Tuo täysille laittaminen on helppo, mikä tahansa kärkeä ohjaava laite tekee tuon, laittaa kärjen tuon säätimen rinnalle, niin että se ohittaa säätimen, niin sillä se imuri menee täysille.
Riippuu edelläkin ilmenneestä kysymyksestä puhaltimen säätöpotikasta. Eli EC-puhaltimia voidaan ohjata esim 0-10V jänniteviestillä potikalta kun taas mt247:n postaamassa kuvassa puhaltimen säätönupin läpi menee ainoastaan puhaltimen käyttöjännite 230VAC. Eli puhaltimessa ei silloin luultavasti ole heikkovirtaohjaukselle liityntää.
jees.
Tarkennuksena rakennuksen iän voisi mainita. Tai vaihtoehtoisesti se, jos tiedät, onko asennukset tehty putkittamalla.
Miksi sä haluaisit ne vaihtaa maadoitetuiksi?
Vois myös kysyä että onko tarkoitus että vedetään erillinen suojajohto keskukselta asti vai kelpaako nollaukset?
Onko se nollaus kelpaamis kysymys? Eikö se ole kiellettyä muuta kuin yksittäisessä rasiassa?
15 yksittäistä rasiaa tuossa tapauksessa, eli kyllä tuo nollaaminen on ihan sallittua
Nollaaminen uudisasennuksissa ei ole ollut sallittua tällä vuosituhannella. Ja jos sinne vaihdetaan maadoitetut kalusteet, niin sinne sitten vedellään kevit keskukselta.
Ja vikikset.
Eikö se ole turvallisuuskysymys? Toki enpä ole keltään kuullut, että ikinä mitään olisi tapahtunut maadoittamattomasta pistorasiastakaan, mutta periaatteesta kuitenkin. Saisi maadoitettua kytketyt laitteet ainakin..
Joskus mietin samaa omassa talossa ja kierreltyäni kämpän ympäri, löysin muistaakseni ainoastaan muutamia pistorasiaan liitettäviä laitteita missä on suojamaadoitus, joten en nähnyt ja kokenut pitää kiirettä pistorasioiden vaihdolla, vaihtuu kyllä kun remontit etenee, mutta mitään suurta hyötyä siitä ei ole, jos jotain haluaa tehdä, niin vikavirtasuojien asennus keskukseen. Noista laitteista imuri on kyllä kaikkiaan se mielenkiintoisin, ulkoisesti täysin muovia joten voisi yhtä hyvin olla luokan II sähkölaite ja litteällä pistotulpalla, mutta ei. Aateekoot, mokkamasterin, mikroaaltouunin ja jääkaappipakastimen ymmärrän hyvin, muuta ei muistaakseni ollut.
Imuri onkin mielenkiintoinen. Käytän tallissa pientä kuiva/märkäimuria joka on ulkoisesti kokonaan muovia eikä siinä ole maadoitusta.
Eikös maadoittamattomien pistorasioiden henkilöturvallisuus perustu siihen, ettei tiloista saa löytyä mitään maadoitettua pistettä johon henkilö voisi maadoittaa itsensä samalla kun saa tärskyt vioittuneesta laitteesta? Lisäksi jos laitteista suurin osa on joka tapauksessa kaksoiseristettyjä, ei suojamaadoitettuja, niin tointaakohan tuota alkaa työntämään suuria summia rahaa sähköjen uusiksi tekemiseen keskukselta asti, jos muuten on kaikki asiallisessa kunnossa?
Se litteä europistorasia on max 2,5A virralle, jonka takia isompivirtaiset suojaerotetut laitteet käyttää sitä sukoa jossa ei ole maadoituspinnejä.
No juurikin tuon takia joskus ihmettelin kyseistä ratkaisua ja siinä on kyllä suko maadoitusliuskoilla päässä. Kaikki ehdot tuolle eurotulpalle täyttyy, mutta.. no ei tuota kannata sen enempää miettiä.
Kyllähän se vikis sen suojamaan tarvii. Ei se nollatussa rasiassa toimi keskuksen päässä. Sellainen vikis toimii nollatussa jonka voi tökätä siihen pistokkeeseen kiinni, kun se ei välitä vaikka ne yhdistyisi myöhemmin.
Ei tässä ollut kyse nollatusta rasiasta, vaan nollaluokan rasiasta. Kyllä sellaisen syöttöön voi vikiksen asentaa keskuksen päähän ja toimii henkilösuojauksena aivan hyvin.
Nollattuun rasiaan vikavirtasuojaa ei saa asentaa, koska pen-johdinta/suojamaata ei saa katkaista. Siellä suojakoskettimessa pitää olla johtavuus maahan myös vikisen lauettua.
Pitänee tarkistaa myöhemmin jos on tarve. Mutta oma muistikuva vuosien takaa on tuosta aiheesta jakorasia tai ketjun viimeinen rasia. Toisaalta ei kuulu omaan tonttiin joten en halua lukita vastausta sen osalta, onko nollaamiseen kysytyn kaltaisessa tullut viimeisimmässä päivityksessä jotain lisäehtoja.
Joo.
Jos sulake on selkeästi vaan poksahtanu ei muuta kuin maalaisjärkeä käyttäen sulakekotelon ruuvaus auki ja uus tilalle ja sillä hyvä. Jos näyttää että sulakekotelo on kovinkin rapea ja että saattaa hajota tai kierteet jäädä paikoilleen niin sitten varovaisuutta..Kuinka tärkeää on katkaista virta pääkytkimestä kun vaihtaa palaneen tulppasulakkeen?
Tukesin Kodin sähköturvallisuusoppaassa niin kehoitetaan kategorisesti tekemään.
Stekin ohjeen mukaan sen voisi tehdä myös ilman virran katkaisua, jos varavaloa ei ole.
Sulakkeen vaihto | STEK
Jätä sähköön liittyviä kysymyksiäsi täällä > Sulakkeen vaihto Asuntojen sähköasennuksissa käytetään tulppavarokkeita. Varoke koostuu keskukseen kiinteästi asennetusta varokepesästä, sulakkeesta, jonka sisällä on liian suuren virran takia sulava metallilanka ja varokekannesta, jolla...stek.fi
Maalaisjärki sanoo että katkaisu varmaan periaatteessa turvallisempaa. Jos kuitenkin virran katkaisu ei ole mahdotonta mutta aiheuttaa ylimääräistä työtä kun jotkut laitteet pitää käynnistää ja ehkä säätää uudelleen, onko sulakkeen vaihto virta päällä käytännössä oikeasti kuinka riskaabelia?
Kuinka tärkeää on katkaista virta pääkytkimestä kun vaihtaa palaneen tulppasulakkeen?
Tukesin Kodin sähköturvallisuusoppaassa niin kehoitetaan kategorisesti tekemään.
Stekin ohjeen mukaan sen voisi tehdä myös ilman virran katkaisua, jos varavaloa ei ole.
Sulakkeen vaihto | STEK
Jätä sähköön liittyviä kysymyksiäsi täällä > Sulakkeen vaihto Asuntojen sähköasennuksissa käytetään tulppavarokkeita. Varoke koostuu keskukseen kiinteästi asennetusta varokepesästä, sulakkeesta, jonka sisällä on liian suuren virran takia sulava metallilanka ja varokekannesta, jolla...stek.fi
Maalaisjärki sanoo että katkaisu varmaan periaatteessa turvallisempaa. Jos kuitenkin virran katkaisu ei ole mahdotonta mutta aiheuttaa ylimääräistä työtä kun jotkut laitteet pitää käynnistää ja ehkä säätää uudelleen, onko sulakkeen vaihto virta päällä käytännössä oikeasti kuinka riskaabelia?
Maalaisjärjellä menisin myös. Jos et tiedä miksi pääsulake on palanut niin aina kaikki sähköt pois.
Maallikkokin voi kertoa, että tavanomaisen kotitalouden tulppasulakkeen irrottaminen tai vaihto jännitteellisenä on järkeä käyttäen turvallista. Pääkytkimen avaamiseen ohjeistaminen kategorisesti on kuitenkin ymmärrettävää, koska järjenkäyttö on kaukana siitä, mitä voidaan olettaa.
Joo tuo olikin hyvä huomio että kaikenlaista odottamatonta voi tapahtua. Joku voisi yrittää irrottaa jumiutuneen sulakkeen käsin. Oma itsesuojeluvaisto sen varmaan estäisi muttei ehkä kaikilla ja sikäli kategorinen ohje hyvä. Ja sanotaanhan tuossa Stekinkin ohjeessa että pitää silloin noudattaa erityistä varovaisuutta jos ei kytke päävirtaa pois.
Ja vaarallisen sulakkeen vaihdosta tekee myös, jos toisellä kädellä nojaa metalliseen maadoitettuun koteloon samaan aikaan, kun toisella vaihtaa sulaketta. Siinä siis sähkövirta kiertäisi kädestä käteen, jos toisella kädellä menee jännitteiseen osaan koskemaan.
Ei sieltä pesästä yleensä sormeensa sähköiskua saa*, ellei nyt ole todella ohuet sormet, mutta jos sinne pesään työntää sulakkeen paljaaltaan, niin sen kyllä huomaa ettei sen niin pitänyt mennä.
Samoin voi tosiaan käydä horjahdus tai ihan pelkkä aivopieru, kuten @Pakana kertoo että meinasi käydä paljas sulake kädessä. Ikivanha tulppavaroke ei ole rakenteena nykynormin mukaista turvallisuuskulttuuria edustava laite, siis loppukäyttäjän operoitavaksi kuten se kotitalouksissa on. Samahan ongelma yleisemmin liitetään valaisinten kierrekantoihin, joissa se on tunnettu vaaranpaikka. Vielä pirullisempi itse asiassa, koska missä tahansa valaisimessa saattaa vaihe olla kierteen puolella, ja pistotulppaan liitettävissä näin onkin peräti 50% ajasta.
Muotoilisin asian niin, että tällainen ohjeistus on ihan(tai erittäin) perusteltua yleisellä tasolla. Kun itse maallikkona avaan sulakekannen jännitteellisenä, tilanne on saamani ohjeistuksen ansiosta sellainen, että noudattamillani käyttötoimenpiteen työtavoilla riskit ovat vähäisiä tai helposti hallittavia.
Juu, vahvasti samaa mieltä, tavan tallaajille parempi ohjeistaa "idioottivarma tapa" operaatioon, kuitenkin joku kämmää jotain. Itse kyllä ymmärrän perinteisen tulppasulakkeen toiminnan ja riskit joten uhmaan kuolemaa ja vaihdan tulppasulakkeet livenä. Tosin, kaikille tutuille olen kyllä maininnut että jos ei ole ihan varma mitä tekee niin mieluummin soittaa mulle kuin ottaa sähköiskun. Aika moni nykyään osaa vaihtaa tulppasulakkeen turvallisesti, osa varmuuden vuoksi katkoo pääkytkimestä. Itse en omassa kämpässä viitsi pääkytkintä kääntää kun niin moni laite vaatii töitä jos sähköt katkeaa.
Ongelmana tuossa vain on se, että maallikkona ei koskaan kovin hyvin voi tietää sitä kuinka hyvä se ohjeistus on ollut riskien suhteen, ts. onko esim. jotain jäänyt puuttumaan. Ja tuossa voi sitten olla hajontaa maallikoiden kesken.
Siis turvallisuus- ja vastuuhysteeriseksi? Joo, vähäsen. Tosin sitähän on kaikki sähköalaa koskeva keskustelu ja lainsäädäntö Suomessa.
En ole huomannut juuri yhtään tarkoituksellista jeesustelua tai vänkäämistä, korkeintaan rivien välissä. Tässähän on vaihdettu ajatuksia ilmaisematta juurikaan mielipiteitä. Kutsuisin keskustelua hedelmälliseksi, asialliseksi ja neutraaliksi. Olen myös kokenut sen jossain määrin teknis-luonnontieteellistä ja maalaisjärkistä ajattelua mielenkiintoisesti sivuavaksi.
Oliko sinulla mitään sanottavaa itse aiheeseen meta-keskustelun sijaan?
Onko se nyt huono asia kiinnittää huomiota turvallisuuteen sähkön kanssa, varsinkin jos kyse on maallikoista?
Tämähän on just se syy minkä takia ihmisiä kuolee. Asennevamma. Teollisuudessa töissä ollessa tätä asennevammaa näkee jatkuvasti. "miksi tämä ylimääräistä työtä teettävä toimenpide pitää muka tehdä, minähän olen jo ottanut tuon johdon irti ja pitäähän sitä olla tyhmä että edes laittaa kätensä tuonne vaaranpaikkaan". Silti lähes aina kun joku kuolee tai loukkaantuu niin a) kaikkia turvallisuustoimenpiteitä ei ole noudatettu, sekä b) joku aivopieru tai kommunikointivirhe työparin kanssa -> onnettomuus. Sitten öyhötetään jostain maalaisjärjestä. Ja tämä ongelmahan on pahin juuri niissä tilanteissa jossa harvoin sattuu mitään.
)
