Kysymyksiä sähkömiehille

Liittynyt
03.12.2016
Viestejä
525
No ilmeiseti minun tapauksessani, taitaa olla parasta vain tilata kaikki kytkimet ilman nollaa toimivaksi? Ja ehkä tuon 3 ryppään alimman kytkimen kevit/nollat voi sitten jatkaa jollain jatkopalikalla eteenpäin ? Vai pitäisikö tuohon alimman tilalle kuitenkin ottaa nollaversio ?
Oliko tähän mitään kommenttia, vai pitääkö tätä tutkia tarkemmin jonkun toimesta ?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
7 968
Ennen vuotta 2003 tms. joo. HD 308 S2 mukaiset värit on nykyään nuo. Tuskin mikään valmistaja tekee omilla väreillään epästandardeja johtoja. Toki 2-, 4- ja 5-kertaisissa on sininen mukana.
Harmin lista. Mitäs jos haluaisin kytkeä L1 yhteen suuntaan II-luokan sähköpatterin ja L2 sekä L3 toiseen suuntaan kaksi samanlaista lisää, ja olen autisti? Joudunko käyttämään tyhmän värisillä johtimilla varustettua kaapelia jälkimmäisen pötkön ekaan etappiin? Jos sinne pitää laittaa ylimääräinen johdin turhan takia, saa siitäkin pakko-oireita. :redface:
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 673
Ei keskimmäisessä nollaa ole, ainoastaan 4x/5x kaapelista hyödynnetty kaikki mahdollinen.

Edit: perus ykköskytkin kyseessä, todennäköisesti sininen on valaisimelle menevä.

Edit2: perkele, onko toi tosiaan 5x kaapeli ja teipattu kevi?
Tarkoitin keskimmäistä kuvaa, jossa näkyi tuo ketjutus pistorasialle. Viestiä editoitu myöhemmin.

Sitä en tiedä missä teipattuja kevejä näet.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 673
Oliko tähän mitään kommenttia, vai pitääkö tätä tutkia tarkemmin jonkun toimesta ?
Yleisesti ottaen "nollalliset" säätimet toimivat paremmin, koska se säädin tarvitsee kuitenkin virtaa, ja joutuu ottamaan sen nollan kuorman läpi, josta kaikki valaisimet ei pidä, mutta mitään 100varmaa ei voi sanoa noista, nuo vaihehimmentimet ovat aina enemmän tai vähemmän virityksiä nykyisten valonlähteiden kanssa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
613
Tarkoitin keskimmäistä kuvaa, jossa näkyi tuo ketjutus pistorasialle. Viestiä editoitu myöhemmin.

Sitä en tiedä missä teipattuja kevejä näet.
Aah, ok, itte tuijotin tuota keskimmäistä kojetta. Mahdollisesti teipattu näyttäisi olevan tuolla ylimmäisessä kojeessa.
 

0nanias

Make ATK Great Again
Liittynyt
03.09.2018
Viestejä
1 284
Tässä olisi muutama valokatkaisija johon olen ajatellut hommata joko shellyjä tai sitten esim. Aqaran zigbee katkaisijoita. Nyt vaan pitäisi tietää tilaanko niitä ilman nollaa olevia vai nollan kanssa ? Vai kenties molempia .. :) Joo sähkäri saa sitten laittaa paikoilleen, mutta nyt olisi hyvä tietää mitä hommata.

Edit lisäsin vielä toisesta suunnasta tuon 3 kytkimen ryppään. Ja tuo yksi johto (merkasin punaisella) perkele irtosi tuossa hätäkässä, onneksi oli kuva mihin se kuului. :)
Poistin lainauksesta kuvat ettei viesti veny liiaksi.

Kaksi ylintä kalustetta ovat 3-kytkin (1+1+1) ja ykköskytkin, jakorasialta tuleva kaapeli on MMJ5x1,5S jonka keltavihreä johdin on teipattu koska kytkin on jossain vaiheessa vaihdettu kruunukytkimestä kolmoskytkimeksi ja ohjattuja vaiheita on tarvittu yksi lisää. Jatkuva vaihe tulee mustaa johdinta pitkin ja ru+si+kevi ovat ohjattuja vaiheita. Sininen on käytetty keskimmäisen kytkimen ohjattuna vaihejohtimena.

Alin kruunukytkin (5) on oletettavasti eri ryhmää ja sinne tulee jakorasialta MMJ5x1,5S josta on ketjutettu kytkimen liittimien kautta L+N+PE alapuolella olevalle pistorasialle. Tämän rasian N-johdinta ei saa ketjuttaa ylemmille rasioille koska eri ryhmien N-johtimia ei saa yhdistää, joten vaihtoehtonasi on hankkia yksi N-johtimen vaativa rele ja sen lisäksi kaksi ännätöntä tai sitten kaikki kolme ännättömiä.
 
Liittynyt
22.06.2019
Viestejä
30
Kylpyhuoneen hetkellinen lisälämmitys

Uskaltaisikohan tuolla Raptorin rakennuspuhaltimella lämmittää säännöllisesti kylpyhuonetta n. 30min ennen suihkua? Laitteella on IP24 -luokitus, mutta mitä K-Raudasta kysyin heidän Prof -lämpöpuhaltimensa käyttöä kylpyhuoneessa, saivat tavarantoimittajalta vastauksen että avoimen rakenteen vuoksi eivät laittaisi kylpyhuoneeseen, kun laitetta ei ole tarkoitettu siihen käyttöön. Prof -laitteen IP -luokitus on IPX4, ja kylpyhuoneen pistorasialla on 16A sulake.


Varsinaisia kylpyhuoneeseen tarkoitettuja puhaltimia on hieman huonommin tarjolla. Ainut mitä Suomesta löysin on tämä, ja sitäkin on tällä hetkellä hieman huonosti saatavana. Siinäkin on tosin "vain" IP22 -luokitus, joskin asennetaan seinälle.


Mietin myös mahtaako laattapinta tai tasoite tykätä huonoa jos siihen kohdistuu äkisti voimakasta lämpöpuhallusta?
 

0nanias

Make ATK Great Again
Liittynyt
03.09.2018
Viestejä
1 284
Kylpyhuoneen hetkellinen lisälämmitys

Uskaltaisikohan tuolla Raptorin rakennuspuhaltimella lämmittää säännöllisesti kylpyhuonetta n. 30min ennen suihkua? Laitteella on IP24 -luokitus, mutta mitä K-Raudasta kysyin heidän Prof -lämpöpuhaltimensa käyttöä kylpyhuoneessa, saivat tavarantoimittajalta vastauksen että avoimen rakenteen vuoksi eivät laittaisi kylpyhuoneeseen, kun laitetta ei ole tarkoitettu siihen käyttöön. Prof -laitteen IP -luokitus on IPX4, ja kylpyhuoneen pistorasialla on 16A sulake.


Varsinaisia kylpyhuoneeseen tarkoitettuja puhaltimia on hieman huonommin tarjolla. Ainut mitä Suomesta löysin on tämä, ja sitäkin on tällä hetkellä hieman huonosti saatavana. Siinäkin on tosin "vain" IP22 -luokitus, joskin asennetaan seinälle.


Mietin myös mahtaako laattapinta tai tasoite tykätä huonoa jos siihen kohdistuu äkisti voimakasta lämpöpuhallusta?
Eipä tuohon mitään estettä ole, laitteilta ei kylpyhuoneessa vaadita sen korkeampaa ip-luokitusta kuin muuallakaan asuintiloissa olettaen että etäisyys suihkun vesipisteeseen on yli 1200mm ja mikäli pesuhuone on yhteydessä löylyhuoneeseen vaatimus on minimissään IPX1.
Syyt puhaltimen käytön takana ja koko homman järkevyys ovatkin sitten asia erikseen, kuuman veden mukana tulee aika iso määrä lämpöä joten miksi huonetta pitäisi erikseen lämmitellä vai onko tilan peruslämpö säädetty liian matalaksi?
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 673
Jos lattia on liian kylmä hommaa sellainen kylppärin muovimatto, joka on sellaisten pienten tankojen päällä.

Jos kylppäri on kuitenkin noin kylmä, niin huolehdi ainakin että ilma vaihtuu tehokkaasti.
 
Liittynyt
22.06.2019
Viestejä
30
Eipä tuohon mitään estettä ole, laitteilta ei kylpyhuoneessa vaadita sen korkeampaa ip-luokitusta kuin muuallakaan asuintiloissa olettaen että etäisyys suihkun vesipisteeseen on yli 1200mm ja mikäli pesuhuone on yhteydessä löylyhuoneeseen vaatimus on minimissään IPX1.
Kylpyhuone on yhteydessä saunaan. Täytyy mitata etäisyys suihkun vesipisteestä, kyllä tuo 1200mm taitaa täyttyä kevyesti kun siinä on osin kiinteä suihkuseinä välissä. Tukesin sivuilla nuo säännöt onkin hyvin esitettty. Ilmeisesti 0 -alueelle ei saa laittaa mitään sähkölaitetta?


Syyt puhaltimen käytön takana ja koko homman järkevyys ovatkin sitten asia erikseen, kuuman veden mukana tulee aika iso määrä lämpöä joten miksi huonetta pitäisi erikseen lämmitellä vai onko tilan peruslämpö säädetty liian matalaksi?
Peruslämpö on kyllä riittävä ns. normaalikäyttöön, kyse on enemmän henkilökohtaisesta kylmänsietokyvystä - tai sen puutteesta.

Jos lattia on liian kylmä hommaa sellainen kylppärin muovimatto, joka on sellaisten pienten tankojen päällä.
Tämä kävi kanssa mielessä, mutta en tiedä olisiko se riittävä ratkaisu. Lisäksi olisi hyvä pystyä kuivaamaan ainakin suihkun lattia suihkussa käynnin jälkeen.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 673
Tämä kävi kanssa mielessä, mutta en tiedä olisiko se riittävä ratkaisu. Lisäksi olisi hyvä pystyä kuivaamaan ainakin suihkun lattia suihkussa käynnin jälkeen.
No nostaa sen maton oystyyn kuivailun ajaksi. Ei se lattia kylmä enää suihkun jälkeen ole.

Tai sitten pitää släbärit jalassa suihkun ajan.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 660
Miten nuo keskijännite-muuntajat ottaisivat rasitetta noissa hallituissa sähkökatkoissa, jos olosuhteet olisivat -20-40c pakkasia pidemmän ajanjakson ja katkoksia jouduttaisiin tekemään mahdollisesti jopa useampia päivässä?

Onko tuollaisissa toistuvissa kylmäkäynnistelyissä muuntajalle sellaisia merkittävästi kohonneita riskejä, että parin tunnin "hallittu sähkökatkos" olisikin kohta joissain piireissä pari vuorokautinen hallitsematon katkos (ja vesiputket lattiakaivoineen jäässä?)
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
8 920
Miten nuo keskijännite-muuntajat ottaisivat rasitetta noissa hallituissa sähkökatkoissa, jos olosuhteet olisivat -20-40c pakkasia pidemmän ajanjakson ja katkoksia jouduttaisiin tekemään mahdollisesti jopa useampia päivässä?

Onko tuollaisissa toistuvissa kylmäkäynnistelyissä muuntajalle sellaisia merkittävästi kohonneita riskejä, että parin tunnin "hallittu sähkökatkos" olisikin kohta joissain piireissä pari vuorokautinen hallitsematon katkos (ja vesiputket lattiakaivoineen jäässä?)
Nyt mietit Suomen kylmimpiä alueita.

Hallituilla katkoksilla riskejä vähennetään.

Jos muuntaja suunniteltu noihin oloihin, siis kestää nuo pakkaset, niin kai / toivottavasti se sitten kestää.

Se ilmeisesti, hanskassa ettei vettä pääse kohtiin joissa jäätyminen olisi ongelma.
 
Liittynyt
30.11.2016
Viestejä
1 274
Miten nuo keskijännite-muuntajat ottaisivat rasitetta noissa hallituissa sähkökatkoissa, jos olosuhteet olisivat -20-40c pakkasia pidemmän ajanjakson ja katkoksia jouduttaisiin tekemään mahdollisesti jopa useampia päivässä?

Onko tuollaisissa toistuvissa kylmäkäynnistelyissä muuntajalle sellaisia merkittävästi kohonneita riskejä, että parin tunnin "hallittu sähkökatkos" olisikin kohta joissain piireissä pari vuorokautinen hallitsematon katkos (ja vesiputket lattiakaivoineen jäässä?)
Maakaapeloinnin myötä pylväsmuuntamoita on koko ajan vähemmän eli ovat katon alla suojassa ulkoisilta vaikutuksilta. Eli tuulen jäähdyttävä vaikutus puuttuu. Kun jo joku 30kVA ABB:n (no painaa muutkin, enemmänkin) muuntaja painaa sen 350kg niin mikään tunnin, kahden katkos ei saa lämpötilaa laskemaan kovinkaan merkittävästi.

Normaalistikin meillä on muuntopiirejä, joissa kulutus on välillä lähes ainoastaan muuntajan tyhjäkäynti ja välillä ollaan lähellä maksimia. Vaikka täysin kylmäksi ei tällaisessa muuntaja pääse, ei tyhjäkäynti vähähäviöisessä kuitenkaan lämpöä aivan mahdottomasti tuota, esim tuollainen em. pieni ABB 100W. Vastaavasti jos katkos on tiedossa ennalta, on jokseenkin varmaa ihmisten käyttävän sähköä maksimin mukaan ennen sitä, oli ohjeistus mikä tahansa. Tehdään ruokaa, lämmitetään jne joten muuntaja on kohtuulämmin.

Ei jatkuva, jyrkkä lämpötilojen vaihtelu mikään paras mahdollinen asia ole mutten näe näiden mahdollisten katkosten osalta merkittävää riskiä muuntajien lämpötilojen osalta.
Ongelmia voi toisaalta tulla katkaisu / kytkentähetken osalta useassakin paikassa, lähinnä toki kotona. Kun se ikuisesti päällä ollut laite jäähtyy ja sattuu vielä kytkentähetkellä saamaan pienen jännitepiikin niin rikkoontumisia on luvassa. Monella on kuitenkin huomattaviakin määriä laitteita, jotka eivät välttämättä ole olleet hankinnan jälkeen kertaakaan sähköttöminä tai korkeintaan hyvin lyhyitä aikoja.

Nyt mietit Suomen kylmimpiä alueita.

Hallituilla katkoksilla riskejä vähennetään.

Jos muuntaja suunniteltu noihin oloihin, siis kestää nuo pakkaset, niin kai / toivottavasti se sitten kestää.

Se ilmeisesti, hanskassa ettei vettä pääse kohtiin joissa jäätyminen olisi ongelma.
En vieläkään aivan ymmärrä tarvetta vastata jos ei tiedä aiheesta mitään.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 633
Maakaapeloinnin myötä pylväsmuuntamoita on koko ajan vähemmän eli ovat katon alla suojassa ulkoisilta vaikutuksilta. Eli tuulen jäähdyttävä vaikutus puuttuu. Kun jo joku 30kVA ABB:n (no painaa muutkin, enemmänkin) muuntaja painaa sen 350kg niin mikään tunnin, kahden katkos ei saa lämpötilaa laskemaan kovinkaan merkittävästi.

Normaalistikin meillä on muuntopiirejä, joissa kulutus on välillä lähes ainoastaan muuntajan tyhjäkäynti ja välillä ollaan lähellä maksimia. Vaikka täysin kylmäksi ei tällaisessa muuntaja pääse, ei tyhjäkäynti vähähäviöisessä kuitenkaan lämpöä aivan mahdottomasti tuota, esim tuollainen em. pieni ABB 100W. Vastaavasti jos katkos on tiedossa ennalta, on jokseenkin varmaa ihmisten käyttävän sähköä maksimin mukaan ennen sitä, oli ohjeistus mikä tahansa. Tehdään ruokaa, lämmitetään jne joten muuntaja on kohtuulämmin.

Ei jatkuva, jyrkkä lämpötilojen vaihtelu mikään paras mahdollinen asia ole mutten näe näiden mahdollisten katkosten osalta merkittävää riskiä muuntajien lämpötilojen osalta.
Ongelmia voi toisaalta tulla katkaisu / kytkentähetken osalta useassakin paikassa, lähinnä toki kotona. Kun se ikuisesti päällä ollut laite jäähtyy ja sattuu vielä kytkentähetkellä saamaan pienen jännitepiikin niin rikkoontumisia on luvassa. Monella on kuitenkin huomattaviakin määriä laitteita, jotka eivät välttämättä ole olleet hankinnan jälkeen kertaakaan sähköttöminä tai korkeintaan hyvin lyhyitä aikoja.
Kyllä, ja isommissa jakelumuuntajissa voidaan puhua jopa tonnien massoista, joista pelkästään öljyn paino on useita satoja kiloja. Eli lämpöenergiaa varaavaa massaa kyllä löytyy.

Ei muuntajan parin tunnin sähköttömyys talviolosuhteissa sinänsä mikään uusi asia ole. Onhan välillä muutaman tunnin työkeskeytyksiäkin...

Mutta jännitteiseksi kytkemisessä piilee aina sellainen ikävä riski, että muuntaja räjähtää sisäisen vian seurauksena ja kuumaa muuntajaöljyä roiskuu ympäriinsä. Ei onneksi kovin yleistä, mutta mahdollista.
 
Liittynyt
20.01.2019
Viestejä
70
Hajonneita muuntajia on tullut vaihdettua määrän joka ainakin kymmenissä luetaan ja yhtään en muista joka olisi hajonnut niin että olisi voinut ajatellakaan syyksi tuollaista kylmäkäynnistystä eli jonkun katkon jälkeen hajonnutta ainoatakaan en muista
Ylivoimaisesti hajoamisen suurin syy ollut ukkonen, joitakin ammuttuja on joukossa ollut samoin rajulla ylikuormalla käyneitä, muutama jo uuttuuttaan viallinenkin on tullut vastaan, ylipäänsään sellaisia tapauksia joissa rikkoontumiselle ei selvää syytä ei ole ilmennyt ei montaakaan ole ollut.
 
Liittynyt
20.01.2019
Viestejä
70
Ei muuntajan parin tunnin sähköttömyys talviolosuhteissa sinänsä mikään uusi asia ole. Onhan välillä muutaman tunnin työkeskeytyksiäkin...
Just näin.

Mutta jännitteiseksi kytkemisessä piilee aina sellainen ikävä riski, että muuntaja räjähtää sisäisen vian seurauksena ja kuumaa muuntajaöljyä roiskuu ympäriinsä. Ei onneksi kovin yleistä, mutta mahdollista.
Kerran jouduin viemään "pojille" uutta pyttyä kun olivat kämmänneet alastuloihin -eli siis muuntajalta suoraan alastuleviin sulakkeettomiin johtoihin oikosulun -erottimen kun olivat lyöneet kiinni niin muuntaja oli alkanut huutaa "MOOOM..." ja juuri kerenneet alta karkuun ennenkun oli öljyt heittänyt kankaalle... muutama tapaus myös käynyt että kerennyt tempaista erottimen takaisin auki kun muuntaja alkanut ääntelemään jonkun sisäisen vian seurauksena.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 205
Just näin.



Kerran jouduin viemään "pojille" uutta pyttyä kun olivat kämmänneet alastuloihin -eli siis muuntajalta suoraan alastuleviin sulakkeettomiin johtoihin oikosulun -erottimen kun olivat lyöneet kiinni niin muuntaja oli alkanut huutaa "MOOOM..." ja juuri kerenneet alta karkuun ennenkun oli öljyt heittänyt kankaalle... muutama tapaus myös käynyt että kerennyt tempaista erottimen takaisin auki kun muuntaja alkanut ääntelemään jonkun sisäisen vian seurauksena.
Tuon takia suositus taitaakin nykyään olla että se erotin asennetaan viereiseen pylvääseen jos mahdollista.
 
Liittynyt
30.11.2016
Viestejä
1 274
Kyllä, ja isommissa jakelumuuntajissa voidaan puhua jopa tonnien massoista, joista pelkästään öljyn paino on useita satoja kiloja. Eli lämpöenergiaa varaavaa massaa kyllä löytyy.

Ei muuntajan parin tunnin sähköttömyys talviolosuhteissa sinänsä mikään uusi asia ole. Onhan välillä muutaman tunnin työkeskeytyksiäkin...

Mutta jännitteiseksi kytkemisessä piilee aina sellainen ikävä riski, että muuntaja räjähtää sisäisen vian seurauksena ja kuumaa muuntajaöljyä roiskuu ympäriinsä. Ei onneksi kovin yleistä, mutta mahdollista.
Jotta asiaa tuntemattomalle tulee jotain käsitystä niin mennään ABB:ta ja pari lisäesimerkkiä yksittäisestä sarjasta:
100 kVA, 550 kg, öljy 105 kg
500 kVA, 1580 kg, öljy 300 kg
1000 kVA, 2590 kg, öljy 480 kg
2000 kVA, 5040 kg, öljy 795 kg
Nämä siis ihan perus 20kV/0,4kV

Ja toki on työkeskeytyksiä mutta jos pahin toteutuu ja katkoja on jatkuvasti, ei se toki vastaa normaalia. Toisaalta muuntajia on voimaloissakin, joissa voidaan ajaa maksimia tai toisaalta läpi kulkee pelkästään omakäyttö jos sekään. Silti muuntajat selviävät.

Enkä malta olla viilaamatta pilkkua. Ei se öljy pidemmän katkon jälkeen kuumaa ole, roiskuvaa tottakai jos huonosti menee. Ei kuitenkaan asia, jota normin sähkön käyttäjän tulisi miettiä. Varsinkaan kopista öljy ei ulos lähde ja altaatkin on keksitty.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 633
Ja toki on työkeskeytyksiä mutta jos pahin toteutuu ja katkoja on jatkuvasti, ei se toki vastaa normaalia. Toisaalta muuntajia on voimaloissakin, joissa voidaan ajaa maksimia tai toisaalta läpi kulkee pelkästään omakäyttö jos sekään. Silti muuntajat selviävät.
Työkeskeytyksiä on ollut pakkasessa monia kymmeniä vuosia, joten siinä mielessä asia ei ole uusi. Lisäksi uudet muuntajat on talvella ympäristön lämpöisiä, kun ne otetaan käyttöön. Luulisi sitten, että jotain rasittumis-ilmiötä olisi jo havaittu vuosien varrella, mutta sellaista ei ole yleisesti tiedossa?

Enkä malta olla viilaamatta pilkkua. Ei se öljy pidemmän katkon jälkeen kuumaa ole, roiskuvaa tottakai jos huonosti menee.
Jännitteiseksi kytkemisessä piilee aina pieni riski sille, että muuntaja räjähtää, jos siinä sattuu olemaan sisäistä vikaa, joka ei ole tullut aiemmin ilmi. Kyllä se öljy on silloin niin kuumaa, että sytyttää ympäristönkin palamaan. Tiedän sellaisen tapauksen käyneen.

Se riski liittyy kytkentätilanteisiin, joihin liittyy myös käynnistysvirtasysäykset sun muut jännät ilmiöt.

Ei kuitenkaan asia, jota normin sähkön käyttäjän tulisi miettiä.
Ei tarvitse miettiä, kuten ei tarvitse miettiä muuntajien rasittumistakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
29.05.2020
Viestejä
150
Poropeukalo täällä kyselee. Pari kappaletta tuollaisia Siemensin sähköpattereita, jostain 80-90-luvun taitteesta. Mikä näiden oikea kiinnitystapa on noihin kannakkeisiin? Kuuluuko tuo patterin alareuna painaa tuonne alakannakkeen "kuppiin"? Entäs ylhäältä, miten tuo linkkumekanismi toimii? 20221011_203415.jpg20221011_203425.jpg
 

0nanias

Make ATK Great Again
Liittynyt
03.09.2018
Viestejä
1 284
Poropeukalo täällä kyselee. Pari kappaletta tuollaisia Siemensin sähköpattereita, jostain 80-90-luvun taitteesta. Mikä näiden oikea kiinnitystapa on noihin kannakkeisiin? Kuuluuko tuo patterin alareuna painaa tuonne alakannakkeen "kuppiin"? Entäs ylhäältä, miten tuo linkkumekanismi toimii?
Kuvat ovat aika sumeita, mutta muistelisin että siemensissä ne kiinnikkeet pitää uittaa sisään noihin alapään uriin pitämällä patteria vaakatasossa ja tämän jälkeen nostetaan se pystyasentoon ja lukitaan yläpää.

Noissa on hassua se, että seinärasiaan menevät liittimet ovat poikkeuksetta jumissa.
 
Liittynyt
29.05.2020
Viestejä
150
Kuvat ovat aika sumeita, mutta muistelisin että siemensissä ne kiinnikkeet pitää uittaa sisään noihin alapään uriin pitämällä patteria vaakatasossa ja tämän jälkeen nostetaan se pystyasentoon ja lukitaan yläpää.

Noissa on hassua se, että seinärasiaan menevät liittimet ovat poikkeuksetta jumissa.
Okei, en löytänyt tähän mistään netin syövereistä ohjeita! Joo siittä seinärasiasta sai sen kannen irroittaa ennen kuin uskalsi "töpseliä" repiä irti.
 
Liittynyt
28.06.2017
Viestejä
878
Kylpyhuoneen hetkellinen lisälämmitys

Uskaltaisikohan tuolla Raptorin rakennuspuhaltimella lämmittää säännöllisesti kylpyhuonetta n. 30min ennen suihkua? Laitteella on IP24 -luokitus, mutta mitä K-Raudasta kysyin heidän Prof -lämpöpuhaltimensa käyttöä kylpyhuoneessa, saivat tavarantoimittajalta vastauksen että avoimen rakenteen vuoksi eivät laittaisi kylpyhuoneeseen, kun laitetta ei ole tarkoitettu siihen käyttöön. Prof -laitteen IP -luokitus on IPX4, ja kylpyhuoneen pistorasialla on 16A sulake.


Varsinaisia kylpyhuoneeseen tarkoitettuja puhaltimia on hieman huonommin tarjolla. Ainut mitä Suomesta löysin on tämä, ja sitäkin on tällä hetkellä hieman huonosti saatavana. Siinäkin on tosin "vain" IP22 -luokitus, joskin asennetaan seinälle.


Mietin myös mahtaako laattapinta tai tasoite tykätä huonoa jos siihen kohdistuu äkisti voimakasta lämpöpuhallusta?
Hieman aiheen ohi voin suositella suihkukoppia jos se muuten vain on sopiva vaihtoehto. Hommasin tuollaisen missä on korkea pohja niin voi laittaa tulpankin paikoilleen niin saa kaikki lämmöt vedestä irti.
 

Satelite

Tukijäsen
Liittynyt
20.04.2017
Viestejä
2 031
Onko joku miettinyt, paljonko tuommoinen 150 kW laturi imaisisi virtaa? Veikkaisin, että sulakkeet pelkälle laturille pitäs olla lähempänä 3x250 A... :hmm:

Saahan rahalla vaikka keskijänniteliittymän ja oman muuntamon sekä palkattua käytön johtajan. :D
Ei pidä veikata ja miettiä vaan laskea. vajaa 217A mikäli tehokerroin 1.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 633
Ei pidä veikata ja miettiä vaan laskea. vajaa 217A mikäli tehokerroin 1.
Onhan niitä tullut laskettua kyllästymiseen saakka. Virtoja, kaapelien kuormitettavuuksia, pätötehoja, loistehoja, jännitteen alenemia jne. :geek:

Koitin vaan kommentillani herätellä muita miettimään, että tuommoinen kuormitus vaatii jo järeämpää sulake + kaapeli + keskuksen mitoitusta.
 

Satelite

Tukijäsen
Liittynyt
20.04.2017
Viestejä
2 031
Onhan niitä tullut laskettua kyllästymiseen saakka. Virtoja, kaapelien kuormitettavuuksia, pätötehoja, loistehoja, jännitteen alenemia jne. :geek:

Koitin vaan kommentillani herätellä muita miettimään, että tuommoinen kuormitus vaatii jo järeämpää sulake + kaapeli + keskuksen mitoitusta.
No se... ja alkaa kaapelin asennustapakin vaikuttamaan joka noin isoilla kuormilla kannattaa jo ylimitoittaa edes hieman jos aikoo about sataprosenttisesti ottaa täyden kuorman syöttävästä kaapelista.
 
Liittynyt
21.06.2017
Viestejä
6 070
Miten toi pitää laskea oikein? Olen aina luullut että kolmivaihevirrat lasketaan teho/400V/3~. Ilmeisesti mennyt lujaa metsään ja nyt mietin olenko tyhäm vai?
Vaihejännite on 240V näissä tavan kotiliittymissä. Se 400V on kahden vaiheen välinen jännite. Ja ylempänä tulikin kaava jolla lasketaan. Resistiivisisellä kuormalla kuten lämmitysvastus toi cos fii on 1. Induktiivisilla kuten sähkömoottori se on alle ja arvo selviää moottorin tyyppikilvestä.

Kaikenmoisia muistikikkoja kaaavoihin on myös aikojen saatossa kehitty, muutama jotka tulee heti mieleen:
- URIPURI
- WITUnPUImURI
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 673
Vaihejännite on suomessa 230v, tuo esim brittien käyttämä 240v tarkoittaa 415v pääjännitettä.

Yksinkertaisin tapa laskea kolmivaihelaitteen teho on laskea virta x 230v x 3. Hyvän sähköauton latauslaitteen tehokerroin on luokkaa 0,95 tai parempi, jolloin cos fii ei ole tarpeen ottaa huomioon.
 
Liittynyt
30.03.2021
Viestejä
133
Ääh eli virhe oli siinä että ajattelin käytettävän vaiheiden välistä jännitettä laskiessa. Järkeilin että kun sinne kolme vaihetta kytketään ja vaikuttava jännite vaiheiden välillä on 400V niin sillä laskettaisiin tehot mutta hyvä että nyt selvisi sekin että siitä huolimatta käytetään vaihejännitettä, kiitos.
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
629
Ääh eli virhe oli siinä että ajattelin käytettävän vaiheiden välistä jännitettä laskiessa. Järkeilin että kun sinne kolme vaihetta kytketään ja vaikuttava jännite vaiheiden välillä on 400V niin sillä laskettaisiin tehot mutta hyvä että nyt selvisi sekin että siitä huolimatta käytetään vaihejännitettä, kiitos.
No sehän riippuu siitä minkälainen kolmivaihekuorma on kyseessä. Kolmioon kytketty moottori vs. tähteen kytketty kiuas, niin ei niitä samalla kaavalla lasketa.
 
Liittynyt
30.03.2021
Viestejä
133
Tähtikytkentä yleisin itselle, toki tässä tilanteessa oli puhe tuollaisen sähköautojen latausaseman tehoista ja virroista.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
612
No sehän riippuu siitä minkälainen kolmivaihekuorma on kyseessä. Kolmioon kytketty moottori vs. tähteen kytketty kiuas, niin ei niitä samalla kaavalla lasketa.
Jos lähtötietoina on kokonaisteho, niin kylläpä ne samalla kaavalla molemmat tulee. Ei se kolmivaihesyöttö 'näe' onko siellä kuormana kolmioon vai tähteen kytkettyä tavaraa. Vasta kun käytetään epäsymmetrisesti kahta vaihetta tulee mukaan kummallisuuksia.
 

Satelite

Tukijäsen
Liittynyt
20.04.2017
Viestejä
2 031
Brittien 240 voltista tuli 230 samassa yhteydessä kuin Suomen 220 voltista tuli 230 V.
Mutta standardissa on aika iso venymävara jännitteessä. Nimim V-N=237v. Tähän tosin vaikuttaa se että taloon tulee "hieman" yliampuvasti 50 milliset piuhat vaikka päänallit 25A ja uunituore maakaapelointi sekä muuntajat (sekä 110kV-20kV että 20kV-0,4kV muuntamot). Eka rakensivat hieman aiemmin jo tuon valtakunnanverkon liittymän, nytten sitten vetivät sieltä parikymppisen toiselle muuntamolle josta siitten tulee jakokaapille ja sieltä ittelle viiskymppisellä. Oikosulkuvirrat toki sen mukaiset eli enemmän kuin hyvät :drool: Puolen kilsan luokkaa etäisyydet noille niin ei juuri ole häviötä joka vaikuttaa positiivisella tavalla tuohon jänniteeseen, toki myös tuo valtakunnanverkon lähellä olo vaikuttaa myös.
 
Liittynyt
30.11.2016
Viestejä
1 274
230 V on nimellisjännite ja muistaakseni +/- 10 % sai heittää eli 207... 253 V.
Valitettavasti standardia (SFS-EN 50160:2010 + A1:2015 + A2:2019 + A3:2019) ei ole nyt juuri käsillä mutta esim tuo vaikuttaa kovin tutulta: https://energia.fi/files/881/Sahkontoimituksen_laatu_ja_toimitustapavirheen_sovellusohje_2014.pdf

Pienjänniteverkon nimellisjännite Un on 230 V vaiheen ja nollajohtimen välillä. Pienjänniteverkossa sopimuksen mukainen jännite ja nimellisjännite ovat yhtä suuria.
Standardin mukaisesti jännitetason vaihtelun on täytettävä seuraavat vaatimukset normaaliolosuhteissa jokaisen viikon aikana:
•95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvoista tulee olla välillä Un ± 10 %.
•kaikkien tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvojen tulee olla välillä Un +10
% / -15 %.
•Erityisillä syrjäisten seutujen verkon käyttäjillä jännitteenvaihtelun tulisi pysyä välillä Un +10 / -15 %. Käyttäjiä tulisi tiedottaa näistä vaihteluista
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 459
Näyttäisi ainakin itselläni olevan keskimäärin aikalailla 230V tuo jännite kun katseli UPSin mittaamaa jännitettä viimeisen viikon ajalta. Heitteleehän tuo hieman mutta ihan hyvin on speksin sisällä.
1665852394740.png
 

Satelite

Tukijäsen
Liittynyt
20.04.2017
Viestejä
2 031
Näyttäisi ainakin itselläni olevan keskimäärin aikalailla 230V tuo jännite kun katseli UPSin mittaamaa jännitettä viimeisen viikon ajalta. Heitteleehän tuo hieman mutta ihan hyvin on speksin sisällä.
Nyt näköjään omakin 233V ainaskin L3-vaiheessa Nediksen pistorasian mukaan (löytyis kyllä flukekin millä mitata ja käyttöönottotesteri mutta todennut flukea vastaan että oma Nedis pitää aikalailla kutinsa) eli lähempänä sitä standardin mukaista jännitettä. Tosin oli ihan yhtiöltä tiedossa maakaapeloinnin jälkeen että heillä oli vähän ongelmia loissähkön kompensoinnin suhteen ja reaktorien asennus kesken niin liekkö nyt ne asennettuna jonka myötä jännite lähempänä sitä oikeaa. Tosin lähiseudulle on otettu käyttöön myös uusia sähköasemia niin oisko sillä vaikutusta.

Saattaa tosin olla myös sekin että on just se aika kun kansalaiset yleensä käy saunassa jne. niin toki voi olla verkossa kuormaa enemmän joka aiheuttaa notkahduksen jännitteessä.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 633
Valitettavasti standardia (SFS-EN 50160:2010 + A1:2015 + A2:2019 + A3:2019) ei ole nyt juuri käsillä mutta esim tuo vaikuttaa kovin tutulta: https://energia.fi/files/881/Sahkontoimituksen_laatu_ja_toimitustapavirheen_sovellusohje_2014.pdf

Pienjänniteverkon nimellisjännite Un on 230 V vaiheen ja nollajohtimen välillä. Pienjänniteverkossa sopimuksen mukainen jännite ja nimellisjännite ovat yhtä suuria.
Standardin mukaisesti jännitetason vaihtelun on täytettävä seuraavat vaatimukset normaaliolosuhteissa jokaisen viikon aikana:
•95 % jakelujännitteen tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvoista tulee olla välillä Un ± 10 %.
•kaikkien tehollisarvojen 10 minuutin keskiarvojen tulee olla välillä Un +10
% / -15 %.
•Erityisillä syrjäisten seutujen verkon käyttäjillä jännitteenvaihtelun tulisi pysyä välillä Un +10 / -15 %. Käyttäjiä tulisi tiedottaa näistä vaihteluista
Sähkönlaatumittukset ovat oma lajinsa. Mittari laitetaan viikoksi mittaamaan ja viikon jälkeen huomataan, että tehoanalysaattoriin tuli näpyteltyä väärät asetukset ja taas mittaamaan viikko. :D
 
Liittynyt
15.02.2021
Viestejä
454
Sähkönlaatumittukset ovat oma lajinsa. Mittari laitetaan viikoksi mittaamaan ja viikon jälkeen huomataan, että tehoanalysaattoriin tuli näpyteltyä väärät asetukset ja taas mittaamaan viikko. :D
Tai viikon päästä huomaa että joku vetänyt töpseli irti ja analysaattori sammunut. :mad:
 
Liittynyt
04.07.2019
Viestejä
18
Shellyn 3em kojeesta kysymys. Jos asennutan tuon mittaamaan lämminvesivaraajan kulutusta ja jatkossa haluaisin mitata esim. kiukaan, uunin tai lieden tai jonkin 1-vaihe laitteen kulutusta, niin riittääkö, että siirrän ne "pihdit" vain haluttun johdon ympärille vai pitääkö tehdä jotain muita muutoksia kytkentöihin? Ajatus, ettei tarvitsisi sähkäriä tuohon, jos tarvii muutakin, niin sitten tietysti sähkäri paikalle.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 673
Shellyn 3em kojeesta kysymys. Jos asennutan tuon mittaamaan lämminvesivaraajan kulutusta ja jatkossa haluaisin mitata esim. kiukaan, uunin tai lieden tai jonkin 1-vaihe laitteen kulutusta, niin riittääkö, että siirrän ne "pihdit" vain haluttun johdon ympärille vai pitääkö tehdä jotain muita muutoksia kytkentöihin? Ajatus, ettei tarvitsisi sähkäriä tuohon, jos tarvii muutakin, niin sitten tietysti sähkäri paikalle.
Sitä virtamuuntajaa voi siirrellä vapaasti mihin ryhmään haluaa, kunhan pitää huolen että vaihe ei muutu. Tai ei siitä väärään vaiheeseen laittamisesta vaaraa ole, mutta mittaustulos menee ihan perseelleen.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
185 458
Viestejä
3 376 169
Jäsenet
60 577
Uusin jäsen
jjmakela

Hinta.fi

Ylös Bottom