Kysymyksiä sähkömiehille

Jos kerta johdonsuojille tilaa on ja haluaa ilman lisämuutoksia niin ottaa latausaseman jossa vikuri on valmiina.

Näistä hyviä ehdotuksia suurin osa vaatii normaalit syötön puolen vikikset ja johdonsuojat.

Muutoksia siis keskuksen päähän täytyy tehdä kysymys oli onko erillisestä VVJSK:sta latureiden kanssa hyötyä. Ei asuntopuolen ratkaisut ole ihan kaikista tutuimpia.
 
Nykyisissä EVSE latausasemissa on B tyypin vikavirtasuoja mukana minkä tarvii tasaviralle. A tyyppi pitää itse asentaa.
B-tyypin vikavirtasuoja ja latausasemilta vaadittava yksinkertainen 6mA tasavirtasuojaus ovat eri asia eikä niitä tulisi sekoittaa toisiinsa.

On laitteita joista löytyy täysi A+B tyypin vikavirtasuojaus integroituna kuten vaikka zaptec pro, mutta myös laitteita joissa on pelkkä 6mA DC-suoja jolloin ryhmäjohtoon vaaditaan erillinen A-tyypin vikavirtasuoja.
 
Sain lapsuuden ystävältä käyttämättömiä sähköasennus tarvikkeita. Mukana oli erikoinen voimavirta pistorasia, joka ei ollut tavanomainen viisi napainen vaan neli napainen. Eli tästä puuttuu nolla; 3N + suojamaa. Merkki ja malli on PCE Typ 314. Valmistusmaa näytti olevan Itävalta. Missä tällaisia käytetään?
 
Tuollaista 4-napaista voimapistorasiaa 3P+PE voidaan käyttää esimerkiksi moottorikäytöissä, joihin ei normaalitsi tarvitse nollaa.
 
Norjalainen voimapistotasia on juuri tuollainen 4 piikkinen.

E: niin tosin ne norjalaiset ovat niitä sinisiä koska 230v
Juurikin näin. Osa Norjaa on rakennettu siten, että sähköverkko on maasta erotettu. Ei siis nollaa käytössä ja vaiheiden välinen jännite on 230 Volttia. Uudemmat sähköverkot on toteutettu hieman erilaisella tavalla. Norjalainen tuttava tästä minulle aikoinaan kertoi.
 
Sulake, jossa on liitettynä Kylpyhuoneen lattialämmitys, paloi. Samalla lattialämmityksen termostaatin vikavirtasuojaus laukesi, eli lämmitys meni pois päältä.

Sulake vaihdettu, lattialämmitys kytketty takaisin päälle. Vaan ei lattia lämpene. Termostaatissa on vain merkkivalo indikaattorina, eli päällä kun pitäisi lämmittää ja pois kun saavutettu lämpötila. 3/6 asennossa valo sammuu, sitä korkeampana syttyy päälle, mutta vaikka pistäisi täysille niin ei lämpene, ja termostaattia pienentäessä tuo 3/6 on se jossa valo pimenee.

...eli termostaatti tunnistaa lämpötilan, mutta ei osaa lämmittää. Veikkauksia mikä tuossa hajosi, ja mahtaakohan olla helposti korjattavissa vai meneekö kylpyhuoneremontin suunnitteluksi?

Sulake paloi hetki sen jälkeen kun pistin pesukoneen sähköjohdon seinään - en ollut edes valinnut pesuohjelmaa vielä. Pesukoneelle on toisen sulakkeen päässä oleva seinäpistoke, mutta se on sijoitettu aivan toiseen päähän kylppäriä ja tuossa pistokkeessa (jossa on takana mm. se lattialämmitys) olin käyttänyt sitä jo pari kuukautta ongelmitta.
 
Sulake, jossa on liitettynä Kylpyhuoneen lattialämmitys, paloi. Samalla lattialämmityksen termostaatin vikavirtasuojaus laukesi, eli lämmitys meni pois päältä.

Sulake vaihdettu, lattialämmitys kytketty takaisin päälle. Vaan ei lattia lämpene. Termostaatissa on vain merkkivalo indikaattorina, eli päällä kun pitäisi lämmittää ja pois kun saavutettu lämpötila. 3/6 asennossa valo sammuu, sitä korkeampana syttyy päälle, mutta vaikka pistäisi täysille niin ei lämpene, ja termostaattia pienentäessä tuo 3/6 on se jossa valo pimenee.

...eli termostaatti tunnistaa lämpötilan, mutta ei osaa lämmittää. Veikkauksia mikä tuossa hajosi, ja mahtaakohan olla helposti korjattavissa vai meneekö kylpyhuoneremontin suunnitteluksi?

Sulake paloi hetki sen jälkeen kun pistin pesukoneen sähköjohdon seinään - en ollut edes valinnut pesuohjelmaa vielä. Pesukoneelle on toisen sulakkeen päässä oleva seinäpistoke, mutta se on sijoitettu aivan toiseen päähän kylppäriä ja tuossa pistokkeessa (jossa on takana mm. se lattialämmitys) olin käyttänyt sitä jo pari kuukautta ongelmitta.
Jos lähtenyt termostaatilta tattialämmitykselle lähtevä johto irti?
 
Aatoksissa vaatehuoneen valaistus. Ovellinen sivuvintti, ja sinne kattovalot. Harmittavan usein oli junioreilta jäänyt valot päälle osakkeen vaatehuoneeseen, niin jos tonne uuteen hommaisi liiketunnistimella olevat. Paljonkohan niissä on lepovirta, vai mikä lie tyhjäkäynti? Ja vikaantuukohan ne kuinka, koska perjaatteessa 24/7 päällä? Ne saa savuta yksikseen aika kauan, ennenkuin kukaan huomaa.... (ryhmä on kyllä vikavirrassa, mutta silti)
 
Aatoksissa vaatehuoneen valaistus. Ovellinen sivuvintti, ja sinne kattovalot. Harmittavan usein oli junioreilta jäänyt valot päälle osakkeen vaatehuoneeseen, niin jos tonne uuteen hommaisi liiketunnistimella olevat. Paljonkohan niissä on lepovirta, vai mikä lie tyhjäkäynti? Ja vikaantuukohan ne kuinka, koska perjaatteessa 24/7 päällä? Ne saa savuta yksikseen aika kauan, ennenkuin kukaan huomaa.... (ryhmä on kyllä vikavirrassa, mutta silti)
Saako oveen jonkinlaisen ovikytkimen joka tunnistaa kun ovi avataan tai suljetaan? tuollaisella saa täysin 0-kulutuksisen tyhjäkäynnin tuollaisen komeron valoon. Tai sitten tietty jos on muuten jotain älyvalaistusta joko olemassa tai suunnitteilla niin sieltä puolelta löytyy vaikka minkälaisia ratkaisuja.

Liiketunnistinta en ehkä itse tuollaiseen laittaisi, riippuu tietty vähän millainen tila on. Nuo tavalliset liiketunnistimet kun tuntuu välillä vähän sekoilevan ja sytyttelevän valoja itsestään. Joku läsnäolotunnistimen tyylinen ehkä toimisi jos tuo on oikeasti huone eikä vain komero.

Sinänsä tuollaisen liiketunnistimen tai läsnäolotunnistimen lepovirta on käytännössä olematon, sitä ei kannata edes ajatella.
 
En ajatellut sen enempää asennella älyä tai ovitunnistimia. Se on kuitenkin vaan vaatehuone. Taidan tyytyä normaaleihin plafondeihin, ja oveen hienotunteinen "sammuta valot valopää" - kyltti 😅
 
En ajatellut sen enempää asennella älyä tai ovitunnistimia. Se on kuitenkin vaan vaatehuone. Taidan tyytyä normaaleihin plafondeihin, ja oveen hienotunteinen "muista valot valopää" - kyltti 😅
Jos sielä on tavallinen E27 kantainen lamppu niin osta sellainen polttimo missä on liiketunnistin itsessään. Niitä löytyy sekä infrapunalla toimivia(PIR) ja "tutkalla" toimivia, joista toi infrapuna ehkä toimii vaatehuoneessa paremmin, tutkamalli saattaa syttyä jo kun joku kulkee oven editse. Tuollaisen sähkön kulutus "standby" tilassa lienee jotain mitättömän ja olemattoman välimaastossa, jos se palaessaankin ottaa vaan sen 5-10W, vähän riippuen miten valovoimainen malli on kyseessä...
 
Pelkät johdot vasta kurkkaa reiästä, joten sen kanssa saa valita rauhassa. Sen verran matala katto, ja uppoon ei voi asentaa, joten joku matala led-frisbee lienee sopiva. Mitä nyt sitten hallitus päättäneekin.
 
Sulake, jossa on liitettynä Kylpyhuoneen lattialämmitys, paloi. Samalla lattialämmityksen termostaatin vikavirtasuojaus laukesi, eli lämmitys meni pois päältä.

Sulake vaihdettu, lattialämmitys kytketty takaisin päälle. Vaan ei lattia lämpene. Termostaatissa on vain merkkivalo indikaattorina, eli päällä kun pitäisi lämmittää ja pois kun saavutettu lämpötila. 3/6 asennossa valo sammuu, sitä korkeampana syttyy päälle, mutta vaikka pistäisi täysille niin ei lämpene, ja termostaattia pienentäessä tuo 3/6 on se jossa valo pimenee.

...eli termostaatti tunnistaa lämpötilan, mutta ei osaa lämmittää. Veikkauksia mikä tuossa hajosi, ja mahtaakohan olla helposti korjattavissa vai meneekö kylpyhuoneremontin suunnitteluksi?

Sulake paloi hetki sen jälkeen kun pistin pesukoneen sähköjohdon seinään - en ollut edes valinnut pesuohjelmaa vielä. Pesukoneelle on toisen sulakkeen päässä oleva seinäpistoke, mutta se on sijoitettu aivan toiseen päähän kylppäriä ja tuossa pistokkeessa (jossa on takana mm. se lattialämmitys) olin käyttänyt sitä jo pari kuukautta ongelmitta.
Saattoi termostaatti kyrvähtää, olettaen että kysymyksessä on ns. suorasähköllä oleva lattialämmitys, eikä vesikiertoinen. Noita sähköisten lattialämmitysten termostaatteja hajoilee usein. Eli termarin vaihdolla voit selvitä. Jos et löydä samanlaista termostaattia, joutuu vaihtamaan todennäköisesti myös lämpösensorin, mutta ne on yleensä laitettu putkissa valuun, eli sekin on usein helpohko vaihtaa.

Hyvä kysymys toki on, miksi sulake paloi, ettei lattialämmityksen kaapeli ole oikarissa tai rikki jostain lattian sisältä. Jos tilaat sähkärin vaihtamaan termarin, kannattanee mitata lattian kaapeli samalla.
 
Saattoi termostaatti kyrvähtää, olettaen että kysymyksessä on ns. suorasähköllä oleva lattialämmitys, eikä vesikiertoinen. Noita sähköisten lattialämmitysten termostaatteja hajoilee usein. Eli termarin vaihdolla voit selvitä. Jos et löydä samanlaista termostaattia, joutuu vaihtamaan todennäköisesti myös lämpösensorin, mutta ne on yleensä laitettu putkissa valuun, eli sekin on usein helpohko vaihtaa.

Hyvä kysymys toki on, miksi sulake paloi, ettei lattialämmityksen kaapeli ole oikarissa tai rikki jostain lattian sisältä. Jos tilaat sähkärin vaihtamaan termarin, kannattanee mitata lattian kaapeli samalla.
En äkkiseltään muista, että termostaatin vioittuminen olisi ns. polttanut sulakkeen. Usein alkaa toimimaan epämääräisesti: ääntämään erikoisesti, vilkuttamaan valoja jne.. Veikkaisin, että lämmityskaapelissa jotain häikkää ja vikaantumisen yhteydessä poltti sulakkeen.
 
Hyvä kysymys toki on, miksi sulake paloi, ettei lattialämmityksen kaapeli ole oikarissa tai rikki jostain lattian sisältä. Jos tilaat sähkärin vaihtamaan termarin, kannattanee mitata lattian kaapeli samalla.

Joo, sähkäri saanee hoitaa tämän homman, pitää vielä ensin selvitellä onko tämä taloyhtiön, tai taloyhtiön huoltoyhtiön, vai osakkaan asiaa.

Itsellä olisi ensimmäinen epäilys, että tuli jonkinlainen virtapiikki: Tossa on tällä hetkellä saman sulakkeen takana lattialämmitys, kylpyhuoneen valaistus ja kaksi yläkerran muuta huonetta, eli aika monta asiaa. Samanaikaisesti oli kytkettynä ainakin työläppärini, ulkoinen näyttö, laturia, sähköpöytä, kylpyhuoneen valot, toisen huoneen kelloradio ja jotain muuta pientä. Tähän päälle menin pistämään sen pyykkikoneen, jolle tosiaan olisi toinenkin pistoke joka on eri sulakkeen takana. Harmillisesti tarkka tilanne ei muistissa, mutta mielestäni joko olin latomassa pyykkikoneeseen tarvikkeita tai valitsemassa pesuohjelmaa.

Vaihtoehdot lienevät siis, että lattialämmitys olisi juuri kytkeytynyt päälle lämmittämään, tullut virtapiikki ja lauennut samalla vikavirtasuojaus ja sulakekaapista sulake, tai sitten että tämä ajankohta oli vaan sattuma että olin hetki sitten iskenyt pesukoneen johdon kiinni, ja nimenomaan lattialämmitys käräytti sulakkeen.

Lattialämmityksen pitäisi nähdäkseni olla ihan sähköllä käyvä, mutta tarkemmat tiedot ovat hatarat, kun tähän on vasta muuttanut, ja asunnon paperit ovat muutostöiden ja remonttien osalta aika olemattomat. Sen verran tiedän, että kylpyhuone (ja sitä myöten lattialämmitys) on remontoitu todennäköisesti 2006.
 
Joo, sähkäri saanee hoitaa tämän homman, pitää vielä ensin selvitellä onko tämä taloyhtiön, tai taloyhtiön huoltoyhtiön, vai osakkaan asiaa.

Itsellä olisi ensimmäinen epäilys, että tuli jonkinlainen virtapiikki: Tossa on tällä hetkellä saman sulakkeen takana lattialämmitys, kylpyhuoneen valaistus ja kaksi yläkerran muuta huonetta, eli aika monta asiaa. Samanaikaisesti oli kytkettynä ainakin työläppärini, ulkoinen näyttö, laturia, sähköpöytä, kylpyhuoneen valot, toisen huoneen kelloradio ja jotain muuta pientä. Tähän päälle menin pistämään sen pyykkikoneen, jolle tosiaan olisi toinenkin pistoke joka on eri sulakkeen takana. Harmillisesti tarkka tilanne ei muistissa, mutta mielestäni joko olin latomassa pyykkikoneeseen tarvikkeita tai valitsemassa pesuohjelmaa.

Vaihtoehdot lienevät siis, että lattialämmitys olisi juuri kytkeytynyt päälle lämmittämään, tullut virtapiikki ja lauennut samalla vikavirtasuojaus ja sulakekaapista sulake, tai sitten että tämä ajankohta oli vaan sattuma että olin hetki sitten iskenyt pesukoneen johdon kiinni, ja nimenomaan lattialämmitys käräytti sulakkeen.

Lattialämmityksen pitäisi nähdäkseni olla ihan sähköllä käyvä, mutta tarkemmat tiedot ovat hatarat, kun tähän on vasta muuttanut, ja asunnon paperit ovat muutostöiden ja remonttien osalta aika olemattomat. Sen verran tiedän, että kylpyhuone (ja sitä myöten lattialämmitys) on remontoitu todennäköisesti 2006.
Oliko niin, että lattialämmitys ei enää lämmitä ollenkaan?
 
Pitäisi omakotitaloon lisätä 11 kW latausasema. Näköjään standardit vaativat lataukselle oman ryhmän. Tonttikeskuksessa tilaa vähän naftisti eikä valmiita varalähtöjä, 3 moduulin verran olisi varaa lisätä ilman muita uudelleen järjestelyä.
Oisko tästä kuvaa?
 
Oisko tästä kuvaa?

Onhan tästä, tuossa ylärivissä olisi siis 3 moduulin verran tyhjää. Ylärivissä VVSK on keskuksen pistorasioita ja ylärivin oikean reunan johdonsuojien, jotka syöttävät piharakennusta. Ylhäällä keskellä 3-vaihetta, jotka syöttävät autotallia. Alarivissä 3-vaihetta keskuksen sisäisille pistorasioille, 1 vapaana ja VVSK autotallin syötössä.

IMG_1700.jpeg
 
Onhan tästä, tuossa ylärivissä olisi siis 3 moduulin verran tyhjää. Ylärivissä VVSK on keskuksen pistorasioita ja ylärivin oikean reunan johdonsuojien, jotka syöttävät piharakennusta. Ylhäällä keskellä 3-vaihetta, jotka syöttävät autotallia. Alarivissä 3-vaihetta keskuksen sisäisille pistorasioille, 1 vapaana ja VVSK autotallin syötössä.

Jäin miettimään että mikä standardi vaatii latausasemalle oman VVSK. Taloyhtiöissä sen ymmärtää koska siellä jos monta syöttöä katkeaa kun yhden laturin VVSK laukeaa niin tulee helposti härdelli. Jos sulla on okt ja autotallille on VVSK niin ei se vikavirtansuojan henkilösuojaus ominaisuutta pitäisi heikentää vaikka saman kautta ottaa latausasemalle syötön. Tietenkin pitää varmistaa että kaikki komponentit koko ketjussa kestää mahdolliset maksimi virrat sekä että A-tyypin VVSK riittää latausasemalle jos sellainen on ennestään. Tuo sinun autotallin VVSK näyttää olevan nimellisvirralta 25A.

Tuossa sinun tapauksessa taitaa olla ainakin kaksi vaihtoehtoa. Yksi on että jakaa VVSK autotallin ja latausaseman kanssa jos sähkärin sen suostuu tekemään tai sitten jos autotallissa ei tarvitse kolmivaihe syöttöä niin ottaa yhden sulakkeen autotallilta pois niin saa 4 moduulia vapaaksi ja hommaa sellaisen yhdistelmän johdonsuoja + VVSK joka on 4 moduulia leveä joka tännekkin jo linkattiin.
 
Jäin miettimään että mikä standardi vaatii latausasemalle oman VVSK. Taloyhtiöissä sen ymmärtää koska siellä jos monta syöttöä katkeaa kun yhden laturin VVSK laukeaa niin tulee helposti härdelli. Jos sulla on okt ja autotallille on VVSK niin ei se vikavirtansuojan henkilösuojaus ominaisuutta pitäisi heikentää vaikka saman kautta ottaa latausasemalle syötön. Tietenkin pitää varmistaa että kaikki komponentit koko ketjussa kestää mahdolliset maksimi virrat sekä että A-tyypin VVSK riittää latausasemalle jos sellainen on ennestään. Tuo sinun autotallin VVSK näyttää olevan nimellisvirralta 25A.

Tuossa sinun tapauksessa taitaa olla ainakin kaksi vaihtoehtoa. Yksi on että jakaa VVSK autotallin ja latausaseman kanssa jos sähkärin sen suostuu tekemään tai sitten jos autotallissa ei tarvitse kolmivaihe syöttöä niin ottaa yhden sulakkeen autotallilta pois niin saa 4 moduulia vapaaksi ja hommaa sellaisen yhdistelmän johdonsuoja + VVSK joka on 4 moduulia leveä joka tännekkin jo linkattiin.

Oma VVSK:ta ei standardi vaadi mutta oman ryhmän latauspiirille. Epätietoisuuden vuoksi kysyinkin olisiko myös omasta vikavirrasta hyötyä muiden kokemusten perusteella.

Tilaa keskukseen saisi vaihtamalla autotallin VVSK:n ja johdonsuojien tilalle VVJSK. Veisi saman 4 moduulia ja saisi tohon alariviin, sen myötä ylärivissä olisi 6 moduulin verran tilaa ja siihen saisi oman VVJSK:n latausta varten. Huonot puolet tässä on oikeastaan VVJSK:n hinta. Halvempi vaihtoehto johdotella uusiksi keskuksen sisällä ja laittaa tuon autotallin VVSK:n taakse sekä autotallin nykyinen 3-v syöttö ja tyhjät paikat riittäisi 3-v johdonsuoja lisäämiselle. Tässä huonona keskukseen ei jää yhtään tyhjää paikkaa mihin voisi halutessaan lisätä kuormanohjausta.

Muutokset voisin periaatteessa tehdä itsekkin mutta ehkä mukavampi pyytää sivutoimiyrittäjänä toimivaa kolleegaa tekemään ihan kuitin kanssa.
 
Hei,
Tarkoitus olis aloittaa rakentaa omakotitaloa itselle ja mietin että asentaisin sinne sähköt. (Tarkastuksesta vastaisi tuttu, jolla S1 pätevyys).
Itellä löytyy sähköasentajan koulutus ja yli 10v kokemus sähköasentajan töistä teollisuudesta.
Tukesin sivuilla lukee: Sähköasentajana saat tehdä oman tai lähisukulaisesi hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähköasennustyöt, kun haet henkilöarviointilaitokselta (Seti OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä) kelpoisuustodistuksen.

Lähinnä mietityttää tuo kelpoisuustodistus, jossa vaaditaan työkokemuksena ''Edellä mainitun sähkötyökokemuksen tulee olla kiinteistöjen sähköverkkojen rakentamiseen perehdyttävistä tehtävistä ja se osoitetaan työnantajan antamalla työtodistuksella.''
Olen toiminut oikeastaan vain teollisuudessa, joten saakohan näillä kokemuksilla tuota kelpoisuustodistusta? Ei huvittaisi turhaa maksaa 400e jos tulee hylkyä.
 
Hei,
Tarkoitus olis aloittaa rakentaa omakotitaloa itselle ja mietin että asentaisin sinne sähköt. (Tarkastuksesta vastaisi tuttu, jolla S1 pätevyys).
Itellä löytyy sähköasentajan koulutus ja yli 10v kokemus sähköasentajan töistä teollisuudesta.
Tukesin sivuilla lukee: Sähköasentajana saat tehdä oman tai lähisukulaisesi hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähköasennustyöt, kun haet henkilöarviointilaitokselta (Seti OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä) kelpoisuustodistuksen.

Lähinnä mietityttää tuo kelpoisuustodistus, jossa vaaditaan työkokemuksena ''Edellä mainitun sähkötyökokemuksen tulee olla kiinteistöjen sähköverkkojen rakentamiseen perehdyttävistä tehtävistä ja se osoitetaan työnantajan antamalla työtodistuksella.''
Olen toiminut oikeastaan vain teollisuudessa, joten saakohan näillä kokemuksilla tuota kelpoisuustodistusta? Ei huvittaisi turhaa maksaa 400e jos tulee hylkyä.
Jos saat kerran jonkun s1 kaverin kuittaamaan tuon, niin ei tarvitse maksaa setin suojelurahaa
 
Hei,
Tarkoitus olis aloittaa rakentaa omakotitaloa itselle ja mietin että asentaisin sinne sähköt. (Tarkastuksesta vastaisi tuttu, jolla S1 pätevyys).
Itellä löytyy sähköasentajan koulutus ja yli 10v kokemus sähköasentajan töistä teollisuudesta.
Tukesin sivuilla lukee: Sähköasentajana saat tehdä oman tai lähisukulaisesi hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähköasennustyöt, kun haet henkilöarviointilaitokselta (Seti OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä) kelpoisuustodistuksen.

Lähinnä mietityttää tuo kelpoisuustodistus, jossa vaaditaan työkokemuksena ''Edellä mainitun sähkötyökokemuksen tulee olla kiinteistöjen sähköverkkojen rakentamiseen perehdyttävistä tehtävistä ja se osoitetaan työnantajan antamalla työtodistuksella.''
Olen toiminut oikeastaan vain teollisuudessa, joten saakohan näillä kokemuksilla tuota kelpoisuustodistusta? Ei huvittaisi turhaa maksaa 400e jos tulee hylkyä.
Uskoisin että onnistuu. Jos haluat varmistua niin pistä viestiä Tukesille avaa taustasi ja kysy millaista kokemusta vaativat. Kun vastaavat vaatimukset, niin copy-pasteta ne hakemuksen työkokemuskohtaan. MUTTA, tuolla todistuksellahan ei saa tehdä täysin itse hommia, vaan asennukset pitää tarkastuttaa käyttöönoton jälkeen muistaakseni puolen vuoden sisään jollain Tukesin hyväksymällä virkavastuun alaisella sähkötöiden valtuutetulla tarkastajalla (pelkkä S1 ei riitä). Ala tuntien tuo kuulostaa sellaiselta hahmolta, että tarkastuksesta on todennäköisesti mahdoton päästä läpi purkamatta puolta taloa, kun jo perus pätevöityneet sähköasentajatkin nostavat itsensä kolmannen virallisen jumalammatin harjoittajaksi kirurgien ja arkkitehtien rinnalle.
 
Viimeksi muokattu:
Halvempi vaihtoehto johdotella uusiksi keskuksen sisällä ja laittaa tuon autotallin VVSK:n taakse sekä autotallin nykyinen 3-v syöttö ja tyhjät paikat riittäisi 3-v johdonsuoja lisäämiselle.
Kannattaa samalla vaihtaa 40A VVSK varuilta ja sen syötöt paksumpiin jos mitoitettu 16A. Voihan siinä käydä että autotallissa hitsailet samalla kun sähköauto lataa. Siitä sitten jakaa autotallin ja latausaseman ryhmät.
 
Kannattaa samalla vaihtaa 40A VVSK varuilta ja sen syötöt paksumpiin jos mitoitettu 16A. Voihan siinä käydä että autotallissa hitsailet samalla kun sähköauto lataa. Siitä sitten jakaa autotallin ja latausaseman ryhmät.
Mitä turhaa kun voi laturille tehä oman VVSK boxin jos ei mahdu kaappiin.
 
Saikos autotallissa muuten tehdä tulitöitä? ;)
Aivan. Tarkoitin tietenkin, jos autotallin voimavirtapistokkeesta ottaa virran ulos hitsauslaitteelle. 😁
Mitä turhaa kun voi laturille tehä oman VVSK boxin jos ei mahdu kaappiin.
Tämä voisi olla kanssa, jos AP ostaisi vaikka puuilon perus "mökkikeskuksen" ja sinne koko roska sähköauton VVSK ja johdonsuojat.
 
Olohuoneen yksi kolmesta shelly dimmeristä on ollut reilun viikon offline tilassa eikä kyseisen valaisinryhmän ohjaus toimi enää painikkestakaan. Onko laitteelle tehtävissä mitään "etänä" painikkeesta tai apin kautta?
 
Uskoisin että onnistuu. Jos haluat varmistua niin pistä viestiä Tukesille avaa taustasi ja kysy millaista kokemusta vaativat. Kun vastaavat vaatimukset, niin copy-pasteta ne hakemuksen työkokemuskohtaan. MUTTA, tuolla todistuksellahan ei saa tehdä täysin itse hommia, vaan asennukset pitää tarkastuttaa käyttöönoton jälkeen muistaakseni puolen vuoden sisään jollain Tukesin hyväksymällä virkavastuun alaisella sähkötöiden valtuutetulla tarkastajalla (pelkkä S1 ei riitä). Ala tuntien tuo kuulostaa sellaiselta hahmolta, että tarkastuksesta on todennäköisesti mahdoton päästä läpi purkamatta puolta taloa, kun jo perus pätevöityneet sähköasentajatkin nostavat itsensä kolmannen virallisen jumalammatin harjoittajaksi kirurgien ja arkkitehtien rinnalle.
Ei tarvi teetättää varmennustarkastusta jos pääsulakkeiden koko on maksimissaan 3x35A, käyttöönottopöytäkirja riittää joka on pätevyyden omaavan henkilön tai yrityksen allekirjoittama.
 
Ei tarvi teetättää varmennustarkastusta jos pääsulakkeiden koko on maksimissaan 3x35A, käyttöönottopöytäkirja riittää joka on pätevyyden omaavan henkilön tai yrityksen allekirjoittama.
Tukesin sivuilta lainattu:

Kelpoisuustodistuksella sinä voit tehdä sähkötyöt omaan tai lähisukulaisen hallinnassa olevaan asuntoon tai asuinrakennukseen. Lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia, vanhempia tai isovanhempia.

Tällaiselle sähköasennus- ja korjaustyölle PITÄÄ AINA valtuutetun tarkastajan tai laitoksen tehdä varmennustarkastus, jollei kyse ole vähäisestä sähkötyöstä. Vähäisenä sähkötyönä, jolle varmennustarkastusta ei tarvitse teettää, voidaan pitää työtä, josta ei valtioneuvoston asetuksen (1434/2016) 5 §:n mukaan tarvitse tehdä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa. Myöskin vähäisen sähkötyön tekijällä on oltava kelpoisuustodistus.
 
Ei tarvi teetättää varmennustarkastusta jos pääsulakkeiden koko on maksimissaan 3x35A, käyttöönottopöytäkirja riittää joka on pätevyyden omaavan henkilön tai yrityksen allekirjoittama.
Väärin. Varmennustarkastus pitää teettää, jos tekee omakotitalon sähköt kelpoisuustodistuksella. (Sähköturvallisuuslain luku 4, pykälä 56 ja kohta 5)

Tässä kyseessä oli uuden omakotitalon rakentaminen, jonka sähköistämistä ei oikein voi tulkita ns. vähäiseksi työksi.
 
Tukesin sivuilta lainattu:

Kelpoisuustodistuksella sinä voit tehdä sähkötyöt omaan tai lähisukulaisen hallinnassa olevaan asuntoon tai asuinrakennukseen. Lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia, vanhempia tai isovanhempia.

Tällaiselle sähköasennus- ja korjaustyölle PITÄÄ AINA valtuutetun tarkastajan tai laitoksen tehdä varmennustarkastus, jollei kyse ole vähäisestä sähkötyöstä. Vähäisenä sähkötyönä, jolle varmennustarkastusta ei tarvitse teettää, voidaan pitää työtä, josta ei valtioneuvoston asetuksen (1434/2016) 5 §:n mukaan tarvitse tehdä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa. Myöskin vähäisen sähkötyön tekijällä on oltava kelpoisuustodistus.
Väärin. Varmennustarkastus pitää teettää, jos tekee omakotitalon sähköt kelpoisuustodistuksella. (Sähköturvallisuuslain luku 4, pykälä 56 ja kohta 5)

Tässä kyseessä oli uuden omakotitalon rakentaminen, jonka sähköistämistä ei oikein voi tulkita ns. vähäiseksi työksi.
Lukekaahan se viesti ennenkuin kommentoitte. Vastaatte minulle vaikka puhutte eri asiasta. Alkuperäinen kyselijä nimenomaan sanoi että pätevyydet omaava tuttu tekisi tarkastuksen, oletan että tarkoittaa nimenomaan käyttöönottopöytäkirjaa.
Ei tarvi teetättää varmennustarkastusta jos pääsulakkeiden koko on maksimissaan 3x35A, käyttöönottopöytäkirja riittää joka on pätevyyden omaavan henkilön tai yrityksen allekirjoittama.
 
Ei riitä että pätevyyden omaavan tuttu tekee tarkastuksen, jos hän ei tee myös kytkentöjä. Jos asennukset/kytkennät tekee kelpoisuustodistuksella, niin sitten tarvitaan tuo virallinen sähkötöiden tarkastajan hoitamaan varmennustarkastus - joka siis tarvitaan koska rakennukselle ei saa käyttöönottolupaa ilman sähkötöiden käyttöönottopöytäkirjaa. Ja tuo on ihan yksiselitteisesti sanottu Tukesin sivuilla.
 
Ei riitä että pätevyyden omaavan tuttu tekee tarkastuksen, jos hän ei tee myös kytkentöjä. Jos asennukset/kytkennät tekee kelpoisuustodistuksella, niin sitten tarvitaan tuo virallinen sähkötöiden tarkastajan hoitamaan varmennustarkastus - joka siis tarvitaan koska rakennukselle ei saa käyttöönottolupaa ilman sähkötöiden käyttöönottopöytäkirjaa. Ja tuo on ihan yksiselitteisesti sanottu Tukesin sivuilla.
Riittää, eihän firmoissakaan kaikilla ole pätevyyksiä pelkästään sähkötöiden johtajalta vaaditaan. Ei se yksin tee kaikkia kytkentöjä. Samalla tavalla se pätevyyksien omaava allekirjoituksellaan vakuuttaa ne kytkennät oikein tehdyiksi oli ne sitten tosiasiassa tehnyt kuka tahansa.
 
Ei riitä että pätevyyden omaavan tuttu tekee tarkastuksen, jos hän ei tee myös kytkentöjä. Jos asennukset/kytkennät tekee kelpoisuustodistuksella, niin sitten tarvitaan tuo virallinen sähkötöiden tarkastajan hoitamaan varmennustarkastus - joka siis tarvitaan koska rakennukselle ei saa käyttöönottolupaa ilman sähkötöiden käyttöönottopöytäkirjaa. Ja tuo on ihan yksiselitteisesti sanottu Tukesin sivuilla.
Eipä sitä kukaan todellisuudessa tiedä kenen tekemät ne on, kun virallinen paperi on ainut mikä ketään yleensä kiinnosta. Tuolla logiikalla kaikki rakennustyömaat olisi laittomia, kun ei niissä kukaan pätevyydet omaava yleensä ole niitä asennuksia tekemässä.
 
Ero on lähinnä se että kenen vastuulla asennukset on -kelpoisuustodistuksella vastuu itsellä ja jos luvat omaava kaveri nimensä paperiin laittaa niin sitten hänellä.
 
Riittää, eihän firmoissakaan kaikilla ole pätevyyksiä pelkästään sähkötöiden johtajalta vaaditaan. Ei se yksin tee kaikkia kytkentöjä. Samalla tavalla se pätevyyksien omaava allekirjoituksellaan vakuuttaa ne kytkennät oikein tehdyiksi oli ne sitten tosiasiassa tehnyt kuka tahansa.
Tulkitseppa mulle vielä mitä tämä mielestäsi tarkoittaa, sitten lopetan kun ei jaksa vääntää tämän enempää itsestäänselvyyksistä (linkin takaa voi kurkata riittäkö pelkkä S1 tuon varmennustarkastuksen suorittamiseen):

Tällaiselle sähköasennus- ja korjaustyölle PITÄÄ AINA valtuutetun tarkastajan tai laitoksen tehdä varmennustarkastus, jollei kyse ole vähäisestä sähkötyöstä. Vähäisenä sähkötyönä, jolle varmennustarkastusta ei tarvitse teettää, voidaan pitää työtä, josta ei valtioneuvoston asetuksen (1434/2016) 5 §:n mukaan tarvitse tehdä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa.

Edit: lainaus löytyy täältä Kelpoisuustodistus - SETI - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy
 
Viimeksi muokattu:
Tulkitseppa mulle vielä mitä tämä mielestäsi tarkoittaa, sitten lopetan kun ei jaksa vääntää tämän enempää itsestäänselvyyksistä (linkin takaa voi kurkata riittäkö pelkkä S1 tuon varmennustarkastuksen suorittamiseen):

Tällaiselle sähköasennus- ja korjaustyölle PITÄÄ AINA valtuutetun tarkastajan tai laitoksen tehdä varmennustarkastus, jollei kyse ole vähäisestä sähkötyöstä. Vähäisenä sähkötyönä, jolle varmennustarkastusta ei tarvitse teettää, voidaan pitää työtä, josta ei valtioneuvoston asetuksen (1434/2016) 5 §:n mukaan tarvitse tehdä käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa.

Edit: lainaus löytyy täältä Kelpoisuustodistus - SETI - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy
Puhutaan taas eri asioista, sinä varmennustarkastuksesta, minä käyttöönottotarkastuksesta. Varmennustarkastusta ei tarvitse tehdä. Käyttöönottotarkastus tarvii. Tukesilta löytyy myös tästä tieto. Sähköasennusten käyttöönottovaiheen tarkastukset - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
Käyttöönottotarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö.
Pätevyyksillä S1 ja S2 voi tehdä omakotitalon käyttöönottotarkastuksen.
Paritaloa suurempien asuinrakennusten sähkölaitteistoille ja muille pääsulakkeiltaan yli 35A:n sähkölaitteistoille (laitteistoluokat 1, 2 ja 3) pitää käyttöönottotarkastuksen lisäksi teettää varmennustarkastus.
Max. 3x35A pääsulakkeet omakotitalossa ei vaadi varmennustarkastusta.

Toivottavasti tämä selvensi asiaa. En halua että alkuperäinen kyselijä luulee että hänen tarvisi tehdä varmennustarkastuskin. Toki kyllä alalla pitkään työskennelleillä yleensä kontaktit on niitäkin suorittaviin tahoihin.
Unohtaa koko kelpoisuustodistuksen, tekee sähkötyöt itte, S1 ammattihenkilö käy tekasemassa käyttöönottopöytäkirjan. Case closed. Ihan vitsi toi koko kelpoisuustodistus.

Edit. @rasseh Itseasiassa kannattaisi koittaa hakea suoraan tuo S2 itselle sun yli 10vuoden kokemuksella se nyt on lähinnä siitä kiinni että suostuuko työnantaja kirjottaan sellasen työtodistuksen joka kelpaa virkakyösteille. Kannattaa omalta sähkötöiden johtajalta kysellä onnistuisko. Sitten ei olisi mitään estettä tehä koko hommaa vaan itse. Ehkä jopa neuvotella työnantaja maksamaan tuo pätevyys.
 
Viimeksi muokattu:
Edit. @rasseh Itseasiassa kannattaisi koittaa hakea suoraan tuo S2 itselle sun yli 10vuoden kokemuksella se nyt on lähinnä siitä kiinni että suostuuko työnantaja kirjottaan sellasen työtodistuksen joka kelpaa virkakyösteille. Kannattaa omalta sähkötöiden johtajalta kysellä onnistuisko. Sitten ei olisi mitään estettä tehä koko hommaa vaan itse. Ehkä jopa neuvotella työnantaja maksamaan tuo pätevyys.
S2 lupien haku ei onnistu pelkän työtodistuksen perusteella, pitää olla suoritettuna myös sähköturvallisuustutkinto.
Nykyään tuo on mahdollista suoritttaa verkossa eTentti-oppimisympäristössä
Tämän lisäksi pitää todellakin saada työnantajalta "oikeanlainen" työtodistus, jotta S2 lupa heltiää.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 573
Viestejä
4 748 317
Jäsenet
77 335
Uusin jäsen
fuk

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom