyä paikallaan, mutta siihen ei saa nostaa lippua.
Nyt mukaan arviointiin otetaan toinen konsulttiyritys Kiwa Inspecta, jonka vastuulla on lipputangon materiaalin laadun ja lujuuden arviointi. Tarkoitus on käydä läpi myös hitsaussaumat ja niiden laatu.
A-Insinöörit on toiminut jättilipputangon rakennelaskelmien tarkastajana.
Teräksinen lipputanko on rakennettu Venäjällä. Tarkastajan mukaan se ei täytä eurooppalaisia standardeja ja Suomessa vaadittua varmuustasoa.
Teräsrunkoinen lipputanko on koottu yhdestätoista limittäin menevästä osasta pulteilla.
”Kiwa Inspecta tulee täydentämään arviointia. Yhdessä tutkimusten kanssa viranomainen tulee tekemään päätöksen käyttöönotosta”, kertoi Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu.
Filppu ei halunnut arvioida käyttöönoton aikataulua tässä vaiheessa.
Haminan rakennusvalvonta on pyytänyt venäläiseltä lipputankotoimittajalta lisäselvityksiä, joiden perusteella tehdään lopulliset päätökset rakenteen kelpoisuudesta. Filpun mukaan lisäselvityksiä on saatu.
Materiaalin arviointi ei Filpun mukaan välttämättä edellytä lipputangon kaatamista.
Haminassa Sibeliuskadun kentällä seisovan tangon kaatumiseen myrskyssä on varauduttu.
”Aitausvalmius on koko ajan olemassa niin, että jos tulee myrskytuuli, turva-alue aidataan, ettei pääse sattumaan mitään vahinkoa”, Filppu kertoo.
Pysyviä turvajärjestelyjä lippusalon ympärille ei kaupungin mukaan kuitenkaan ole syytä rakentaa.
Haminan näyttävä lipputankohanke on ollut vastatuulessa. Aluksi tangon piti olla valmis 28. toukokuuta Suomen lipun satavuotispäivänä.
Lipputangosta on tarkoitus tulla vetonaula Haminaan rakennettavaan lippumaailmaan.
Kaupunginvaltuusto myönsi hankkeelle kesäkuussa yli puoli miljoonaa euroa ja jo ennestään sillä oli sen verran rahoitusta, että sen kokonaishintalappu on nyt noin 750 000 euroa.
Tankoon on tarkoitus nostaa Suomen lippu, jonka leveys on 27 ja korkeus 16 metriä, mitkä ovat suunnilleen koripallokentän mitat.
Lipputangon toimittajalta on saatu lisätietoja lujuustarkastusta varten, mutta tiedot eivät vielä ole riittäviä. Mukaan otettiin uusi konsulttiyhtiö arvioimaan lipputangon materiaalia.
Haminan jättilipputanko nostettiin pystyyn kuun alussa, vaikka sen lujuudesta oli epäselvyyttä. (KUVA: Juha Metso)
Marjo Valtavaara HS
Julkaistu: 21.11.2018 15:27 , Päivitetty: 21.11.2018 16:15
Koripallokentän kokoinen suurlippu piti nostaa salkoon joulukuun 3. päivänä UMOn Suomen itsenäisyyden juhlakonsertin kunniaksi.
Sata metriä korkea lipputanko pystytettiin Haminaan pari viikkoa sitten.
Tuolloin kävi saman tien ilmi, että lipputangon rakennelaskelmien tarkastuksessa on puutteita. Lipputangon turvallisuutta tarkastajana arvioinut konsulttiyhtiö A-Insinöörit päätyi siihen, että lipputanko saa pysyä paikallaan, mutta siihen ei saa nostaa lippua.
Nyt mukaan arviointiin otetaan toinen konsulttiyritys Kiwa Inspecta, jonka vastuulla on lipputangon materiaalin laadun ja lujuuden arviointi. Tarkoitus on käydä läpi myös hitsaussaumat ja niiden laatu.
A-Insinöörit on toiminut jättilipputangon rakennelaskelmien tarkastajana.
Teräksinen lipputanko on rakennettu Venäjällä. Tarkastajan mukaan se ei täytä eurooppalaisia standardeja ja Suomessa vaadittua varmuustasoa.
Teräsrunkoinen lipputanko on koottu yhdestätoista limittäin menevästä osasta pulteilla.
”Kiwa Inspecta tulee täydentämään arviointia. Yhdessä tutkimusten kanssa viranomainen tulee tekemään päätöksen käyttöönotosta”, kertoi Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu.
Filppu ei halunnut arvioida käyttöönoton aikataulua tässä vaiheessa.
Haminan rakennusvalvonta on pyytänyt venäläiseltä lipputankotoimittajalta lisäselvityksiä, joiden perusteella tehdään lopulliset päätökset rakenteen kelpoisuudesta. Filpun mukaan lisäselvityksiä on saatu.
Materiaalin arviointi ei Filpun mukaan välttämättä edellytä lipputangon kaatamista.
Haminassa Sibeliuskadun kentällä seisovan tangon kaatumiseen myrskyssä on varauduttu.
”Aitausvalmius on koko ajan olemassa niin, että jos tulee myrskytuuli, turva-alue aidataan, ettei pääse sattumaan mitään vahinkoa”, Filppu kertoo.
Pysyviä turvajärjestelyjä lippusalon ympärille ei kaupungin mukaan kuitenkaan ole syytä rakentaa.
Haminan näyttävä lipputankohanke on ollut vastatuulessa. Aluksi tangon piti olla valmis 28. toukokuuta Suomen lipun satavuotispäivänä.
Lipputangosta on tarkoitus tulla vetonaula Haminaan rakennettavaan lippumaailmaan.
Kaupunginvaltuusto myönsi hankkeelle kesäkuussa yli puoli miljoonaa euroa ja jo ennestään sillä oli sen verran rahoitusta, että sen kokonaishintalappu on nyt noin 750 000 euroa.
Tankoon on tarkoitus nostaa Suomen lippu, jonka leveys on 27 ja korkeus 16 metriä, mitkä ovat suunnilleen koripallokentän mitat.
Suomen suurin Suomen lippu jouduttiin laskemaan alas Suomen lipun päivänä
Haminan satametrinen lipputanko lippuineen suunniteltiin kunnioittamaan Suomen lipun satavuotisjuhlaa vuonna 2018, mutta lippu saatiin salkoonsa vasta tänä keväänä.
Suomen lippu liehui Haminan satametrisessä lipputangossa huhtikuussa. (KUVA: Sasu Makinen / Lehtikuva)
STT-HS
Julkaistu: 22.6.2019 16:59
Kaupungin mukaan Haminaan juhannuspäivänä noussut ukkosmyrsky tuulineen teki pienen reiän suurlippuun. Haminan vapaaehtoinen palokunta kävi laskemassa lipun alas, kun tuuli nousi yli sovitun tuulirajan.
Lippua ei reiän takia nostettu takaisin salkoon, kaupunki kertoo. Varalippu saadaan salkoon vasta ensi viikon aikana.
”Meidän kovan onnen lippu”, toteaa Haminan kaupunki Twitterissä.
Tänään juhannuspäivänä juhlitaan Suomen lipun päivää. Haminan satametrinen lipputanko lippuineen suunniteltiin kunnioittamaan Suomen lipun satavuotisjuhlaa vuonna 2018, mutta lippu saatiin salkoonsa vasta tänä keväänä hankkeen myöhästyttyä.
Matkan varrella tangon valmistusmateriaali vaihtui, kustannusarviot kasvoivat ja tangon pituus tuplaantui aluksi suunnitellusta 50 metristä.
Kallis hanke, jolle on myönnetty ainakin 750 000 euroa rahoitusta, ei ole miellyttänyt kaikkia haminalaisia. HS kertoi viime kesänä haminalaisten närkästyksestä lipputangon hintalappua kohtaan.
Suurlipun epäonnisesta kohtalosta kertoi aiemmin tänään Kymen Sanomat.
Haminan satametrinen lipputanko lippuineen suunniteltiin kunnioittamaan Suomen lipun satavuotisjuhlaa vuonna 2018, mutta lippu saatiin salkoonsa vasta tänä keväänä.
Suomen lippu liehui Haminan satametrisessä lipputangossa huhtikuussa. (KUVA: Sasu Makinen / Lehtikuva)
STT-HS
Julkaistu: 22.6.2019 16:59
Kaupungin mukaan Haminaan juhannuspäivänä noussut ukkosmyrsky tuulineen teki pienen reiän suurlippuun. Haminan vapaaehtoinen palokunta kävi laskemassa lipun alas, kun tuuli nousi yli sovitun tuulirajan.
Lippua ei reiän takia nostettu takaisin salkoon, kaupunki kertoo. Varalippu saadaan salkoon vasta ensi viikon aikana.
”Meidän kovan onnen lippu”, toteaa Haminan kaupunki Twitterissä.
Tänään juhannuspäivänä juhlitaan Suomen lipun päivää. Haminan satametrinen lipputanko lippuineen suunniteltiin kunnioittamaan Suomen lipun satavuotisjuhlaa vuonna 2018, mutta lippu saatiin salkoonsa vasta tänä keväänä hankkeen myöhästyttyä.
Matkan varrella tangon valmistusmateriaali vaihtui, kustannusarviot kasvoivat ja tangon pituus tuplaantui aluksi suunnitellusta 50 metristä.
Kallis hanke, jolle on myönnetty ainakin 750 000 euroa rahoitusta, ei ole miellyttänyt kaikkia haminalaisia. HS kertoi viime kesänä haminalaisten närkästyksestä lipputangon hintalappua kohtaan.
Suurlipun epäonnisesta kohtalosta kertoi aiemmin tänään Kymen Sanomat.
Suomen suurinta lippua kannatteleva lipputanko joutui huoltoon Haminassa
Suurlippu jouduttiin edellisen kerran laskemaan Suomen lipun päivänä juhannuksena, kun tuuli riepotteli pienen reiän lippuun.
Satametrinen lipputanko saatiin Haminassa pystyyn viime marraskuussa. (KUVA: Sasu Mäkinen / Lehtikuva)
Mika-Matti Taskinen STT
Julkaistu: 15.7.2019 14:42
Kaupunki tiedotti, että lippu laskettiin, kun lipun vapaan pyörimisen mahdollistavassa mekanismissa havaittiin häiriö.
”Tangon päässä oleva kehä on jumissa eikä pyöri. Se aiheuttaa sen, että lippu kääntyy kiinnikkeiden väliin”, kaupungin kehitysjohtaja Matti Filppu kertoo.
Filppu sanoo, että lippu pyritään saamaan salkoon mahdollisimman pian, kuitenkin lähiviikkoina. Pyörintämekanismin korjauksen lisäksi salkoa kunnostetaan muutenkin.
”Se vaatii nosturin, että päästään sadan metrin korkeuteen. Samalla yritetään kunnostaa muutkin asiat eli lentoestovalo ja katkennut tuulimittarin kaapeli. Otamme myös lujuustestaukseen liittyviä näytepaloja eri korkeuksilta.”
Asiasta uutisoivat aiemmin ainakin Ilta-Sanomat ja Kymen Sanomat.
Suurlippu jouduttiin edellisen kerran laskemaan Suomen lipun päivänä juhannuksena, kun tuuli riepotteli pienen reiän lippuun. Tällä kertaa lippu ei ehtinyt vaurioitua ennen kuin se saatiin laskettua.
Haminan satametrinen lipputanko lippuineen suunniteltiin kunnioittamaan Suomen lipun satavuotisjuhlaa vuonna 2018. Lippu saatiin salkoonsa kuitenkin vasta tänä keväänä hankkeen myöhästyttyä puutteisiin lujuuslaskelmissa.
Satametrinen lipputanko on Euroopan korkein. Sen lippu on koripallokentän kokoinen ja painaa useita kymmeniä kiloja.
Suurlippu jouduttiin edellisen kerran laskemaan Suomen lipun päivänä juhannuksena, kun tuuli riepotteli pienen reiän lippuun.
Satametrinen lipputanko saatiin Haminassa pystyyn viime marraskuussa. (KUVA: Sasu Mäkinen / Lehtikuva)
Mika-Matti Taskinen STT
Julkaistu: 15.7.2019 14:42
Kaupunki tiedotti, että lippu laskettiin, kun lipun vapaan pyörimisen mahdollistavassa mekanismissa havaittiin häiriö.
”Tangon päässä oleva kehä on jumissa eikä pyöri. Se aiheuttaa sen, että lippu kääntyy kiinnikkeiden väliin”, kaupungin kehitysjohtaja Matti Filppu kertoo.
Filppu sanoo, että lippu pyritään saamaan salkoon mahdollisimman pian, kuitenkin lähiviikkoina. Pyörintämekanismin korjauksen lisäksi salkoa kunnostetaan muutenkin.
”Se vaatii nosturin, että päästään sadan metrin korkeuteen. Samalla yritetään kunnostaa muutkin asiat eli lentoestovalo ja katkennut tuulimittarin kaapeli. Otamme myös lujuustestaukseen liittyviä näytepaloja eri korkeuksilta.”
Asiasta uutisoivat aiemmin ainakin Ilta-Sanomat ja Kymen Sanomat.
Suurlippu jouduttiin edellisen kerran laskemaan Suomen lipun päivänä juhannuksena, kun tuuli riepotteli pienen reiän lippuun. Tällä kertaa lippu ei ehtinyt vaurioitua ennen kuin se saatiin laskettua.
Haminan satametrinen lipputanko lippuineen suunniteltiin kunnioittamaan Suomen lipun satavuotisjuhlaa vuonna 2018. Lippu saatiin salkoonsa kuitenkin vasta tänä keväänä hankkeen myöhästyttyä puutteisiin lujuuslaskelmissa.
Satametrinen lipputanko on Euroopan korkein. Sen lippu on koripallokentän kokoinen ja painaa useita kymmeniä kiloja.
