Kysymyksiä sähkömiehille

[tietokonerikki]

Hinnat tulevat ennemminkin halpenemaan, vrt adsl yhteyksien kehittyminen.

Kenenkään yhteydet eivät häiriinny yhtään mihinkään jos oman kaapelin katkot, kaapilla ei tarvi tehdä yhtään mitään.

Jos sen jostain kumman syystä? haluais katkoa maan sisään, niin oikein vaihtoehto ois sulattaa kuidun päähän kutistemuovinen päätesukka. Muut vaihtoehdot voi soveltaa teipistä liimaan mitä milloinkin on käsillä. Ei se vesi sielä sisällä loputtomiin etene, voi katkaista päästä jonkun metrin pois ja tehdä normaalisti jatko.

Jos purkaa talon, jättäisin varalta kuidun rullalle pään tulpattuna, jos ja kun sen kuitenkin joku joskus haluaa käyttöön.

Hinnoissa olen perus-pessimisti, jos kilpailua ei ole. (vrt. sähköhinnan räjähdysmäinen nousu). Ei ole mitään tietoa, mitä 24kk jälkeen hinnalle tapahtuu. Ainut kilpailija tollaselle kiinteälle verkolle taitaa olla 5G-verkko sen jälkeen kun puhelinlanka on poistettu?

Teidätkö millainen talokeskus noiden OK talojen valokaapeliliittymien mukana yleensä asennetaan. Monelleko koneelle siinä on ethernet portti ja tarvitaanko / onko siihen mitään asukkaan tietoturvaa parantavia laitteita?

 

[0nanias]

Lisäksi kuidun kanssa on riski että jos siihen tökkää sormensa se kuitu menee ihosta läpi ja päätyy verenkiertoon.

Tuo on urbaani legenda jota jostain syystä paljon faktana levitetään, enpä ole koskaan kuullut kenestäkään jolle olisi käynyt noin.

Siis ihan perinteinen tornari että "kuitu menee verenkierron kautta sydämeen ja pumppu pysähtyy." Jopa sähköalan kouluttajat viljelevät tuota totuutena mutta kukaan ei osaa antaa lähteeksi edes yhtä lehtiartikkelia tunnetusta tapauksesta.

e. Tekstiä muotoiltu vähän selvemmin.

 

[tietokonerikki]

Tuo on urbaani legenda jota jostain syystä paljon faktana levitetään, enpä ole koskaan kuullut kenestäkään jolle olisi käynyt noin.

Siis ihan perinteinen tornari että "kuitu menee verenkierron kautta sydämeen ja pumppu pysähtyy." Jopa sähköalan kouluttajat viljelevät tuota totuutena mutta kukaan ei osaa antaa lähteeksi edes yhtä lehtiartikkelia tunnetusta tapauksesta.

e. Tekstiä muotoiltu vähän selvemmin.

Joo oudolta tuntuu ton valokaapelin päällä on suojaputki, jonka materiaaliksi arvaisin muovin. Eikös sa kaapeli ole lasia?
Jos viilto sormeen lienee suurin "terveysongelma"?

 

[Vesiperä]

Hinnoissa olen perus-pessimisti, jos kilpailua ei ole. (vrt. sähköhinnan räjähdysmäinen nousu). Ei ole mitään tietoa, mitä 24kk jälkeen hinnalle tapahtuu. Ainut kilpailija tollaselle kiinteälle verkolle taitaa olla 5G-verkko sen jälkeen kun puhelinlanka on poistettu?

Teidätkö millainen talokeskus noiden OK talojen valokaapeliliittymien mukana yleensä asennetaan. Monelleko koneelle siinä on ethernet portti ja tarvitaanko / onko siihen mitään asukkaan tietoturvaa parantavia laitteita?

Yleensä pieni jakorasia seinään mihin kuitu päättyy, seinän läpi porataan reikä mistä otetaan kuitu sisälle. Vieressä sitten jokin aktiivilaite yhteyttä jakamassa/mediamuuntimena. Porttien määrää en pysty sanomaan mitä on missäkin. Eipä siinä sen erikoisempia tietoturvaominaisuuksia kuin muissakaan nettipäätelaitteissa. Onko sulle tulossa kuitu? Vai onko kysely menossa otetaanko vai ei?

 

[tietokonerikki]

Yleensä pieni jakorasia seinään mihin kuitu päättyy, seinän läpi porataan reikä mistä otetaan kuitu sisälle. Vieressä sitten jokin aktiivilaite yhteyttä jakamassa/mediamuuntimena. Porttien määrää en pysty sanomaan mitä on missäkin. Eipä siinä sen erikoisempia tietoturvaominaisuuksia kuin muissakaan nettipäätelaitteissa. Onko sulle tulossa kuitu? Vai onko kysely menossa otetaanko vai ei?

Pähkäilen ottaako vai ei, en edes miettisi muuten, mutta tarjous näyttää asialliselta. Vaikka pitää ottaa 24KK soppari.
Nykyinen kyllä riittää, mutta ei ehkä seuraavalle asukkaalle.
Kiinnostaa tietää mitä ton lisäksi tarvitaan ja mitä sopparin loppumisen jälkeen tapahtuu.
Tiedätkö Mikä ton asuntoon tulevan päätteen nimi on, niin vois netistä katsella miltä se näyttää.

 

[0nanias]

Pähkäilen ottaako vai ei, en edes miettisi muuten, mutta tarjous näyttää asialliselta. Vaikka pitää ottaa 24KK soppari.
Nykyinen kyllä riittää, mutta ei ehkä seuraavalle asukkaalle.
Kiinnostaa tietää mitä ton lisäksi tarvitaan ja mitä sopparin loppumisen jälkeen tapahtuu.
Tiedätkö Mikä ton asuntoon tulevan päätteen nimi on, niin vois netistä katsella miltä se näyttää.

No se kuitu päätetään ihan vaan vaikka esim. tällaiseen päätekoteloon ja päätekotelo sijoitetaan huoneistojakamoon/sähkökeskuksen it-osaan jos sellainen on. Isommissa järjestelmissä kuiduille laitetaan räkkiin omat rimat. Erillisessä teknisessä tilassa sen kotelon voi läntätä ihan vaan vaikka seinälle koska esteettiset seikat eivät useimmiten ole haittaamassa.
Päätekotelon sisälle tulee siis ne runkokuituun hitsattavat hännät liitimineen tai pelkkä tulpattu kuitu jos sitä ei päätetä.

 

[tietokonerikki]

No se kuitu päätetään ihan vaan vaikka esim. tällaiseen päätekoteloon ja päätekotelo sijoitetaan huoneistojakamoon/sähkökeskuksen it-osaan jos sellainen on. Isommissa järjestelmissä kuiduille laitetaan räkkiin omat rimat. Erillisessä teknisessä tilassa sen kotelon voi läntätä ihan vaan vaikka seinälle koska esteettiset seikat eivät useimmiten ole haittaamassa.
Päätekotelon sisälle tulee siis ne runkokuituun hitsattavat hännät liitimineen tai pelkkä tulpattu kuitu jos sitä ei päätetä.

Tosta kyllä tarvitaan vielä jokin laite (HuB?) mikä muuttaa ton valokaapeli kuidun ethernet-kaapeleille sopivaksi.
Ei ainakaan minulla ole valkuituliittymää kuin äänentoistolaitteissa, ei tietokoneissa.
Muuten tollanen sopii hyvin vaikka puhelinjakorasian (300x300) sisään.

Kiinnostaisi tieto mitä ton lisäksi tarvitaan jos, esim. haluaa sisäisesti jakaa tota yhteyttä useammalle tietokoneelle.
Wifiähän ei voine enää ton jälkeen käyttää?

 

[calm]

Tosta kyllä tarvitaan vielä jokin laite (HuB?) mikä muuttaa ton valokaapeli kuidun ethernet-kaapeleille sopivaksi.
Ei ainakaan minulla ole valkuituliittymää kuin äänentoistolaitteissa, ei tietokoneissa.
Muuten tollanen sopii hyvin vaikka puhelinjakorasian (300x300) sisään.

Kiinnostaisi tieto mitä ton lisäksi tarvitaan jos, esim. haluaa sisäisesti jakaa tota yhteyttä useammalle tietokoneelle.
Wifiähän ei voine enää ton jälkeen käyttää?

Kyllä se kuluttajalle oletuksena tarjottava liitäntä on aina kupari-ethernet, liittimenä RJ45. Mutta riippuu palveluntarjoajasta tuoko ne sisälle pelkän mediamuuntimen vaiko nattireitittimen, joka tarjoaa huonon wifinkin.

Eli liittymään tarvitaan jokseenkin aina reititin. Jos tietotaso tietoliikenteestä on nolla, niin se operaattorin tarjoama all-in-one-purkki lienee sopivin vaihtoehto.

 

[iltanen]

Ainakin DNA tuo kuidun päätekoteloon, josta se jaetaan kaapeli-tv:lle ja mediamuuntimelle (EG400 wifi-reititin).

https://www.dna.fi/documents/753910/9760368/DNA_Pientalorakentajan_opas_148x210_202112_WEB.pdf/e7bec107-2947-322e-92b7-49a3b9c517da?t=1639663096880

Normaalikäytössä tuo Inteno olisi varmasti "soiva peli", mutta vähän nihkeästi wifin saa kuulumaan talon nurkalta teknisestä tilasta.

 

[Tonnin Seteli]

Wifiähän ei voine enää ton jälkeen käyttää?

Mikäs sen estäisi? Jos saat homman siihen kuntoon, että siellä ei ole pelkkä kuitukieppi komeron nurkassa vaan sinulla on reititin ja siinä(tai sen vieressä kytkimessä) portteja, ja osaat kytkeä näitä yleiskaapelointiin(tai vaikka pitkällä narulla mattojen alta ja ties mitä listaa pitkin) liittääksesi pc:n ja tulostimen langalliseen lähiverkkoon, niin ei se wifitukiaseman lisääminen ole kovin ihmeellinen temppu.

 

[tietokonerikki]

Mikäs sen estäisi? Jos saat homman siihen kuntoon, että siellä ei ole pelkkä kuitukieppi komeron nurkassa vaan sinulla on reititin ja siinä(tai sen vieressä kytkimessä) portteja, ja osaat kytkeä näitä yleiskaapelointiin(tai vaikka pitkällä narulla mattojen alta ja ties mitä listaa pitkin) liittääksesi pc:n ja tulostimen langalliseen lähiverkkoon, niin ei se wifitukiaseman lisääminen ole kovin ihmeellinen temppu.

Joo ei ole noi valokaapelihommat oikein hallussa, ethernetistäkin vaan sen verran että olen tehnyt taloon tähtiverkon.
Puhelin verkon viereen. Ei vaan käynyt aikoinaan edes mielessä, että samaan huoneeseen tarvitaan 3-ethernet pistettä
(2 tietokoneille +1 TV:lle)
Toi päätelaite sisälsi vain ton valokaapelin joten siinä ei ollut Wifiä. Joten arvelin että tarvitsee erillisen wifi laitteen.
-Sitä millainen on on hyvä "hintalaatu toimivuus suhteessa" ei ole mitään käsitystä liitettäessä valokaapeliin järjestelmiin.

Eli tartteis samaan tilaan kolme linjaa (on vain 2kaksi ja se toinen väärässä paikassa) eikä johdot näkyviin asennus hirveästi innostaisi ja olen ikääntyessä laiskistunutkin tekemään isoja muutoksia.

Kyllä se kuluttajalle oletuksena tarjottava liitäntä on aina kupari-ethernet, liittimenä RJ45. Mutta riippuu palveluntarjoajasta tuoko ne sisälle pelkän mediamuuntimen vaiko nattireitittimen, joka tarjoaa huonon wifinkin.

Eli liittymään tarvitaan jokseenkin aina reititin. Jos tietotaso tietoliikenteestä on nolla, niin se operaattorin tarjoama all-in-one-purkki lienee sopivin vaihtoehto.

Arvelinkin jotain "reititintä" tohon vielä tarvittavan, halvahkossa tarjouksessa tuskin on kuin minimi, että toimii.
Olisko jotain järkihintaista " nattireitittimen, joka tarjoaa huonon wifinkin".
Suositella?

Normaalikäytössä tuo Inteno olisi varmasti "soiva peli", mutta vähän nihkeästi wifin saa kuulumaan talon nurkalta teknisestä tilasta.

Tarkoittanet EG400 wifi-reititintä? Onko tossa niin huono wifi ettei mene 2-seinän läpi?

 

[Pakana]

Tuo on urbaani legenda jota jostain syystä paljon faktana levitetään, enpä ole koskaan kuullut kenestäkään jolle olisi käynyt noin.

Siis ihan perinteinen tornari että "kuitu menee verenkierron kautta sydämeen ja pumppu pysähtyy." Jopa sähköalan kouluttajat viljelevät tuota totuutena mutta kukaan ei osaa antaa lähteeksi edes yhtä lehtiartikkelia tunnetusta tapauksesta.

e. Tekstiä muotoiltu vähän selvemmin.

Sitä en tiedä kuinka todennäköistä tuo on, mutta ongelmahan on siinä että se varsinainen kuitu on niin helvetin ohutta, ettei iho pahemmin pistä vastaan. Se kuitukaapeleissa sisällä näkyvä millinkymmenyksen paksuinen lankahan on sen varsinaisen valokuidun suojaputki. Jos se kuitu murtuu poikki siellä suojaputken sisällä ja tökkää sormeen, niin se menee ihosta läpi. Tietysti vaatii vielä vähän tuuria että se verenkiertoon menee, enkä tiedä miksi se sydämen pysäyttäisi, jotenkin paljon pahempana pitäisin sen kuidunpätkän päätymistä aivoihin.

Jos tuo on pelkkä tornari, niin sitten se on kyllä uponnut valmistajiinkin, kun tuosta varoittavat. Mä olen laittanut kuitukaapelin päähän jonkun suojan kun olen niitä katkonut.

 

[Tonnin Seteli]

Eli tartteis samaan tilaan kolme linjaa

Olisihan se kiva, mutta et varsinaisesti tarvitse. Siihen huoneen ainoaan tökkeliin löytyy sopivia tuotteita tätä varten. Pystyt käyttämään vaikka mitä laitteita joko parikaapeliverkolla tai wifillä.

 

[Jiispo]

Olettaisin kyllä, mikäli "ohitettu kulutus" on vähänkään suurempi. Lisäksi sähköverkkoyhtiöt todennäköisesti vertaa alueen kohteiden yhteenlaskettua mittausta muuntajalla tapahtuvaan mittaukseen ja jos erotusta on niin se kertoo siitä että sähkö menee joko vuotona maahan tai jonnekkin muualle kuin loppukäyttäjälle.

Muuntajilla ei ole mittausta ainakaan yleisesti -mittaukset on vasta 110/20kV sähköasemilla joten yhden kuluttajan kulutukset hukkuu kohinaan.

 

[Tonnin Seteli]

Etäluettavassa mittarissa kulutuksen yllättävä putoaminen laskutusjaksolla saattaa herättää sähkönmyyjän mielenkiinnon.

Saattaa herättää mielenkiintoa, mutta ilmeisen harvoin asiaa ihmeemmin tutkitaan. Kiinteistöllä tai käyttöpaikassa voi sähkön kulutus nousta tai laskea esimerkiksi lämmitystavan muutoksen vuoksi, ja näin käykin tämän tästä vaikka missä. On myös ihan tavanomaista, että muutos tapahtuu äkillisesti ja jää pitkäaikaiseksi.

 

[tietokonerikki]

Olisihan se kiva, mutta et varsinaisesti tarvitse. Siihen huoneen ainoaan tökkeliin löytyy sopivia tuotteita tätä varten. Pystyt käyttämään vaikka mitä laitteita joko parikaapeliverkolla tai wifillä.

Onkos suositella vähävirtaista halpaa ja pienikokoista wifi-laitetta jolla ton voi tehdä?
Parikaapeliverkko tiedon siirtoon on minulle aivan tuntematon käsite. Eikös tollanen vaadi vielä jotain muunnin laitteen, joka vaatii virtaa? Ei toivottujen Johtojenkin lisäksi.

 

[Tonnin Seteli]

Parikaapeliverkko tiedon siirtoon on minulle aivan tuntematon käsite.

Lukeminen auttaa verkkoa suunnitellessa.

Mitään ajantasaisia laitesuosituksia en osaa antaa. Omat käytössä olevat wifivehkeet ovat wanhaa serriä(ellei lasketa sitä että käytän toki aina kulloistakin luuria reissutukiasemana läppärille) ja alan ammatillisesta harharetkestä on ikuisuus.

Niitä tuotesuosituksia varmaankin löytyy liiaksikin näin hardware-foorumilla kun kysyt sopivan alueen sopivassa ketjussa ja määrittelet olemassa olevan tilanteen ja toiveesi tarkkaan.

 

[tietokonerikki]

Lukeminen auttaa verkkoa suunnitellessa.

Joo mä olen käyttänyt ton näkösistä nimityksenä "ethernet- tai RJ45" kaapelia tollaset mulla luultavasti on, ja joo aikoinaan tuli lueskeltua tuostakin Taitaa olla Cat 6 ja vanhemmat Cat5e:tä. Lisäjälkiasentaminen piiloon noilla ei ole mulla enää vähätöinen, vaikka varaputkituksiakin tuli joitain laitettua. Periaatteella "josko tulis jotain uutta mitä ei vielä nyt ole tiedossa".

 

[N1kkel]

Miinusohjatut auton valot on vekkulit.

Valostoren sivuilla opastetaan näin:

OHJE - LISÄVALOJEN ASENNUS AUTOON - KUVA- JA VIDEO-OHJEET - VALOSTORE.FI

www.valostore.fi

Voiko alkuperäisten pitkien valojen miinusjohto ylikuormittua, jos ne kytketään noin? Tohon miinukseenhan summautuu alkuperäisten pitkien virta ja lisävalon virta. Autojen alkuperäiset johdotukset ei välttämättä ole kovin paksuja.

Esim. lisävalo 140 W --> 11,7 A teoriassa
alkup. pitkä 60 W/12 V --> 5 A
11,7 A + 5 A = 16,7 A

Sulake (15 A) on alkup. polttimolle menevässä punaisessa johdossa ja releelle menevässä on lisävalon sulake, mutta tuossa kohdassa mihin virrat summautuu ei ole sulaketta.

Eli: olisiko parempi ottaa releelle heräte nastoihin 85 ja 86 alkup. pitkien +/- johdoista? Silloin tosin kannattaisi jo kasata johdotus irto osista kuin lähteä puukottamaan valmista johtosarjaa.

 

[Leavre271]

Sitä en tiedä kuinka todennäköistä tuo on, mutta ongelmahan on siinä että se varsinainen kuitu on niin helvetin ohutta, ettei iho pahemmin pistä vastaan. Se kuitukaapeleissa sisällä näkyvä millinkymmenyksen paksuinen lankahan on sen varsinaisen valokuidun suojaputki. Jos se kuitu murtuu poikki siellä suojaputken sisällä ja tökkää sormeen, niin se menee ihosta läpi. Tietysti vaatii vielä vähän tuuria että se verenkiertoon menee, enkä tiedä miksi se sydämen pysäyttäisi, jotenkin paljon pahempana pitäisin sen kuidunpätkän päätymistä aivoihin.

Jos tuo on pelkkä tornari, niin sitten se on kyllä uponnut valmistajiinkin, kun tuosta varoittavat. Mä olen laittanut kuitukaapelin päähän jonkun suojan kun olen niitä katkonut.

Kuidun pätkät esim. sormessa on todella ikäviä, koska eivät tulehdu kauhean helpolla. Huomaa vain pistona sormessa kun sormea käyttää, puukolla yleensä joutuu ne pois kaivamaan. Kymmenen vuotta tuli noiden kanssa leikittyä tuossa vuosituhannen alussa.

 

[Pakana]

Miinusohjatut auton valot on vekkulit.

Valostoren sivuilla opastetaan näin:

OHJE - LISÄVALOJEN ASENNUS AUTOON - KUVA- JA VIDEO-OHJEET - VALOSTORE.FI

www.valostore.fi

Voiko alkuperäisten pitkien valojen miinusjohto ylikuormittua, jos ne kytketään noin? Tohon miinukseenhan summautuu alkuperäisten pitkien virta ja lisävalon virta. Autojen alkuperäiset johdotukset ei välttämättä ole kovin paksuja.

Esim. lisävalo 140 W --> 11,7 A teoriassa
alkup. pitkä 60 W/12 V --> 5 A
11,7 A + 5 A = 16,7 A

Sulake (15 A) on alkup. polttimolle menevässä punaisessa johdossa ja releelle menevässä on lisävalon sulake, mutta tuossa kohdassa mihin virrat summautuu ei ole sulaketta.

Eli: olisiko parempi ottaa releelle heräte nastoihin 85 ja 86 alkup. pitkien +/- johdoista? Silloin tosin kannattaisi jo kasata johdotus irto osista kuin lähteä puukottamaan valmista johtosarjaa.

Lisäkaukovalon miinus auton runkoon tai akun miinukseen, siltä omalta kaukovalolta otetaan vain ohjaus releelle.

Tuossa esimerkkikuvassa ei jostainsyystä lisävalon miinusta ole piirretty ollenkaan.

 

[Muumuu]

Miinusohjatut auton valot on vekkulit.

Valostoren sivuilla opastetaan näin:

OHJE - LISÄVALOJEN ASENNUS AUTOON - KUVA- JA VIDEO-OHJEET - VALOSTORE.FI

www.valostore.fi

Voiko alkuperäisten pitkien valojen miinusjohto ylikuormittua, jos ne kytketään noin? Tohon miinukseenhan summautuu alkuperäisten pitkien virta ja lisävalon virta. Autojen alkuperäiset johdotukset ei välttämättä ole kovin paksuja.

Esim. lisävalo 140 W --> 11,7 A teoriassa
alkup. pitkä 60 W/12 V --> 5 A
11,7 A + 5 A = 16,7 A

Sulake (15 A) on alkup. polttimolle menevässä punaisessa johdossa ja releelle menevässä on lisävalon sulake, mutta tuossa kohdassa mihin virrat summautuu ei ole sulaketta.

Eli: olisiko parempi ottaa releelle heräte nastoihin 85 ja 86 alkup. pitkien +/- johdoista? Silloin tosin kannattaisi jo kasata johdotus irto osista kuin lähteä puukottamaan valmista johtosarjaa.

Tuo lisävalon kytkentäkuva on hieman hämäävä. Lisävalolle tuleva miinus kytketään auton runkoon tai suoraan akun miinus napaan. Eli ainut lisäkuormitus mitä tuohon auton pitkien miinusjohdolle tulee on tuon releen ottama virta. Muokkasin kytkentäkuvaan tuon miinusjohdon.

 

[N1kkel]

Lisäkaukovalon miinus auton runkoon tai akun miinukseen, siltä omalta kaukovalolta otetaan vain ohjaus releelle.

Tuossa esimerkkikuvassa ei jostainsyystä lisävalon miinusta ole piirretty ollenkaan.

Tuo lisävalon kytkentäkuva on hieman hämäävä. Lisävalolle tuleva miinus kytketään auton runkoon tai suoraan akun miinus napaan. Eli ainut lisäkuormitus mitä tuohon auton pitkien miinusjohdolle tulee on tuon releen ottama virta. Muokkasin kytkentäkuvaan tuon miinusjohdon.

Tuossa lienee taustalla se, että valmiit johtosarjat on plusohjatuille valoille ja niissä on kolme johtoa: +/- lisävalolle sekä vain yksi herätekarva. Sen takia tuosta kuvastakin varmaan puuttuu neljäs johto, koska siinä koitetaan soveltaa plusohjatuille tarkoitettua sarjaa miinusohjattuun.

Ei valojen kytkentä sinänsä ole epäselvää. Miinusohjatuille taitaa vaan joutua rakentamaan johdot irto-osista.

 

[happoman]

Eilen pukkasi taas taloon savut sisälle vaikka oli ilmastointi suljettuna syttyttelemässä uunia.

Ilmastointikonetta putsaillessani tuli mieleen saisinko siihen tehtyä takkatoimintoa eli sammutettua vain poistoilmapuhaltimen.

Ajattelin laittaa Shellyn etäohjattavan releen tuohon vaiheen (sininen rasti) väliin niin sillähän sen saisi katkaistua tarvittaessa. Ainut mikä tuossa kaaviossa ihmetyttää on tuo miksi puhaltimelta lähtee kaksi nollaa ja toinen kiertää kondensaattorin kautta. Ei kait sen pitäisi aiheuttaa mitään ihmeitä?


Ilmanvaihtokoneen kytkentäkaavio


Puhaltimen liitin

 

[Pakana]

Tuossa lienee taustalla se, että valmiit johtosarjat on plusohjatuille valoille ja niissä on kolme johtoa: +/- lisävalolle sekä vain yksi herätekarva. Sen takia tuosta kuvastakin varmaan puuttuu neljäs johto, koska siinä koitetaan soveltaa plusohjatuille tarkoitettua sarjaa miinusohjattuun.

Siinä tapauksessa on kyllä nuija joka tuon ohjeen on tehnyt.

 

[Pakana]

Ajattelin laittaa Shellyn etäohjattavan releen tuohon vaiheen (sininen rasti) väliin niin sillähän sen saisi katkaistua tarvittaessa. Ainut mikä tuossa kaaviossa ihmetyttää on tuo miksi puhaltimelta lähtee kaksi nollaa ja toinen kiertää kondensaattorin kautta. Ei kait sen pitäisi aiheuttaa mitään ihmeitä?

Toimii noin

Noin periaatteessa konkalla saadaan luotua kolmivaihemoottorin tarvitsema kolmas vaihe yksivaiheiseen sähköön...

 

[calm]

Ilmastointikonetta putsaillessani tuli mieleen saisinko siihen tehtyä takkatoimintoa eli sammutettua vain poistoilmapuhaltimen.

Ajattelin laittaa Shellyn etäohjattavan releen tuohon vaiheen (sininen rasti) väliin niin sillähän sen saisi katkaistua tarvittaessa. Ainut mikä tuossa kaaviossa ihmetyttää on tuo miksi puhaltimelta lähtee kaksi nollaa ja toinen kiertää kondensaattorin kautta. Ei kait sen pitäisi aiheuttaa mitään ihmeitä?

Väärä kohta, se ei ole nolla vaan vaihe (vaikka piuhojen väreistä voisikin muuta arvata). Katso mallia siitä tulopuhaltimen puolelta miten siinä on termostaatit kytketty. Myös liittimissä on piuhat merkitty L/N/3. Käyntikondensaattorilla tehdään vaihe-eroa, että tällainen moottori ylipäätään pyörii.

 

[happoman]

Väärä kohta, se ei ole nolla vaan vaihe (vaikka piuhojen väreistä voisikin muuta arvata). Katso mallia siitä tulopuhaltimen puolelta miten siinä on termostaatit kytketty. Myös liittimissä on piuhat merkitty L/N/3. Käyntikondensaattorilla tehdään vaihe-eroa, että tällainen moottori ylipäätään pyörii.

Eli kannattais vastaavasti laittaa rele tuonne 2 ja N väliin missä tuo toinen rasti?

 

[Pakana]

Eli kannattais vastaavasti laittaa rele tuonne 2 ja N väliin missä tuo toinen rasti?

Ei, vaan ihan siihen missä tuo sun alkuperäinen sininen rasti on. "calm" tarkoitti ettei sinne tule kahta nollaa.

E: tai kyllä se tietysti toimii myös tuossa punaisen rastin paikalla, jos se siihen on helpompi laittaa.

 

[jarp]

Eilen pukkasi taas taloon savut sisälle vaikka oli ilmastointi suljettuna syttyttelemässä uunia.

Ilmastointikonetta putsaillessani tuli mieleen saisinko siihen tehtyä takkatoimintoa eli sammutettua vain poistoilmapuhaltimen.

Onko pakko saada pysäytettyä vain poistoilmapuhallin, vai riittääkö että pysäytetään koko kone? Tällöinhän asian ajaa mikä tahansa etäohjattava pistorasia, eikä tartte sähköjä sörkkiä.

Mut jos ei niin kuten calm sanoi, rele samaan kohtaan kuin miten kytkentäkaaviossa termostaatti pätkii tuloilmaa.

 

[calm]

Ei, vaan ihan siihen missä tuo sun alkuperäinen sininen rasti on. "calm" tarkoitti ettei sinne tule kahta nollaa.

E: tai kyllä se tietysti toimii myös tuossa punaisen rastin paikalla, jos se siihen on helpompi laittaa.

Tarkoitti nimenomaan, että sinisen rastin kohta on väärä, katkeaa vain toinen vaihe siitä. Punainen ruksi on oikeassa kohdassa. Moottorille ei mene kahta nollaa, vaan kaksi 'vaihetta', joista toinen luodaan sillä konkalla.

 

[Trans-Late]

Kun on LVV:lle tai lämmityksellä Päivä/Yö/Off -kytkin ja kaksitariffisähkö, niin onko se Päivä todellisuudessa Aina? Ei kai se niin ole, että päivä-asennossa sitten yöllä katkeaa kyseiset sähköt? Mitä järkeä siinä olisi? Entä kun kesäisin on aina se halvelmpi "yösähkö" yötä päivää, niin kuinka nuo asennot silloin käyttäytyy?

 

[Pakana]

Tarkoitti nimenomaan, että sinisen rastin kohta on väärä, katkeaa vain toinen vaihe siitä. Punainen ruksi on oikeassa kohdassa. Moottorille ei mene kahta nollaa, vaan kaksi 'vaihetta', joista toinen luodaan sillä konkalla.

Ei sillä nyt suurempaa merkitystä ole kumman sieltä katkaisee. Jos sähkön katkaisee laitteen kytkimestä, katkeaa nimenomaan tuo sinisen rastin kautta kulkeva sähkö tuon kaavion mukaan, mitta tosiaan ihan sama kummasta sen katkaisee, kunhan ei katkaise vain yksin tuota konkalle menevää/tulevaa.

 

[Pugi]

Onko kokemusta mitkä on hiljaisia kontaktoreja kykeytyessään? Hurina ei niinkään häiritse mutta kytkeytymisen pamahtaminen alkaa tympästä.
Kaapissa 8kpl Lovato merkkisiä kontaktoreja joista:
2kpl MCA 22E, 2 kärkeä auki ja 2 kiinni
5kpl MC9 10,
1kpl MC9 01
Johdotuksien perusteella MC9 kontaktoreissa vain 1-6 nastat kytkettynä.
Jos vaikka joskus vaihdattaisi niin tietäisi mitä vaatia.

 

[Pakana]

Onko kokemusta mitkä on hiljaisia kontaktoreja kykeytyessään? Hurina ei niinkään häiritse mutta kytkeytymisen pamahtaminen alkaa tympästä.
Kaapissa 8kpl Lovato merkkisiä kontaktoreja joista:
2kpl MCA 22E, 2 kärkeä auki ja 2 kiinni
5kpl MC9 10,
1kpl MC9 01
Johdotuksien perusteella MC9 kontaktoreissa vain 1-6 nastat kytkettynä.
Jos vaikka joskus vaihdattaisi niin tietäisi mitä vaatia.

Mitä niillä kontaktoreilla kytketään? Jos siellä on jotain isoja induktiivisia kuormia, sen on vähän pakko olla aika jyty sen kontin.

Jos ne on kevyitä valaistus tms pikkuluormia, niin esim hagerin kontit melko siivon kuuloisia, lisöksi tarjolla on hurinattomat mallit, joilöe annetaan ää ettämyystakuu, olikohan 10vuotta tjsp, tosin ne tavallisetkin ovat ihan sivistyneitä.

 

[Pugi]

Yöajan apurele, kiukaan apurele ja loput lattialämmityksen. Tehot n.1kW luokkaa.

 

[Lumimies]

Eilen pukkasi taas taloon savut sisälle vaikka oli ilmastointi suljettuna syttyttelemässä uunia.

Ilmastointikonetta putsaillessani tuli mieleen saisinko siihen tehtyä takkatoimintoa eli sammutettua vain poistoilmapuhaltimen.

Ajattelin laittaa Shellyn etäohjattavan releen tuohon vaiheen (sininen rasti) väliin niin sillähän sen saisi katkaistua tarvittaessa. Ainut mikä tuossa kaaviossa ihmetyttää on tuo miksi puhaltimelta lähtee kaksi nollaa ja toinen kiertää kondensaattorin kautta. Ei kait sen pitäisi aiheuttaa mitään ihmeitä?


Ilmanvaihtokoneen kytkentäkaavio


Puhaltimen liitin

Siellähän ohjeessa on takkakytkimelle kytkentäkaavio

 

[Pakana]

Yöajan apurele, kiukaan apurele ja loput lattialämmityksen. Tehot n.1kW luokkaa.

Noi on kevyitä resistiivisiä kuormia. Tietysti osa ongelmaa voi olla myös se että siellä liikkuu monta kontaktoria yhtäaikaa, joka lisää sitä tömähdystä.

 

[Pugi]

HAGER SYSÄYSRELE HAGER EPN540 4S 16A 230VAC/110VDC | Kontaktorit

Sähkömekaainen sysäysrele 4 sulkeutuvaa kosketinta 16 A, ohjauskela 230 VAC ja 110 VDC. Koko 2 moduulia. <br /><br />Sysäysrelettä käytetään impulssiohjaukseen EN60669-1 ja EN60669-2-2 mukaisesti. Moduuli on kosketussuojattu BGVA2 mukaisesti. Rele on varustettu kosketintilan ilmaisulla...

www.onninen.fi

Maksimi hehkulamppukuorma 2300 W< meinaako koko relettä vai kykevä kosketinta?
Voisiko ihan korvata releillä, huomattavasti hiljaisempia luulisi olevan

 

[0nanias]

HAGER SYSÄYSRELE HAGER EPN540 4S 16A 230VAC/110VDC | Kontaktorit

Sähkömekaainen sysäysrele 4 sulkeutuvaa kosketinta 16 A, ohjauskela 230 VAC ja 110 VDC. Koko 2 moduulia. <br /><br />Sysäysrelettä käytetään impulssiohjaukseen EN60669-1 ja EN60669-2-2 mukaisesti. Moduuli on kosketussuojattu BGVA2 mukaisesti. Rele on varustettu kosketintilan ilmaisulla...

www.onninen.fi

Maksimi hehkulamppukuorma 2300 W< meinaako koko relettä vai kykevä kosketinta?
Voisiko ihan korvata releillä, huomattavasti hiljaisempia luulisi olevan

Sysäysrele on tarkoitettu valaistuksen ohjaukseen painonapeilla, lämmityskuormien ohjaukseen se on erittäin huono valinta paitsi jos tykkäät jännittää sitä että kuinka monena viikonpäivänä kämppäsi lämpenee.
Tarvitset nimenomaan kontaktorit lämmitinlaitteille (esim. Hager ESC425S), ohjauspiirissä voit käyttää releitä (esim. Hager ERC -sarja)
Noiden moduulimallisten komponenttien sopivuus pitää vielä varmistaa ennen niiden hankkimista koska ne ovat fyysisesti korkeampia kuin nuo nykyiset minikontaktorisi eli vaativat aukon keskuksen kanteen tai riittävän syvällä olevan din-kiskon.

 

[Pakana]

HAGER SYSÄYSRELE HAGER EPN540 4S 16A 230VAC/110VDC | Kontaktorit

Sähkömekaainen sysäysrele 4 sulkeutuvaa kosketinta 16 A, ohjauskela 230 VAC ja 110 VDC. Koko 2 moduulia. <br /><br />Sysäysrelettä käytetään impulssiohjaukseen EN60669-1 ja EN60669-2-2 mukaisesti. Moduuli on kosketussuojattu BGVA2 mukaisesti. Rele on varustettu kosketintilan ilmaisulla...

www.onninen.fi

Maksimi hehkulamppukuorma 2300 W< meinaako koko relettä vai kykevä kosketinta?
Voisiko ihan korvata releillä, huomattavasti hiljaisempia luulisi olevan

Tuo on kärkeä kohden.

Ei noi hagerin sysärit sen ihmeellisempää ääntä pidä kuin ne kontaktoritkaan. Mutuna sanoisin että noissa on kaikissa sama mekaniikka, erona vain sen rele/kontaktorityypin apukomponentit.

 

[Oksa]

Minkä koko- ja hintaluokan hommasta puhutaan kun taloyhtiöön ruvetaan vetämään sisäverkon asuntokohtaista valokuitukaapelointia putkitusten ollessa jo olemassa? Varmasti täysin tapauskohtaista, mutta osaisiko joku heittää jonkinlaisen tuntuman millaisella tuntitahdilla tuollainen kaapelointi etenee per asunto? Ilmeisesti putkituksissa on "risteyksiä" joista sitten jaellaan eri asuntoihin jne.

 

[Copper]

Minkä koko- ja hintaluokan hommasta puhutaan kun taloyhtiöön ruvetaan vetämään sisäverkon asuntokohtaista valokuitukaapelointia putkitusten ollessa jo olemassa? Varmasti täysin tapauskohtaista, mutta osaisiko joku heittää jonkinlaisen tuntuman millaisella tuntitahdilla tuollainen kaapelointi etenee per asunto? Ilmeisesti putkituksissa on "risteyksiä" joista sitten jaellaan eri asuntoihin jne.

Varmaan alkaen >200€/asunto. Jos putkiin saa puhallettua kuidun, ja haaroja ei ole paljoa. Niin joku pienempi 2-rappua/3-kerrosta, menee parissa päivässä. Mutta sitten 3-rappua/6-kerrosta, jossa joka kerroksessa joutuu paikkoja avaamaan, pitääkin vetää vaijerilla. Niin kustannukset nousee äkkiä >500€/asunto.

Edit: Jos/kun siellä on putkissa vanhat telekaapelit, jotka tarkoitus korvata kuidulla, ja ne myös liikkuu siellä putkessa. Homma nopeutuu huomattavasti. Vähän valmistelevia töitä (mahdolliset luukut valmiiksi auki jne.), ja parhaimmillaan se on tunti/asunto kun kuitu on vedetty/hitsattu.

 

[Persojet]

Minkä koko- ja hintaluokan hommasta puhutaan kun taloyhtiöön ruvetaan vetämään sisäverkon asuntokohtaista valokuitukaapelointia putkitusten ollessa jo olemassa? Varmasti täysin tapauskohtaista, mutta osaisiko joku heittää jonkinlaisen tuntuman millaisella tuntitahdilla tuollainen kaapelointi etenee per asunto? Ilmeisesti putkituksissa on "risteyksiä" joista sitten jaellaan eri asuntoihin jne.

Kauaahan tuollaisessa ei mene, jos putket on jo olemassa. Riippuu paljon putkituksista, mutta luulen niiden vetän nippuna kuituja, eli vaikka kerroksittain putkeen, silloin varsinaista huoneistokohtaista on vaikea arvioida. Itse arvioisin hinnan olevan varmaan noin 200 - 300€ / huoneisto. Toki jos on isokin yhtiö (yli 50 asuntoa) voi tuo pudota jopa johonkin sataseen.

 

[Oksa]

Kauaahan tuollaisessa ei mene, jos putket on jo olemassa. Riippuu paljon putkituksista, mutta luulen niiden vetän nippuna kuituja, eli vaikka kerroksittain putkeen, silloin varsinaista huoneistokohtaista on vaikea arvioida. Itse arvioisin hinnan olevan varmaan noin 200 - 300€ / huoneisto. Toki jos on isokin yhtiö (yli 50 asuntoa) voi tuo pudota jopa johonkin sataseen.

Varmaan alkaen >200€/asunto. Jos putkiin saa puhallettua kuidun, ja haaroja ei ole paljoa. Niin joku pienempi 2-rappua/3-kerrosta, menee parissa päivässä. Mutta sitten 3-rappua/6-kerrosta, jossa joka kerroksessa joutuu paikkoja avaamaan, pitääkin vetää vaijerilla. Niin kustannukset nousee äkkiä >500€/asunto.

Edit: Jos/kun siellä on putkissa vanhat telekaapelit, jotka tarkoitus korvata kuidulla, ja ne myös liikkuu siellä putkessa. Homma nopeutuu huomattavasti. Vähän valmistelevia töitä (mahdolliset luukut valmiiksi auki jne.), ja parhaimmillaan se on tunti/asunto kun kuitu on vedetty/hitsattu.

Kiitos vastauksista! Putket on ilmeisesti vedetty jonkin aiemman viemäreihin liittyvän korjauksen yhteydessä ihan valmiutena datakaapelointia varten, eli tyhjiä ovat. Kyseessä 30 asunnon rivitaloyhtiö, mutta kun matka keskukselta nousee pahimmillaan n. sataan metriin niin parikaapelia ei varmaankaan kannata edes harkita?

 

[Persojet]

Kiitos vastauksista! Putket on ilmeisesti vedetty jonkin aiemman viemäreihin liittyvän korjauksen yhteydessä ihan valmiutena datakaapelointia varten, eli tyhjiä ovat. Kyseessä 30 asunnon rivitaloyhtiö, mutta kun matka keskukselta nousee pahimmillaan n. sataan metriin niin parikaapelia ei varmaankaan kannata edes harkita?

Kannattaa tutustua Traficomin määräykseen M65, se määrittelee mitä on vedettävä. Kiinteistön sisäverkko | Traficom

 

[Kuudr]

80-luvun rivari jossa autopaikka etuoven edessä, mutta ei yhtäkään pistorasiaa ulkona.
Mietin näin talven tullen että mikä olisi järkevin ratkaisu että saisi auton lämppärille talvella virtaa. Takapihalla on kyllä pistoke mutta jatkoroikkaviritys on last resort. Taloyhtiöltä lupa asennuttaa pistorasia ulos?

 

[Trans-Late]

80-luvun rivari jossa autopaikka etuoven edessä, mutta ei yhtäkään pistorasiaa ulkona.
Mietin näin talven tullen että mikä olisi järkevin ratkaisu että saisi auton lämppärille talvella virtaa. Takapihalla on kyllä pistoke mutta jatkoroikkaviritys on last resort. Taloyhtiöltä lupa asennuttaa pistorasia ulos?

Hyppysähkö on tietty yksi vaihtoehto.

No vitsi vitsi. Mutta ei nyt oikein muuta tule mieleen, kuin ehdottamasi. Mitä muuta se voisi edes olla, kuin asennuttaa pistorasia ulos?

 

[Azaloom]

Perkele kun uupuu rakenneilmaisin, kun sitä kovasti tarvis. Minkälaisia arvioita kannattaako tuohon lähteä poraamaan kulmaraudalle 5 cm syvät reiät? Kyseessä elementtitalo ja paksu, kantava naapuriseinä. Itse uskoisin, että sähköputkien sisällä menee suora veto alas pistorasialle, mutta tämä on vain veikkaus.

reiät

3 new items added to shared album

photos.app.goo.gl

Jos varovasti poraan sentti kerralla ja yritän kurkkia imurilla puhdistettuun reikään fikkarilla, niin antaakohan siltikään mitään mahdollisuuksia välttää katastrofi, jos sattuu osumaan johtoihin?

 

[Lumimies]

Jos tuohon kohtaan meinaat laittaa raudan niin tuskin ei tule osumaan. Muutenkin ura missä nuo menee on täytetty erikseen, paikkaus on pehmeämpi kuin valettu betoniseinä. Vasaralla koputtelemalla luultavasti saa suojaputket näkyviin kaapin reunaan asti.