Mun emolevyssäni (Krait Gaming 3X LGA 1151) on integroituna tuplavahvistin kuulokkeille jonka pitäisi ajaa ainakin MSI:n sanojen mukaan kuulokkeita 600 ohmiin saakka, osaako joku sanoa kuinka tuo nyt sitten vertautuu ulkoiseen vahvistimeen? Saisiko sellaisella vaikeammin ajettavista kuulokkeista enemmän irti?
Kuulokkeiden impedanssi on huonohko mittari niiden vaativuudelle.
Mutta eiköhän se riitä tavallisimmille luureille, huomioiden että itse Realtekin piirikin ajaa esim 250 ohmin Beyereitä reilusti kuulovaaralliselle volumelle.
Jos taas pelaat niin silloin kuulokekäytössä oleellisempi asia on binaural-simulaatio/sen puute.
Kunnollisilla luureilla kun suunnan lisäksi hahmottaa hyvin myös etäisyyttä.
Kuten vaikkapa tämän ensimmäisessä minuutissa, joka toimii erinomaisena kuulokkeiden pikatestinä:
Ja sitten siihen teknisempään.
Oikeastaan impedanssi kertoo vain sen että ne saattavat vaatia enemmän jännitettä.
Sillä ei ole suoraa yhteyttä kuulokkeiden "hyötysuhteeseen"/sähkötehon tarpeeseen, niin yleensä korkeampi-impedanssisten luurien ottama virta jää alhaiseksi.
Esim. matalahko-ohmiset AKG:t vaativat saman luokan sähkötehon kuin 250 ohmin Beyerit tarkoittaen korkeampaa virtaa.
Ollen siis lähdölle eräässä mielessä vaativampi kuorma.
Ja esim. jotkin vanhemmat Hifimanit ovat yksiä suurimman tehon tarpeen kuulokkeita. Mikä matalahkolla impedanssilla tarkoittaa todella suurta virtaa ja erittäin suurta vaativuutta lähdölle. (samoin kuin virta on se joka kuormittaa sähköverkkoa)
Ja suurempi signaalijännitteen tarve tarkoittaa samalla alhaisempaa herkkyyttä yleensä vakiojännitteisille kytkennän häiriöille:
Jotkut oikein korkean hyötysuhteen matalaohmiset luurit, joille 0,05V signaali riittää toistavat häiriöt paljon kovempina, kuin vaikka 0,2V signaalin vaativat luurit.
Samoin signaalin mahdollisuuksia kontrolloida elementin liikkeen tarkkuutta "mittaava" damping factor pysyy hyvänä korkeamman lähtöimpedanssin kanssakin.
Lähtöimpedanssi vaikuttaa myös taajuusvasteeseen, jos kuulokkeiden impedanssi on taajuusriippuvainen:
Esim. HD5xx sarjan Senkuilla nimellinen impedanssi voi olla ~60 ohmia, mutta elementin resonanssitaajuudella impedanssi nousee luokkaan 250 ohmia.
Lähtöimpedanssin ollessa merkittävä tuohon 60 ohmiin nähden se aiheuttaa basson korostusta.
Tuo lähtöimpedanssi on juuri sellainen tieto jota harvoin kerrotaan.
Vaikka se olisi lähdön maksimi antojännitteen ja -virran ohella se tieto joka oikeasti kertoisi sopivuudesta eri kuulokkeille.
Esim. Asuksella on Strix RAID Prossa muutamasta Xonarista kopioitu
täysin aivopieru 100 ohmin lähtöimpedanssi. (ja Strix Soar on identtinen kortti)
Damping factorin kannalta se on kehno kaikille muodikkaille matalaohmisille luureille.
Samaan aikaan taas Creative on parantanut ssuunnittelua USB-liitäntäisen Sound BlasterX G5:n ~2 ohmin lähtöimpedanssissa ja sisäisen Sound BlasterX AE-5:n ~1 ohmin lähtöimpedanssissa.