Kysymyksiä sähkömiehille

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 269
Jostain syystä talossa on toisella puolella maadoitetut pistorasiat ja toisella puolella missä makuuhuoneet on pelkästään maadoittamattomat. Onko noita maadoittamattomia pistorasioita mahdollista maadoittaa ilman isompaa seinien ja kaiken ronkkimisia? Samalla voisi asennuttaa muutaman lisäpistorasian.
Onhan niitä mahdollista maadoittaa jos on esimerkiksi putkitukset kunnossa pistorasioiden ja sähkökeskuksen välillä että saa maadoitusjohtimen sinne vedettyä. Toisaalta, onko joku pakottava tarve saada se maadoitus? Turvallisuutta se ei ihan hirveästi loppupeleissä paranna jos pistorasiat ovat muuten määräysten mukaiset.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 404
Johonkin auringon tuottaman energian pitää siirtyä, tuskin se ilmaankaan leijailee?
Jos järjestelmän nimellisteho on 15 kW, tällöin tunnin aikana voi kertyä 15 kWh aurinkopaneeleihin absortoitunutta energiaa, joka energian säilymislain mukaisesti tulee siirtyä johonkin. Tuskin se kaikki lämmöksikään muuttuu, tällöin paneelit palaisivat karrella ajan kuluessa.
Mitä pariston energislle tapahtuu kun sitä ei ole kutketty mihinkään? Ei mitään. Siellä on se jännitepotentiaali, mutta kun virtaa ei kulje ei energiaa siirry.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
332
Onhan niitä mahdollista maadoittaa jos on esimerkiksi putkitukset kunnossa pistorasioiden ja sähkökeskuksen välillä että saa maadoitusjohtimen sinne vedettyä. Toisaalta, onko joku pakottava tarve saada se maadoitus? Turvallisuutta se ei ihan hirveästi loppupeleissä paranna jos pistorasiat ovat muuten määräysten mukaiset.
Juu muuten kunnossa ovat. Pientä musiikkihuonetta tuossa kokeillut tehdä ja vinyylisoitin tekee pientä hurinaa kaiuttimiin. Toisella puolella taloa maadoitettuna ei tuota tee.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 404
Juu muuten kunnossa ovat. Pientä musiikkihuonetta tuossa kokeillut tehdä ja vinyylisoitin tekee pientä hurinaa kaiuttimiin. Toisella puolella taloa maadoitettuna ei tuota tee.
Vinyylisoittimissa on tuon takia ollut perinteisesti rca liittimien lisäksi maadoitus johto joka liitetään vahvistimen runkoon.

Tuota ongelmaa voi koittaa kiertää kytkemällä vahvistin ja levysoitin samaan maadoitettuun jatkojohtoon, tuollaisen audiohäiriön poistamiseksi se ajaa saman asian kuin maadoitettu pistorasiakin.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 635
Google mapista bongattua, mitähän tässä voisi tapahtua?
Ilmajohdot ovat molemmista tolpista poispäin, joten niitä tuskin ainakaan asennella. Kuvakulmasta molempiin suuntiin tolpaat tuoreita, joten tuskin on myöskään yksittäisen tolpan uusiminen kyseessä...

edit: jaahas, vähän matkaa kun tietä pitkin "liikutteli" , niin langat puolivälissä. Selvisi.


sähkö.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
47
Johonkin auringon tuottaman energian pitää siirtyä, tuskin se ilmaankaan leijailee?
Jos järjestelmän nimellisteho on 15 kW, tällöin tunnin aikana voi kertyä 15 kWh aurinkopaneeleihin absortoitunutta energiaa, joka energian säilymislain mukaisesti tulee siirtyä johonkin. Tuskin se kaikki lämmöksikään muuttuu, tällöin paneelit palaisivat karrella ajan kuluessa.
No mites se osa kattoa jossa ei ole paneeleita? Sama teho tulee auringosta eikä ole karrella?
 
Liittynyt
31.10.2016
Viestejä
1 526
Paneeli muuttaa auringon valon sähköenergiaksi, pelti tai huopakatto ei.
No mitä se peltikatto tekee siihen säteilevälle energialle mitä aurinkopaneeli ei muka pysty tekemään? Kyllä se vaan niin on, että paneelit tuottavat jännitteen ja jos siihen ei kytketä kuormaa, niin ei kulje virtaakaan ja auringon energia heijastuu paneelista tai läpäisee sen.

Jos et usko, niin sitten pitää lukea sen verran fysiikkaa, että ymmärtää elektronien ja fotonien päälle ja puolijohteiden toimintaperiaatteet.
 
Liittynyt
19.11.2020
Viestejä
28
Onko jollain tullut tällaista tilannetta vastaan: myin 2014 valmistuneen omakotitalon, ja eilen siellä oli sähköasentaja asentamassa sähköauton laturia ottaen sille syöttöä mittauskeskukselta, joka sijaitsee ulkovarastossa (tuplalukkopesät verkkoyhtiön sarjoituksella). Kuljin siitä ohi ja kyselin kuulumisia ja asentaja sanoi mittauskeskuksesta tippuvan ulos vettä tolpasta tulevaa liittymisjohtoa pitkin. Eilen vettä satoi melkoisen kovaa, kuten tässä parina päivänä on satanut, ja ainoaksi selitykseksi todettiin, että vesi pääsee tolpassa 4x35 kaapelin sisään ja menee siellä aina keskukselle asti kunnes ulkokuori loppuu.

Katselin ohimennen myös tolppaan ja siellä näkyi kutistesukka tms. kaapelin päässä, mutta ilmeisesti tuo ei sitten ole täysin vesitiivis, kuitenkin oletan tuon ongelman olevan verkkoyhtiön vastuulla kun he ovat kaapelin tolppaan kytkeneetkin? Sähköasentaja sanoi, että on kerran aiemmin kuullut vastaavaa tapahtuneen.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
565
Onko jollain tullut tällaista tilannetta vastaan: myin 2014 valmistuneen omakotitalon, ja eilen siellä oli sähköasentaja asentamassa sähköauton laturia ottaen sille syöttöä mittauskeskukselta, joka sijaitsee ulkovarastossa (tuplalukkopesät verkkoyhtiön sarjoituksella). Kuljin siitä ohi ja kyselin kuulumisia ja asentaja sanoi mittauskeskuksesta tippuvan ulos vettä tolpasta tulevaa liittymisjohtoa pitkin. Eilen vettä satoi melkoisen kovaa, kuten tässä parina päivänä on satanut, ja ainoaksi selitykseksi todettiin, että vesi pääsee tolpassa 4x35 kaapelin sisään ja menee siellä aina keskukselle asti kunnes ulkokuori loppuu.

Katselin ohimennen myös tolppaan ja siellä näkyi kutistesukka tms. kaapelin päässä, mutta ilmeisesti tuo ei sitten ole täysin vesitiivis, kuitenkin oletan tuon ongelman olevan verkkoyhtiön vastuulla kun he ovat kaapelin tolppaan kytkeneetkin? Sähköasentaja sanoi, että on kerran aiemmin kuullut vastaavaa tapahtuneen.
Ei todellakaan ole mitenkään tavatonta, että kaapelin mukana tulee vettä keskukseen/koteloon/kojeistoon. Yleensä se vesi tulee ihan väärin asennetun kaapelin mukana ulkopuolelta, mutta itselläni on useita tapauksia tiedossa, että myös kaapelin sisällä kulkee/nousee vesi oikein hyvin väärään paikkaan. Tosin yhtään pienjännitekaapelia ei ole tullut omalla kohdalla vastaan, missä vesi tulisi sisältä, kaikki tapaukset keski- ja suurjännitekaapelointia.
 
Liittynyt
17.08.2018
Viestejä
209
Olisikohan ajatuksia minkälainen mittarointi ja rutiini olisi kohtalaisen järkevä viritellä tällaisella taustalla.

- Vapaa-ajan As.Oy jossa noin sata osakasta / asuntoa. Rakennettu 2000-luvun alkupuolella ja sijainti pohjoisessa, suora sähkölämmitys.
- Kämpät alkujaan majoitustiloja, jotka noin 10v sitten muutettu yksityiseen käyttöön. Osaa rempattu, lisätty saunaa, kunnon keittiötä yms, osa vain alkuperäisellä minikeittiöllä ja jokaisessa oma sulaketaulu. Samassa talonyhtiössä ravintola saunoineen -> asukkaiden ja liikekiinteistön sähkönkulutus erittäin vaihtelevaa.
- Vuosikulutus 500-600MWh, jota ei tällä hetkellä pystytä erottelemaan vaan vastikkeen mukana jokainen osakas maksaa oman siivunsa sähköstä.

Edellisenä talvena sähkökulut pomppasivat todella rajusti. Vaikka samaan aikaan vedenkulutus laski, sähkön kulutus vain kasvussa ja bonuksena talonyhtiössä pörssisähkö. Yhtiökokouksessa spekutusta etätöiden yleistymisestä ja kenties IV-koneiden ja LVV:n säätöjen oikeellisuudesta. Itsellä pieni mutu, että kun omakohtaisesti ei ketään kiinnosta juuri oman kämpän kulutus niin lämpöjä voi pitää miten vaan päällä, saunoa yms, joten isossa kuvassa kulutus on mitä on. Toisena ravintolan kulutus iso kysymysmerkki paljon rasvakeittimet, kylmälaitteet yms kuluttavat neliöihin nähden kun maksavat vastikkeen kuten kuka tahansa muukin.

Tähän asti erilliset mittaroinnit on torpattu sillä verukkeella, että nämä eivät maksa itseään ikinä takaisin. Nyt vähän fiilis, että nykyisellä sähkön hintalapulla alkaisi jo maksamaan aika nopeastikin. Toisena nyanssina, että remppailin oman kämpän pari vuotta sitten älypattereilla joista saan kulutuksen ulos. Tuon pohjalta, kun jaan kokonaiskulua omilla neliöillä niin lämmitykseen ei mennyt vuositasolla kuin 37-38%.

Joten - onko mitään hyviä ajatuksia miten tällaiseen järjestää sopiva kompromissi sähkön kulutuksen seurantaan ja sitä kautta kulujen kohdistamiseen per osakas? Itse mietin sellaista, jos jokaiseen kämpän sähkötauluun olisi lisätty erillinen luettava mittari ja kuten monesssa talonyhtiössä vesitasaus hoidetaan, huolto käy lukemassa pari kertaa vuodessa sähkömittarit ja sen pohjalta talonyhtiö tasaa sähkönkulutuksen mukaan kulut.

Minkälainenkohan jumppa tuo (tai joku muu toimiva ratkaisu) on työ- ja kulumielessä? Mittari xxx,xx EUR ja työtä pari tuntia per asennus tjsp? Työnsin itseni hallitukseen ja sellainen fiilis, että jotain tuolle on tehtävä. Hallituksen jäseninä toki muita kenellä oma lehmä ojassa, joten mitä enemmän konkretiaa ja sopivaa mallia saisi kehiteltyä, sen helpompi lähteä tästä vääntämään.
 
Liittynyt
02.01.2017
Viestejä
706
Olisikohan ajatuksia minkälainen mittarointi ja rutiini olisi kohtalaisen järkevä viritellä tällaisella taustalla.

- Vapaa-ajan As.Oy jossa noin sata osakasta / asuntoa. Rakennettu 2000-luvun alkupuolella ja sijainti pohjoisessa, suora sähkölämmitys.
- Kämpät alkujaan majoitustiloja, jotka noin 10v sitten muutettu yksityiseen käyttöön. Osaa rempattu, lisätty saunaa, kunnon keittiötä yms, osa vain alkuperäisellä minikeittiöllä ja jokaisessa oma sulaketaulu. Samassa talonyhtiössä ravintola saunoineen -> asukkaiden ja liikekiinteistön sähkönkulutus erittäin vaihtelevaa.
- Vuosikulutus 500-600MWh, jota ei tällä hetkellä pystytä erottelemaan vaan vastikkeen mukana jokainen osakas maksaa oman siivunsa sähköstä.

Edellisenä talvena sähkökulut pomppasivat todella rajusti. Vaikka samaan aikaan vedenkulutus laski, sähkön kulutus vain kasvussa ja bonuksena talonyhtiössä pörssisähkö. Yhtiökokouksessa spekutusta etätöiden yleistymisestä ja kenties IV-koneiden ja LVV:n säätöjen oikeellisuudesta. Itsellä pieni mutu, että kun omakohtaisesti ei ketään kiinnosta juuri oman kämpän kulutus niin lämpöjä voi pitää miten vaan päällä, saunoa yms, joten isossa kuvassa kulutus on mitä on. Toisena ravintolan kulutus iso kysymysmerkki paljon rasvakeittimet, kylmälaitteet yms kuluttavat neliöihin nähden kun maksavat vastikkeen kuten kuka tahansa muukin.

Tähän asti erilliset mittaroinnit on torpattu sillä verukkeella, että nämä eivät maksa itseään ikinä takaisin. Nyt vähän fiilis, että nykyisellä sähkön hintalapulla alkaisi jo maksamaan aika nopeastikin. Toisena nyanssina, että remppailin oman kämpän pari vuotta sitten älypattereilla joista saan kulutuksen ulos. Tuon pohjalta, kun jaan kokonaiskulua omilla neliöillä niin lämmitykseen ei mennyt vuositasolla kuin 37-38%.

Joten - onko mitään hyviä ajatuksia miten tällaiseen järjestää sopiva kompromissi sähkön kulutuksen seurantaan ja sitä kautta kulujen kohdistamiseen per osakas? Itse mietin sellaista, jos jokaiseen kämpän sähkötauluun olisi lisätty erillinen luettava mittari ja kuten monesssa talonyhtiössä vesitasaus hoidetaan, huolto käy lukemassa pari kertaa vuodessa sähkömittarit ja sen pohjalta talonyhtiö tasaa sähkönkulutuksen mukaan kulut.

Minkälainenkohan jumppa tuo (tai joku muu toimiva ratkaisu) on työ- ja kulumielessä? Mittari xxx,xx EUR ja työtä pari tuntia per asennus tjsp? Työnsin itseni hallitukseen ja sellainen fiilis, että jotain tuolle on tehtävä. Hallituksen jäseninä toki muita kenellä oma lehmä ojassa, joten mitä enemmän konkretiaa ja sopivaa mallia saisi kehiteltyä, sen helpompi lähteä tästä vääntämään.

Miten kustannusten jakaminen jos kuukauden aikana asunto 1 käyttää 5 %, asunto 2 10 %, asunto 3 0 % ja liiketila 85 % sähköstä?

Ilman tarkempia tietoja miten kiinteistön sähköistys on rakennettu vaikea sanoa miten kannattaisi tehdä helpoiten.
 
Liittynyt
08.11.2018
Viestejä
766
Olisikohan ajatuksia minkälainen mittarointi ja rutiini olisi kohtalaisen järkevä viritellä tällaisella taustalla.

- Vapaa-ajan As.Oy jossa noin sata osakasta / asuntoa. Rakennettu 2000-luvun alkupuolella ja sijainti pohjoisessa, suora sähkölämmitys.
- Kämpät alkujaan majoitustiloja, jotka noin 10v sitten muutettu yksityiseen käyttöön. Osaa rempattu, lisätty saunaa, kunnon keittiötä yms, osa vain alkuperäisellä minikeittiöllä ja jokaisessa oma sulaketaulu. Samassa talonyhtiössä ravintola saunoineen -> asukkaiden ja liikekiinteistön sähkönkulutus erittäin vaihtelevaa.
- Vuosikulutus 500-600MWh, jota ei tällä hetkellä pystytä erottelemaan vaan vastikkeen mukana jokainen osakas maksaa oman siivunsa sähköstä.

Edellisenä talvena sähkökulut pomppasivat todella rajusti. Vaikka samaan aikaan vedenkulutus laski, sähkön kulutus vain kasvussa ja bonuksena talonyhtiössä pörssisähkö. Yhtiökokouksessa spekutusta etätöiden yleistymisestä ja kenties IV-koneiden ja LVV:n säätöjen oikeellisuudesta. Itsellä pieni mutu, että kun omakohtaisesti ei ketään kiinnosta juuri oman kämpän kulutus niin lämpöjä voi pitää miten vaan päällä, saunoa yms, joten isossa kuvassa kulutus on mitä on. Toisena ravintolan kulutus iso kysymysmerkki paljon rasvakeittimet, kylmälaitteet yms kuluttavat neliöihin nähden kun maksavat vastikkeen kuten kuka tahansa muukin.

Tähän asti erilliset mittaroinnit on torpattu sillä verukkeella, että nämä eivät maksa itseään ikinä takaisin. Nyt vähän fiilis, että nykyisellä sähkön hintalapulla alkaisi jo maksamaan aika nopeastikin. Toisena nyanssina, että remppailin oman kämpän pari vuotta sitten älypattereilla joista saan kulutuksen ulos. Tuon pohjalta, kun jaan kokonaiskulua omilla neliöillä niin lämmitykseen ei mennyt vuositasolla kuin 37-38%.

Joten - onko mitään hyviä ajatuksia miten tällaiseen järjestää sopiva kompromissi sähkön kulutuksen seurantaan ja sitä kautta kulujen kohdistamiseen per osakas? Itse mietin sellaista, jos jokaiseen kämpän sähkötauluun olisi lisätty erillinen luettava mittari ja kuten monesssa talonyhtiössä vesitasaus hoidetaan, huolto käy lukemassa pari kertaa vuodessa sähkömittarit ja sen pohjalta talonyhtiö tasaa sähkönkulutuksen mukaan kulut.

Minkälainenkohan jumppa tuo (tai joku muu toimiva ratkaisu) on työ- ja kulumielessä? Mittari xxx,xx EUR ja työtä pari tuntia per asennus tjsp? Työnsin itseni hallitukseen ja sellainen fiilis, että jotain tuolle on tehtävä. Hallituksen jäseninä toki muita kenellä oma lehmä ojassa, joten mitä enemmän konkretiaa ja sopivaa mallia saisi kehiteltyä, sen helpompi lähteä tästä vääntämään.
Anna kun mä arvaan :) Mittareiden vastustajat on niitä, jotka kuluttaa sähköä eniten jne.

Tehkääpä niin että kaikki saa ostaa halutessaan omalla rahallaan mittarin (eka google: KWH-mittari Malmbergs 3-vaiheinen 230/400V 63A) + asennuksen. Jolloin maksavat vain kulutuksesta.

Siinä kun nämä perseilijät alkaakin katsoa sähkölaskua, ja naapurin 24/7/365 37C jacuzzia. Alkaa yllättäen mieli muuttua :p
 
Liittynyt
29.03.2017
Viestejä
468
Anna kun mä arvaan :) Mittareiden vastustajat on niitä, jotka kuluttaa sähköä eniten jne.

Tehkääpä niin että kaikki saa ostaa halutessaan omalla rahallaan mittarin (eka google: KWH-mittari Malmbergs 3-vaiheinen 230/400V 63A) + asennuksen. Jolloin maksavat vain kulutuksesta.

Siinä kun nämä perseilijät alkaakin katsoa sähkölaskua, ja naapurin 24/7/365 37C jacuzzia. Alkaa yllättäen mieli muuttua :p
Vielä kun hankkii mittalaitedirektiivin mukaisen mittarin niin sitä voi käyttää laskutuksessakin.
 
Liittynyt
17.08.2018
Viestejä
209
Miten kustannusten jakaminen jos kuukauden aikana asunto 1 käyttää 5 %, asunto 2 10 %, asunto 3 0 % ja liiketila 85 % sähköstä?

Ilman tarkempia tietoja miten kiinteistön sähköistys on rakennettu vaikea sanoa miten kannattaisi tehdä helpoiten.
Tällä hetkellä kiinteistössä yksi mittari ja kaikki käyttää samasta kakusta ilman mitenkään erittelemättä. Sähkölasku edellisenä vuonna reilu 90k ja kulut jyvitetään osakkaille neliöiden mukaan vastikkeeseen. Mistään ei tällä hetkellä edes saada sitä kiinni paljonko liiketila kuluttaa.

Ajatuksenani olisi juuri saada sähkökulut irti kiinteästä vastikkeesta. Tällöin olisi motia jokaisella miettiä omaa kulutusta, jos esim kämppä talvella tyhjänä jne.

Mietin juuri vastaavaa kuviota miten omassa talonyhtiössä vesimaksut menevät. Jokainen maksaa per henki kuussa vesimaksua ja kerran vuodessa huolto lukee vesimittarit ja isännöitsijä tasaa kulut toteuman perusteella. Periaatteessa sama rutiini voisi toimia sähkön kulutukseen, jos jokaisessa kämpässä olisi vain oma mittari.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
02.01.2017
Viestejä
706
Tällä hetkellä kiinteistössä yksi mittari ja kaikki käyttää samasta kakusta ilman mitenkään erittelemättä. Sähkölasku edellisenä vuonna reilu 90k ja kulut jyvitetään osakkaille neliöiden mukaan vastikkeeseen. Mistään ei tällä hetkellä edes saada sitä kiinni paljonko liiketila kuluttaa.

Ajatuksenani olisi juuri saada sähkökulut irti kiinteästä vastikkeesta. Tällöin olisi motia jokaisella miettiä omaa kulutusta, jos esim kämppä talvella tyhjänä jne.

Mietin juuri vastaavaa kuviota miten omassa talonyhtiössä vesimaksut menevät. Jokainen maksaa per henki kuussa vesimaksua ja kerran vuodessa huolto lukee vesimittarit ja isännöitsijä tasaa kulut toteuman perusteella. Periaatteessa sama rutiini voisi toimia sähkön kulutukseen, jos jokaisessa kämpässä olisi vain oma mittari.
Liiketilan erillinen mittaus voisi ehkä olla perusteltavissa mutta muuten nykyinen malli on luultavasti edullisempi.

Jos 90 k€ menee tasan 100 osakkaan kesken tästä jää noin 900 €/v, joka on aika kohtuullisesti pohjoisen sähkölämmitteisestä. Vapaa-ajan asunnoista koostuvassa yhtiössä on myös positiivista ettei naapuri säästö vimmassa laita kämppää pääkytkimestä kylmäksi aina pois lähtiessään.

Ei todellisuudessa ole ilmaista pitää sähköjä valmiina vaikka ei yhtään kuluttaisikaan, sopimuksista riippuen sekin maksaa luokkaa 10 €/kk.
 
Liittynyt
17.08.2018
Viestejä
209
Liiketilan erillinen mittaus voisi ehkä olla perusteltavissa mutta muuten nykyinen malli on luultavasti edullisempi.

Jos 90 k€ menee tasan 100 osakkaan kesken tästä jää noin 900 €/v, joka on aika kohtuullisesti pohjoisen sähkölämmitteisestä. Vapaa-ajan asunnoista koostuvassa yhtiössä on myös positiivista ettei naapuri säästö vimmassa laita kämppää pääkytkimestä kylmäksi aina pois lähtiessään.

Ei todellisuudessa ole ilmaista pitää sähköjä valmiina vaikka ei yhtään kuluttaisikaan, sopimuksista riippuen sekin maksaa luokkaa 10 €/kk.
Totta tuokin.Ehkä hyvä vielä avata, että kyseessä vanha Omena Hotelli ja per kämppä/osakas neliöitä 22m2, mallia luhtitalo.

Lämmitykseen itsellä koko vuoden aikana meni 2251,80kWh, joten isosti tämän päälle menee muuten, kun koko yhtiön kulutus 600M.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
02.01.2017
Viestejä
706
Totta tuokin.Ehkä hyvä vielä avata, että kyseessä vanha Omena Hotelli ja per kämppä/osakas neliöitä 22m2

Lämmitykseen itsellä koko vuoden aikana meni 2251,80kWh, joten isosti tämän päälle menee muuten, kun koko yhtiön kulutus 600M.
Nykyisellä mallilla teillä maksaa siis noin 0,15 €/kwh kämppäkohtaisesti mitattuna ja laskutettuna olisi varmaan 0,25 €/kwh. Jolloin lämmitys+käyttösähköstä maksettu ekstra on luokkaa pari sataa vuodessa. Pitää myös muistaa, että yleistentilojen lämmitykseen ja valaistukseen menee yllättävän paljon sähköä.

Jos tätä halutaan lähteä helposti ja edullisesti tasoittamaan niin liiketilalle erillinen mittaus, koska heidän kulutusprofiili eroaa selkeästi muista. Tämän lisäksi lisätyistä osakas saunoista voisi periä lisämaksua vastikkeen yhteydessä esimerkiksi 10-15 €/kk.
 
Liittynyt
20.01.2019
Viestejä
54
Kuljin siitä ohi ja kyselin kuulumisia ja asentaja sanoi mittauskeskuksesta tippuvan ulos vettä tolpasta tulevaa liittymisjohtoa pitkin. Eilen vettä satoi melkoisen kovaa, kuten tässä parina päivänä on satanut, ja ainoaksi selitykseksi todettiin, että vesi pääsee tolpassa 4x35 kaapelin sisään ja menee siellä aina keskukselle asti kunnes ulkokuori loppuu.

Katselin ohimennen myös tolppaan ja siellä näkyi kutistesukka tms. kaapelin päässä, mutta ilmeisesti tuo ei sitten ole täysin vesitiivis, kuitenkin oletan tuon ongelman olevan verkkoyhtiön vastuulla kun he ovat kaapelin tolppaan kytkeneetkin? Sähköasentaja sanoi, että on kerran aiemmin kuullut vastaavaa tapahtuneen.
Kyllä noita tapauksia tulee itsellä melkein päivittäin vastaan joissa kaapeliin on päässyt vettä, hyvin paljon harvemmin toki tilanteita että sitä vettä pääkeskukselle asti lorottaa (-töissä ilmajohtoverkon maakaapeloinnissa jossa käännämme aiemmin pylväästä lähteneet liittymisjohdot kokonan uuteen maakaapeliverkkoon jatkoilla...)
AXMK 4 x X kaapeleilla harvemmin tätä ongelmaa on koska niissä käytetyt kutistettavat "sormikkaat" kaapelin päässä harvemmin vuotavat ja toisenmalliset kuppimaiset suojat kestävät auringonvaloa aivan erilailla kuin aiemmin asennettujen MCMK tai MMJ -kaapelien päätteet jotka rapistuvat kokonaan pois, AXMK:lla kyllä sitten sitä ongelmaa että auringonvalo haurastuttaa johdineristeen ja se rapisee pois jolloin vettä pääsee jonkinverran johdinsäikeiden väliin silllä osuudella pylvään latvassa jossa päällysvaippa poistettu.

Se kumman -verkkoyhtiön vai liittymän vastuulla eli omistuksessa ko. kaapeli on aivan tapauskohtainen -raja voi olla "ilmajohdonliittimet pylväällä", tontin raja tai pääsulakkeilla eli raja voi olla kaapelin välilläkin -tuon tiedon joutuu esim. kaapelivikatapauksissa aina tarkistamaan verkkoyhtiön järjestelmistä ja sitten kertomaan liitymän omistajalle joko hyviä tai huonoja uutisia kuka homman maksaa...
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Voiko metrin korkea kaappipakastin ja ilmalämpöpumppu olla saman 16A sulakkeen takana? Tallissa pakastimen pistorasialta saisi helpoiten ketjutettua ILP:lle syötön, joka tulisi turvakytkimen taakse. Eikös tuon pitäisi kestää helposti sekä pakastin, että ILP? Mutta onko sallittua vai vaaditaanko ILP:lle oma ryhmä?
 
Liittynyt
28.01.2017
Viestejä
583
Kestää ilman muuta ja miksi ilpille pitäisi olla oma ryhmä? Eiköhän se usein oteta helpoimmasta paikasta ja usein siinä on jo muuta käyttöä.
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Kestää ilman muuta ja miksi ilpille pitäisi olla oma ryhmä? Eiköhän se usein oteta helpoimmasta paikasta ja usein siinä on jo muuta käyttöä.
En tiedä miksi pitäisi olla, mutta kaikenlaisia sääntöjä voi olla ja jos esim. valmistajan ohjeissa niin lukee, niin periaatteessahan ne menevät standardinkin edelle, vaikkei mitään järkisyytä olisikaan. Noissahan vaaditaan ILP:lle 16A ryhmä, vaikkei se teho varmaan mene lähellekään etteikö 10A kestäisi, mutta jos valmistaja niin vaatii, niin asentaja ei välttämättä suostu asentamaan sitä 10A ryhmään.
 
Liittynyt
28.01.2017
Viestejä
583
En tiedä miksi pitäisi olla, mutta kaikenlaisia sääntöjä voi olla ja jos esim. valmistajan ohjeissa niin lukee, niin periaatteessahan ne menevät standardinkin edelle, vaikkei mitään järkisyytä olisikaan. Noissahan vaaditaan ILP:lle 16A ryhmä, vaikkei se teho varmaan mene lähellekään etteikö 10A kestäisi, mutta jos valmistaja niin vaatii, niin asentaja ei välttämättä suostu asentamaan sitä 10A ryhmään.
No esim. Boschin sivuilta:
"Sähköistys
Ilmalämpöpumpun sähköt voidaan kytkeä suoraan olemassa olevaan pistorasiaan tai sille voidaan
tuoda oma sähkönsyöttö. Bosch-ilmalämpöpumpuissa sähkö voidaan kytkeä joko sisä- tai
ulkoyksikköön. Yleensä ilmalämpöpumppuun riittää 10A sulake."
 
Liittynyt
17.02.2018
Viestejä
188
No esim. Boschin sivuilta:
"Sähköistys
Ilmalämpöpumpun sähköt voidaan kytkeä suoraan olemassa olevaan pistorasiaan tai sille voidaan
tuoda oma sähkönsyöttö. Bosch-ilmalämpöpumpuissa sähkö voidaan kytkeä joko sisä- tai
ulkoyksikköön. Yleensä ilmalämpöpumppuun riittää 10A sulake."
ja Midean ohjeet sanoo seuraavaa:

" 5.Kiinteissä asennuksissa yksikön virransyöttöön tulee asentaa oikosulku-, ylikuormitus- ja vikavirtasuojaus, sekä kaikki navat katkaiseva turvakytkin jonka erotusväli on vähintään 3 mm.

6.Kytke yksikölle oma erillinen virransyöttö. Älä kytke samaan virransyöttöön muita sähkölaitteita.

7.Yksiköt tulee suojamaadoittaa poikkeuksetta. Suojajohtimen jatkuvuus tulee todeta mittaamalla. "

eli valmistajasta voi riippua mitä saisi tehdä ja mitä ei.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 404
ja Midean ohjeet sanoo seuraavaa:

" 5.Kiinteissä asennuksissa yksikön virransyöttöön tulee asentaa oikosulku-, ylikuormitus- ja vikavirtasuojaus, sekä kaikki navat katkaiseva turvakytkin jonka erotusväli on vähintään 3 mm.

6.Kytke yksikölle oma erillinen virransyöttö. Älä kytke samaan virransyöttöön muita sähkölaitteita.

7.Yksiköt tulee suojamaadoittaa poikkeuksetta. Suojajohtimen jatkuvuus tulee todeta mittaamalla. "

eli valmistajasta voi riippua mitä saisi tehdä ja mitä ei.
Ei se ole kiinteä asennus jos se töpseliin kytketään.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
565
Jep, pistotulpalla tai suora veto turvakytkimellä. Toki se oma erillinen ryhmä paras vaihtoehto on, mutta ei sitä missään pykälissä vaadita.
Turvakytkinkään ei ole minkään pykälän vaatimus, ainoastaan sen asentamista voi jollain tapaa perustella valmistajan vaatimuksella.
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Turvakytkinkään ei ole minkään pykälän vaatimus, ainoastaan sen asentamista voi jollain tapaa perustella valmistajan vaatimuksella.
Sillä voidaan kiertää vikavikavirtasuojavaatimus. Uusi pistorasia ulos kun vaatii sen poikkeuksetta, mutta puolikiintästi turvakytkintä käytettäessä ei standardi vaadi. Tosin valmistaja voi silti vaatia, kuten tuossa näköjään Midea vaatii.

Kuinkahan tarkkoja asentajat on noissa? Jos valmistajan vaatimus on järjetön tai perusteeton ja menee yli standardin vaatimuksesta (mm. oma 16A ryhmä, vikavirtasuoja turvakytkimenkin kanssa jne.), niin käyttääkö ne yhtään järkeä vai noudatetaanko orjallisesti valmistajan ohjeita?
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 404
Kuka sen laitteen haluaisi omille niskoilleen? Mä ainakin teen justiin niin kuin valmistaja ohjeistaa, asiakashan sen maksaa.
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Kuka sen laitteen haluaisi omille niskoilleen? Mä ainakin teen justiin niin kuin valmistaja ohjeistaa, asiakashan sen maksaa.
Elikä mitä laitteelle aiheutuu siitä, jos (puoli)kiinteää asennusta ei vikavirtasuojata, tai ryhmä on vain 10A tai jos samassa ryhmässä on muutakin?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
565
Elikä mitä laitteelle aiheutuu siitä, jos (puoli)kiinteää asennusta ei vikavirtasuojata, tai ryhmä on vain 10A tai jos samassa ryhmässä on muutakin?
Ei sille laitteelle tai käyttäjille tarvitse sattua tai aiheutua mitään ohjeen vastaisesta asennuksesta, eikä edellämainitut mitään aiheutakkaan. Mutta jos siihen laitteeseen tulee vaikkapa joku vika, mikä vaatii takuujuttuja, niin saa ainakin vääntää vähintäänkin riittävästi "väärin" asennetun kanssa.
 
Liittynyt
30.11.2016
Viestejä
1 258
Ei sille laitteelle tai käyttäjille tarvitse sattua tai aiheutua mitään ohjeen vastaisesta asennuksesta, eikä edellämainitut mitään aiheutakkaan. Mutta jos siihen laitteeseen tulee vaikkapa joku vika, mikä vaatii takuujuttuja, niin saa ainakin vääntää vähintäänkin riittävästi "väärin" asennetun kanssa.
Kiinnostaisi tietää, millaisessa tilanteessa ja millaisia ongelmia näet takuun kanssa tulevan. Pidät kuitenkin varmana ongelmia olevan edessä.

Todellisuudessa osa noita asentavista yrityksistä katsoo sen lähimmän pistorasian ja siihen kiinni. Näissä missään ei siis ole takuuta, ainoastaan asentavan tahon vastuu?
Jos taas sille pumpulle vedetään "oma syöttö", voi siellä samassa ryhmässä olla muutakin. Varmaksi ei välttämättä tiedä kukaan, jos ei keskukselta asti vedetä omaa.

Muutoinkin rajansa valmistajan vaatimuksilla. Periaatteessa voivat vaatia mitä tahansa mutta aivan kaikki ei mene läpi ja viimeistään virhevastuu hoitaa ongelmat. Siis jos ei asenneta / käytetä aivan miten sattuu.
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Ei sille laitteelle tai käyttäjille tarvitse sattua tai aiheutua mitään ohjeen vastaisesta asennuksesta, eikä edellämainitut mitään aiheutakkaan. Mutta jos siihen laitteeseen tulee vaikkapa joku vika, mikä vaatii takuujuttuja, niin saa ainakin vääntää vähintäänkin riittävästi "väärin" asennetun kanssa.
Eli jos kompressori hajoaa tai tulee mikä tahansa muu vika, mikä ei voi mitenkään johtua siitä ettei ollut vikavirtasuojaa tai 16A omaa ryhmää, niin valmistajan/myyjän/asentajan takuu ei korvaa? Tuskinpa noinkaan. Eiköhän se pidä todistaa, että vika on aiheutunut juuri väärästä asennuksesta, jota edellämainitut eivät voi mitenkään aiheuttaa.

Tämä on vähän sama, kuin aina paasataan, että "jos teet omia asennuksia, niin vakuutukset voit irtisanoa. Jos talo palaa tai tulee vesivahinko, niin vakuutus ei korvaa mitään."

Vaikea nähdä, ettei syttymis- tai vuotosyytä tutkita, vaan ensimmäisenä kysytään asennuspöytäkirjat ja kynttilästä lähtenyttä tulipaloa tai viemärin tulvimista ei korvata, jos pistorasian vaihdosta tai pesukoneen kytkennästä ei löydy pöytäkirjaa, vaan katsotaan automaattisesti, että niissähän se syy oli.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 404
Jos se paska syttyy palamaan, niin äkkiä tarkistetaan että olihan siellä vikis paikallaan. Se vikilsen puute ei aiheuta mitään ongelmaa laitteelle, mutta jos laitteessa on ongelma se vikiksen piutek7n on äkkiä ongelma.

Mä en oikein ymmärrä miksi mun pitäisi ottaa tuossa ylimääräinen riski oikomalla noissa vaatimuksissa? Siis mitä mä siitä hyödyn?

Joo ollaan sovittu ettei tarvii vikistä ja saan vastineeksi tyytyväisen asiakkaan. Jos siinä on minkäänlainen ongelma ikinä, niin se tilaaja ei ikinä ole varmasti hyväksynyt että jotain oikastaisiin.

Tuossa on ihan surkea hyöty riskiin nähden.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
7 645
Tämä on vähän sama, kuin aina paasataan, että "jos teet omia asennuksia, niin vakuutukset voit irtisanoa. Jos talo palaa tai tulee vesivahinko, niin vakuutus ei korvaa mitään."
Tästä aina puhutaan, joo. Minullakin on yksi mooseksenvanha mökkerö, jonka 80-luvun sähköistyksestä en ole koskaan nähnyt ensimmäistäkään paperia, ja silti käsitykseni mukaan kaikki on aikansa normin sekä hyvän tavan mukaista. Luultavasti ihan asennusliikkeen ammattimiehen tekosia.

Tilanne ei ole ihanteellinen, mutta jaksan silti uskoa, että vakuutuksista olisi tarpeen tullen kovastikin hyötyä. Onhan vastuu nimellisesti omistajalla jne, mutta ei ole ihan ainoa talo josta ei pöytäkirjoja ole. Taitaa vanhemmissa tönöissä ja vanhemmissa saneerauksissa olla peräti harvinaista että niitä on säästynyt 2022 saakka.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 404
Jos mökki palaa maantasalle, on hyvät todennäköisyyset että ne pöytäkirjat palaa myös. Harvemmin tuollaisia missään pankin tallelokerossa säilytetään.
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Jos mökki palaa maantasalle, on hyvät todennäköisyyset että ne pöytäkirjat palaa myös. Harvemmin tuollaisia missään pankin tallelokerossa säilytetään.
Ja jos olisikin niin, että palo on omista ranetuksista johdutunut, niin silloin ainakin "pöytäkirjat paloi mukana :p".
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Jos se paska syttyy palamaan, niin äkkiä tarkistetaan että olihan siellä vikis paikallaan. Se vikilsen puute ei aiheuta mitään ongelmaa laitteelle, mutta jos laitteessa on ongelma se vikiksen piutek7n on äkkiä ongelma.
Ja eihän se nyt voi olla niin, että valmistaja voi säästää ja olla jaksamatta suunnitella mitään kunnolla ja tehdä miten sysipaskan laitteen tahansa siirtäen omilla vaatimuksillaan vastuun kaikesta asentajalle.

Tyyliin, että "Ei meillä oo tässä mitään suojauksia, kun maksaa liikaa, laitetaan vaan asennusohjeisiin miljoona vaatimusta, ja jos ei niiden kaikkien mukaan tehdä, niin joku voi kuolla tai talo palaa, eikä meillä oo mitään vastuuta, kun vaatimukset ilmoitettu."
 
Liittynyt
28.01.2017
Viestejä
583
Tämähän eskaloitui taas nopeasti :) Alunperinhän kyse oli siitä, että voiko haaroittaa olemassaolevasta rasiasta ja riittääkö 16A ilpille ja pakastimelle vai tarvitaanko oma ryhmä.
Vikis ja turvakytkin varmaan löytävät paikkansa tarvittaessa tuohonkin kysyjän kohteeseen.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
7 645
Tämähän eskaloitui taas nopeasti :) Alunperinhän kyse oli siitä, että voiko haaroittaa olemassaolevasta rasiasta ja riittääkö 16A ilpille ja pakastimelle vai tarvitaanko oma ryhmä.
Vikis ja turvakytkin varmaan löytävät paikkansa tarvittaessa tuohonkin kysyjän kohteeseen.
Ja vastaus taisi referoituna olla, että toki voi eikä hommassa ole teknisesti mitään ongelmaa, mutta kaikenlaisen mielivaltaisen byroslavian ja kohtuuttomien vaatimusten takia tämä voi osoittautua mahdottomaksi tai vaatia aiheettomia muutostöitä. :kahvi:

Toki sekä kylmäkoneen että lämmitysjärjestelmän kytkeminen saman vikiksen taakse jonkin muun asian X kanssa(ja itse asiassa ylipäänsä vikiksellä) on periaatetasolla hiukan kuumottavaa, mutta minähän olenkin maallikko.
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Tämähän eskaloitui taas nopeasti :) Alunperinhän kyse oli siitä, että voiko haaroittaa olemassaolevasta rasiasta ja riittääkö 16A ilpille ja pakastimelle vai tarvitaanko oma ryhmä.
Vikis ja turvakytkin varmaan löytävät paikkansa tarvittaessa tuohonkin kysyjän kohteeseen.
No jep. Mutta jos asennutan sen turvakytkimellisen syötön pakastimen pistorasialta, niin pitää vielä erikseen etsiä pumppumalli, jonka asennusohjeissa valmistaja ei sitten vaadi vielä lisälsi vikistä ja omaa ryhmää. Pumppuasentajahan kun kytkee sen siihen mitä on valmiiksi pumppua varten tarjolla, eli pr tai turvakytkin, (S3-oikeudet, eli tässä tapauksessa vain laitteen kytkentä sähköihun), eikä ala itse niitä ryhmiä vetelemään ja vikiksiä laittamaan väliin.
 
Liittynyt
28.01.2017
Viestejä
583
Ja vastaus taisi referoituna olla, että toki voi eikä hommassa ole teknisesti mitään ongelmaa, mutta kaikenlaisen mielivaltaisen byroslavian ja kohtuuttomien vaatimusten takia tämä voi osoittautua mahdottomaksi tai vaatia aiheettomia muutostöitä. :kahvi:

Toki sekä kylmäkoneen että lämmitysjärjestelmän kytkeminen saman vikiksen taakse jonkin muun asian X kanssa(ja itse asiassa ylipäänsä vikiksellä) on periaatetasolla hiukan kuumottavaa, mutta minähän olenkin maallikko.
Itse ajattelisin siinä tapauksessa sen vikiksen laitettavaksi vasta sen haaroitukse jälkeen, jolloin vikiksen lauetessa vain ilppi sammuisi.
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Itse ajattelisin siinä tapauksessa sen vikiksen laitettavaksi vasta sen haaroitukse jälkeen, jolloin vikiksen lauetessa vain ilppi sammuisi.
Vikavirtasuojahan on henkilösuoja. Jos valmistaja vaatii standardin minimin lisäksi vielä lisäsuojauksia, voi miettiä onko sen laitteen turvallisuus muiltakaan osin täysin kunnossa, jos erikseen vielä asiakkaalle/asentajalle sysätään vastuuta lisäsuojalaitteista.

Ensimmäisenä ehkä jättäisin ostamatta laitteen sellaiselta valmistajalta, joka vaatii noita älyttömyyksiä, kun ei voi olla miettimättä syitä, miksi joku niitä vaatii ja joku ei.

Se joka ei vaadi, antaa jo heti laadukkaamman ja turvallisemman kuvan, jos ei tarvitse kerta vedota mihinkään, että "tää nyt on vielä sitten lisäksi varustettava sillä ja tolla (kun ei nyt olla ihan varmoja onko tää turvallinen ilman niitä)".
 
Liittynyt
11.12.2018
Viestejä
571
Kyllähän vikis toimii myös palosuojana.
Yrittääkö valmistaja siis vikisvaatimuksella sanoa, että niiden laitteet saattaa syttyä normaalia helpommin tuleen ja palosuojausta pitää varmistaa erikseen asennettavalla vikavirtasuojalla, jota muut valmistajat tai standardi ei vaadi :lol:
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
7 645
Ai? Mitenkä?

Jossain tapauksessa ehkä juu mutta kyllä se härveli voi syttyä palamaan vaikka siellä olis vikis. Ei se mitään takaa etteikö laite tuleen syttyisi.
Kysymys on yleisellä tasolla hölmöhkö. Mikään varotoimi tuskin estää kaikkia vahinkoja, eikä turvallisuusajattelu perustu sellaiseen. Nollavisiot ovat poliitikkojen ja erilaisten yleishyödyttömien Liikenneturhien paskapuhetta.

Kyllähän vikavirtasuojausta käytetään myös paloturvallisuuden parantamiseen, jolloin sen ei edes tarvitse olla yhtä herkkä kuin 30 mA henkilösuojaus-VVSK. Tämän taustalla olevaa perusfysiikkaa tuntuisi väärältä ja turhalta alkaa selittää. Totta kai vikavirtasuojaus antaa enemmän turvaa sähkövikojen aiheuttamia paloja vastaan kuin pelkästään oikosulku- ja ylikuormitussuojaus. Valokaarivikasuoja on tietenkin vielä asia erikseen.

Toki ymmärrän että tarkoitat, miten typerää olisi ajatella yksittäisen lämpöpumpun(vs. rakennuksen kiinteä kaapelointi jne) vaativan moista lisäsuojaustoimea. Juuri siksihän on luottamusta nakertavaa tai peräti vähän sairasta, jos jonkin peruslaitteen valmistaja esittää moisia lisävaatimuksia. Pitäähän sen koneen olla turvallinen ilmankin, jos se on edes auttavan laatuinen. Ei se ole mikään avaruusalus.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
179 325
Viestejä
3 301 451
Jäsenet
59 271
Uusin jäsen
Muffe

Hinta.fi

Ylös Bottom