Hamina hankkii koripallokentän kokoisen Suomen lipun ja satametrisen tangon, joiden hinta nousi jo 750 000 euroon – kaupunkilaiset pöyristyivät hintalapusta
Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen kuvailee jatkuvasti kustannusarviotaan kasvattanutta lipputankoa ”sisäänheittotuotteeksi”. Kaupunkilaiset ovat rahankäytöstä käärmeissään.
Haminaan nouseva satametrinen lipputanko on osa kaupunkiin rakennettavaa lippupuistoa. Liput liehuivat Haminassa 28. toukokuuta 2018, jolloin Suomen lippu täytti tasan sata vuotta. (KUVA: Jussi Nukari / LEHTIKUVA)
Anni Härkönen HS
Julkaistu: 28.6.2018 17:02
Haminan satametrinen lipputanko sai maanantaina sinetin, kun Haminan kaupunginvaltuusto myönsi tangon rakentamiseen 580 000 euron lisämäärärahan. Asiasta kertoi ensimmäisenä
Yle.
Samalla teräksisen, tiettävästi Suomen korkeimman lipputangon hintalappu nousi jo yli 750 000 euroon. Ennestään hankkeella oli noin 200 000 euroa muuta rahoitusta, kertoo Haminan lippumaailman toiminnanjohtaja
Kimmo Kiljunen. Noin 80 000 euroa rahoituksesta on saatu lahjoituksena 30 eri maalta.
Haminaan parhaillaan rakennettavan
lippumaailman vetonaulaksi suunniteltu lipputanko on aikataulustaan myöhässä. Matkan varrella tangon valmistusmateriaali on vaihtunut, kustannusarviot kasvaneet ja tangon pituus tuplaantunut aluksi suunnitellusta 50 metristä.
Vielä keväällä tangon oli tarkoitus syntyä puusta.
”Ensin lähdettiin kaavailemaan terästankoa. Meille tuli kuitenkin vihje eräältä suomalaiselta puurakentajalta, että miksi ette tekisi tankoa liimapuusta. Sehän olisi symbolisesti hieno idea, metsästä Suomi on noussut”, Kiljunen kertoo projektin vaiheista.
Aluksi puisen tangon kustannusarvio oli 250 000–300 000 euroa ilman perustuksia. Tätä lähdettiin Kiljusen mukaan suunnittelemaan innolla.
”Sitten tulivat turvallisuustekijät. Insinöörit sitä laskivat, ja he olivat sitä mieltä, että sitä ei voi tehdä kaavailtuna 2,5 metrin paksuisena. Päädyttiin, että siitä olisi tullut juuresta 4,5 metriä paksu”, Kiljunen sanoo.
Kun puutanko paksuni, kasvoi puisen tangon hinta-arviokin lähelle miljoonaa euroa. Lopulta palattiin taas teräksiseen tankoon.
Senkin kustannukset oli arvioitu reilusti alakanttiin, eikä tankoa ehditty rakentaa tavoiteajassa. Alun perin tangon piti olla valmis 28. toukokuuta Suomen lipun satavuotispäivänä.
Nyt, kun lisärahoitus on kunnossa ja suunnitelmat selvät, on tankoon tarkoitus saada ensiliputus 4. joulukuuta, jolloin koko maassa järjestetään juhlaliputus suomalaisen demokratian kunniaksi. Silloin salkoon nostetaan siniristilippu, jonka leveys on 27 ja korkeus 16 metriä. Se on suunnilleen koripallokentän kokoinen.
Kaikkia haminalaisia hanke ei miellytä.
Haminalaisten lähes 6 000 hengen Facebook-ryhmässä kaupunkia kritisoidaan priorisoinnin puutteesta. Epäilyksiä on myös hankkeen vetovoimaa kohtaan. Osa arvelee, että hankkeelle myönnetty lisärahoitus ei riitä, ja pian kaupungin on myönnettävä projektiin lisää rahaa.
Haminan perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja
Janne Nyholm kertoo, että yhdeksän kymmenestä hänen kuulemastaan kaupunkilaispalautteesta on ”ehdottoman negatiivisia”.
”Suurin osa johtuu nimenomaan näistä karanneista kustannuksista. Siinä vaiheessa kun puhuttiin kaupungin rahoitusosuuden olevan 200 000 euroa, niin kaupunkilaisilla oli huomattavasti suopeampi mieli”, Nyholm sanoo HS:lle.
Nyholm esitti vielä maanantaina valtuuston kokouksessa, että kaupunginhallituksen esittelemää 580 000 euron lisämäärärahaa suurlippua varten ei pitäisi myöntää ja että kaupungin pitäisi lopettaa lippuhankkeen lisärahoitus.
”Kustannusarviot ovat nousseet alkuperäisestä niin paljon, että tämä olisi ollut mielestäni hyvä paikka katsoa, että onko tämä taloudellisesti kannattava operaatio”, Nyholm perustelee.
Nyholmin mukaan Haminan lippumaailma itsessään voisi olla toimiva hanke, mutta hänen mukaansa valmiin lippumaailman vetovoimaisuus olisi pitänyt punnita ensin ja suurlippu rakentaa vasta sitten.
”Nyt mennään vähän väärässä järjestyksessä, että tehdään isoimmat investoinnit ensin ja pienet seuraavat perässä. Periaatteessa on naulattu lukkoon, että tuon suurlipun jälkeen lippumaailma tulee hintaan mihin tahansa.”
Lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen kertoo olevansa häkeltynyt lisärahoitusuutista sosiaalisessa mediassa seuranneesta keskustelusta, joka on ollut kipakkaa.
”Sitä en oikein ymmärrä, että sanotaan, että haminalaiset olisivat tätä hanketta vastaan. Olen ollut yhteiskunnallinen vaikuttaja pitkään, ja siinä tehtävässä kyllä näkee, jos yhteiskunnalliset päätökset eivät miellytä”, Kiljunen sanoo.
”Nyt Haminan kaupunki ja haminalaiset ovat useissa tilanteissa lähestyneet minua ja sanoneet, että vau, tämähän on hieno hanke.”
Perussuomalaisten valtuutettu Nyholm ei ole samoilla linjoilla.
”Ei tämän nyt aivan yllätyksenä pitäisi toiminnanjohtaja Kiljusellekaan tulla. Muistaakseni maaliskuussa hän oli esittelemässä hanketta valtuuston seminaarissa, ja jo silloin ihan yli puoluerajojenkin hän sai muutamalta aika napakkaa palautetta näistä kohonneista kustannuksista”, Nyholm sanoo.
Kaupunkilaisten mielestä lipputankoon myönnetyt 580 000 euroa olisi voinut mieluummin käyttää esimerkiksi koulujen sisäilmakorjauksiin, kertoo
Yle.
”Eihän siitä ole puhettakaan, etteikö niitä pitäisi hoitaa. Kyse on siitä, että eri kunnat sijoittavat vetovoimatekijöihin. Tämä on nyt siihen liittyvä investointi”, Kiljunen sanoo.
Haminan kaupunginjohtaja
Hannu Muhonen toteaa, että jokaiselle kaupungin eurolle löytyisi monta käyttöperustetta.
”Meillä on totuttu investoimaan pääasiassa palveluihin tai infrastruktuuriin. Tämä on puhtaasti vetovoimainvestointi eli poikkeaa siinä mielessä meidän normaalista investoinnista”, Muhonen sanoo.
Muhosen mukaan lipputangolle annettu lisärahoitus on noin 5 prosenttia kaupungin investointibudjetista.
”Jos verrataan vaikka
Ähtärin eläintarhainvestointiin, niin siinä suhteessa se ei hirveän iso ole.”
Kiljunen uskoo, että lisärahoitus Haminan kaupungilta innostaa myös muita rahoittajia innostumaan lipputangon ympärille rakennettavasta lippupuistosta.
”Uskon, että jatkorahoituksen kannalta tämä oli ratkaisevan hieno päätös, koska meillä on mahdollisuus saada tähän lisätukea.”
Kiljunen arvelee, että yksityisen rahoituksen lisäksi Haminan lippumaailmalle on saatavissa vielä julkista rahoitusta valtiolta. Muhonen taas on varovaisempi. Hän on kuitenkin tyytyväinen jättilipputangon ympärille kaavailtuun Heureka-tyyppiseen tiedekeskukseen.
”Lippujen kautta halutaan digimaailman mahdollisuuksia hyödyntäen perehtyä eri maiden historiaan. Nyt puhe on tällaisesta konkreettisesta lipusta, joka on sellainen symbolinen, ja josta käyttäisin termiä ’sisäänheittotuote’”, Muhonen sanoo.
