No millä hitolla sä mittaat sen patterin jännitteitä jos ei ole mittaria?Olishan se kun löytäisin mittarin.
No millä hitolla sä mittaat sen patterin jännitteitä jos ei ole mittaria?Olishan se kun löytäisin mittarin.
En nyt muista varmana että onko läpinäkyvällä suojakuorella varustettua piuhaa olemassa joka täyttää vaatimukset, mutta sen muistan että silloin kun itse olin sähkäriksi opiskelemassa, niin me joitain tuollaisia lamppuja duunattiin koulussa. Niihin jouduttiin vaihtamaan piuhat koska oli vedetty läpinäkyvällä kaiutinjohdolla joka ei täyttänyt voltti vaatimuksia ja samalla niihin lisättiin maadoitus ja lopuksi mitattiin että maadoitus on kaikkiin metalliosiin yhdeydessä.Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.
Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?
Faija aikanaan laittoi olohuoneeseen perintökattokruunun.. kytki kruunukytkimestä toisen vaiheen maadoitukseen, tämäkin selvisi vasta kun vaihdoin lamppua..Kaveri tuossa joku aika kyseli, että mikähän juttu kun saa jeesuksenaikaisesta valosta näpeilleen, et voiko olla vaarallinen esim. lapsille... No kyllä voi, laitettava kuntoon...
Et käyttäisin itse epämääräiset valaisimet sähkömiehellä modernisoitavina jos ei itsellä riitä taidot, kerrankos siellä rungossa on vaihe kun ei maadoitusta ja joku diytetty kaiutinpiuha nirhautunut poikki.
Ne miljoona johtoa käydään vaan yksi kerrallaan läpi, ei niitä kukaan kerralla sisäistä.Ookei kiitos vastauksesta .ehkä minustakin sitten joskus viellä sähkäri tulee jos ei tarvitse kamalasti haastavia matikan laskuja laskeskella ohmin lait osaan suht hyvin haastavimmilta vaikuttavat vaan koulun matikan laskut ja sähkökaaviot joissa menee miljoona johtoa ja jotain eri numeroita mistä en viellä mitään tajua mutta riköhän ne joskus opi
Niin kauan kun olet perus rivisähkäri, niin noita ei tarvi laskea. Sitten jos meinaat yrittäjäksi alkaa, niin tarvii jo tietää enemmän, kun noi suunnittelijat suunnittelee kaiken päin persettä isolla rahalla, ja joudut itse miettimään, että miten tämän voi toteuttaa.Terve olen opiskelemassa sähköalaa mutta matikka hieman jännittää niin voisiko joku tarkentaa vähän että kuinka paljon perus sähköasentaja oikeasti töissään tarvitsee matikkaa geometriaa fysiikkaa yms... koulussa tuntuu tarvitsevan aika paljonkin mutta tarvitseeko työelämässä oikeasti myös niin paljon vai onko tärkeintä vaan että osaa ohmin lain ja muut helpot perus laskut ??
Sama koskee ranettajia.Perussähkärin tärkein työkalu on avautuva suu. Ymmärtää kysyä vanhemmilta asentajilta jos jokin asia mietityttää, eikä tee ominpäin paskaa joka myöhemmin pahimmillaan aiheuttaisi henkilövahinkoja taikka muuta tulipaloja/materiaalivaurioita.
Eritoten niitäSama koskee ranettajia.
Mistä lie nimi tulee, mutta käsittääkseni tarkoittaa perusmaallikon omia laittomia virityksiä ja asennuksia.Mitä ranetus tarkoittaa??
Justiin muutama viikko aitten tarvitsi ohmin lakia.Ohmin lakia ei tarvi oikeasti laskea ikinä perussähkärinä, mutta sen Ohmin lain tarkoituksen tai ilmiön sisäistäminen auttaa kaikenlaisissa vianetsinnöissä.
U^2/R --> 52900 jaettuna lämmittimen resistanssilla.Justiin muutama viikko aitten tarvitsi ohmin lakia.
Tämmönen älylattiatermari joka halusi tietää lämmittimen tehon. Kun hetkeä aiemmin oli mitannut sen resistanssin sen tehon pystyi laskemaan.
Koulussa muistan että niitä kaavoja pyöriteltiin niin että nuo kaikki pystyi laskemaan "kerralla", mutta noin käytännössä laskin ensin virran ja sitten tehon.
Ei tarvii muistaa kuin ne kolmiot:ookei eli vähän tarvitsee matikkaa mutta ei kuitenkaan mitään älyttömiä määriä. ja aina voi kysyä kokeneemmalta kaverilta apuja. Tuokin vähän jännittää että muistaako kaavat sitten oikein kun eikös välillä virta lasketa vaan esim jakamalla u ja r mutta joskus ilmeisesti pitää myös kikkailla noiden u toiseen (U^2) eli potenssejen jos oikein muistan nimen . niin lukeekohan se sitten jossain että tämä pitää laskea U^2/R kaavalla ja tämä pelkällä u/r kaavalla? outo kysymys varmaan mutta en ole mikään matikka nero
Silmämääräisesti tai askelmitalla, muutama metri ylimääräistä on aina parempi kuin 10cm liian vähän.Okei hyvä homma sitten viellä olisi semmonen kysymys että jos sähköjohto menee vaikka juuri toisesta huoneesta toiseen huoneeseen niin millaisella kaavalla yleensä tarvitsee laskea että kuinka monta metriä sitä johtoa tarvitsee onko se vaan yksinkertaisesti mittamalla rullamitalla seiniä pitkin vai pitääkö pyöritellä jotain pintaala lasku kaavoja ja muita vastaavia?
Itse en muistanut tuota tuota puimuria, mutta ope kertoi toisen muistisäännön u = i × r eli Ullan isot rinnat. Tämä jäi jostain syystä nuoren asentajan päähän.Tai puimuri eli P=UI U=RI ja näistähän voi johtaa kaikki loput kaavat sis. potenssikaavat kynällä ja paperilla ilman että tarttee muistaa, kunhan kaavoja osaa auttavasti pyöritellä. Jos ymmärtää tehon, jännitteen ja virran käsitteen niin kyllä noita sit osaa soveltaa itse ilman että tarttee tarkasti muistaa missä tilanteessa mitäkin kaavaa käytetään...
Jos on ongelmia kaavojen pyörittelyssä niin kantsii panostaa vähän aikaa tähän, koska asiat on ihan järkyttävän paljon vaikeampia muuten kun ei pysty soveltamaan. Nämä ei kuitenkaan ole monimutkaisia asioita jos on kunnon opettaja (ja tästähän se on monesti kiinni, että ei ole).
Ei perus kiinteistösähköjä vetävän rivimiehen tarvitse käytännössä osata kuin kuvia lukea ja kiskoa kaapelia oikeisiin paikkoihin loukkaamatta itseään. Korjaamo- vika- tai muissa erikoisemmissa sähkötöissä sitten tarvitaankin jo huomattavasti laajempaa osaamistaWtf? Eikö sähkärin tarvitse tietää mitään muuntajista, kolmivaihevirtaan liittyvistä laskuista, vaihtovirran tehollisarvoista, moottoreista, loistehosta ja sen kompensoinnista? Kaapelin resistanssikin varmaan olisi hyvä osata määrittää muuten kuin U=RI?
Nuo nyt pikaisesti tuli mieleen. Varmasti paljon muutakin tärkeää olisi ja olisi kai hyvä osata jotakin hituvirran puoleltakin enemmän kuin sama U=RI...
Noh, en kyllä perussähkäreistä edes mitään tiedä. Kai sitä voi piuhaa ilman laskemistakin vedellä. Ehkä.
Minä ymmärsin nuo edellä mainitut kaavat esimerkeiksi vaikeustasosta. Eli peruslaskutoimituksilla pärjää pitkälle.Wtf? Eikö sähkärin tarvitse tietää mitään muuntajista, kolmivaihevirtaan liittyvistä laskuista, vaihtovirran tehollisarvoista, moottoreista, loistehosta ja sen kompensoinnista? Kaapelin resistanssikin varmaan olisi hyvä osata määrittää muuten kuin U=RI?
Nuo nyt pikaisesti tuli mieleen. Varmasti paljon muutakin tärkeää olisi ja olisi kai hyvä osata jotakin hituvirran puoleltakin enemmän kuin sama U=RI...
Noh, en kyllä perussähkäreistä edes mitään tiedä. Kai sitä voi piuhaa ilman laskemistakin vedellä. Ehkä.
Tuossa kun insinöörejä "kehuttiin" niin kyllä insinöörit välillä joutuvat palvelemaan asentajia ja olemaan lapsenvahteina että asennukset tulee tehtyä oikein. Lisäksi pöytäkirjojen täyttäminen tuntuu olevan monelle asentajalle vaikeaa.Sähköasentajan ei pitäisi tarvita laskea, tai oikeastaan edes tietää noista mitään, koska sähköinsinöörin olisi noi pitänyt kaikki suunnitella valmiiksi.
Käytännössä tilanne tietysti usein on se että se insinööri ei viitsi tai osaa tehsä työtään ja tuo jää sen asentajan hommaksi huolehtia kuntoon, mutta käytännössä se nuoremman asentajan duuni varsinkin yhtään isommissa firmoissa ei edellytä tuollaisista huolehtimista, ja käytännössä noi lankeaa niille jotka hakeutuvat tuon tyyppiseen asemaan.
Omien yli 20v kokemusten mukaan aikalailla fifty/sixty menee tuo suhde insinöörien/suunnittelijoiden ja asentajien välillä, jotkut asentajat osaavat hommansa paremmin kuin saman keikan insinörtit ja suunnittelijat ja välillä taas toisinpäin. Toki itse olen sotkeutunut lähinnä hituvirtapuoleen eli kärkitietoihin ja kaiutinlinjoihin mutta silti. Suunnittelupuolella monesti on ongelmana että suunnittelija ei ymmärrä mitä on suunnittelemassa ja asennuspuolella taas yleensä on ongelmana että suunnittelijan ohjeet ovat epäselviä tai sitten on laiskoja asentajia jotka eivät tee hommia kunnolla tai eivät jaksa noudattaa kuvia.Tuossa kun insinöörejä "kehuttiin" niin kyllä insinöörit välillä joutuvat palvelemaan asentajia ja olemaan lapsenvahteina että asennukset tulee tehtyä oikein. Lisäksi pöytäkirjojen täyttäminen tuntuu olevan monelle asentajalle vaikeaa.
Eli perus rane voi hoitaa..Taitaa olla aika diipa daapaa koko sähköasentajan koulutus.Sähköasentajan ei pitäisi tarvita laskea, tai oikeastaan edes tietää noista mitään, koska sähköinsinöörin olisi noi pitänyt kaikki suunnitella..
Teoriassa kyllä, mutta onhan se nyt silkkaa idiotismia jos yhtään ei ajattele lopputulosta. Jos ihan selkeästi homma muutaman sekunnin päässälaskulla vaikuttaa idioottimaiselta niin kyllähän se kaikkien aikaa ja vitutusta säästää jos menee kyseenalaistamaan selkeitä virheitä. Itse olen sitä koulukuntaa että yritän aina saada toimivan lopputuloksen, oli suunnitelmat kuinka perseestä tahansa. Eli jos suunnitelmassa on pahoja aivopieruja niin heti yhteys ylemmälle taholle että jotain pitäisi tehdä ja jo valmiiksi vähän tapauksesta riippuen voi tehdä asioita oikein, suunnitelmista viis.Eli perus rane voi hoitaa..Taitaa olla aika diipa daapaa koko sähköasentajan koulutus.
Sähköala on laaja ja asian X osaaminen ei vielä takaa, että osaisit asian Y, vaikka muodolliset pätevyydetkin olisi.Silleen tuntuu hulluta että olen valmistanut ja kytkeny yli 10kV sähkömotteja joskus parikyppisenä harjoittelussa. Nyt ei saisi pistorasiaa vaihtaa. No laki on laki.
Lentokoneissa yllättäen on sähköjärjestelmiä (DC, AC, akkuja, generaattoreita ym.) ja viranomaistahot ovat ilmeisesti halunneet, että ammattilentäjällä olisi käsitys sähköteorian perusteista ja sähköjärjestelmän toiminnasta.Nyt kun sähkäreiden oppimääristä oli keskustelua, niin tuli mieleen. Sukulainen linkkasi oppikirjan minkä ammattilentäjät joutuu opiskelemaan sähköopia. Maallikon silmiin näyttää varsin kovalta setiltä.
Ei se aina ole pelkästään asentaja joka korjailee muiden jälkiä...Minulla 20 vuotta työelämää takana (ei-sähköala) ja voin sanoa että ihan sama, ala kuin ala, niin iso osa toimijoista on täysin kujalla ja pihalla ja tekeevät vahinkoa mitä muut saa korjata. Niistä joilla homma on hallussa osalla on siihen liittyvää koulutusta ja osalla ei (ovat itse pätevöityneet työssä tai harrastuksessa). Että eiköhän se mee näin sähköalallakin, pätevä asentaja pystyy hoitamaan ainakin osin inssin hommia ja paska inssi tekee vain vahinkoa, jota asentaja korjailee...
Teoriassa joo ei pitäisi tarvita laskea. Käytännössä voikin olla aika iso kirjo. Sähkösuunnittelu kun ei ole luvanvaraista hommaa, niin sitä voi tehdä kuka vain. Omien kokemuksien mukaan usein suunnitteluun eksyy ne jotka ei osaa niitä oikeita töitä tehdä. Eipä sillä, itsellä takana >10v asentajana, nykyisin teen suunnittelua, sisältää myös sähkösuunnittelua.Sähköasentajan ei pitäisi tarvita laskea, tai oikeastaan edes tietää noista mitään, koska sähköinsinöörin olisi noi pitänyt kaikki suunnitella valmiiksi.
Käytännössä tilanne tietysti usein on se että se insinööri ei viitsi tai osaa tehsä työtään ja tuo jää sen asentajan hommaksi huolehtia kuntoon, mutta käytännössä se nuoremman asentajan duuni varsinkin yhtään isommissa firmoissa ei edellytä tuollaisista huolehtimista, ja käytännössä noi lankeaa niille jotka hakeutuvat tuon tyyppiseen asemaan.
Totta, ei ole luvanvaraista, toisin kuin sähköurakointi. Kuitenkin jos mietitään vaikka suunnittelutoimistoja, niin eivät ne ota porukkaa töihin suoraan kadulta, vaan yleensä vaaditaan koulutusta tai edes vähän työkokemusta asennus- tai suunnittelutehtävistä.Teoriassa joo ei pitäisi tarvita laskea. Käytännössä voikin olla aika iso kirjo. Sähkösuunnittelu kun ei ole luvanvaraista hommaa, niin sitä voi tehdä kuka vain. Omien kokemuksien mukaan usein suunnitteluun eksyy ne jotka ei osaa niitä oikeita töitä tehdä. Eipä sillä, itsellä takana >10v asentajana, nykyisin teen suunnittelua, sisältää myös sähkösuunnittelua.
Nyt ei pääse jyvälle että mitä tarkoitat näillä "ähkölaitoksen silmukkavaatimuksilla"?Jos sieltä eksyy vielä kojeistoasentajaksi, niin tulee sähkölaitoksen silmukkavaatimukset vastaan. Nämähän ei ole samoja, vaan paikallisen yhtiön mukaan.
Ainakin mun tietääkseni ovat. En ole tuollaista varsinaisesti tutkinut.siltikö on voimassa kun käy uusimassa eikä enään tee alan töitä uusimisen jälkeen??
Tavan sähkärillä ei ole mitään pätevyysluokkia, sähköalan ammattihenkilöksi pääsee sopivan koulutuksen ja työkokemuksen myötä. Tämä ei mene vanhaksi koulutuksen ja kokemuksen myötä pitäisi olla riittävä ymmärrys olla myös tekemättä asioita jos tuntuu ettei osaa esimerkiksi useamman vuoden tauon takia.kysymys liittyen näihin sähkärin pätevyys luokkiin!!. kuinka kauan ne on voimassa sähkärillä ja kuuluuko noihin se että pitää välillä käydä uusimassa/päivittämässä ne luokat vaikka ei ois pariin vuoteen alalla??!!.
Ja noita kortteja sitten saattaa kertyä ylläpidettäväksi melkoinen kasa, riippuen siitä mitä hommia tekee. Itsellänikin oli aikanaan työturvallisuus, tulityö, ratatyö, ainakin 3 eri asiakasyrityksen oma turvallisuus/koulutuskortti ja taisi olla 1 tai 2 muutakin + tietty Valtti-kortti. Jokaista kun sitten 3-5v välein uusii niin on siinäkin jo hommaa kerrakseen.Tavan sähkärillä ei ole mitään pätevyysluokkia, sähköalan ammattihenkilöksi pääsee sopivan koulutuksen ja työkokemuksen myötä. Tämä ei mene vanhaksi koulutuksen ja kokemuksen myötä pitäisi olla riittävä ymmärrys olla myös tekemättä asioita jos tuntuu ettei osaa esimerkiksi useamman vuoden tauon takia.
Sähköpätevyydet joita tarvitaan sähkötöidenjohtajana tai käytönjohtajana toimimiseen ovat myös elinikäisiä.
Mainitut x vuosien välein uusittavat kortit on perus sähkötyöturvallisuus, työturvallisuus, ea yms. Kortteja jotka eivät ole sinänsä pakollisia mutta usein työnantajat ja tilaajat vaativat tiettyjen korttien löytymistä ns. työlupaan.
Jos kiinnostaa enemmän niin Setin sivuilta löytyy asiasta lisätietoa, kohtuullisen selväsanaisesti.