Kysymyksiä sähkömiehille

[toukkis]

Öö... mitä?

Siis miksi se rasia nollataan? Ja miksi se pamahtaa kun imurin kytkee?

No siis tälläinen kokemus joskus sattunut kohdalle. Tee se itse mies kokeili vähän miltä tuntuu olla sähkömies ja teki sitten itsekseen omaan pistorasiaan tuon kuollettavan jumpin. Asuntoon muutti uudet asukkaat ja rouva oli hieman ihmeissään kun pistorasiaan kytki jotain niin kova pamaushan siitä lähtee kyn töpseli tekee oikosulun rasiaan

 

[Hyrava]

No siis tälläinen kokemus joskus sattunut kohdalle. Tee se itse mies kokeili vähän miltä tuntuu olla sähkömies ja teki sitten itsekseen omaan pistorasiaan tuon kuollettavan jumpin. Asuntoon muutti uudet asukkaat ja rouva oli hieman ihmeissään kun pistorasiaan kytki jotain niin kova pamaushan siitä lähtee kyn töpseli tekee oikosulun rasiaan

Mistä tuo oikosulku muodostuu? Yhtäkkiä en keksi tilannetta että pistotulpan laittaminen pistorasiaan saisi aikaan oikosulun.

 

[toukkis]

Mistä tuo oikosulku muodostuu? Yhtäkkiä en keksi tilannetta että pistotulpan laittaminen pistorasiaan saisi aikaan oikosulun.

Itselle tulee mieleen se että jos on nollaluokan pistorasia jossa on vain nolla sekä vaihe, kun siihen kytketään kuormaa perään, niin pitkään homma sujuu kunnes siihen laitetaan viallinen laite joka on oikosulussa.
Kun tehdään maadoitettuun pistorasiaan nollaus eli jumpataan nolla maadotukseen, nolla on sen jälkeen laitteen rungossa. Jos jännite vuotaa runkoon, se saa aikaan oikosulun mikä polttaa sulakkeen.
Kun pistorasia nollataan väärin eli otetaankin nollan sijaan jumppaus maadoitukseen vaiheesta, näin maadoituskieli pistorasiassa on jännitteellinen. Jos siihen kytkee jonkin laitteen missä on vain nolla sekä vaihe, pistorasia toimii normaalisti koska maadoituskieli ei ole pelissä mukana. Mutta jos siihen kytkee jonkun laitteen jonka runkon tulee jännitteelliseksi, voi laite itsessään tehdä oikosulun koska nyt laite saa jännitteen sekä vaiheen kautta että maadoituksen kautta. Eli laite saa nollan nollasta ja vaiheen vaiheestä sekä vaiheen maan kautta, näin päättelisin että oikosulku tapahtuu tämän vuoksi

Edit. Putkimies kuoli sähköiskuun Helsingissä | Rakennuslehti
Esimerkki siitä että tietyillä laitteilla käyttö on vielä ”turvallista” mutta kun jonkun laitteen runko tulee jännitteiseksi, voi olla että polttaa suoraan sulakkeen tai sitten jännite saa vapaasti valua ulos laitteesta tehden tuhojaan omaisuudelle/käyttäjälle

 

[Hyrava]

Itselle tulee mieleen se että jos on nollaluokan pistorasia jossa on vain nolla sekä vaihe, kun siihen kytketään kuormaa perään, niin pitkään homma sujuu kunnes siihen laitetaan viallinen laite joka on oikosulussa.
Kun tehdään maadoitettuun pistorasiaan nollaus eli jumpataan nolla maadotukseen, nolla on sen jälkeen laitteen rungossa. Jos jännite vuotaa runkoon, se saa aikaan oikosulun mikä polttaa sulakkeen.
Kun pistorasia nollataan väärin eli otetaankin nollan sijaan jumppaus maadoitukseen vaiheesta, näin maadoituskieli pistorasiassa on jännitteellinen. Jos siihen kytkee jonkin laitteen missä on vain nolla sekä vaihe, pistorasia toimii normaalisti koska maadoituskieli ei ole pelissä mukana. Mutta jos siihen kytkee jonkun laitteen jonka runkon tulee jännitteelliseksi, voi laite itsessään tehdä oikosulun koska nyt laite saa jännitteen sekä vaiheen kautta että maadoituksen kautta. Eli laite saa nollan nollasta ja vaiheen vaiheestä sekä vaiheen maan kautta, näin päättelisin että oikosulku tapahtuu tämän vuoksi

Edit. Putkimies kuoli sähköiskuun Helsingissä | Rakennuslehti
Esimerkki siitä että tietyillä laitteilla käyttö on vielä ”turvallista” mutta kun jonkun laitteen runko tulee jännitteiseksi, voi olla että polttaa suoraan sulakkeen tai sitten jännite saa vapaasti valua ulos laitteesta tehden tuhojaan omaisuudelle/käyttäjälle

No, alunperin ei ollut mitään mainintaa viallisesta laitteesta ja kun kotikäyttöön tarkoitetut imuritkin ovat yleensä sellaisia joissa ei pistotulpassa edes ole maadoituskontakteja niin vähän tietty pisti ihmetyttämään. Ainoa vaihtoehto mitä itselle tuli mieleen oli että imuriin olisi vaihdettu sukotulppa ja nollaus olisi tehty pistotulpan puolella, jolloin tietty maadoitettuun paistorasiaan työnnettäessä on fifty-sixty mahdollisuus aiheuttaa oikosulku.

 

[algebra]

Vaihe oikealla / alas, tämä on se yleinen käytäntö pistorasioiden kanssa.

Ihan samoin on itsellekkin opetettu. Muistelen omia asennusharjoituksia ja opettaja kyllä testerillä tarkasti nollan paikan. Jos oli väärin, se korjautettiin.

 

[algebra]

Mistä tuo oikosulku muodostuu? Yhtäkkiä en keksi tilannetta että pistotulpan laittaminen pistorasiaan saisi aikaan oikosulun.

Yksi tilanne tulee mieleen. Rasvakettimen pistotulppaan oli vuosien aikana pinttynyt niin paljon jäämiä, että kun laittoi seinään oli posahtanut ihan kunnolla (en ite muuta syytä keksinyt). Poltti myös pistorasian koskettimet sellaiseen kuntoon, että pistorasia meni vaihtoon. Rasvakeitin ei edes rikkoutunut ja toimi kun vaihtoi myös pistotulpan (oikkari oli kontaktien välinen). Pidin pistotulppaa pitkään pöydällä, kun oli välillä kiva esitellä, että näinkin voi käydä (pistotulpassa oli ihan kunnon jälet).

 

[Nuutt1]

Saako Shellyn kytkettyä valokytkimeen niin, että lampun tila vaihtuisi kytkimestä riippumatta siitä kummassa asennossa kytkin on?

 

[PekoniMuuri]

Saako Shellyn kytkettyä valokytkimeen niin, että lampun tila vaihtuisi kytkimestä riippumatta siitä kummassa asennossa kytkin on?

Saa, asetuksista switch mode, flip.

 

[Pakana]

Saa, asetuksista switch mode, flip.

Mulla keti hemmetin pitkään ennen kuin tajusin mikä tuon moodin tarkoitus on. Tuntuu tietysti vähän hölmöltä näin jälkikäteen ettei tajunnut miksi siellä tuollainen moodi on.

 

[kyselijä123]

Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä . Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin

 

[valexi]

Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin?

Jännite ei tule, mutta virta tulee. Siihenhän vikavirtasuojaus perustuu, kun se katsoo vaihejohtimen ja nollajohtimen välistä virtaeroa ja jos yli 30mA häviää matkalla, niin laukaisee, koska silloin virtaa vuotaa jonnekin ohi.

Jännite jakautuu vastuksien kesken ja jos vain yksi vastus, niin jännitehäviö on lähtöjännitteen suuruinen.

Jos taas kytket vaiheen suoraan nollaan, niin ainoa virtaa rajoittava vastus on johtimen resistanssi, joka on niin pieni että virta kasvaa isoksi, joka laukaisee johdonsuojan.

Jännitehäviön voit mitata vaikka kytkemällä 12v akkuun kaksi saman kokoista lamppua sarjaan ja mittaat miinusnavan ja lamppujen välistä jännitteen, niin huomaat että se on 6v. Sitten kun mittaat viimeisen lampun jalasta ja miinusnavan väliltä, niin huomaat että potentiaaliero on 0v. Virran voit mitata mistä välistä vaan ja se on sama (sarjaan kytkennässä).

 

[Tonnin Seteli]

Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä . Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin

Jännite ei ylipäänsä kulje vaan virta. Sama virta siellä nollajohtimessa kulkee kuin vaihejohtimessa, siis esimerkin mukaisessa yksinkertaisessa virtapiirissä. Syynä siihen ettei nollassa ole (mainittavaa) jännitettä on se sama kuin siihen, että vaiheessa on laitteella asti lähes sama jännite kuin keskuksella. Jännitehäviö tapahtuu pääosin siellä laitteessa eli kuormassa. Oikein mitoitetussa johtimessa jännitehäviö on vähäinen.

Itsehän en ole sähköalan ammattilainen enkä tiedä varsinkaan mitä nykyamiksessa opetetaan varsinaisesti sähköstä teoriatasolla. Mikäli ei kunnolla opeteta, kannattaa perehtyä asiaan itse. Alkaen yksinkertaisista tasavirtapiireistä ja Kirchhoffin laeista ainakin siihen asti miten kolmivaihesähkö perustasolla toimii. En toki epäile etteikö tämä kuuluisi opsuun mutta en voi tietää mitä kaikkea opetuksessa laiminlyödään. Ilman näiden ilmiöiden karkeaa ymmärrystä ei voi hahmottaa mahdollisia riskejä ja ongelmia. Sähkö fysikaalisena ilmiönä - ei toki akateemiselle tasolle saakka - on yhtä tärkeää ymmärtää kuin esimerkiksi osata asennustekniikat.

 

[jarp]

Typottiko kysyjä jännitteen ja virran vai onko konseptit sekaisin? Jännite ei mene eikä tule (unohdetaan nyt vaihtovirta hetkeksi), mutta jännite eli potentiaaliero saa virran kulkemaan ja koko virtapiirissä kulkee sama virta (unohdetaan rinnan kytkennätkin ja pysytään siinä yhdessä hehkulampussa), sekä nollassa ja vaiheessa. Hehkulamppu on vastus joka vastustaa virran kulkua joten perus U=RI pätee.

Vanha kunnon vesiputous on kai ihan ok analogia ihan jo fysiikan lakienkin puolesta. Korkeusero eli potentiaaliero saa korkeammalla olevan veden virtaamaan alaspäin vrt. jännite-ero eli potentiaaliero saa virran virtaamaan korkemmasta potentiaalista eli jännitteestä pienempään (virta on abstrakti konsepti tosin, elektronit virtaa vastakkaiseen suuntaan mutta sen voi unohtaa jos ei lue fysiikkaa).

 

[Trans-Late]

Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä . Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin

Ei jännite ole yhdessä johdossa. Jännite on aina kahden pisteen välinen potentiaaliero. Nollan ja vaiheen välillä siellä kyllä on jännite. Ei se mihinkään häviä. Nollan ja maan välillä ei ole jännitettä (potentiaalieroa), koska nolla ja maa ovat samassa potentiaalissa.

 

[Ogeli]

Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä . Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin

Nyt en malta olla kysymättä missä opiskelet sähköalaa, kysymyksesi koskee aivan perusasioita jotka tulisi oppia ensimmäisenä?

 

[jarp]

Mainitaan vielä että virtapiirin voi havainnollistaa 3D-animaatiolla ihan oikeasti jonkinlaiseksi 3D-vuoristoradaksi, jossa korkeus kuvastaa potentiaalieroja, nousut jännitelähteitä, laskut vastuksia, voidaan myös havainnollistaa käämit jne. kätevästi. Ainakun mua aikanaan auttoi ihan törkeästi ymmärtämään opiskellessa asioita, kun pystyi johonkin intuitiivisesti ymmärrettävään tukeutumaan (tokihan sitten kun mennään syvemmälle niin nämä analogia hajoaa).

Multa repesi aivo siinä vaiheesas kun yritin ymmärtää, miten on ylipäätään mahdollista, että sähköinen varaus aiheuttaa voiman matkan päähän, periaatteessa universumin toiseen päähänkin asti. Does not make sense, meinasi järki lähteä. Vähän helpotti kun kävi ilmi, ettei sitä kukaan muukaan ymmärrä (siis fyysikotkaan), joten parasta ottaa vaan annettuna.

 

[calm]

Terve opiskelen sähköalaa niin ajattelin kysästä täältä yhden asian nollaan liittyen jota en oikein ymmärrä . Eli jos nyt kuvitellaan että hehkulamppuun menee vaihejohtimen kautta vaikka 230 volttia niin miksi nollajohtimen eli ns paluujohtimen kautta sama jännite ei tule takaisin? mikä aiheuttaa sen että nollajohdossa ei kulje jännitettä, mihin se oikein katoaa ja miten nollajohdossa voi kulkea paluuvirta jos jännitettä ei kerran ole ? Tyhmä kysymys ehkä mutta jos vaikka tätä kautta viisastuisin

Tässähän ne perusteet on:

 

[N1kkel]

Ei jännite ole yhdessä johdossa. Jännite on aina kahden pisteen välinen potentiaaliero. Nollan ja vaiheen välillä siellä kyllä on jännite. Ei se mihinkään häviä. Nollan ja maan välillä ei ole jännitettä (potentiaalieroa), koska nolla ja maa ovat samassa potentiaalissa.

Tähän voisi saivarrella, että irrallisesta nollajohtimesta on tietyissä tapauksissa mahdollista saada sähköisku.

 

[Tonnin Seteli]

Tähän voisi saivarrella, että irrallisesta nollajohtimesta on tietyissä tapauksissa mahdollista saada sähköisku.

Lisää voi saivarrella ettei yksittäisestä johtimesta ole mahdollista saada sähköiskua vaan jotenkin pitää töhöillä itsensä virtapiiriin. Toinen liitäntä voi tietysti olla vaikka laattalattiaan tai lämpöpatteriin.

Edellä sanottiin myös yksinkertaistuksen vuoksi että nolla- ja suojamaajohtimet ovat samassa potentiaalissa. Eiväthän ne ihan tarkalleen ole sitä kuin keskuksen päässä. Nollajohtimessa on aina jännitehäviötä kun on virtakin.

 

[Pakana]

Jos 230v tasajännite teholähteen ja kuorman/lampun välinen johtimen vastus on 1 ohmi, ja kuorman vastus on 228 ohmia, tuosta seuraa se että lampun kannalla on jännitteet 229v ja 1v. En tiedä auttaako tuo asian tajuamiseen.

Virta on kyllä sama kummassskin johtumessa.

Jännitehän on aina kahdeen mittapisteen välinen potentiaaliero. Tuo nolla on nolla suhteessa itseensä, ja normaalissa suomalaisessa sähköverkossa nolla on myös maadoitettu, mutta esim aggregaatti, jota ei ole maadoitettu, se nolla on vaan mittapiste suhteessa siihen toiseen napaan. Jos aggren nollaa mittaa maata vasten se ei ole mitään, koska yhteyttä ei ole, vaan mittari näyttää jotain satunnaista, kuten silloinkin kun mittarin johtoja ei ole kytketty mihinkään (käytännössä kapasitiivisia haamuja enemmän).

Asian voi myös ilmaista niin että nolla on nolla koska me sovitaan että se on nolla. Mainitussa aggressa nollaksi voidaan sopia kumpi tahansa jalka.

 

[Eldmor]

Kuinkakohan tarkkoja valaisimien lamppujen tehomitoitukset ovat? Törmäsin tuossa muutamaan valaisimeen (joissa on siis useampi lampunkanta), joissa on määritetty maksimitehoksi 5W per lamppu. Eli tässä esimerkkitapauksessa esimerkiksi neljällä lampulla saadaan 4*5W = 20W, joka tuntuu aika tiukalta vaatimukselta (mikä tuolla voi edes rajoittaa sitä noin paljon).

 

[jarp]

Aika usein täsmälleen sama (samanlainen rakenne, samat materiaalivahvuudet) E27 valaisin max 100W ennen kuin ledit alkoivat yleistymään ja tän jälkeen max 20W ... Epäilen vahvasti, ettäkö valmistajat tekisivät markan kuluttajapaskalaitteillensa mitään analyysiä, että paljonko ne oikeasti sietävät lämpöä tms, lätkäiseevät vaan suoraan niin pienen lukeman, ettei tarvitse miettiä ja jos jotain sattuu niin aina voi vedota, että kuluttaja on käyttänyt laitetta speksien vastaisesti ei vastata mistään (tosin valaisimissahan on se, että hehkumput itsessään kestävät lämpöä, mutta ledit käryää, eli on tossa se järki, että jos valaisin kuumuu liikaa niin itse lamput hajoaa).

Vrt. käykääpäs läpi kaikki ulkokäyttössä olevat sähkölaitteenne ja tarkistakaa, että saako niitä käyttää suomen talvessa. Olen mielenkiinnosta itse aina katsonut ja ainoat laitteet jotka on oikeasti speksattu -40C pakkasille, tai edes -30C on jotain ammattikamaa tai sitten suomessa valmistettua esim. mun suomessa valmistettu sähköauton lauturi näyttäisi olevan speksattu käyttölämpötilaltaan -30C .

Vaan speksejähän pitäisi noudattaa, että...

 

[valexi]

Lisää voi saivarrella ettei yksittäisestä johtimesta ole mahdollista saada sähköiskua vaan jotenkin pitää töhöillä itsensä virtapiiriin. Toinen liitäntä voi tietysti olla vaikka laattalattiaan tai lämpöpatteriin.

Ai ei ole mahdollista? Jos vaikka sinulla on katossa kaksi hehkulamppua, joilla on yhteinen nolla. Virtakatkaisin on asennossa ja otat toisen lampun nollajohtimesta kiinni, jolloin sinusta tulee osa virtapiiriä ja osa jännitteestä kulkee sinun läpi maahan ihmiskehon ja lampun resistanssin suhteessa.

 

[PornReindeer]

Ai ei ole mahdollista? Jos vaikka sinulla on katossa kaksi hehkulamppua, joilla on yhteinen nolla. Virtakatkaisin on asennossa ja otat toisen lampun nollajohtimesta kiinni, jolloin sinusta tulee osa virtapiiriä ja osa jännitteestä kulkee sinun läpi maahan ihmiskehon ja lampun resistanssin suhteessa.

Niin tuossakin olet lampussa ja maassa kiinni, et vain lampussa.

 

[valexi]

Niin tuossakin olet lampussa ja maassa kiinni, et vain lampussa.

Juu, mutta jos väitettiin että yksittäisestä johtimesta ei ole mahdollista saada sähköiskua ja toisaalta. Se että tietää jonkin olevan nollajohdin ei tee siitä vielä turvallista mennä nykimään.

 

[PornReindeer]

Juu, mutta jos väitettiin että yksittäisestä johtimesta ei ole mahdollista saada sähköiskua ja toisaalta. Se että tietää jonkin olevan nollajohdin ei tee siitä vielä turvallista mennä nykimään.

Jos tuon viestin tulkitsee niin että yksittäistä johdinta on turvallista ihan vapaasti kosketella niin syyttäisin enemmän lukijaa kuin kirjoitusta:

Lisää voi saivarrella ettei yksittäisestä johtimesta ole mahdollista saada sähköiskua vaan jotenkin pitää töhöillä itsensä virtapiiriin. Toinen liitäntä voi tietysti olla vaikka laattalattiaan tai lämpöpatteriin.

 

[N1kkel]

Lisää voi saivarrella ettei yksittäisestä johtimesta ole mahdollista saada sähköiskua vaan jotenkin pitää töhöillä itsensä virtapiiriin. Toinen liitäntä voi tietysti olla vaikka laattalattiaan tai lämpöpatteriin.

Sähkötöitä harvemmin tehdään ilmassa leijuen tai toinen käsi taskussa.

 

[Tonnin Seteli]

Juu, mutta jos väitettiin että yksittäisestä johtimesta ei ole mahdollista saada sähköiskua ja toisaalta. Se että tietää jonkin olevan nollajohdin ei tee siitä vielä turvallista mennä nykimään.

Yksinkertaista asiaa virtapiirien perusluonteesta tuossa saivartelin ja näin vieläpä erikseen tarkensin. Tämän tason perusasioista minulla ei ole väärinkäsityksiä, mutta katson että asioita on syytä moneenkin vääntää rautalangasta kun edellä tuli ilmi huolta herättävä sekava kysymys sähköalan opiskelijaksi esittäytyneeltä.

Luonnollisesti olet aivan oikeassa nollajohdinskenaariossa enkä muuta ehdottanutkaan. Samoin on selvää ettei mitään johdinta pidä mennä noin vaan härväämään.

 

[Catrik]

Halpis 230 V plasmaleikkuri laukoo 16 A C-käyrän automaattisulaketta, konetta kestää käyttää vain jotain 30 s - 1 min luokkaa. Nimellinen virtahan noissa ylittää reilusti 16 A, mutta niin ylittyy monissa muissakin yksivaihe metallintyöstökoneissa, ja kyllä niillä normaalisti pystyy töitä tekemään 16 A sulakkeestakin. Saman sulakkeen takana ei ole muuta kuormaa.

Onkohan tuolle asialle mitään tehtävissä?

Kovempi seppä huomaa, että tässä on sisäinen kompressori. Olen yleensä käyttänyt kuitenkin ulkoisella kompressorilla, joka on eri sulakkeen takana.

 

[Pakana]

Halpis 230 V plasmaleikkuri laukoo 16 A C-käyrän automaattisulaketta, konetta kestää käyttää vain jotain 30 s - 1 min luokkaa. Nimellinen virtahan noissa ylittää reilusti 16 A, mutta niin ylittyy monissa muissakin yksivaihe metallintyöstökoneissa, ja kyllä niillä normaalisti pystyy töitä tekemään 16 A sulakkeestakin. Saman sulakkeen takana ei ole muuta kuormaa.

Onkohan tuolle asialle mitään tehtävissä?

Kovempi seppä huomaa, että tässä on sisäinen kompressori. Olen yleensä käyttänyt kuitenkin ulkoisella kompressorilla, joka on eri sulakkeen takana.

Joko johdonsuojakytkin on viallinen, tai sitten tuo laite.

 

[Catrik]

Joko johdonsuojakytkin on viallinen, tai sitten tuo laite.

Laite toimii kuitenki ~50 % teholla pitempiäkin aikoja. Voiko noista jomman kumman testata kotikonstein? Tallin muut sulakeet on B-käyrällä, talossa on tulppasulakkeet.

 

[Pakana]

Laite toimii kuitenki ~50 % teholla pitempiäkin aikoja. Voiko noista jomman kumman testata kotikonstein? Tallin muut sulakeet on B-käyrällä, talossa on tulppasulakkeet.

No jossain toisessa ryhmässä koittamalla. Hidas gG tulppasulake on tosin "hitaampi" kuin c käyrän johdonsuoja.

 

[VAJP]

Noniin kaikki sähkömiehet! Laitetaanko leivänpäälle metukkaa vai broileria ja tuleeko se juuston päälle vai alle?

 

[valexi]

Laite toimii kuitenki ~50 % teholla pitempiäkin aikoja. Voiko noista jomman kumman testata kotikonstein? Tallin muut sulakeet on B-käyrällä, talossa on tulppasulakkeet.

Joillain halppis pihtimittarillakin voisi kokeilla saako virran mitattua, mitä kone ottaa.

 

[Trans-Late]

Tähän voisi saivarrella, että irrallisesta nollajohtimesta on tietyissä tapauksissa mahdollista saada sähköisku.

Ei ole. Sähköisku saadaan aina joltain väliltä. Se, että saat sen "irrallisesta johdosta" johtuu siitä, että toisesta päästä (esim. jaloistasi) olet kiinni toisessa potentiaalissa.

 

[NikokiN]

Onhan varmistettu että laitteen kaikki kontaktit on kunnossa, ja laitetta käytetään kuten on tarkoitettu. Aika monella suurivirtaisella laitteella saa sulakkeen äkkiä poltettua jos sattuu vähän huonoa liitosta väliin. Ja pikagoogletuksella et ole ainoa jolla murhetta ollut.

 

[algebra]

Halpis 230 V plasmaleikkuri laukoo 16 A C-käyrän automaattisulaketta, konetta kestää käyttää vain jotain 30 s - 1 min luokkaa. Nimellinen virtahan noissa ylittää reilusti 16 A, mutta niin ylittyy monissa muissakin yksivaihe metallintyöstökoneissa, ja kyllä niillä normaalisti pystyy töitä tekemään 16 A sulakkeestakin. Saman sulakkeen takana ei ole muuta kuormaa.

Onkohan tuolle asialle mitään tehtävissä?

Kovempi seppä huomaa, että tässä on sisäinen kompressori. Olen yleensä käyttänyt kuitenkin ulkoisella kompressorilla, joka on eri sulakkeen takana.

Tuo laite on kuitenkin schuko pistokkeella, jossa maksimi on tuo 16A ja jatkuvaa virtaa se maks. ~10A. Laitteen valmistaja on sen tuohon mitoittanut ja ei pitäisi kyllä sulaketta polttaa. Sulla ei ole pistorasiaan asennettavaa energianseurantamittaria, josta näet virran? Pihtimittariakin ehdotettiin, mutta siinä pitää purkaa johtoa, että saat leuat yhden johtimen ympärille eli itse en kyllä suosittele.

 

[N1kkel]

Ei ole. Sähköisku saadaan aina joltain väliltä. Se, että saat sen "irrallisesta johdosta" johtuu siitä, että toisesta päästä (esim. jaloistasi) olet kiinni toisessa potentiaalissa.

Kyllä, mutta kuten jo totesinkin niin sähkötöitä harvemmin tehdään ilmassa leijuen tai toinen käsi taskussa. Huomaa myös kirjoittamani "tietyissä tapauksissa".

 

[Ed!]

Tuo laite on kuitenkin schuko pistokkeella, jossa maksimi on tuo 16A ja jatkuvaa virtaa se maks. ~10A. Laitteen valmistaja on sen tuohon mitoittanut ja ei pitäisi kyllä sulaketta polttaa. Sulla ei ole pistorasiaan asennettavaa energianseurantamittaria, josta näet virran? Pihtimittariakin ehdotettiin, mutta siinä pitää purkaa johtoa, että saat leuat yhden johtimen ympärille eli itse en kyllä suosittele.

Itselle tuli mieleen että jos käyttöpaikka on vaikka pidemmän piuhan päässä ja laite ilmeisesti aika suuritehoinen, niin jännite voi tipahtaa aika paljon. Jos lähtötaso on vaikka 220 tjsp ja tippuu lähemmäs kahtasataa kun aletaan hommiin niin virta voi pompata yli tuon 16A

 

[skude]

Halpis 230 V plasmaleikkuri laukoo 16 A C-käyrän automaattisulaketta, konetta kestää käyttää vain jotain 30 s - 1 min luokkaa. Nimellinen virtahan noissa ylittää reilusti 16 A, mutta niin ylittyy monissa muissakin yksivaihe metallintyöstökoneissa, ja kyllä niillä normaalisti pystyy töitä tekemään 16 A sulakkeestakin. Saman sulakkeen takana ei ole muuta kuormaa.

Onkohan tuolle asialle mitään tehtävissä?

Kovempi seppä huomaa, että tässä on sisäinen kompressori. Olen yleensä käyttänyt kuitenkin ulkoisella kompressorilla, joka on eri sulakkeen takana.

C-tyypin johdonsuojan laukaisukäyrä aiheuttaa ongelmia. Johdonsuojan vaihto esim K-tyypin johdonsuojaan korjaa ongelman.

 

[ddude]

Tää nyt ei ihan suoraan ole sähkäreille mutta paras ketju jonka löysin:
Mökille pitäisi laittaa tv kaapeli "oikein"
Siellä siis koaksiaalikaapeli joka tulee vain seinän läpi ja se tarkoitus nyt siirtää eri seinälle.

Ajattelin laittaa sinne 2 antennirasiaa, toisen siihen mistä kaapeli nyt tulee seinästä, ja toisen sinne eri seinälle.

Minkälaiset rasiat ja millä vaimennuksella?

Kun vain 2 rasiaa niin laitanko suosiolla yhden ketjutettavan ja yhden päättyvän?

 

[Pakana]

Tää nyt ei ihan suoraan ole sähkäreille mutta paras ketju jonka löysin:
Mökille pitäisi laittaa tv kaapeli "oikein"
Siellä siis koaksiaalikaapeli joka tulee vain seinän läpi ja se tarkoitus nyt siirtää eri seinälle.

Ajattelin laittaa sinne 2 antennirasiaa, toisen siihen mistä kaapeli nyt tulee seinästä, ja toisen sinne eri seinälle.

Minkälaiset rasiat ja millä vaimennuksella?

Kun vain 2 rasiaa niin laitanko suosiolla yhden ketjutettavan ja yhden päättyvän?

Joo. ~7 db on pienin ketjutettava ja päähän tavallinen 1db rasia.

 

[Perkeles]

Joo. ~7 db on pienin ketjutettava ja päähän tavallinen 1db rasia.

On myös 4dB:n ketjutettavia.
Ketjuttaminen ei vaan ole enää sallittua, eikä muutenkaan järkevää. Haaroitin ja rasiat sen perään on oikea tapa.
Jos signaali heikko, niin jaotin nyt vielä menee, vaikkei määräysten mukainen olekkaan.

 

[Pakana]

On myös 4dB:n ketjutettavia.
Ketjuttaminen ei vaan ole enää sallittua, eikä muutenkaan järkevää. Haaroitin ja rasiat sen perään on oikea tapa.
Jos signaali heikko, niin jaotin nyt vielä menee, vaikkei määräysten mukainen olekkaan.

Jaa, en ole tuollaiseen 4db rasiaan törmännyt, se olisi parempi.

Ja tuo on jokin mökki. Vähän eri asia kuin jokin taloyhtiön yhteisantenniverkko. Jotain tolkkua nyt noihin neuvoihin.

 

[Zigh]

Mietin Valloxin muuntajallista ohjauskeskusta (malli 1992 A EK) vanhan IV-koneen ohjaukseen tyristorin tilalle.

Ohjeessa kuitenkin mainitaan, että jos keskuksella ohjataan puhaltimia, pitää asentaa moottorinsuojakytkin? Onko tosiaan tällainen vaatimus ja miksi?

IV-koneen moottorit ovat mallia EBM R4E180-AB01-11

VALLOX 1992 A EK INSTRUCTIONS FOR INSTALLATION AND USE Pdf Download

View and Download Vallox 1992 A EK instructions for installation and use online. SEPARATE CONTROL CENTRE. 1992 A EK controller pdf manual download.

www.manualslib.com

 

[Perkeles]

Jaa, en ole tuollaiseen 4db rasiaan törmännyt, se olisi parempi.

Ja tuo on jokin mökki. Vähän eri asia kuin jokin taloyhtiön yhteisantenniverkko. Jotain tolkkua nyt noihin neuvoihin.

Järkevin tuo olisi mökilläkin tehdä vähintään niin, että jako kahteen, päättyvät rasiat päihin. On sama vaimennus molempiin. Monesti varsinkin juuri siellä mökillä signaali on niin heikko, että ei kestä tuota 7dB:n vaimennusta.

Toki kukin tekee miten tekee. Itse noiden parissa toiminut yli 15v, niin en viitsi tehdä virityksiä.

 

[Perkeles]

Järkevin tuo olisi mökilläkin tehdä vähintään niin, että jako kahteen, päättyvät rasiat päihin. On sama vaimennus molempiin. Monesti varsinkin juuri siellä mökillä signaali on niin heikko, että ei kestä tuota 7dB:n vaimennusta.

Toki kukin tekee miten tekee. Itse noiden parissa toiminut yli 15v, niin en viitsi tehdä virityksiä.

Aika usein tullut kirottua noita ketjutuksia, varsinkin jos kaapelit uppoasennuksena, aiheuttaa omia ongelmia esim jos tarvis sat-antennia tms. liittää samaan kaapelointiin.
Ketjuttaminen jäi 90-luvulle, annetaan sen pysyä siellä.

 

[ddude]

Järkevin tuo olisi mökilläkin tehdä vähintään niin, että jako kahteen, päättyvät rasiat päihin. On sama vaimennus molempiin. Monesti varsinkin juuri siellä mökillä signaali on niin heikko, että ei kestä tuota 7dB:n vaimennusta.

Toki kukin tekee miten tekee. Itse noiden parissa toiminut yli 15v, niin en viitsi tehdä virityksiä.

Mä en edes tarvitse tuolla mökillä kahta rasiaa, tuo yksi päätyvä riittäisi.
Tuon toisen olen lisäämässä vain sen takia että joudun jatkamaan kaapelia ja rasiassa sen saa jatkettua siististi.
Jos tuohon jatkamiseen on joku järkevämpi systeemi niin unohdetaan se toinen rasia siitä matkalta?

Eli rasiaksi joku tälläinen:

LAATUANTENNI ANTENNIRASIA LARS 3.1 PÄÄTTYVÄ 1DB, 5-1300 | Muut antenni- ja kaapeli-TV tuotteet

<p>LARS 3.1 on päättyvä 1dB:n antennirasia korkealla heijastusvaimennus ominaisuudella ja pienellä rasiavaimennuksella oleva antennirasia joka soveltuu käytettäväksi myös moderneissa 5 - 1300 mHz:n (Docsis 3.1) jakoverkoissa, laatuluokka 2.</p><b>Tekniset tiedot</b><ul><li>rasiavaimennus IN-TV...

www.onninen.fi

ja pinta-asennukseen kotelo ja keskiölevy?

 

[Perkeles]

Mä en edes tarvitse tuolla mökillä kahta rasiaa, tuo yksi päätyvä riittäisi.
Tuon toisen olen lisäämässä vain sen takia että joudun jatkamaan kaapelia ja rasiassa sen saa jatkettua siististi.
Jos tuohon jatkamiseen on joku järkevämpi systeemi niin unohdetaan se toinen rasia siitä matkalta?

Eli rasiaksi joku tälläinen:

LAATUANTENNI ANTENNIRASIA LARS 3.1 PÄÄTTYVÄ 1DB, 5-1300 | Muut antenni- ja kaapeli-TV tuotteet

<p>LARS 3.1 on päättyvä 1dB:n antennirasia korkealla heijastusvaimennus ominaisuudella ja pienellä rasiavaimennuksella oleva antennirasia joka soveltuu käytettäväksi myös moderneissa 5 - 1300 mHz:n (Docsis 3.1) jakoverkoissa, laatuluokka 2.</p><b>Tekniset tiedot</b><ul><li>rasiavaimennus IN-TV...

www.onninen.fi

ja pinta-asennukseen kotelo ja keskiölevy?

Jatkat sen kaapelin f-liittimillä ja jatkolla, ja viet juurikin tolle lars 3.1 rasialle.

Esim:

Hakutulokset: 'f 6 td si5_1'

SatShop.fi

www.satshop.fi

Sovitin, F naaras - F naaras, paneeliasennus

Koaksiaalikaapelin jatkokappale.

www.satshop.fi

 

[Zigh]

Mietin Valloxin muuntajallista ohjauskeskusta (malli 1992 A EK) vanhan IV-koneen ohjaukseen tyristorin tilalle.

Ohjeessa kuitenkin mainitaan, että jos keskuksella ohjataan puhaltimia, pitää asentaa moottorinsuojakytkin? Onko tosiaan tällainen vaatimus ja miksi?

IV-koneen moottorit ovat mallia EBM R4E180-AB01-11

VALLOX 1992 A EK INSTRUCTIONS FOR INSTALLATION AND USE Pdf Download

View and Download Vallox 1992 A EK instructions for installation and use online. SEPARATE CONTROL CENTRE. 1992 A EK controller pdf manual download.

www.manualslib.com

Vastaan itse itselleni. Ilmeisesti noissa moottoreissa on sisäänrakennettu suoja, joten mitään lisähilpettä noiden ohjaamiseen muuntajalla ei tarvita.

R4E180AB0111 - Kaavuton keskipakopuhallin - ebm-papst Oy

Laaja valikoima puhaltimia ja tuulettimia lisävarusteineen mm. ilmastointiin, jäähdytykseen ja elektroniikkaan maailman johtavalta puhallinvalmistajalta.

www.ebmpapst.fi