Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan

Tämä video ei kerro mitään Mäntän Airparkista vaan Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmähankkeesta.

Mutta ihan yhtä hyvin voisi kertoa Airparkista.

 
Tässä on tuoretta juttua siitä Kouvolasta Kiinaan kulkevasta konttijunasta, johon aikoinaan kuntahankkeena Lakeside Airparkia vertasin. Uskoa riittää!



Henkselit paukkuivat, kun uutta vilkasta junayhteyttä Suomesta Kiinaan markkinoitiin – vakuuttelu jatkuu, vaikka juna on seissyt paikoillaan yli vuoden

Operaattoreilla riittää uskoa konttijunayhteyden elpymiseen.

Konttikuljetus
6.10.2020 klo 16.00
Kiinaan matkaava juna Kouvolassa.

Kouvolan ja Kiinan välinen konttijunayhteys avattiin kolme vuotta sitten.Kouvola Innovation
13-3-5067165.jpg

Minna Heikura



Jaa artikkeli Facebookissa15
Jaa artikkeli Twitterissä
Kouvolan ja Kiinan Xi’anin välinen konttijunaliikenne näyttää toistaiseksi hiipuneen kokonaan.
Edellinen konttijuna Kouvolasta Kiinaan meni yli vuosi sitten kesällä.
Viime vuonna Kouvolasta Kiinaan meni yhteensä vain kolme junaa. Takaisin ei tullut ainuttakaan. MOT kertoi viime vuoden lopussa, että Kouvolan reitin myynti Kiinan päässä on ontunut.
Kouvolan ja Kiinan välinen konttijunayhteys avattiin näyttävin menoin vuonna 2017. Parhaimmillaan Kiina-junia kulki kahden viikon välein.
– Hirveä määrä on tehty asian eteen töitä. Kyllä se koko ajan eteenpäin menee, Kiinan konttijunia Kouvolassa hallinnoivan Kouvola Cargo Handlingin toimitusjohtaja Jussi Toikka sanoo.
Kun Kouvolassa Kiina-junat seisovat paikoillaan, Helsingin Vuosaaresta Kiinan Hefeihin liikennöivä logistiikkayhtiö Nurminen Logistics lisää liikennettäänKiinaan.
Syyskuun lopulla avautui myös uusi reitti Chongqingista Helsinkiin sekä Tornion kautta Narvikiin. Uuden yhteyden avauduttua junia pitäisi saapua tai lähteä vähintään joka toinen päivä.
Konttipino Vuosaaren satamassa 15.4.2020.

Helsingin Vuosaaresta operoiva Nurminen Logistics on tänä vuonna lisännyt liikennettään Kiinaan.Ilkka Klemola / Yle
Nurminen Logistics vie Kiinaan muun muassa norjanlohta ja sianlihaa Atrialta - molemmat tuotteita, joita myös Kouvolassa on haviteltu.
Nurminen Logistics valikoitui Atrian lihaliiketoiminnan ja viennin johtajan Markku Hirvijärven mukaan junan pääteaseman vuoksi. Atrialla on iso asiakas Chongqingissa, missä on syyskuussa avatun uuden junayhteyden määränpää.
Nyt ensivaiheessa junayhteyden toimivuutta testataan 1-2 kontilla. Hirvijärven mukaan Atria toimittaa tällä hetkellä viikoittain 20-35 konttia sianlihaa Kiinaan meriteitse.
– Toivotaan, että se menee hyvin. Siinä on sitten kaikilla varmaan sen jälkeen mahdollisuus toimia, Cargo Handlingin Toikka toteaa liittyen vasta alkaneisiin sianlihan ja lohen vientiin.
“Taloustilanne jarruttaa”
Myös Unytrade Oy:n toimitusjohtaja Valery Zhuk sanoo, että töitä Kouvolan ja Kiinan välisen konttijunayhteyden käynnistymisen eteen tehdään jatkuvasti. Unytrade Oy on Kazakstanin rautateiden eli KTZ:n edustaja Pohjoismaissa.
– Asiat ovat keskeneräisiä ja neuvottelut ovat menossa. Riippuu siitä, miten taloustilanne maailmalla ja eri maissa kehittyy. Tässä on niin paljon vielä asioita, jotka jarruttavat näitä hommia.
Taloustilanteesta tarkemmin kysyttäessä Zhuk mainitsee metsäteollisuuden tuotteet, erityisesti sahatavaran ja sellun, ja niiden kilpailukyvyn.
Havusellun hinta Euroopassa ja Kiinassa tuli roimasti alas viime vuonna. Metsäteollisuus ry:stä kerrottiin tammikuussa, että Kiinan markkinoiden veto on hiipunut. Suomesta vietävästä sellusta kolmasosa päätyy Kiinaan. Pellervon taloustutkimus on ennustanut, että sellun hintojen lasku on pysähtymässä.
Kouvolasta on sellun ja sahatavaran lisäksi viety aiemmin muun muassa koneteollisuuden tuotteita ja laivanosia. Myös Nurminen Logistics vie Kiinaan selluloosaa sekä lisäksi muun muassa teollisuuden tarvikkeita.
Kinno toiminut keulakuvana
Kouvolan elinkeinoyhtiö Kinno on toiminut kolme vuotta sitten avatun Kouvolan ja Kiinan välisen konttijunayhteyden keulakuvana.
Kinnosta on vuosien aikana kommentoitu hanakasti Kouvolan ja Kiinan välistä konttijunayhteyttä ja sen vaiheita. Vielä viime keväänä Kinnon silloinen toimitusjohtaja Martti Husu kommentoi Ylelle, että suunnitelmia on vireillä ja juna alkaa kulkea taas tämän vuoden kuluessa.
Kouvola Innovationin kyltti rakennuksen ulkopuolella.

Kouvolan elinkeinoyhtiö Kinno on ollut mahdollistamassa Kouvolan ja Kiinan välistä konttijunayhteyttä.Antro Valo / Yle
Kinnon uuden toimitusjohtajan Kimmo Niemen astuttua puikkoihin syyskuussa tiedotuslinja näyttää kuitenkin tiukentuneen. Niemi ei halua kommentoida Kouvolan ja Kiinan välisen konttijunayhteyden tilannetta, vaan sanoo sen olevan kaupallisten toimijoiden vastuulla.
– Meillä ei ole kaupalliseen toimintaan osaa eikä arpaa, hän sanoo.
Kimmo Niemi korostaa, että Kinnon tehtävä on luoda toimintaedellytyksiä. Käytännössä tämä on tarkoittanut Niemen sanoin Kaukoidästä Pohjoismaihin ja Pohjois-Eurooppaan ulottuvan kuljetuskäytävän mahdollistamista sekä nyt paraikaa tekeillä olevan rautatie- ja maantieterminaalin (RRT-alue) rakentamista. Kiinan ja Kouvolan välinen junayhteys on osa kuljetuskäytävää.
– Meillä on erittäin vahva logistiikkakeskittymä ja se on meidän tapamme edesauttaa ja mahdollistaa kuljetuskäytävän toimintaa, Niemi sanoo.
Konkretia puuttuu
Keväällä tavarankuljetuksia siirtyi rautateille, sillä normaali lentorahti Kiinasta keskeytyi kokonaan ja merikuljetuksistakin suuri osa. Kouvolassa tähän markkinarakoon ei kuitenkaan isketty.
Kouvolan Cargo Handlingin Jussi Toikan mukaan tarkoitus on tehdä pitkäjänteistä työtä eikä lähteä “poukkoilemaan yksittäisten juttujen kanssa”.
Kouvola Cargo Handling Oy:n yritysaluetta ja kontteja.

Kouvola Cargo Handlingissa uskotaan Kouvolan konttijunabisneksen elpymiseen.Antro Valo / Yle
– Tietenkin haluamme tehdä niin, että liiketoiminta on kaikille kannattavaa. Se on lähtökohta. Liikenteen pitää olla tasapainossa molempiin suuntiin, jotta se on kannattavaa, Toikka sanoo.
Kouvolassa lähtökohtana on myydä kerrallaan kokonainen juna yksittäiselle asiakkaalle. Sen sijaan Nurminen Logistics myös pienempiä eriä. Myös Kouvolasta on aiemmin lähtenyt usean toimittajan tuotteita sisältäviä junia.
Sekä Toikka että Unytrade Oy:n Valery Zhuk ovat luottavaisia ja uskovat edelleen Kouvolan mahdollisuuksiin konttijunabisneksessä, kunhan “viimeiset palikat loksahtavat paikalleen”.
Kouvolan ja Kiinan välisen konttiyhteyden elpymisestä ei kuitenkaan operaattoreiden vakuuttelujen ja uskon lisäksi ole juuri muuta näyttöä. Konkretia puuttuu.
Toisaalta esimerkiksi Atrialta todetaan Kouvolan ja Kiinan välisen junayhteyden kiinnostavan edelleen. Mikäli sianlihan vienti nyt testivaiheessa Nurminen Logisticin operoimana onnistuu, saattaa se avata ovia myöhemmin myös Kouvolalle.
 
Äijäthän keskustelee ihan kuin tuonne olisi oikeasti tulossa jokin Airparkki :rofl:



Ilmoituksen ilmaisut "70-luvun retrohenkinen" sekä "uniikki ravintola" tarkoittavat, että halvimmalla pääsee kun vetää maan tasalle ja rakentaa uuden...
Oli kyllä retroa kun tuolla pari vuotta sitten pari yötä olin
 

Liitteet

  • IMG_20180825_135833.jpg
    IMG_20180825_135833.jpg
    1,3 MB · Luettu: 339
Mielipide: Onneksi Mäntän maamerkki pysyy, mutta?

4.10.2020 09.00


Kirjoittaja pohtii paitsi maamerkin kohtaloa, myös suunnitellun airparkin tulevaisuutta.

Kirjoittaja pohtii paitsi maamerkin kohtaloa, myös suunnitellun airparkin tulevaisuutta. ILKKA PARTANEN


MIELIPIDE Hieno uutinen on tuo, että tehtaan piippu tulee jatkossakin pysymään kaupunkimme maamerkkinä. Se jos mikään, muistuttaa meitä pitkästä, kunniakkaasta perinteestä ja työstä täällä Mäntässä.

Sen ympärille on rakentunut koko kaupunki ja sen työtä on saanut moni kokea laajalta alueelta.

Mutta vielä kun saadaan yksi ja oikea päätös hallinto-oikeudelta, niin silloin uskon oikeuteen maassamme: se että hallinto-oikeus tekee järkevän ratkaisun tuon Sassin-hankkeen kohdallakin, eli katsoo selkeästi, että sitä ei voida toteuttaa, ja se, että siinä menettelyssä on toimittu väärin kuntalakia kohtaan.

Kehitysyhtiön toimitusjohtaja oli murheissaan, kun tänä kesänä 2020 ei voitu vielä toteuttaa rakentamisen aloitusta, kun asia oli kesken hallinto-oikeudessa valituksen vuoksi.

Siis mitä sinne olisi edes rakennettu? Ilmeisesti baja-majoja olisi tuotu iso rivi rakentajille, jotka suurella joukolla tulivat airparkkia rakentamaan?


Ehkä hieman provosoivasti kirjoitettu tuo edellinen, mutta herätkää jo todellisuuteen siellä tammipöydän takanakin.

Näette selvästi, että ympäristökunnissa suljetaan suuria tehtaita, vähennetään ihmisiä töistä jo tämän korona-epidemian takia yms. Ja Mänttään suunnitellaan lentoparkkia, kun muutenkin lentoliikenne vähenee maailmalla, ja ihmiset suuntavat kotimaan matkailuun jatkossa entistä enemmän.

Miksi uskoa sellaiseen, joka ei ole mitenkään mahdollista täällä(kään), kuten Ruotsissa, missä sama tyyppinen rakennettiin, ja nyt kasvaa rikkaruohoa kentän pinta monissa kohtaa. Kävin muuten tutustumassa tuohon naapurimaan kenttään, ja tulkin välityksellä kyselin heidän asioistaan kentän käytön suhteen.

Oli ikävä kuulla, että mahtipontisesti aloitettiin hanke (sielläkin heti alkuunsa epäilivät sen kannattavuutta), tehtiin rakennelmat ja upotettiin rahaa siihen. Ja nyt… paikkakuntalaiset nauravat hankkeelle.

Mutta onneksi meille tulee uusi Osannan edustaja (entinen taisi nähdä, että paras poistua takavasemmalle), joka yrittää esittää: ”Fratinin mukaan yhtiö esittelee lehdistötilaisuudessa ideansa mahdollisimman avoimesti”.

Huomaatteko lukijat ”mahdollisimman avoimesti”, tuo sanahan jättää monta asiaa vielä auki?

Joten toivottavasti hallinto-oikeuden ihmisillä on järkeä tehdä oikea ratkaisu, ja pistää lupa jäihin iäksi tuon hankkeen suhteen.

Mutta hyvää syksyn jatkoa kaikille lukijoille, ja taas muistutus, joka olisi erittäin tärkeä, varsinkin tuon Amerikan ihmisten nyt muistaa: laittakaa ruksi oikealle paikalle vaaleissa, se voi muuttaa monta asiaa tulevaisuudessa.

Ken elää, se näkee
 
Mänttä-Vilppulan demarikaupunginvaltuutettu Esa Mikkola kirjoitti henkisestä väkivallasta politiikassa KMV-paikallislehdessä vastikään. Nähtävästi siellä on oikein urakalla koetettu savustaa toisin ajattelevaa porukkaa pihalle....


MIELIPIDE Väkivalta politiikkaan. Viime viikkoina on uutisoitu fyysisestä väkivallasta politiikassa, kun vasaran iskuilla käydään tervehtimässä. Se on tuomittavaa.

Fyysisen väkivallan rinnalla on politiikassa, myös henkistä väkivaltaa. Henkisen väkivallan kohteeksi joutuu henkilö(t) tai ryhmä, kun on eri mieltä ja kokee asian eri lailla, siitä mitä enemmistö on päättänyt. Henkistä painostamista toteutetaan monella tavalla keinoja kaihtamatta. Tehdään tutkintopyyntöjä, annetaan varoituksia (ryhmäkuri), nämä mm. esimerkkinä. Voi verrata jopa pelolla johtamiseen.

Työpaikoilla on henkinen työsuojelu, mutta politiikassa ei. Vaan pyritään vaikuttamaan mielipiteen- ja sananvapauteen erilaisin keinoin ja perustein jo asioitten valmistelussa, sekä päätöksenteon jälkeen. Tässä tapahtuu myös henkistä väkivaltaa. Kunnallispolitiikassa kehittyy ajan mittaan sisäpiiri, joka johtaa ja junailee asioita ja päätöksiä. Näihin "piireihin" kuuluu päättäjiä ja virkamiehiä. Ja eriävistä mielipiteistä, sekä esityksistä ei hyvä seuraa. Kokemusta on!

Inhimillisyydestä on tullut pelkkää sananhelinää, siihen mitä tapahtuu nykypäivänä elämässä, esimerkiksi, kouluissa, työelämässä ja politiikassa.

Esa Mikkola
 
Mikkola, Lampinen ja Paananen olivat ne kolme valtuutettua, jotka valittivat hallinto-oikeuteen ja joista kaupunginhallitus sitten teki selvityspyynnöt poliisille "virheellisestä menettelystä luottamustoimessa", vedoten siihen, että valituksissa oli käytetty tietoa, jonka sisällöstä nämä kolme olivat (pakon edessä) tehneet vaitiolosopimuksen. Mäntässä tuntuu olevan varsin pikkusieluista väkeä ja selvityspyynnöt poliisille haiskahtavat kostolle niistä valituksista.

Poismuuttovoittoisen pikku taidekaupungin maine ei omien valtuutettujensa painostamisesta parane.
 
KMV-lehdessä on kaupungin taloaustilanteesta lyhyt maininta. Miinuksella mennään, ja silti bisnestä pitäisi tehdä.

"Mänttä-Vilppulan kaupungin ensi vuoden talousarvio näyttää synkkiä lukuja. Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 12. lokakuuta valmisteilla olevaa talousarvioluonnosta.

Talousarvio näyttää ensi vuodelle 5 035 777 euron alijäämää tässä vaiheessa, kun vastuualueiden talousarvioehdotukset on koottu yhteen. Vuosikate on jäämässä pakkaselle - 2,45 milj"


Loppu on vain tilaajille. Kuitenkin, kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota tänään, joten pöytäkirjasta näkyy todennäköisesti lopputulos, kunhan se julkaistaan.
 
Eihän tuossa sitten mitään hätää ole. Osannan "bisneksiä" subventoidaan vain parin vuoden alijäämän verran. Ei tunnu missään.
 
KMV-lehdessä on kaupungin taloaustilanteesta lyhyt maininta. Miinuksella mennään, ja silti bisnestä pitäisi tehdä.

Juuri tämä on huijauksen psykologinen perusta: taannutaan taannutaan taannutaan, miinuksella mennään, jotain täytyisi keksiä, epätoivo valtaa.... sittten kohtaa onnenpotku, TADAA! pelastaja kaukomaasta saapuu rahoineen! Siihen sitten halutaan uskoa vaikka järjenkäyttö ohittaen.
 
Toisaalta olen alkanut miettiä että ei se 20 000 000 euroa olekaan niin iso summa esimerkiksi Mänttä-Vilppulalle, kun jo yksittäisellä liikemiehellä on varaa laittaa 664 000 euroa väärennettyyn rahaan, jonka sitten hakee Afrikasta. Tämä tököttiseteleitä huijareilta ostaneen liikemiehen tapaus kuulostaa kuitenkin aika monessa kohdin enemmän Sunny Car Centeriltä kuin Lakeside Airparkilta.



Syyte: Pirkkalaisliikemies osti Afrikasta 664 000 eurolla väärää rahaa, mutta setelit olivat tahnaisia ja ne piti pestä rahanpesuaineella

Vastaajan mukaan hän haki normaalia rahoitusta Etelä-Afrikasta. Setelit ovat hänen mukaansa kahden muun miehen kiristysjuoni.

... Syyttäjän mukaan mies siirsi johannesburgilaiselle tilille 183 000 euroa ja hongkongilaiselle tilille 481 000 euroa. Vastineeksi hän saisi moninkertaisen summan väärennettyä rahaa, jotka hänen tuli noutaa afrikkalaisesta maasta.

... Toisella Afrikan-matkallaan liikemies alkoi aavistella pahaa. Kolmannella matkalla hän tajusi, että häntä huijataan. Miehen mukaan hän poistui maasta päivää aiottua aiemmin.

Väärennetyt setelit ovat hänen mukaansa kahden muun miehen rakentama kiristyskuvio. Hän ei ole hankkinut väärennettyä rahaa.
 
Sihteerikkö Alessia Fratinin lokakuun puoleksiväliksi lupaamaa tiedotustilaisuutta ja rahoittajan ilmaantumista odotellessa laitoin taas kerran nimiä googleen. Löytyi mm. tämä aikaisemmin näkemätön sivu, jossa on listattu bannattuja sijoituspalveluyrityksiä ja rahoitusasioissa huijanneita yksittäisiä henkilöitä. Vanhat tutut ovat hyvin edustettuina mutta myös Alessia Fratini saa huomiota osakseen.


Poimintoja listalta: ACI Legal Italia, Osanna Advisors Italy & UAE, Osanna Group Italy & UAE, Alessia Fratini - alessia@aciitalia.it, info@acilegal.co.uk, Francesco Osanna - Osanna Group, Solida Equity, ACI Legal Italia - osannaadvisors@gmail.com, osannagroup@gmail.com, info@osannaadvisors.it - (2018 BIGGEST SCAMMER), Luigi Orcese - Osanna Group & Solida Equity - l.orcese@osannaadvisors.it - (2018 2ND BIGGEST SCAMMER),

LinkedIn-sivustolla Fratini kertoo opiskelleensa oikeustieteen maisteriksi yht. 7 vuoden aikana ja sen jälkeen työskennelleensä pankissa Banca PSA Italia spa noin 3 vuotta käsitellen luottohakemuksia. (Toisaalta, LinkedIn-sivustolle voi asianomainen ladella millaisia valheita tahansa eikä niitä kukaan tarkista.) Pankki kertoo sivuillaan antavansa henkilökohtaisia lainoja Peugeot- ja Citroen-merkkisten autojen ostoon tai leasingiin, joten en usko, että tämä sattuisi olemaan se pankki, josta kuriiri saapuu Sassiin luvatut 100 M€ mukanaan, noin karrikoiden. Toki tämäkin voisi olla se pankki, joka ottaa ystävällisesti vastaan mänttäläisten 20 miljoonaa....
 
Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston kokouspöytäkirjasta 19.10. löytyy mm. "Talouden osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2020". Katsaus käsittää myös konserniyhtiöt Yrke Kiinteistöt Oy ja MW-Kehitys Oy ja niiden tavoitteet ja tavoitteiden toteumiset, joskin melko ylimalkaisesti. Lähes ainoa mielenkiintoinen asia katsauksessa on se, etten ainakaan minä löydä siitä minkäänlaista mainintaa Lakeside Airpark-projektista, jota tunnetusti käsiteltiin mm. valtuuston kokouksessa tammikuussa, ja vaikka osa tiedoista julistettiin salaisiksi, ei sentään koko projektin olemassaoloa ole tähän mennessä kiistetty. Mutta tästä katsauksesta se on kyllä piilotettu.

Osavuosikatsaus sisältää rahasummia, mutta Yrken ja MW-Kehityksen kohdalla esitetyistä summista ei voi päätellä juurikaan mitään.

 
Löytyi mm. tämä aikaisemmin näkemätön sivu, jossa on listattu bannattuja sijoituspalveluyrityksiä ja rahoitusasioissa huijanneita yksittäisiä henkilöitä. 0 miljoonaa....
Mainittu jo tämän keskusteluketjun toisella sivulla ja ollut esillä tiedotusvälineissäkin:
Lakeside Airpark Finland * Taas tyhmiä koijataan
Ottaisitko tämän miehen 250 miljoonan euron bisneshankkeeseen? Seura tutki Mänttä-Vilppulan yrityspuistoa junailevan italialaisen Francesco Osannan taustat: fasismin ihailua, pöytälaatikkoyhtiöitä ja huijaushuhuja - Seura.fi
 
Linkki huijareihin on tosiaan sama, kerrankos sitä tulee munatuksi, sori siitä, mutta etsin tietoja tästä vasta viime aikoina näyttämölle astuneesta sihteeriköstä Alessia Fratinista ja hänen mahdollisista yhteyksistään Osannaan ja kumppaneihin, ja tältä huijarilistalta löytyi nimi. kumppaneihin johtavia s-postiosoitteita myöten.

Mutta, Alessian nimeä ei löytynyt silloin kun sivulla 2 olevassa linkissä esiintyvistä henkilöistä on otettu kuvakaappaus. Kuvassa on sopivasti A-kirjaimella alkavia yksittäisten huijareiden nimiä, ja Alessia Fratini puuttuu kuvasta. En lyötänyt Alessiaa Seuran artikkelistakaan.
 
Nyt samanlainen sotku pystyyn kuin Ruokolahdella, jossa Suna Kymäläinen ja muutamat muut suuttu, kun Kimmo Tiilikaista ei kaupunginjohtajavalinnassa pärjännytkään.


Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvisen virkasuhde päättymässä

26.10.2020

Kaupunginhallitus on 26.10.2020 pitämässään kokouksessa päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle kaupunginjohtaja Markus Auvisen virkasuhteen päättämistä. Esityksen taustalla on molemminpuolinen luottamuspula Auvisen rikosepäilyn ja kaupungin johtamiseen liittyvien ristiriitojen perusteella.

Kaupunginjohtaja Markus Auvinen on 26.10.2020 kirjallisesti ilmoittanut irtisanoutuvansa johtajasopimuksen mukaisesti siten, että hänen viimeinen virassaolopäivänsä on se päivä, jolloin valtuusto tekee päätöksen asiassa. Johtajasopimuksen mukaisesti Auviselle maksetaan kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava korvaus vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta.
Irtisanoutumispäätös pannaan täytäntöön heti valtuuston päätöksen jälkeen, jolloin kaupunginjohtaja Markus Auvinen vapautetaan tehtäviensä hoidosta ja hänen virkasuhteensa Mänttä-Vilppulan kaupunkiin päättyy. Markus Auvinen on tällä hetkellä virkavapaalla kaupunginjohtajan tehtävästä.
 
Kiinnostavaa kuulla ajan kanssa, mitä nuo 'kaupungin johtamisen ristiriidat' oli, mutta todennäköisesti ne liittyvät Lakeside Airparkiin.

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja irtisanoutuu – taustalla rikosepäily ja kaupungin johtamiseen liittyvä luottamuspula: ”Lopputulos oli kaikille helpotus”



Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää kaupunginvaltuustolle kaupunginjohtaja Markus Auvisen virkasuhteen päättämistä.

Kaupunginhallituksen päätöksen taustalla oli kaupunginhallituksen puheenjohtajan Timo Tukian mukaan molemminpuolinen luottamuspula, joka liittyy Auvisen rikosepäilyyn sekä kaupungin johtamiseen liittyviin ristiriitoihin.

Tukia kertoi Aamulehdelle heti kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen, että lopputulos oli kaikille osapuolille helpotus.

Tukia kertoo, että rikosepäily liittyy toukokuussa ilmi tulleeseen Auvisen rattijuopumusepäilyyn. Se mitä kaupungin johtamiseen liittyvillä ristiriidoilla tarkemmin tarkoitetaan, ei Tukia suostu avaaman.

– Kokous on juuri päättynyt. Pikkuisen on nyt takki tyhjä, enkä lähde nyt tässä vaiheessa avaamaan asiaa enempää.

Tukia kertoo, että päätös ei missään nimessä syntynyt yhdessä yössä, vaan asia on muhinut taustalla pitkään. Hän sanoo, että kyseessä oli yhteisymmärryksessä tehty ainoa oikea ratkaisu.

Tukia kertoo, että Auvinen ilmoitti maanantaina itse irtisanoutuvansa tehtävästään ja tämän myötä hänelle maksetaan irtisanoutumisesta johtajasopimuksen mukaisesti kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava korvaus.

Kaupunginhallituksen päätös käsitellään vielä kaupunginvaltuuston kokouksessa 9. marraskuuta, jonka jälkeen irtisanoutumispäätös astuu heti voimaan. Auvinen on tällä hetkellä virkavapaalla kaupunginjohtajan tehtävästä.

Tukia kertoo, että uuden kaupunginjohtajan haku käynnistyy ensi vuoden puolella. Hän kertoo, että Auvisen sijaisena elokuun lopusta alkaen toimineen Pirkko Lindströmin sopimus jatkuu maaliskuun loppuun saakka.

Markus Auvinen valittiin Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajaksi huhtikuussa 2018 ja hän otti viran vastaan kesäkuussa. Ennen valintaa kaupunginjohtajaksi Auvinen toimi vuodesta 2005 lähtien Mäntän talouspäällikkönä ja vuodesta 2009 Mänttä-Vilppulan talousjohtajana.
 
12 kuukauden palkka Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajana tekee.... tuota... 8500 x 12 eli yhteensä 102 000 euroa, josta sitten se verottajan siivu.

Mänttä-Vilppula on onneksi kaupunkina ollut aina erityisen avoin sekä helposti läpivalaistava, kun keskustellaan kaupungin johdon palkoista. Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtajan palkka sijoittui vuonna 2017 jonnekin 4910 ja 16354 euron väliin, kuten tämä Ylen juttu tuolta vuodelta kertoo.

 
Viimeksi muokattu:
No ei virkamiestä yhden rattiepäilyn takia irtisanota. Onko jotain muita "pullistumia vaaginassa" vaikka tähän airparkkiin liittyen? Mäntässä muistaakseni Ilkka Nikmolle (ex-kaupunginjohtaja) maksettiin pari vuotta palkkaa kotona pysymisestä ilman työvelvoitetta. Että kyllä hyvä mies on Mäntässä aina palkkansa ansainnut!

Niin mutta, mites jos uusi Suuri Johtaja ei lämpenekään airparkille, siinähän menee monen vuoden valmistelut ihan hukkaan. MW-kehityksen henkilöt joutuu selvittelemään kuvioita italialaisten mafiosojen kanssa, epärealisitisia suunnitelmia ja mitä kaikkea. Hah, on kyllä ihmeellinen kuvio taas kerran. :wtf:
 
Viimeksi muokattu:
Vähän epäilen että johtaja on saanut kenkää, koska se ei muutamien valtuutettujen mielestä ole ollut tarpeeksi Pro Lakeside Airpark. Suurin osa valtuutetuista kuitenkin äänesti tammikuussa Lakeside Airparkin puolesta. Olisi aika käsittämätöntä, jos heissä herättäisi suurta epäluottamusta henkilö, joka on lentokaupungin puolella. Sylttytehdasta kannattaa edelleen hakea sieltä MW-kehityksen ja Yrken suunnalta. Auvista on varmasti prässätty hankkeen puolelle. Kun nyt on sitten tehty irtisanominen, siellä sopimuksessa on kohta, jossa todetaan että 'kaupunginjohtaja ei saa julkisesti kommentoida syytä eroonsa tai lentokaupunkihankkeen prosessia'. Keväällä hänelle tästä varmaan vihjailtinkin, mikä sitten johti paineisiin ja liikenteessä törttöilyyn.
 
No mites se kymppimiltsi, jota Luigi ja kumppanit saavat ensin käyttää velan vakuutena ja sitten ihan vaan nostaa käteisenä jos tulee paha mieli? Miten sille kävi vai torpattiinko diili jo sen osalta? Kai siitä kakusta nyt pikku siivu lohkeaa ahkeralle työttömälle kaupunginjohtajallekin?
 
Jos ilmailualan koulutus on Suomessa näin surkealla tasolla, niin ei ole mikään ihme, että näitä
täysin poskettomia hankkeita saadaan myytyä tavallisille janttereille ja kunnanisille.
Ivan Berazhny taitaa olla konsultin nimi.


Konsultti opetti ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa ilmailualaa – ministeriö teki selvityspyynnön


Haaga-Helia on nyt lopettanut yhteistyön yksityisen konsultin kanssa. Ministeriön mukaan ammattikorkeakoulun tulee vastata itsenäisesti tutkintoon johtavasta opetuksesta, joka on sen lakisääteinen tehtävä.

Marjukka Liiten HS

5.11.2020 7:15

AMMATTIKORKEAKOULU Haaga-Helia on lopettanut yhteistyön yksityisen konsultin kanssa ilmailun tradenomiohjelmassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) oli tehnyt korkeakoululle selvityspyynnön konsultin käytöstä opettajana opiskelijan yhteydenoton perusteella.


OKM tähdensi selvityspyynnössään, että tutkintoon johtava opetus on ammattikorkeakoulun lakisääteinen tehtävä, josta sen tulee vastata itsenäisesti myös silloin, kun se on yhteistyössä yrityksen kanssa.

Haaga-Helian ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Teemu Kokko sanoo, että yhteistyö konsultin kanssa ehdittiin lopettaa jo ennen kuin selvityspyyntö tuli.

Kiista koskee Porvoossa vuonna 2017 aloitettua englanninkielistä Aviation Business -koulutusta. Se keskittyy ilmailun operatiiviseen ympäristöön, myyntiin, palveluun ja yrittäjyyteen lentoyhtiöissä, lentokentillä ja lentorahdissa.

EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille kolme ja puoli vuotta kestävästä tutkintokoulutuksesta peritään lukukausimaksuja. Valtaosa noin sadasta opiskelijasta on Kokon mukaan suomalaisia, joilta ei maksuja peritä.


OPETUSMINISTERIÖN selvityspyynnön mukaan osa koulutusohjelman opetuksesta on ostettu kesästä 2019 lähtien ulkopuoliselta konsulttiyhtiöltä.

Yhtiön tehtävässä käyttämällä henkilöllä ei muun muassa ole valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakoulun lehtorilta vaatimaa ylempää korkeakoulututkintoa. Silti hän on käyttänyt titteliä Senior Lecturer.

Selvityspyynnön mukaan konsultti on myös vastannut varsin itsenäisesti opintojaksojen toteutuksesta niiden suunnittelusta aina arviointiin eli arvosanojen antoon asti. Hankinta on kestänyt pitkään, eikä sitä ilmeisesti ole kilpailutettu.

Ministeriön mukaan korkeakoululta pyydetyssä selvityksessä tulee ottaa huomioon, että ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on ammattikorkeakoulun lakisääteinen tehtävä.

Toimiessaan yhteistyössä yksityisen tahon kanssa ammattikorkeakoulun tulee huolehtia ja vastata itsenäisesti lakisääteisten tehtäviensä toteuttamisesta. OKM on pyytänyt selvitystä 13. marraskuuta mennessä.


HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun rehtori Teemu Kokko kertoo, että selvitys ministeriölle annetaan torstaina, ja yhteistyö konsulttiyhtiön kanssa on päättynyt.

Teemu Kokko

Teemu Kokko KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

”Koulutusohjelmasta vastannut henkilö on irtisanoutunut, ja olemme lopettaneet kaiken yhteistyön myös kyseisen yksityisen konsultin kanssa”, Kokko sanoo.

Kokon mukaan konsultti palkattiin alun perin eli vuonna 2019 lähinnä rakentamaan ohjelmaa asiantuntijana, eikä tämän ollut tarkoitus opettaa saati arvioida opintoja. Opetusta konsultti on Kokon mukaan antanut loppuvuonna 2019 ja tänä vuonna.

”Sopimuksessa oli epäselvyys, ja meillä oli myös sisäinen tietokatkos. Kun ylimmän johdon tietoon tuli, että hän myös opettaa, katkaisimme toiminnan heti. Kyseessä oli kyllä kiistaton alan asiantuntija”, Kokko sanoo.

Kokon mukaan nyt haetaan korvaavia ratkaisuja, jotta opetukseen ei tulisi pitkää taukoa. ”Rekrytoinnit ovat jo käynnissä”, Kokko sanoo.


OPISKELIJAT ovat huolissaan opintojensa jatkumisesta, kun luennot ja projektityöt eivät etene.

”Useiden opiskelijoiden opinnot seisovat tällä hetkellä. Tilanne pitää hoitaa nopeasti ja opintojen laatu pitää turvata, jotta valmistuminen ei viivästy ja tarvittava osaaminen saavutetaan. Opiskelijat tarvitsevat myös tiedon, ovatko aiemmin suoritetut opintopisteet laillisesti voimassa”, sanoo opiskelija Jani Hyppänen.

Hyppäsen mukaan opiskelijoille ei ole toistaiseksi kerrottu tilanteesta muuta kuin että koulutusohjelmajohtaja on eronnut ja konsultit poistuneet Haaga-Heliasta.

”Tämä on aiheuttanut hämmennystä. Opiskelijat ansaitsevat asiallista tietoa tapahtumista sekä siitä, miten tilanne aiotaan korjata. Tällä hetkellä on odotettu tietoa jo useita päiviä, eikä tietoa ole luvattu kuin aikaisintaan perjantaina kello 15”, Hyppänen sanoo.

Kokko vakuuttaa, että opetusta jatketaan niin, ettei opiskelijoiden valmistuminen vaarannu.
 
Jos ilmailualan koulutus on Suomessa näin surkealla tasolla, niin ei ole mikään ihme, että näitä
täysin poskettomia hankkeita saadaan myytyä tavallisille janttereille ja kunnanisille.

Mitään todellista ongelmaa tai surkeutta tuossa ei ole. Täysin tehty "ongelma" jossain pykälissä lukee, täysin tarpeettomasti, että opettajan pitää olla työsuhteessa.
Ite oon kouluttanut AMK:ssa, kun oli täydennyskoulutus opettajille, niin onnistui hyvin laskuttaa firman kautta, opiskelijoille samoja juttua, niin piti tehdä työsopimus. Mitään käytännön eroa siihen, että olisin senkin laskuttanut, ei ollut.
 
Jos kyseessä on uutisen tarkoittama henkilö, niin Ivan Berazhny väittää LinkedIn-sivulla olleensa Haaga Heliassa Senior Lecturer alkaen 2010, eli jo yli 10 vuotta.


Nykyisessä tilanteessa taitavat Haaga Helian ilmailuaineiden opiskelijat olla huolissaan paitsi opintojensa jatkumisesta, myös työpaikkatilanteesta. Näkymät ilmailualalla ovat kehnot käytännössä kaikille työntekijäryhmille ainakin muutamia vuosia eteenpäin.
 
”Sopimuksessa oli epäselvyys, ja meillä oli myös sisäinen tietokatkos. Kun ylimmän johdon tietoon tuli, että hän myös opettaa, katkaisimme toiminnan heti. Kyseessä oli kyllä kiistaton alan asiantuntija”, Kokko sanoo.

Jos tätä rivien välistä tulkitsen oikein, niin kaiffarin kanssa tehty sopimus mahdollisti kyllä opetuksen, epäselvyys oli varmaankin siinä, ettei tällaista sopimusta olisi saanut alunalkaenkaan tehdä. Joka tapauksessa tyyppi pystyi yksin rakentamaan koko koulutusohjelman, sekä tarjoamaan vielä laadukasta opetustakin päätellen viimeisestä lauseesta. Koska jotain pykälää ilmeisestikin rikottiin, niin nyt purettiin toimeksiantosoppari mahdollisesti jopa laittomasti ja jopa opiskelijoiden opintopisteet ovat vaarassa - vähintäänkin nyt opinnot katkolla, kun oppilaitoksen omista syöttiläistä kukaan ei ole tarpeeksi pätevä tekemään samoja hommia, eikä ketään saa palkattuakaan julkkaripuolen palkoilla?
 
Jos kyseessä on uutisen tarkoittama henkilö, niin Ivan Berazhny väittää LinkedIn-sivulla olleensa Haaga Heliassa Senior Lecturer alkaen 2010, eli jo yli 10 vuotta.


Nykyisessä tilanteessa taitavat Haaga Helian ilmailuaineiden opiskelijat olla huolissaan paitsi opintojensa jatkumisesta, myös työpaikkatilanteesta. Näkymät ilmailualalla ovat kehnot käytännössä kaikille työntekijäryhmille ainakin muutamia vuosia eteenpäin.

Niin jotain epäselvää tuossa kyllä on. Kovasti joka paikasta piiloteltu tämän mainitun opintolinjan tietoja. Ilmeisesti mainittu henkilö vetää jotain ihan muita asioita tällä hetkellä, joten senkö takia tuo konsultti, joka ilmeisesti on siis eri henkilö, on palkattu. Mainittu henkilö on kuitenkin PhD-tasolle kouluttautunut ja sanottiin, että konsultilla ei ole edes yamk-tasoista koulutusta. Niin voihan se kyllä olla, että ei suostuisi hommaan, jos työsopimuksella ei voisi maksaa samaa summaa kuin laskuttamalla, mutta sittenhän tuo on täyttä sontaa tuosta uutisesta, ettei henkilön koulutustaso riitä.
 
Tällä välin Mäntässä: KMV-lehti kertoo, että kahdeksan nykyistä valtuutettua ei asetu ehdolle ensi kevään kuntavaaleissa. Näistä kärkinimi taitaa olla kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia.

"Mänttä-Vilppulan ensi kevään kuntavaaleissa nähdään suuri valtuutettujen vaihtuvuus. Kovin luopuja on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia.

Tukia edustaa omaa ryhmäänsä Tilapäinen valtuustoryhmä. Sen toinen jäsen Janne Lahtinen ilmoittaa melko varmasti luopuvansa valtuustopaikasta. Tämä tarkoittaa koko ryhmän katoamista valtuuston yhdeksän...."

Loppu tekstistä näkyy vain tilaajille. Olisi mielenkiintoista nähdä, mainitaanko luopujien joukossa niitä valtuutettuja, joista kaupunki teki tutkintapyynnön poliisille, ja jutun otsikko lupaa myös jonkinlaista analyysiä ja "ehdokkaiden vastauksia".

 
Tällä välin Mäntässä: KMV-lehti kertoo, että kahdeksan nykyistä valtuutettua ei asetu ehdolle ensi kevään kuntavaaleissa. Näistä kärkinimi taitaa olla kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia.

Loppu tekstistä näkyy vain tilaajille. Olisi mielenkiintoista nähdä, mainitaanko luopujien joukossa niitä valtuutettuja, joista kaupunki teki tutkintapyynnön poliisille, ja jutun otsikko lupaa myös jonkinlaista analyysiä ja "ehdokkaiden vastauksia".
Tuolta lähdekoodistahan nämä saa selville. Kaikki nuo, joista oli tehty tutkintapyyntö, ovat vastanneet kyselyyn "en osaa vielä sanoa". Nuo luopujat ovat jutun mukaan:
– Timo Tukia, tilapäinen valtuustoryhmä
– Tea Pirttilahti, kesk
– Kalevi Hietanen, sd (ehdollinen päätös)
– Tuula Juurakko, sd
– Janne Lahtinen, tilapäinen valtuustoryhmä
– Jyrki Lahtinen, sd
– Eero Pirttijärvi, sd
– Pertti Timonen, kok
 
Ohessa on listaa Lakeside Airparkin puolesta äänestäneistä. Heitä on enemmänkin, mutta tämä porukka kirjoitti KMV-lehteen lentokaupunkia puoltavan mielipiteen aikaisemmin tänä vuonna.

Mira Anttila (kok), Marika Ala-Herttuala (sd), Ilkka Jatkola (sd), Tuula Juurakko (sd), Ahti Koivu (sd), Janne Lahtinen (tilap.), Arto Lehtinen (sd), Mauri Matilainen (kok), Lasse Siltanen (sd), Pertti Timonen (kok), Timo Tukia (tilap.) Auli Välimäki (sd), Eero Pirttijärvi (sd)
 
Viimeksi muokattu:
Toivottavasti Enontekiöllä ei olla suunnittelemassa samaa ku mänttilässä. Ei muuten näkyny eikä kuulunu mitään osannan miehistä lokakuun aikana niinkun lupasivat.
 
Italiassa korona on aiheuttanut mm. matkustusrajoituksia ja yhden totaalisen lockdownin, ja tilanne on nytkin paha:


Toisaalta, jos Osannan ja kumppaneiden saapuminen Suomeen estyi matkustusrajoitusten takia, luulisi että osapuoli, jota mänttäläisten rahat kiinnostavat, olisi ilmoittanut esteestä mänttäläisille. Kyllä niillä ainakin Huttusen yhteystiedot löytyy, vaikka Auvinen ja Kähkönen eivät enää olisikaan olleet mukana kuvioissa.
 
Tukia ei ollut hoitanut siellä asioita kuten oli neuvottelussa sovittu, vaan sooloillut erinäisissä asioissa, joten ymmärrettävää, jos hänen kanssaan ei enää haluta tehdä yhteistyötä. Ihan varmasti on lentokaupunki-projekti ollut kaupungin hallintoa hajottamassa. Samaan aikaan kuitenkin kehitysyhtiö porskuttaa siellä ikäänkuin asioista mitään tietämättömänä ulkopuolisena, vaikka ne hankkeen jäljet lopulta johtaakin pääosin sinne.

Ei ole yllättäen ensimmäinen vastaava epäluottamusprosessi Mänttä-Vilppulassa. Myös 2018 keississä epäluottamus kohdistui juuri Timo Tukiaan. Tulloin Tukia koki, että kyseessä on häneen valtuuston persujäsenten häneen henkilökohtaisesti kohdistama poliittinen ajojahti.



"Ylelle Tukia sanoo, että kyse on poliittisesta valtapelistä. Tukia epäilee, että erottamistavoitteen taustalla on hänen viime kesänä tapahtunut eronsa perussuomalaisen puolueen jäsenyydestä. Tukia aikoo siirtyä kokoomukseen, mutta on tällä hetkellä edelleen perussuomalaisten valtuustoryhmässä, sitoutumattomana."
 
Viimeksi muokattu:
Auvinen oli näemmä ottanut vähän reippaammin miestä väkevämpää:

Mänttä-Vilppulan entistä kaupunginjohtajaa Markus Auvista syytetään törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Itsemurhayritys tuollaisesta tulee mieleen.
 

Tämä Aero on raju juttu myös. Yrittäjät incognito? Why?

Mäntsälään on tulossa uusi lentokenttä – Lähellä asuvat pelkäävät betonijätteen pilaavan pohjavedet, ympäristölupa kuitenkin irtosi
Paikalliset asukkaat eivät halua joutua Etelä-Suomen kaatopaikaksi. Yrittäjien mukaan kenttä tuo Mäntsälään miljoonia euroja vuosittain.
Lentokentät
10.12. 15:47Päivitetty 10.12. 17:24
Mäntsälään suunnitellaan uutta lentokenttää

39-7503515fca16152411b.jpg














Mäntsälään suunnitellaan uutta lentokenttää


Mäntsälään suunnitellaan uutta lentokenttää
  • 13-3-8614744.jpg

    Varpu Helpinen
Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi keskiviikkona Mäntsälään suunnitellulle lentopaikalle ympäristöluvan(siirryt toiseen palveluun), vaikka kahden liikemiehen Mäntsälä Aero -hanke(siirryt toiseen palveluun) lähti liikkeelle kolmisen vuotta sitten yllätyksenä kaikille viranomaisille. Lähellä asuvat vastustavat hanketta.

Vilkkaasti liikennöidyn kantatien 25 varteen Mäntsälän Hirvihaaraan näyttää nyt kuitenkin tulevan uusi lentopaikka yleisilmailuun eli esimerkiksi pienkoneharrastajille. Sinne tulee myös helikoptereille laskupaikka. Sinne suunnitellaan muutakin toimintaa, esimerkiksi isoja rock-konsertteja.

Viime maanantaina hyväksyttyyn uuteen Uudenmaan maakuntakaavaa(siirryt toiseen palveluun)n ei ole merkitty muita lentokenttiä tai -paikkoja kuin Helsinki-Vantaa. Maakuntakaavassa lentokentän alue on merkitty ensisijaisesti maa- ja metsätalouden käyttöön.

Alueella ei ole myöskään kunnan yleiskaavaa, ja sitä on ryhdytty Mäntsälässä nyt laatimaan(siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi kantatie 25:lle ei ole vielä suunniteltu minkäänlaista liittymää kentälle.

Ympäristöluvalla saa tuoda betonijätettä

Ympäristöluvan mukaan alueen kalliota saa louhia sekä perustaa sinne kivi- ja betonimurskaamon. Alueelle saa tuoda betoni- ja tiilijätettä sekä pilaantumatonta ylijäämämaata maarakentamiseen. Jätevedet saa myös johtaa ojaan.

Kiitotien pituus on kuitenkin vain 833 metriä, ei yli kilometrin, kuten alkuperäisissä suunnitelmissa oli yhtenä vaihtoehtona.

Lisäksi toiminnan saa aloittaa vasta, kun päätös on lainvoimainen. Vastustajilla on nyt 30 vuorokautta aikaa valittaa ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudesta päätösten saaminen kestää vähintään kuukausia.


Asukas: "Kun pohjavedet pilaantuneet, on myöhäistä"

Paikalliset asukkaat ovat vastustaneet hanketta. Elise Järvisen mukaan he eivät halua joutua koko Etelä-Suomen kaatopaikaksi. Alueella asuvilla on omat kaivot, ei kunnan vesijohtoverkostoa.

– Jos rakennusjäte olisi puhdasta, Helsingin kaupunki voisi käyttää sen merenrantojensa lujittamiseen. Betonijätteet sisältävät kemikaaleja, ja tälle valtavalle alueelle on tulossa betonikakku, josta on syytä olla huolissaan ennen kuin meillä on pilaantuneet pohjavedet, Elise Järvinen sanoo.

Kenttähankkeen takana olevat liikemiehet Janne Kuulasvuo ja Eero Kiiskinensuostuivat haastatteluun vain sähköpostilla.

Yrittäjät kirjoittivat sähköpostissaan, että "muutamat kymmenet valittavat hankkeesta, vaikka asuvat lentokieltoalueeksi merkityllä alueella ja ylempänä kuin kentän vedenvalunta. He ovat levittäneet hankkeesta virheellistä ja suorastaan valheellista tietoa”.'


Väärää tietoa vai asioihin perehtymistä?

Yrittäjien mukaan “ihmiset haluavat kierrätysmateriaalia”. Sähköpostivastaus jatkuu näin: “Yhtään lehtijuttua et arkistosta löydä 25 vuoden ajalta, missä betoni olisi saastuttanut juomavesiä ja jokia”.

Elise Järvinen ei ole vielä ehtinyt perehtyä ympäristöluvan ehtoihin – päätös on 167-sivuinen – eikä osaa sanoa, valittavatko hanketta vastustavat hallinto-oikeuteen.

– Sekin maksaa.

Maksua ei peritä, kun hallinto-oikeus muuttaa päätöksen valittajan eduksi, kertoo Oikeus.fi-sivusto(siirryt toiseen palveluun).

Elise Järvisen mukaan vain harvalla asukkaalla on aikaa paneutua monen sentin paksuiseen nippuun papereita tästä hankkeesta.

– En ole tosiaan ehtinyt vielä lukea päätöstä, kun olen tehnyt töitä.


Betonia saa kasata korkeintaan 1,5 metriä

Ympäristöluvan mukaan betonimursketta saa käyttää enintään 1,5 metriä paksuna kerroksena kiitorata- ja muulla asfaltoidulla ja asfaltoimattomilla alueilla enintään 0,5 metriä.

Järvinen kuitenkin sanoo, että pitää ajatella kymmeniä vuosia eteenpäin, miten virtaamat muuttuvat, kun kovasti rakennetaan, louhitaan ja tuodaan betonia.

Avin myöntämässä ympäristöluvassa onkin paljon tarkkoja ehtoja. Esimerkiksi hyödynnettävän betonijätteen läpi suodattuvat sade- ja lumen sulamiesvedet eivät saa kulkeutua pohjaveteen ja pohjamaa on varustettava vesien keräämis- johtamisjärjestelmällä. Lisäksi alueelle on rakennettava vesien laskeutus- ja viivästysallas sekä louhinnan ja murskauksen väliaikaiset altaat.

Uudenmaan ely-keskus totesi ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä(siirryt toiseen palveluun), että “ei voida varmuudella arvioida, onko hankkeessa kyse jätteen hyödyntämisestä vai kaatopaikkatoiminnasta”. Lisäksi ely-keskus huomautti, että “jos hankkeessa on kyse kaatopaikkatoiminnasta, jonka jälkikäytöksi on suunniteltu lentokenttää, rakenteiden tulee täyttää kaatopaikka-asetuksen vaatimukset”.

Uudellamaalla on kasvava tarve maa- ja betonijätteiden kaatopaikoille, totesi ely-keskus lisäksi.


Metsäautotielle tuotu jo betonimursketta

Kentän tieltä on hakattu 49 hehtaaria metsää. Sinne on jo rakennettu metsäautotie, jonka perustuksiin on tuotu luvallisesti ns. Mara-asetuksen(siirryt toiseen palveluun) turvin betoni- ja tiilimurskaa. Joukossa näkyy myös sallittua isompia betonipaloja ja betoniraudoitusta.

Yrittäjien sähköpostivastauksen mukaan "ne mahtuvat nykyisen asetuksen sallimiin laatupoikkeamiin".
Keväällä 2018 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pysäytti alueella luvattoman kallion louhinnan. Tuolloin toinen yrittäjistä kertoi Ylelle kasvattavansa energiapajua, jos ei saa lupaa lentokentälle.


Luonnonsuojeluliitto: "Merirosvoyrittäjyyttä"

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan luonnolle tärkeä ekologinen käytävä pirstoutui jo avohakkuussa.
– Lentokenttähankkeessa on merirosvoyrittäjyyden piirteitä. Metsälaki on siis näin heikko, ettei se pysty turvaamaan maakuntakaavassa viheryhteydellä merkittyjä metsiä, toteaa Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola.

Hänen mielestään hanke on paljastanut muitakin aukkoja lainsäädännössä, kun viranomaiset tulevat nyt näin jälkijunassa.

Luontoväki ja asukkaat ovat huolissaan myös läheisestä Mustametsän Natura-alueesta sekä Mustijoesta, jonka lohikantaa on elvytetty(siirryt toiseen palveluun).

Ympäristöluvan mukaan Natura-alueeseen rajoittuvalla lentopaikka-alueelle on pystytettävä riittävän leveä suojavyöhyke, joka pitää metsittää.


Kuuma peruna kuntapäättäjille vaaleissa

Lentopaikasta ja teossa olevasta yleiskaavasta laajemmin on tulossa Mäntsälässä yksi ensi kevään kuntavaalien teemoista.

Hankkeen lobbaus kuntapäättäjille on jo täydessä vauhdissa.

Näin yrittäjät sähköpostissaan Ylelle: “Kun 100 kilometrin säteellä asuu 2 miljonaa ihmistä, tämä on keskeinen paikka onnistuneille tapahtumille. Valmistuessaan kenttä voi tuoda Mäntsälän talousalueen yrittäjille useita miljoonia euroja vuosittain ja kunnalle verotuloja. Tapahtumat voivat parhaimmillaan työllistää satoja nuoria ja työttömiä.”

Ympäristöluvan mukaan lentopaikalta saa nousta ilmaan tai laskeutua 12 000 kertaa vuodessa. Lisäksi sitä saa käyttää helikopteritoimintaan.
 

Tämä Aero on raju juttu myös. Yrittäjät incognito? Why?

Mäntsälään on tulossa uusi lentokenttä – Lähellä asuvat pelkäävät betonijätteen pilaavan pohjavedet, ympäristölupa kuitenkin irtosi
Paikalliset asukkaat eivät halua joutua Etelä-Suomen kaatopaikaksi. Yrittäjien mukaan kenttä tuo Mäntsälään miljoonia euroja vuosittain.
Lentokentät
10.12. 15:47Päivitetty 10.12. 17:24
Mäntsälään suunnitellaan uutta lentokenttää

39-7503515fca16152411b.jpg














Mäntsälään suunnitellaan uutta lentokenttää


Mäntsälään suunnitellaan uutta lentokenttää
  • 13-3-8614744.jpg

    Varpu Helpinen
Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi keskiviikkona Mäntsälään suunnitellulle lentopaikalle ympäristöluvan(siirryt toiseen palveluun), vaikka kahden liikemiehen Mäntsälä Aero -hanke(siirryt toiseen palveluun) lähti liikkeelle kolmisen vuotta sitten yllätyksenä kaikille viranomaisille. Lähellä asuvat vastustavat hanketta.

Vilkkaasti liikennöidyn kantatien 25 varteen Mäntsälän Hirvihaaraan näyttää nyt kuitenkin tulevan uusi lentopaikka yleisilmailuun eli esimerkiksi pienkoneharrastajille. Sinne tulee myös helikoptereille laskupaikka. Sinne suunnitellaan muutakin toimintaa, esimerkiksi isoja rock-konsertteja.

Viime maanantaina hyväksyttyyn uuteen Uudenmaan maakuntakaavaa(siirryt toiseen palveluun)n ei ole merkitty muita lentokenttiä tai -paikkoja kuin Helsinki-Vantaa. Maakuntakaavassa lentokentän alue on merkitty ensisijaisesti maa- ja metsätalouden käyttöön.

Alueella ei ole myöskään kunnan yleiskaavaa, ja sitä on ryhdytty Mäntsälässä nyt laatimaan(siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi kantatie 25:lle ei ole vielä suunniteltu minkäänlaista liittymää kentälle.

Ympäristöluvalla saa tuoda betonijätettä

Ympäristöluvan mukaan alueen kalliota saa louhia sekä perustaa sinne kivi- ja betonimurskaamon. Alueelle saa tuoda betoni- ja tiilijätettä sekä pilaantumatonta ylijäämämaata maarakentamiseen. Jätevedet saa myös johtaa ojaan.

Kiitotien pituus on kuitenkin vain 833 metriä, ei yli kilometrin, kuten alkuperäisissä suunnitelmissa oli yhtenä vaihtoehtona.

Lisäksi toiminnan saa aloittaa vasta, kun päätös on lainvoimainen. Vastustajilla on nyt 30 vuorokautta aikaa valittaa ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeudesta päätösten saaminen kestää vähintään kuukausia.


Asukas: "Kun pohjavedet pilaantuneet, on myöhäistä"

Paikalliset asukkaat ovat vastustaneet hanketta. Elise Järvisen mukaan he eivät halua joutua koko Etelä-Suomen kaatopaikaksi. Alueella asuvilla on omat kaivot, ei kunnan vesijohtoverkostoa.

– Jos rakennusjäte olisi puhdasta, Helsingin kaupunki voisi käyttää sen merenrantojensa lujittamiseen. Betonijätteet sisältävät kemikaaleja, ja tälle valtavalle alueelle on tulossa betonikakku, josta on syytä olla huolissaan ennen kuin meillä on pilaantuneet pohjavedet, Elise Järvinen sanoo.

Kenttähankkeen takana olevat liikemiehet Janne Kuulasvuo ja Eero Kiiskinensuostuivat haastatteluun vain sähköpostilla.

Janne Kuulasvuo näyttää olevan toimitusjohtajana tässä purkufirmassa:


Käytännössä tuosta lentopaikasta tulee kaatopaikka. Varmaan tavalla tai toisella lopettavat tai keskeyttävät ikuiseksi ajaksi rakennustyöt siinä vaiheessa kun koko kentän alueelle on kasattu parin metrin kasa purkujätettä.

Onnea vaan MänttäVilppilä.
 
Hurjaa menoa. Huijari.


Hanketta ajava yrittäjä Janne Kuulasvuo painotti alkuvaiheessa, että kyseessä on lentopaikka, eli lentokenttää huomattavasti pienempi hanke. Kuitenkin jo silloin 25-tien varren mainostaulussa puhuttiin lentokentästä.

Nyttemmin hankkeen nettisivuilla mantsala-aero.fi puhutaan lentokentästä. Aville jätetty lupahakemus puolestaan koskee lentopaikkaa sekä helikopterikenttää.
 
Tämä ois pantu pystyyn 6-7 vuodessa. Mäntän puisto taas piti pystyttää 3ssa vuodessa.

 
Hurjaa menoa. Huijari.


Hanketta ajava yrittäjä Janne Kuulasvuo painotti alkuvaiheessa, että kyseessä on lentopaikka, eli lentokenttää huomattavasti pienempi hanke. Kuitenkin jo silloin 25-tien varren mainostaulussa puhuttiin lentokentästä.

Nyttemmin hankkeen nettisivuilla mantsala-aero.fi puhutaan lentokentästä. Aville jätetty lupahakemus puolestaan koskee lentopaikkaa sekä helikopterikenttää.

Betonijätteen hinta kun sen ajaa jätepaikalle taitaa olla noin 50 euroa tonnilta jätettä. Yllättävän monta tonnia sitä betonijätettä tuollaiselle "lentokentälle" mahtuu kun sen ajaa 1,5 metrin korkuiseksi kakuksi. Toki sitten menee tuplaten enemmän jos "vahingossa" ajaakin 3 metrin korkuisen jätekakun sinne.

Tuossa onkin se syy sille miksi sille Mäntän "lentokentälle" haetaan lupaa. Itse kenttää tuskin kiinnostaa rakentaa yhtään sen pidemmälle kuin mitä sinne saadaan sitä jätettä ajettua.
 
Melkoinen ilmailukeskus siitä MänttäVilppulasta on tulossa jos nuo kaksi lentokenttää sinne toteutuvat eli se Osannan 100+ miljoonan euron korpikenttä ja vielä tuo jätelentokenttä.

Siinähän voi sitten komeasti karauttaa privaattijetillä tai helikopterilla kunnan kerma Mäntän ja Vilppulan 6 kilometrin välimatkan.
 
Melkoinen ilmailukeskus siitä MänttäVilppulasta on tulossa jos nuo kaksi lentokenttää sinne toteutuvat eli se Osannan 100+ miljoonan euron korpikenttä ja vielä tuo jätelentokenttä.

Siinähän voi sitten komeasti karauttaa privaattijetillä tai helikopterilla kunnan kerma Mäntän ja Vilppulan 6 kilometrin välimatkan.

Noilla paikoilla on kyllä välimatkaa semmoinen parisataa kilsaa.
 
Noilla paikoilla on kyllä välimatkaa semmoinen parisataa kilsaa.

Hyvä huomio. Itse luin Mäntsälän Mäntäksi.

Mäntsälähän sopii kaatopaikan paikaksi paljon paremmin vielä kuin Mänttä kun on paljon lähempänä pk-seutua josta se jätettä varmaan ajettaisiin sinne "lentokentän" pohjiksi.
 
Sori, k- ja l-näppikset on olleet MacBookissa jumissa.
Mäntsälän tapauksesta tulee mieleen vähän tämä Limingan keissi, josta oli MOT:ssa.


Voisiko Lakeside Airparkin kentän laiton taustalla olla myös se, että joku tekee Mänttä-Vilppulassa
tuuheat rahatukot sillä, että siellä täytetään se kiitoradan alainen alue esimerkiksi rakennusjätteellä?

Tuo Aero-kuvio on helvetin epärealistinen. Erikoista myös se, että Aeron puuhamies ei edes Ylen jutussa halua esiintyä omalla nimellään. Hän on markkinoinut lentopaikkaa myös 'lentokenttänä', mikä tuo mieleen heti puliveivauksen.



Jo pelkkä kuvatun laajuinen betonin kärrääminen alueelle edellyttää ympäristölupaa.
Kalliolouheen ja betoni- sekä tiilijätteen lisäksi täyttöön haluttaisiin käyttää myös jätepolttolaitosten kuonaa.
Koko rakentamisaikaisen betonimurskeen määrä olisi noin puoli miljoonaa tonnia.
Pintarakenteissa käytettäisiin myös kaduilta kerättyä hiekoitussepeliä.
Kuvatut rakenne-elementit edellyttävät tehokasta ja varsin kallista suotovesien käsittelyjärjestelmää.


Puoli miljoonaa eli 500 000 tonnia on tarkoitus kuulemma sinne maaperään pelkästään rakennusjätettä dumpata, joten jos 50 euroa maksaisi tonni niin tuollaisen mällin hinnaksi tulee kierrätettynä 25 miljoonaa.

Kun rakennusjätteen hautaa omistamalleen maalle 'lentopaikan rakentamista varten' niin silloin tietenkin säästää tuon 25 millä, mikä nostaa varmasti myös yrityksen tulosta, kun ei tarvitse huolehtia kierrätysmaksuista.

Kunnon pimeän Afrikan meininkiä. Nyt ei ole kuitenkaan kyseessä ilkeä siirtomaisäntä vaan rehti, kaikille mannaa jakava, suoraselkäinen suomalainen bisnesmies.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 173
Viestejä
4 484 790
Jäsenet
74 178
Uusin jäsen
Haamulauri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom