Kysymyksiä sähkömiehille

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 352
ST-käsikirja 34, hyvät asennustavat:
Vakiintuneet käytännöt ovat menettelyjä, jotka ovat sähköasentajien ammattikunnassa muotoutuneet ajan saatossa ja saaneet yleisen hyväksynnän. Esimerkiksi yksivaiheisen pistorasian vaiheen paikka (”vaihe oikealla”), äärijohtimien värien ja eri vaiheiden keskinäinen järjestely (Ru = L1...) tai vaikkapa kytkimien ja pistorasioiden sijoitustavat ovat tällaisia vakiintuneita käytäntöjä. Ne eivät usein suoranaisesti liity turvallisuustekijöihin mutta lisäävät asennuksen selväpiirteisyyttä ja muodostavat ”yhteisesti ymmärrettävän kielen” sähköalan ammattilaisten ja laitteistoja käyttävien henkilöiden välille.

Mutta luonnollisesti noi ei ole mitään määrääviä.
Nuo vaihevärit taitaa olla kyllä ihan standardissa eikä vaan hyvää käytäntöä. Nuo ST kortit ovat ohjeellisia tulkintoja standardista, eikä velvoittavia kuten standardi.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 100
Vikakäynneillä yksityisasiakkaiden kodeissa on että nollataan pistorasia siten että vedetään vaiheesta lenkki maahan. Ruova se siellä ihmettelee että kun laittaa pistorasiaan imurin kiinni niin kuuluu hirveä pamaus :D
Öö... mitä?

Siis miksi se rasia nollataan? Ja miksi se pamahtaa kun imurin kytkee?
 
Liittynyt
18.12.2020
Viestejä
541
Öö... mitä?

Siis miksi se rasia nollataan? Ja miksi se pamahtaa kun imurin kytkee?
No siis tälläinen kokemus joskus sattunut kohdalle. Tee se itse mies kokeili vähän miltä tuntuu olla sähkömies ja teki sitten itsekseen omaan pistorasiaan tuon kuollettavan jumpin. Asuntoon muutti uudet asukkaat ja rouva oli hieman ihmeissään kun pistorasiaan kytki jotain niin kova pamaushan siitä lähtee kyn töpseli tekee oikosulun rasiaan
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 387
No siis tälläinen kokemus joskus sattunut kohdalle. Tee se itse mies kokeili vähän miltä tuntuu olla sähkömies ja teki sitten itsekseen omaan pistorasiaan tuon kuollettavan jumpin. Asuntoon muutti uudet asukkaat ja rouva oli hieman ihmeissään kun pistorasiaan kytki jotain niin kova pamaushan siitä lähtee kyn töpseli tekee oikosulun rasiaan
Mistä tuo oikosulku muodostuu? Yhtäkkiä en keksi tilannetta että pistotulpan laittaminen pistorasiaan saisi aikaan oikosulun.
 
Liittynyt
18.12.2020
Viestejä
541
Mistä tuo oikosulku muodostuu? Yhtäkkiä en keksi tilannetta että pistotulpan laittaminen pistorasiaan saisi aikaan oikosulun.
Itselle tulee mieleen se että jos on nollaluokan pistorasia jossa on vain nolla sekä vaihe, kun siihen kytketään kuormaa perään, niin pitkään homma sujuu kunnes siihen laitetaan viallinen laite joka on oikosulussa.
Kun tehdään maadoitettuun pistorasiaan nollaus eli jumpataan nolla maadotukseen, nolla on sen jälkeen laitteen rungossa. Jos jännite vuotaa runkoon, se saa aikaan oikosulun mikä polttaa sulakkeen.
Kun pistorasia nollataan väärin eli otetaankin nollan sijaan jumppaus maadoitukseen vaiheesta, näin maadoituskieli pistorasiassa on jännitteellinen. Jos siihen kytkee jonkin laitteen missä on vain nolla sekä vaihe, pistorasia toimii normaalisti koska maadoituskieli ei ole pelissä mukana. Mutta jos siihen kytkee jonkun laitteen jonka runkon tulee jännitteelliseksi, voi laite itsessään tehdä oikosulun koska nyt laite saa jännitteen sekä vaiheen kautta että maadoituksen kautta. Eli laite saa nollan nollasta ja vaiheen vaiheestä sekä vaiheen maan kautta, näin päättelisin että oikosulku tapahtuu tämän vuoksi

Edit. Putkimies kuoli sähköiskuun Helsingissä | Rakennuslehti
Esimerkki siitä että tietyillä laitteilla käyttö on vielä ”turvallista” mutta kun jonkun laitteen runko tulee jännitteiseksi, voi olla että polttaa suoraan sulakkeen tai sitten jännite saa vapaasti valua ulos laitteesta tehden tuhojaan omaisuudelle/käyttäjälle
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 387
Itselle tulee mieleen se että jos on nollaluokan pistorasia jossa on vain nolla sekä vaihe, kun siihen kytketään kuormaa perään, niin pitkään homma sujuu kunnes siihen laitetaan viallinen laite joka on oikosulussa.
Kun tehdään maadoitettuun pistorasiaan nollaus eli jumpataan nolla maadotukseen, nolla on sen jälkeen laitteen rungossa. Jos jännite vuotaa runkoon, se saa aikaan oikosulun mikä polttaa sulakkeen.
Kun pistorasia nollataan väärin eli otetaankin nollan sijaan jumppaus maadoitukseen vaiheesta, näin maadoituskieli pistorasiassa on jännitteellinen. Jos siihen kytkee jonkin laitteen missä on vain nolla sekä vaihe, pistorasia toimii normaalisti koska maadoituskieli ei ole pelissä mukana. Mutta jos siihen kytkee jonkun laitteen jonka runkon tulee jännitteelliseksi, voi laite itsessään tehdä oikosulun koska nyt laite saa jännitteen sekä vaiheen kautta että maadoituksen kautta. Eli laite saa nollan nollasta ja vaiheen vaiheestä sekä vaiheen maan kautta, näin päättelisin että oikosulku tapahtuu tämän vuoksi

Edit. Putkimies kuoli sähköiskuun Helsingissä | Rakennuslehti
Esimerkki siitä että tietyillä laitteilla käyttö on vielä ”turvallista” mutta kun jonkun laitteen runko tulee jännitteiseksi, voi olla että polttaa suoraan sulakkeen tai sitten jännite saa vapaasti valua ulos laitteesta tehden tuhojaan omaisuudelle/käyttäjälle
No, alunperin ei ollut mitään mainintaa viallisesta laitteesta ja kun kotikäyttöön tarkoitetut imuritkin ovat yleensä sellaisia joissa ei pistotulpassa edes ole maadoituskontakteja niin vähän tietty pisti ihmetyttämään. Ainoa vaihtoehto mitä itselle tuli mieleen oli että imuriin olisi vaihdettu sukotulppa ja nollaus olisi tehty pistotulpan puolella, jolloin tietty maadoitettuun paistorasiaan työnnettäessä on fifty-sixty mahdollisuus aiheuttaa oikosulku.
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
257
Mistä tuo oikosulku muodostuu? Yhtäkkiä en keksi tilannetta että pistotulpan laittaminen pistorasiaan saisi aikaan oikosulun.
Yksi tilanne tulee mieleen. Rasvakettimen pistotulppaan oli vuosien aikana pinttynyt niin paljon jäämiä, että kun laittoi seinään oli posahtanut ihan kunnolla (en ite muuta syytä keksinyt). Poltti myös pistorasian koskettimet sellaiseen kuntoon, että pistorasia meni vaihtoon. Rasvakeitin ei edes rikkoutunut ja toimi kun vaihtoi myös pistotulpan (oikkari oli kontaktien välinen). Pidin pistotulppaa pitkään pöydällä, kun oli välillä kiva esitellä, että näinkin voi käydä (pistotulpassa oli ihan kunnon jälet).
 
Liittynyt
21.08.2021
Viestejä
42
Saako Shellyn kytkettyä valokytkimeen niin, että lampun tila vaihtuisi kytkimestä riippumatta siitä kummassa asennossa kytkin on?
 
Liittynyt
15.11.2023
Viestejä
1
Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä :). Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin :D
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
2 182
Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin?
Jännite ei tule, mutta virta tulee. Siihenhän vikavirtasuojaus perustuu, kun se katsoo vaihejohtimen ja nollajohtimen välistä virtaeroa ja jos yli 30mA häviää matkalla, niin laukaisee, koska silloin virtaa vuotaa jonnekin ohi.

Jännite jakautuu vastuksien kesken ja jos vain yksi vastus, niin jännitehäviö on lähtöjännitteen suuruinen.

Jos taas kytket vaiheen suoraan nollaan, niin ainoa virtaa rajoittava vastus on johtimen resistanssi, joka on niin pieni että virta kasvaa isoksi, joka laukaisee johdonsuojan.

Jännitehäviön voit mitata vaikka kytkemällä 12v akkuun kaksi saman kokoista lamppua sarjaan ja mittaat miinusnavan ja lamppujen välistä jännitteen, niin huomaat että se on 6v. Sitten kun mittaat viimeisen lampun jalasta ja miinusnavan väliltä, niin huomaat että potentiaaliero on 0v. Virran voit mitata mistä välistä vaan ja se on sama (sarjaan kytkennässä).
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 174
Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä :). Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin :D
Jännite ei ylipäänsä kulje vaan virta. Sama virta siellä nollajohtimessa kulkee kuin vaihejohtimessa, siis esimerkin mukaisessa yksinkertaisessa virtapiirissä. Syynä siihen ettei nollassa ole (mainittavaa) jännitettä on se sama kuin siihen, että vaiheessa on laitteella asti lähes sama jännite kuin keskuksella. Jännitehäviö tapahtuu pääosin siellä laitteessa eli kuormassa. Oikein mitoitetussa johtimessa jännitehäviö on vähäinen.

Itsehän en ole sähköalan ammattilainen enkä tiedä varsinkaan mitä nykyamiksessa opetetaan varsinaisesti sähköstä teoriatasolla. Mikäli ei kunnolla opeteta, kannattaa perehtyä asiaan itse. Alkaen yksinkertaisista tasavirtapiireistä ja Kirchhoffin laeista ainakin siihen asti miten kolmivaihesähkö perustasolla toimii. En toki epäile etteikö tämä kuuluisi opsuun mutta en voi tietää mitä kaikkea opetuksessa laiminlyödään. Ilman näiden ilmiöiden karkeaa ymmärrystä ei voi hahmottaa mahdollisia riskejä ja ongelmia. Sähkö fysikaalisena ilmiönä - ei toki akateemiselle tasolle saakka - on yhtä tärkeää ymmärtää kuin esimerkiksi osata asennustekniikat.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 886
Typottiko kysyjä jännitteen ja virran vai onko konseptit sekaisin? Jännite ei mene eikä tule (unohdetaan nyt vaihtovirta hetkeksi), mutta jännite eli potentiaaliero saa virran kulkemaan ja koko virtapiirissä kulkee sama virta (unohdetaan rinnan kytkennätkin ja pysytään siinä yhdessä hehkulampussa), sekä nollassa ja vaiheessa. Hehkulamppu on vastus joka vastustaa virran kulkua joten perus U=RI pätee.

Vanha kunnon vesiputous on kai ihan ok analogia ihan jo fysiikan lakienkin puolesta. Korkeusero eli potentiaaliero saa korkeammalla olevan veden virtaamaan alaspäin vrt. jännite-ero eli potentiaaliero saa virran virtaamaan korkemmasta potentiaalista eli jännitteestä pienempään (virta on abstrakti konsepti tosin, elektronit virtaa vastakkaiseen suuntaan mutta sen voi unohtaa jos ei lue fysiikkaa).
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
826
Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä :). Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin :D
Ei jännite ole yhdessä johdossa. Jännite on aina kahden pisteen välinen potentiaaliero. Nollan ja vaiheen välillä siellä kyllä on jännite. Ei se mihinkään häviä. Nollan ja maan välillä ei ole jännitettä (potentiaalieroa), koska nolla ja maa ovat samassa potentiaalissa.
 
Liittynyt
16.03.2018
Viestejä
1 585
Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä :). Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin :D
Nyt en malta olla kysymättä missä opiskelet sähköalaa, kysymyksesi koskee aivan perusasioita jotka tulisi oppia ensimmäisenä?
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 886
Mainitaan vielä että virtapiirin voi havainnollistaa 3D-animaatiolla ihan oikeasti jonkinlaiseksi 3D-vuoristoradaksi, jossa korkeus kuvastaa potentiaalieroja, nousut jännitelähteitä, laskut vastuksia, voidaan myös havainnollistaa käämit jne. kätevästi. Ainakun mua aikanaan auttoi ihan törkeästi ymmärtämään opiskellessa asioita, kun pystyi johonkin intuitiivisesti ymmärrettävään tukeutumaan (tokihan sitten kun mennään syvemmälle niin nämä analogia hajoaa).

Multa repesi aivo siinä vaiheesas kun yritin ymmärtää, miten on ylipäätään mahdollista, että sähköinen varaus aiheuttaa voiman matkan päähän, periaatteessa universumin toiseen päähänkin asti. Does not make sense, meinasi järki lähteä. Vähän helpotti kun kävi ilmi, ettei sitä kukaan muukaan ymmärrä (siis fyysikotkaan), joten parasta ottaa vaan annettuna.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
826
Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä :). Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin :D
Tässähän ne perusteet on:

 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 962
Ei jännite ole yhdessä johdossa. Jännite on aina kahden pisteen välinen potentiaaliero. Nollan ja vaiheen välillä siellä kyllä on jännite. Ei se mihinkään häviä. Nollan ja maan välillä ei ole jännitettä (potentiaalieroa), koska nolla ja maa ovat samassa potentiaalissa.
Tähän voisi saivarrella, että irrallisesta nollajohtimesta on tietyissä tapauksissa mahdollista saada sähköisku.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 174
Tähän voisi saivarrella, että irrallisesta nollajohtimesta on tietyissä tapauksissa mahdollista saada sähköisku.
Lisää voi saivarrella ettei yksittäisestä johtimesta ole mahdollista saada sähköiskua vaan jotenkin pitää töhöillä itsensä virtapiiriin. Toinen liitäntä voi tietysti olla vaikka laattalattiaan tai lämpöpatteriin.

Edellä sanottiin myös yksinkertaistuksen vuoksi että nolla- ja suojamaajohtimet ovat samassa potentiaalissa. Eiväthän ne ihan tarkalleen ole sitä kuin keskuksen päässä. Nollajohtimessa on aina jännitehäviötä kun on virtakin.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 100
Jos 230v tasajännite teholähteen ja kuorman/lampun välinen johtimen vastus on 1 ohmi, ja kuorman vastus on 228 ohmia, tuosta seuraa se että lampun kannalla on jännitteet 229v ja 1v. En tiedä auttaako tuo asian tajuamiseen.

Virta on kyllä sama kummassskin johtumessa.

Jännitehän on aina kahdeen mittapisteen välinen potentiaaliero. Tuo nolla on nolla suhteessa itseensä, ja normaalissa suomalaisessa sähköverkossa nolla on myös maadoitettu, mutta esim aggregaatti, jota ei ole maadoitettu, se nolla on vaan mittapiste suhteessa siihen toiseen napaan. Jos aggren nollaa mittaa maata vasten se ei ole mitään, koska yhteyttä ei ole, vaan mittari näyttää jotain satunnaista, kuten silloinkin kun mittarin johtoja ei ole kytketty mihinkään (käytännössä kapasitiivisia haamuja enemmän).

Asian voi myös ilmaista niin että nolla on nolla koska me sovitaan että se on nolla. Mainitussa aggressa nollaksi voidaan sopia kumpi tahansa jalka.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
02.12.2016
Viestejä
3 573
Kuinkakohan tarkkoja valaisimien lamppujen tehomitoitukset ovat? Törmäsin tuossa muutamaan valaisimeen (joissa on siis useampi lampunkanta), joissa on määritetty maksimitehoksi 5W per lamppu. Eli tässä esimerkkitapauksessa esimerkiksi neljällä lampulla saadaan 4*5W = 20W, joka tuntuu aika tiukalta vaatimukselta (mikä tuolla voi edes rajoittaa sitä noin paljon).
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 886
Aika usein täsmälleen sama (samanlainen rakenne, samat materiaalivahvuudet) E27 valaisin max 100W ennen kuin ledit alkoivat yleistymään ja tän jälkeen max 20W ... Epäilen vahvasti, ettäkö valmistajat tekisivät markan kuluttajapaskalaitteillensa mitään analyysiä, että paljonko ne oikeasti sietävät lämpöä tms, lätkäiseevät vaan suoraan niin pienen lukeman, ettei tarvitse miettiä ja jos jotain sattuu niin aina voi vedota, että kuluttaja on käyttänyt laitetta speksien vastaisesti ei vastata mistään (tosin valaisimissahan on se, että hehkumput itsessään kestävät lämpöä, mutta ledit käryää, eli on tossa se järki, että jos valaisin kuumuu liikaa niin itse lamput hajoaa).

Vrt. käykääpäs läpi kaikki ulkokäyttössä olevat sähkölaitteenne ja tarkistakaa, että saako niitä käyttää suomen talvessa. Olen mielenkiinnosta itse aina katsonut ja ainoat laitteet jotka on oikeasti speksattu -40C pakkasille, tai edes -30C on jotain ammattikamaa tai sitten suomessa valmistettua esim. mun suomessa valmistettu sähköauton lauturi näyttäisi olevan speksattu käyttölämpötilaltaan -30C .

Vaan speksejähän pitäisi noudattaa, että...
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
2 182
Lisää voi saivarrella ettei yksittäisestä johtimesta ole mahdollista saada sähköiskua vaan jotenkin pitää töhöillä itsensä virtapiiriin. Toinen liitäntä voi tietysti olla vaikka laattalattiaan tai lämpöpatteriin.
Ai ei ole mahdollista? Jos vaikka sinulla on katossa kaksi hehkulamppua, joilla on yhteinen nolla. Virtakatkaisin on asennossa ja otat toisen lampun nollajohtimesta kiinni, jolloin sinusta tulee osa virtapiiriä ja osa jännitteestä kulkee sinun läpi maahan ihmiskehon ja lampun resistanssin suhteessa.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 335
Ai ei ole mahdollista? Jos vaikka sinulla on katossa kaksi hehkulamppua, joilla on yhteinen nolla. Virtakatkaisin on asennossa ja otat toisen lampun nollajohtimesta kiinni, jolloin sinusta tulee osa virtapiiriä ja osa jännitteestä kulkee sinun läpi maahan ihmiskehon ja lampun resistanssin suhteessa.
Niin tuossakin olet lampussa ja maassa kiinni, et vain lampussa.
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
2 182
Niin tuossakin olet lampussa ja maassa kiinni, et vain lampussa.
Juu, mutta jos väitettiin että yksittäisestä johtimesta ei ole mahdollista saada sähköiskua ja toisaalta. Se että tietää jonkin olevan nollajohdin ei tee siitä vielä turvallista mennä nykimään.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 335
Juu, mutta jos väitettiin että yksittäisestä johtimesta ei ole mahdollista saada sähköiskua ja toisaalta. Se että tietää jonkin olevan nollajohdin ei tee siitä vielä turvallista mennä nykimään.
Jos tuon viestin tulkitsee niin että yksittäistä johdinta on turvallista ihan vapaasti kosketella niin syyttäisin enemmän lukijaa kuin kirjoitusta:
Lisää voi saivarrella ettei yksittäisestä johtimesta ole mahdollista saada sähköiskua vaan jotenkin pitää töhöillä itsensä virtapiiriin. Toinen liitäntä voi tietysti olla vaikka laattalattiaan tai lämpöpatteriin.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 962
Lisää voi saivarrella ettei yksittäisestä johtimesta ole mahdollista saada sähköiskua vaan jotenkin pitää töhöillä itsensä virtapiiriin. Toinen liitäntä voi tietysti olla vaikka laattalattiaan tai lämpöpatteriin.
Sähkötöitä harvemmin tehdään ilmassa leijuen tai toinen käsi taskussa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
11 174
Juu, mutta jos väitettiin että yksittäisestä johtimesta ei ole mahdollista saada sähköiskua ja toisaalta. Se että tietää jonkin olevan nollajohdin ei tee siitä vielä turvallista mennä nykimään.
Yksinkertaista asiaa virtapiirien perusluonteesta tuossa saivartelin ja näin vieläpä erikseen tarkensin. Tämän tason perusasioista minulla ei ole väärinkäsityksiä, mutta katson että asioita on syytä moneenkin vääntää rautalangasta kun edellä tuli ilmi huolta herättävä sekava kysymys sähköalan opiskelijaksi esittäytyneeltä.

Luonnollisesti olet aivan oikeassa nollajohdinskenaariossa enkä muuta ehdottanutkaan. Samoin on selvää ettei mitään johdinta pidä mennä noin vaan härväämään.
 
Liittynyt
28.06.2017
Viestejä
1 221
Halpis 230 V plasmaleikkuri laukoo 16 A C-käyrän automaattisulaketta, konetta kestää käyttää vain jotain 30 s - 1 min luokkaa. Nimellinen virtahan noissa ylittää reilusti 16 A, mutta niin ylittyy monissa muissakin yksivaihe metallintyöstökoneissa, ja kyllä niillä normaalisti pystyy töitä tekemään 16 A sulakkeestakin. Saman sulakkeen takana ei ole muuta kuormaa.

Onkohan tuolle asialle mitään tehtävissä?

Kovempi seppä huomaa, että tässä on sisäinen kompressori. Olen yleensä käyttänyt kuitenkin ulkoisella kompressorilla, joka on eri sulakkeen takana.
 

Liitteet

Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 100
Halpis 230 V plasmaleikkuri laukoo 16 A C-käyrän automaattisulaketta, konetta kestää käyttää vain jotain 30 s - 1 min luokkaa. Nimellinen virtahan noissa ylittää reilusti 16 A, mutta niin ylittyy monissa muissakin yksivaihe metallintyöstökoneissa, ja kyllä niillä normaalisti pystyy töitä tekemään 16 A sulakkeestakin. Saman sulakkeen takana ei ole muuta kuormaa.

Onkohan tuolle asialle mitään tehtävissä?

Kovempi seppä huomaa, että tässä on sisäinen kompressori. Olen yleensä käyttänyt kuitenkin ulkoisella kompressorilla, joka on eri sulakkeen takana.
Joko johdonsuojakytkin on viallinen, tai sitten tuo laite.
 
Liittynyt
28.06.2017
Viestejä
1 221
Joko johdonsuojakytkin on viallinen, tai sitten tuo laite.
Laite toimii kuitenki ~50 % teholla pitempiäkin aikoja. Voiko noista jomman kumman testata kotikonstein? Tallin muut sulakeet on B-käyrällä, talossa on tulppasulakkeet.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 100
Laite toimii kuitenki ~50 % teholla pitempiäkin aikoja. Voiko noista jomman kumman testata kotikonstein? Tallin muut sulakeet on B-käyrällä, talossa on tulppasulakkeet.
No jossain toisessa ryhmässä koittamalla. Hidas gG tulppasulake on tosin "hitaampi" kuin c käyrän johdonsuoja.
 
Liittynyt
27.08.2019
Viestejä
55
Keskustelun häiriköinti
Noniin kaikki sähkömiehet! Laitetaanko leivänpäälle metukkaa vai broileria ja tuleeko se juuston päälle vai alle?
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
2 182
Laite toimii kuitenki ~50 % teholla pitempiäkin aikoja. Voiko noista jomman kumman testata kotikonstein? Tallin muut sulakeet on B-käyrällä, talossa on tulppasulakkeet.
Joillain halppis pihtimittarillakin voisi kokeilla saako virran mitattua, mitä kone ottaa.
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
826
Tähän voisi saivarrella, että irrallisesta nollajohtimesta on tietyissä tapauksissa mahdollista saada sähköisku.
Ei ole. Sähköisku saadaan aina joltain väliltä. Se, että saat sen "irrallisesta johdosta" johtuu siitä, että toisesta päästä (esim. jaloistasi) olet kiinni toisessa potentiaalissa.
 
Liittynyt
01.09.2023
Viestejä
40
Onhan varmistettu että laitteen kaikki kontaktit on kunnossa, ja laitetta käytetään kuten on tarkoitettu. Aika monella suurivirtaisella laitteella saa sulakkeen äkkiä poltettua jos sattuu vähän huonoa liitosta väliin. Ja pikagoogletuksella et ole ainoa jolla murhetta ollut.
 
Liittynyt
07.11.2016
Viestejä
257
Halpis 230 V plasmaleikkuri laukoo 16 A C-käyrän automaattisulaketta, konetta kestää käyttää vain jotain 30 s - 1 min luokkaa. Nimellinen virtahan noissa ylittää reilusti 16 A, mutta niin ylittyy monissa muissakin yksivaihe metallintyöstökoneissa, ja kyllä niillä normaalisti pystyy töitä tekemään 16 A sulakkeestakin. Saman sulakkeen takana ei ole muuta kuormaa.

Onkohan tuolle asialle mitään tehtävissä?

Kovempi seppä huomaa, että tässä on sisäinen kompressori. Olen yleensä käyttänyt kuitenkin ulkoisella kompressorilla, joka on eri sulakkeen takana.
Tuo laite on kuitenkin schuko pistokkeella, jossa maksimi on tuo 16A ja jatkuvaa virtaa se maks. ~10A. Laitteen valmistaja on sen tuohon mitoittanut ja ei pitäisi kyllä sulaketta polttaa. Sulla ei ole pistorasiaan asennettavaa energianseurantamittaria, josta näet virran? Pihtimittariakin ehdotettiin, mutta siinä pitää purkaa johtoa, että saat leuat yhden johtimen ympärille eli itse en kyllä suosittele.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 962
Ei ole. Sähköisku saadaan aina joltain väliltä. Se, että saat sen "irrallisesta johdosta" johtuu siitä, että toisesta päästä (esim. jaloistasi) olet kiinni toisessa potentiaalissa.
Kyllä, mutta kuten jo totesinkin niin sähkötöitä harvemmin tehdään ilmassa leijuen tai toinen käsi taskussa. Huomaa myös kirjoittamani "tietyissä tapauksissa".
 

Ed!

Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
350
Tuo laite on kuitenkin schuko pistokkeella, jossa maksimi on tuo 16A ja jatkuvaa virtaa se maks. ~10A. Laitteen valmistaja on sen tuohon mitoittanut ja ei pitäisi kyllä sulaketta polttaa. Sulla ei ole pistorasiaan asennettavaa energianseurantamittaria, josta näet virran? Pihtimittariakin ehdotettiin, mutta siinä pitää purkaa johtoa, että saat leuat yhden johtimen ympärille eli itse en kyllä suosittele.
Itselle tuli mieleen että jos käyttöpaikka on vaikka pidemmän piuhan päässä ja laite ilmeisesti aika suuritehoinen, niin jännite voi tipahtaa aika paljon. Jos lähtötaso on vaikka 220 tjsp ja tippuu lähemmäs kahtasataa kun aletaan hommiin niin virta voi pompata yli tuon 16A
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
324
Halpis 230 V plasmaleikkuri laukoo 16 A C-käyrän automaattisulaketta, konetta kestää käyttää vain jotain 30 s - 1 min luokkaa. Nimellinen virtahan noissa ylittää reilusti 16 A, mutta niin ylittyy monissa muissakin yksivaihe metallintyöstökoneissa, ja kyllä niillä normaalisti pystyy töitä tekemään 16 A sulakkeestakin. Saman sulakkeen takana ei ole muuta kuormaa.

Onkohan tuolle asialle mitään tehtävissä?

Kovempi seppä huomaa, että tässä on sisäinen kompressori. Olen yleensä käyttänyt kuitenkin ulkoisella kompressorilla, joka on eri sulakkeen takana.
C-tyypin johdonsuojan laukaisukäyrä aiheuttaa ongelmia. Johdonsuojan vaihto esim K-tyypin johdonsuojaan korjaa ongelman.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 510
Tää nyt ei ihan suoraan ole sähkäreille mutta paras ketju jonka löysin:
Mökille pitäisi laittaa tv kaapeli "oikein"
Siellä siis koaksiaalikaapeli joka tulee vain seinän läpi ja se tarkoitus nyt siirtää eri seinälle.

Ajattelin laittaa sinne 2 antennirasiaa, toisen siihen mistä kaapeli nyt tulee seinästä, ja toisen sinne eri seinälle.

Minkälaiset rasiat ja millä vaimennuksella?

Kun vain 2 rasiaa niin laitanko suosiolla yhden ketjutettavan ja yhden päättyvän?
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 100
Tää nyt ei ihan suoraan ole sähkäreille mutta paras ketju jonka löysin:
Mökille pitäisi laittaa tv kaapeli "oikein"
Siellä siis koaksiaalikaapeli joka tulee vain seinän läpi ja se tarkoitus nyt siirtää eri seinälle.

Ajattelin laittaa sinne 2 antennirasiaa, toisen siihen mistä kaapeli nyt tulee seinästä, ja toisen sinne eri seinälle.

Minkälaiset rasiat ja millä vaimennuksella?

Kun vain 2 rasiaa niin laitanko suosiolla yhden ketjutettavan ja yhden päättyvän?
Joo. ~7 db on pienin ketjutettava ja päähän tavallinen 1db rasia.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 001
Joo. ~7 db on pienin ketjutettava ja päähän tavallinen 1db rasia.
On myös 4dB:n ketjutettavia.
Ketjuttaminen ei vaan ole enää sallittua, eikä muutenkaan järkevää. Haaroitin ja rasiat sen perään on oikea tapa.
Jos signaali heikko, niin jaotin nyt vielä menee, vaikkei määräysten mukainen olekkaan.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
7 100
On myös 4dB:n ketjutettavia.
Ketjuttaminen ei vaan ole enää sallittua, eikä muutenkaan järkevää. Haaroitin ja rasiat sen perään on oikea tapa.
Jos signaali heikko, niin jaotin nyt vielä menee, vaikkei määräysten mukainen olekkaan.
Jaa, en ole tuollaiseen 4db rasiaan törmännyt, se olisi parempi.

Ja tuo on jokin mökki. Vähän eri asia kuin jokin taloyhtiön yhteisantenniverkko. Jotain tolkkua nyt noihin neuvoihin.
 

Zigh

Tittelitön
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 613
Mietin Valloxin muuntajallista ohjauskeskusta (malli 1992 A EK) vanhan IV-koneen ohjaukseen tyristorin tilalle.

Ohjeessa kuitenkin mainitaan, että jos keskuksella ohjataan puhaltimia, pitää asentaa moottorinsuojakytkin? Onko tosiaan tällainen vaatimus ja miksi?

IV-koneen moottorit ovat mallia EBM R4E180-AB01-11

 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 001
Jaa, en ole tuollaiseen 4db rasiaan törmännyt, se olisi parempi.

Ja tuo on jokin mökki. Vähän eri asia kuin jokin taloyhtiön yhteisantenniverkko. Jotain tolkkua nyt noihin neuvoihin.
Järkevin tuo olisi mökilläkin tehdä vähintään niin, että jako kahteen, päättyvät rasiat päihin. On sama vaimennus molempiin. Monesti varsinkin juuri siellä mökillä signaali on niin heikko, että ei kestä tuota 7dB:n vaimennusta.

Toki kukin tekee miten tekee. Itse noiden parissa toiminut yli 15v, niin en viitsi tehdä virityksiä.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 001
Järkevin tuo olisi mökilläkin tehdä vähintään niin, että jako kahteen, päättyvät rasiat päihin. On sama vaimennus molempiin. Monesti varsinkin juuri siellä mökillä signaali on niin heikko, että ei kestä tuota 7dB:n vaimennusta.

Toki kukin tekee miten tekee. Itse noiden parissa toiminut yli 15v, niin en viitsi tehdä virityksiä.
Aika usein tullut kirottua noita ketjutuksia, varsinkin jos kaapelit uppoasennuksena, aiheuttaa omia ongelmia esim jos tarvis sat-antennia tms. liittää samaan kaapelointiin.
Ketjuttaminen jäi 90-luvulle, annetaan sen pysyä siellä.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 510
Järkevin tuo olisi mökilläkin tehdä vähintään niin, että jako kahteen, päättyvät rasiat päihin. On sama vaimennus molempiin. Monesti varsinkin juuri siellä mökillä signaali on niin heikko, että ei kestä tuota 7dB:n vaimennusta.

Toki kukin tekee miten tekee. Itse noiden parissa toiminut yli 15v, niin en viitsi tehdä virityksiä.
Mä en edes tarvitse tuolla mökillä kahta rasiaa, tuo yksi päätyvä riittäisi.
Tuon toisen olen lisäämässä vain sen takia että joudun jatkamaan kaapelia ja rasiassa sen saa jatkettua siististi.
Jos tuohon jatkamiseen on joku järkevämpi systeemi niin unohdetaan se toinen rasia siitä matkalta?

Eli rasiaksi joku tälläinen:
ja pinta-asennukseen kotelo ja keskiölevy?
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
239 268
Viestejä
4 189 418
Jäsenet
70 716
Uusin jäsen
ileesu

Hinta.fi

Ylös Bottom