Kysymyksiä sähkömiehille

[ississ]

2000-luvun alun kämppä ja kuvan mukaisia pistorasioita. Mikä noissa vasemman puoleisissa on idea kun ovat tuolla tavalla koholla? Ärsyttävästi juuri huonekalun jalan kohdalla. Voiko tuohon vaihtaa kuinka helposti matalamman? Voiko vaihtaa pelkän kannen vai pitääkö vaihtaa koko roska?

Meillä on myös noita. Muistaakseni tuo vasen on koholla siksi että nuo mahtuvat yhteensä kahteen vierekkäiseen rasiaan. Jos haluaa matalan niin pitää vaihtaa tilalle yksittäinen jolloin taitaa tulla myös 2 erillistä peitelevyä.
Se toinen rasia on siis vasemmanpuoleisten keskellä seinässä

 

[djmake]

Meillä on myös noita. Muistaakseni tuo vasen on koholla siksi että nuo mahtuvat yhteensä kahteen vierekkäiseen rasiaan. Jos haluaa matalan niin pitää vaihtaa tilalle yksittäinen jolloin taitaa tulla myös 2 erillistä peitelevyä.
Se toinen rasia on siis vasemmanpuoleisten keskellä seinässä

Tässähän se vastaus onkin. Eli kojerasian koko tulee vastaan kaksiosaisen kanssa eikä onnistu yhtä matalana vs yksiosainen.
Toki tuon toisen voi vaihtaa yksiosaiseen jos sillä pärjää. Remonttirasialla taas lisää kolmannen tuohon jatkoksi jos tarvetta on enemmän.

Ja peitelevy riippuu sarjasta mutta varsin yleistä ABB:n Jussia saa melkein millaisella yhdistelmällä tahansa.

Voiko tuohon vaihtaa kuinka helposti matalamman? Voiko vaihtaa pelkän kannen vai pitääkö vaihtaa koko roska?

Sähkärin hommiahan tuokin on mutta heikkoa on ketään saada noin pienen asian vuoksi. Mutta voi ja varsin helposti. Pelkkä kansi ei riitä vaan myös runko on vaihdettava yksiosaiseen. Samalla menee peitelevy uusiksi.
Jos kovinkin tarkalla on, saa tuon yhdistelmän toisen kätiseksi. Ja jos tarvetta ei ole kaikille, voi toki toisen tilalle laittaa pelkän peitelevyn.

 

[Benji]

Sähkärin hommiahan tuokin on mutta heikkoa on ketään saada noin pienen asian vuoksi. Mutta voi ja varsin helposti. Pelkkä kansi ei riitä vaan myös runko on vaihdettava yksiosaiseen. Samalla menee peitelevy uusiksi.
Jos kovinkin tarkalla on, saa tuon yhdistelmän toisen kätiseksi. Ja jos tarvetta ei ole kaikille, voi toki toisen tilalle laittaa pelkän peitelevyn.

osaatko antaa linkkejä esimerkkiosista mitä pitäisi hankkia, jotta tuon saisi toteutettua?

 

[NikokiN]

2kpl yksiosainen uppopistorasia ja näille kehys.

Peitelevy Jussi 2-osainen

Pistorasia Jussi 1-osainen SCHUKO KL JL

Edit, periaatteessa yksi yksioainen on jo valmiina, entinen käy ihan hyvin jos ei halua vaihtaa.

 

[Benji]

Itse asiassa kokonaisuus onkin tämä. Eli tuo pistorasia, lienee sama, mutta peitelevy eri?
Kuvasta näkee miten tuo huonekalun jalka juuri toisen rasian päällä. Tosin tuossa taitaa käydä sitten niin, että jäljelle jää vain yksi sähköpistorasia käyttöön.

 

[NikokiN]

Peitelevyksi otat reikien mukaan eli 4-osaisen. Ja kuten yllä mainittiin, näitä löytyy vaikka minkälaista sorttia, puhumattakaan eri valmistajista.

 

[Benji]

Peitelevyksi otat reikien mukaan eli 4-osaisen. Ja kuten yllä mainittiin, näitä löytyy vaikka minkälaista sorttia, puhumattakaan eri valmistajista.

ok. pitää vain katsoa, että kokonaisleveys on sama, tai riittävä..
minkäslaisilla holkeilla eristetään jäljelle jäävät karvat? Vai jääkö sinne jotain johtimia kun rasioiden määrä putoaa 2->1?

 

[ississ]

ok. pitää vain katsoa, että kokonaisleveys on sama, tai riittävä..
minkäslaisilla holkeilla eristetään jäljelle jäävät karvat? Vai jääkö sinne jotain johtimia kun rasioiden määrä putoaa 2->1?

Siellä on vain 1 rasia jossa 2 paikkaa. Ei ylimääräisiä johtoja

 

[Larmatin]

Saako terassin alavasoihin laittaa 3×2.5mmj piuhan suoraan kii eli se tulee olee sateessa ja kylpytynnyrin alla eli kosteeta välillä on. Matkaa maahan on metri että muu ei rasita kuin vesi vai pitääkö se olla jossain suojaputkessa?

 

[Pakana]

Saako terassin alavasoihin laittaa 3×2.5mmj piuhan suoraan kii eli se tulee olee sateessa ja kylpytynnyrin alla eli kosteeta välillä on. Matkaa maahan on metri että muu ei rasita kuin vesi vai pitääkö se olla jossain suojaputkessa?

Saa laittaa.

 

[atteasd]

Olisi haaveena saada hallintaan asunnon valoja, joita ei voi vaihtaa älylamppuihin.
Kattelin Shellyn katkaisimen taakse asennettavia kytkimiä, mutta 1L näytti poistuneen markkinoilta (ja ilmeisesti niiden bypassit kärähtelee usein).
Sonoff ilmeisesti kyhää vastaavia nimellä SONOFF ZBMINIL2 Zigbee Smart Switch (eikä vaadi bypassia jos kuormitus alle 20W?)

Oma ymmärrys sähköasennuksista rajallinen ja asennukset tulee toki suorittamaan sähköukko. Epäselvää on onko omissa kytkimissä neutral (N, nolla?), niin voisi päättää mitä purkkeja tilaan etupeltoon.
Kysymys sähkö-osaajille: Ruskea L on sisääntuleva sähkö ja sen alla oleva musta johto on ulospäin lampulle menevä sähkö? Onkohan tuo harmaa piuha X:ään täysin turha ja jätetty mahdolliseen jatkamiseen?
Eli näin ollen esim. tässä kytkimessä ei ole neutralia? Varmaan pitää käydä jokainen kytkin erikseen läpi onko siellä vastaavalla tavalla toteutettu.

Spoileri: Kuvat

 

[FisgeBulla]

Olisi haaveena saada hallintaan asunnon valoja, joita ei voi vaihtaa älylamppuihin.
Kattelin Shellyn katkaisimen taakse asennettavia kytkimiä, mutta 1L näytti poistuneen markkinoilta (ja ilmeisesti niiden bypassit kärähtelee usein).
Sonoff ilmeisesti kyhää vastaavia nimellä SONOFF ZBMINIL2 Zigbee Smart Switch (eikä vaadi bypassia jos kuormitus alle 20W?)

Oma ymmärrys sähköasennuksista rajallinen ja asennukset tulee toki suorittamaan sähköukko. Epäselvää on onko omissa kytkimissä neutral (N, nolla?), niin voisi päättää mitä purkkeja tilaan etupeltoon.
Kysymys sähkö-osaajille: Ruskea L on sisääntuleva sähkö ja sen alla oleva musta johto on ulospäin lampulle menevä sähkö? Onkohan tuo harmaa piuha X:ään täysin turha ja jätetty mahdolliseen jatkamiseen?
Eli näin ollen esim. tässä kytkimessä ei ole neutralia? Varmaan pitää käydä jokainen kytkin erikseen läpi onko siellä vastaavalla tavalla toteutettu.

Spoileri: Kuvat

Ihan normaali kruunukytkin, eikä tuossa harmaata ole X:ään kytketty. Ei ole nollaa ainakaan noissa piuhoissa, luultavasti tarvitsee vetää erikseen jokaiseen.

 

[atteasd]

Ihan normaali kruunukytkin, eikä tuossa harmaata ole X:ään kytketty. Ei ole nollaa ainakaan noissa piuhoissa, luultavasti tarvitsee vetää erikseen jokaiseen.

Aah noi X:t päättyisi nimenomaan yläriviin.
Joo tossa Sonoffin purkissa nimenomaan ominaisuutena ettei tartte nollaa

Kiitos vastauksesta!

 

[Trans-Late]

Olisi haaveena saada hallintaan asunnon valoja, joita ei voi vaihtaa älylamppuihin.
Kattelin Shellyn katkaisimen taakse asennettavia kytkimiä, mutta 1L näytti poistuneen markkinoilta (ja ilmeisesti niiden bypassit kärähtelee usein).
Sonoff ilmeisesti kyhää vastaavia nimellä SONOFF ZBMINIL2 Zigbee Smart Switch (eikä vaadi bypassia jos kuormitus alle 20W?)

Oma ymmärrys sähköasennuksista rajallinen ja asennukset tulee toki suorittamaan sähköukko. Epäselvää on onko omissa kytkimissä neutral (N, nolla?), niin voisi päättää mitä purkkeja tilaan etupeltoon.
Kysymys sähkö-osaajille: Ruskea L on sisääntuleva sähkö ja sen alla oleva musta johto on ulospäin lampulle menevä sähkö? Onkohan tuo harmaa piuha X:ään täysin turha ja jätetty mahdolliseen jatkamiseen?
Eli näin ollen esim. tässä kytkimessä ei ole neutralia? Varmaan pitää käydä jokainen kytkin erikseen läpi onko siellä vastaavalla tavalla toteutettu.

Spoileri: Kuvat

Jos nollan tarvii joskus, niin kruunukytkennän voi poistaa, sillä ei tee mitään, ja ylimääräisestä johtimesta voi teipata nolla.

 

[Oksa]

Mulla on keskellä pihaa näkyvällä paikalla perinteinen auton lämmitystolppa (metallinen tolppa + kotelo luukulla) joka on mielestäni todella ruma. En tarvitse ajastinta mutta tarvitsen kyseisessä kohdassa pistorasiaa joka kuitenkin on taivasalla täysin säiden armoilla. Onko tuon tilalle helposti vaihdettavissa nätimpää säänkestävää ratkaisua?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mulla on keskellä pihaa näkyvällä paikalla perinteinen auton lämmitystolppa (metallinen tolppa + kotelo luukulla) joka on mielestäni todella ruma. En tarvitse ajastinta mutta tarvitsen kyseisessä kohdassa pistorasiaa joka kuitenkin on taivasalla täysin säiden armoilla. Onko tuon tilalle helposti vaihdettavissa nätimpää säänkestävää ratkaisua?

Laita Googlen kuvahakuun pistorasiatolppa niin löydät erilaisia ratkaisuja.

 

[Oksa]

Laita Googlen kuvahakuun pistorasiatolppa niin löydät erilaisia ratkaisuja.

Kiitos, olikin liian yksinkertaista.

 

[zamkos]

Menee enemmän Tele-puolen kysymykseksi. Mutta, melkein pari vuosikymmentä näitä ja edeltäneitä foorumeita anonyymina surffanneena, päätin rekisteröityä ja kysyä.

Muutama vuosi sitten rakensin talon ja kotijakamossa jäi TV-antennityöt viimeistelemättä, kun päätin jäädä odottamaan valokuitua ja kaapeli-tv kytkentää. Valokuitupäivät alkavat olemaan käsillä, kun kuitumuunnin (Genexis XG6846B) käytiin viime viikolla asentamassa. Siihen on tulossa CATV-103 mediamuunnin tuoden F-liittimen, ja Telialta varmistettu kaapeli tv onnistuvan kuidun kautta.

Antennirasioita, joille TV-signaali tulisi jakaa, on seitsemän kappaletta ja ovat Lars 3.1 1dB mallia. Kaapelit (AL112) ovat viimeistelemättömänä kerällä ryhmäkeskuksen alla. Pisin kaapeliveto keskukselta rasialle on noin 25 metriä. Yritän nyt kovasti ymmärtää, että mitä tarvitsen kotijakamon viimeistelemiseksi. En millään muista, mitä rakennusaikana suunnittelimme tuohon. Tarvitsenko vahvistimen? Kumpi nyt on oikea: haaroitin vai jaotin? Mitä malleja suosittelisitte?

Kiitokset etukäteen!

 

[Kilkenblad]

Menee enemmän Tele-puolen kysymykseksi. Mutta, melkein pari vuosikymmentä näitä ja edeltäneitä foorumeita anonyymina surffanneena, päätin rekisteröityä ja kysyä.

Muutama vuosi sitten rakensin talon ja kotijakamossa jäi TV-antennityöt viimeistelemättä, kun päätin jäädä odottamaan valokuitua ja kaapeli-tv kytkentää. Valokuitupäivät alkavat olemaan käsillä, kun kuitumuunnin (Genexis XG6846B) käytiin viime viikolla asentamassa. Siihen on tulossa CATV-103 mediamuunnin tuoden F-liittimen, ja Telialta varmistettu kaapeli tv onnistuvan kuidun kautta.

Antennirasioita, joille TV-signaali tulisi jakaa, on seitsemän kappaletta ja ovat Lars 3.1 1dB mallia. Kaapelit (AL112) ovat viimeistelemättömänä kerällä ryhmäkeskuksen alla. Pisin kaapeliveto keskukselta rasialle on noin 25 metriä. Yritän nyt kovasti ymmärtää, että mitä tarvitsen kotijakamon viimeistelemiseksi. En millään muista, mitä rakennusaikana suunnittelimme tuohon. Tarvitsenko vahvistimen? Kumpi nyt on oikea: haaroitin vai jaotin? Mitä malleja suosittelisitte?

Kiitokset etukäteen!

Molemmat toimii, mutta haaroitin suositellumpi. Vahvistimet ovat DVB-T antennivastaanottoa varten joten sellaista ei tässä tapauksessa tarvita.

 

[Perkeles]

Menee enemmän Tele-puolen kysymykseksi. Mutta, melkein pari vuosikymmentä näitä ja edeltäneitä foorumeita anonyymina surffanneena, päätin rekisteröityä ja kysyä.

Muutama vuosi sitten rakensin talon ja kotijakamossa jäi TV-antennityöt viimeistelemättä, kun päätin jäädä odottamaan valokuitua ja kaapeli-tv kytkentää. Valokuitupäivät alkavat olemaan käsillä, kun kuitumuunnin (Genexis XG6846B) käytiin viime viikolla asentamassa. Siihen on tulossa CATV-103 mediamuunnin tuoden F-liittimen, ja Telialta varmistettu kaapeli tv onnistuvan kuidun kautta.

Antennirasioita, joille TV-signaali tulisi jakaa, on seitsemän kappaletta ja ovat Lars 3.1 1dB mallia. Kaapelit (AL112) ovat viimeistelemättömänä kerällä ryhmäkeskuksen alla. Pisin kaapeliveto keskukselta rasialle on noin 25 metriä. Yritän nyt kovasti ymmärtää, että mitä tarvitsen kotijakamon viimeistelemiseksi. En millään muista, mitä rakennusaikana suunnittelimme tuohon. Tarvitsenko vahvistimen? Kumpi nyt on oikea: haaroitin vai jaotin? Mitä malleja suosittelisitte?

Kiitokset etukäteen!

Haaroittimen tarvitset, ei jaotinta. Ja joko puristettavat tai self-install F-liittimet. Kaapeliin kierrettävät ei ole enään sallittuja.

 

[Perkeles]

Molemmat toimii, mutta haaroitin suositellumpi. Vahvistimet ovat DVB-T antennivastaanottoa varten joten sellaista ei tässä tapauksessa tarvita.

On ktv- puolellakin vahvistimia käytössä paljonkin. Mutta ei toki yleensä omakotitalon verkossa. Riippuu toki omakotitalon verkon koosta, joku 1000m2 ja 50 rasiaa vaatii jo väkisin vahvistimen, kun se yleensä noin 80dB kuitupurkin signaali ei riitä siihen että jakaisi riittävän monelle rasialle.

 

[Kilkenblad]

On ktv- puolellakin vahvistimia käytössä paljonkin. Mutta ei toki yleensä omakotitalon verkossa. Riippuu toki omakotitalon verkon koosta, joku 1000m2 ja 50 rasiaa vaatii jo väkisin vahvistimen, kun se yleensä noin 80dB kuitupurkin signaali ei riitä siihen että jakaisi riittävän monelle rasialle.

Jep, tein villin olettaman kun kysyjä puhui talon rakentamisesta että kyseessä olisi omakotitalo eikä kerrostalo. Näin ollen ei siis vahvistinta tarvita. Toki niitä löytyy muualta, mutta sitä ei nyt tässä varmasti haettu.

 

[zamkos]

Kiitokset molemmille - näillä neuvoilla pääsen eteenpäin! Omakotitalo tosiaan kyseessä. DVB-T antenni oli alunperin suunnitelmissa asentaa, ja sitä kautta saattoi tulla idea vahvistimen tarpeesta muististani.

 

[Pakana]

Jos kyseessä on oikea kaapelitv signaali, ei välttämättä tavallisella markettiantennivahvistimella pysty sitä signaalia vahvistamaan, koska sitä vahvistettavaa signaalia on ihan hemmetin paljon enemmän kuin antennivastaanotolla. Tämä siis jos tulee tilanne että kaapelisignaalia pitää asunnossa vahvistaa.

 

[Perkeles]

Jos kyseessä on oikea kaapelitv signaali, ei välttämättä tavallisella markettiantennivahvistimella pysty sitä signaalia vahvistamaan, koska sitä vahvistettavaa signaalia on ihan hemmetin paljon enemmän kuin antennivastaanotolla. Tämä siis jos tulee tilanne että kaapelisignaalia pitää asunnossa vahvistaa.

KTV-puolelle ei oikeen muutenkaan sovi vahvistimia asennella, voivat aiheuttaa häiriötä. Toki ei kuidun perässä, muuta ihan koaksiaalipuolella on tullut lähiaikoina vastaan muutamakin tapaus, kun jo huono liitosjohto sotki nettiyhteydet naapuritaloistakin...

 

[Nomber]

Pitäisi ehkä hankkia asennusta induktiotasolle. Käytännössä homma on toki sähkötöiden osalta luokkaa kattolamppu sokeripalaan, mutta ei silti saa tehdä itse.

Mutta onko kokemuksia eri kauppojen asennuspalveluista? Pitkät on listat mikä kuuluu ja mikä ei ja aina isolla lukee, että jos mistä tahansa syystä ei onnistukaan niin lasku tulee vaikka mitään ei tehdä.

Helpointa siis varmaan olisi tilata kotiinkuljetuksella ja asennuksella. Mutta kyseesä siis varsin tyypillinen setuppi, että erillinen uuni liesitason alla. Liesitaso halkesi ja pitäisi siis joskus vaihtaa uuteen. Mutta eniten mietityttää että sisältääkö nuo kauppojen asennukset yleisesti ottaen sen että ottavat uuninkin pois ja laittavat takasin, koska luulen, että tasoa ei saa pois muuten kun altapäin painamalla joka ei onnistu muuta kuin uuni irroittamalla.

Vai olisiko parempi asentaa vain itse ja kokeilla että kaikki toimii ja sitten irroittaa piuhat ja jättää irralleen niin sähkömiehelle on 1min homma ruuvata ne kiinni niin pääsisi ehkä kohtuu pienellä veloituksella? Tosin mistä löytää joku joka tekee noin pieniä töitä tai ainakaan järkevään hintaan?

 

[Persojet]

Pitäisi ehkä hankkia asennusta induktiotasolle. Käytännössä homma on toki sähkötöiden osalta luokkaa kattolamppu sokeripalaan, mutta ei silti saa tehdä itse.

Mutta onko kokemuksia eri kauppojen asennuspalveluista? Pitkät on listat mikä kuuluu ja mikä ei ja aina isolla lukee, että jos mistä tahansa syystä ei onnistukaan niin lasku tulee vaikka mitään ei tehdä.

Helpointa siis varmaan olisi tilata kotiinkuljetuksella ja asennuksella. Mutta kyseesä siis varsin tyypillinen setuppi, että erillinen uuni liesitason alla. Liesitaso halkesi ja pitäisi siis joskus vaihtaa uuteen. Mutta eniten mietityttää että sisältääkö nuo kauppojen asennukset yleisesti ottaen sen että ottavat uuninkin pois ja laittavat takasin, koska luulen, että tasoa ei saa pois muuten kun altapäin painamalla joka ei onnistu muuta kuin uuni irroittamalla.

Vai olisiko parempi asentaa vain itse ja kokeilla että kaikki toimii ja sitten irroittaa piuhat ja jättää irralleen niin sähkömiehelle on 1min homma ruuvata ne kiinni niin pääsisi ehkä kohtuu pienellä veloituksella? Tosin mistä löytää joku joka tekee noin pieniä töitä tai ainakaan järkevään hintaan?

Älä tee itse. Jos haluat pelata varman päälle niin tilaa liesi suoraan sähköliikkeestä asennuksen kanssa. Silloin jos tarvii vaikka takuuseen ruuvata sitä irti ja takas niin ruuvailut menee asennusliikkeen piikkiin kun koko paketti heiltä.

 

[Sikatiiker]

Ite oon laitellut ja suositellut Schneiderin uni400lediä. Tuosta saa tarvittaessa vaihdettua, leikkaako säädin jännitteen nousevaa vai laskevaa reunaa. Perinteiset triac-säätimet leikkaavat nousevaa reunaa (leading edge) ja jos sellaisella ei toimi, niin kannattaa kokeilla tuollaista laskevaa reunaa (trailing edge) leikkaavaa säädintä.

Onkos tuo himmentimissä kuinka yleistä, että niitä ohjataan triaceilla? Yhdessä mökissä muuten surisi kaikki himmentimet kun olivat eri merkkiä kuin valaisimet ja sähkäri vaihtoi samaan rahaan ~60 asunnon himmentimet joten en päätyisi ikinä mihinkään Clasun tms himmentimiin vaan tilaisin joltain mahd tutulta tuotemerkiltä sekä valaisimet että himmentimet. Toisaalta pääseehän Ikeassa ja Clasulla pyörittelemään nuppeja ja katselemaan ja kuuntelemaan lamppuja ja himmentimiä.

 

[valexi]

Helpointa siis varmaan olisi tilata kotiinkuljetuksella ja asennuksella. Mutta kyseesä siis varsin tyypillinen setuppi, että erillinen uuni liesitason alla. Liesitaso halkesi ja pitäisi siis joskus vaihtaa uuteen. Mutta eniten mietityttää että sisältääkö nuo kauppojen asennukset yleisesti ottaen sen että ottavat uuninkin pois ja laittavat takasin, koska luulen, että tasoa ei saa pois muuten kun altapäin painamalla joka ei onnistu muuta kuin uuni irroittamalla.

Öhm. Yleensä se liesitaso lähtee kyllä nostamalla ylöspäin jollain kampeamalla. Jos ei lähde ja jos uunin liitäntäjohto on siellä samassa kaapissa kuin uuni, niin toivottavasti siinä on sen verran löysää, että uunin saa otettua ulos kolosestaan ja liesitason pois.

Jos kerran edes harkitset itse asentamista, niin miksi et irroita vanhaa liesitasoa valmiiksi ja odottele asennusta. --> Mene Giganttiin/vast. ja osta haluamasi liesitaso asennuksella. Sovi asennusaika ja irroita liesitaso valmiiksi asennusta edeltävänä päivänä tms. jos et voi olla ilman vanhaa liesitasoa.

 

[Nomber]

Öhm. Yleensä se liesitaso lähtee kyllä nostamalla ylöspäin jollain kampeamalla. Jos ei lähde ja jos uunin liitäntäjohto on siellä samassa kaapissa kuin uuni, niin toivottavasti siinä on sen verran löysää, että uunin saa otettua ulos kolosestaan ja liesitason pois.

Jos kerran edes harkitset itse asentamista, niin miksi et irroita vanhaa liesitasoa valmiiksi ja odottele asennusta. --> Mene Giganttiin/vast. ja osta haluamasi liesitaso asennuksella. Sovi asennusaika ja irroita liesitaso valmiiksi asennusta edeltävänä päivänä tms. jos et voi olla ilman vanhaa liesitasoa.

Jos tosiaan lähtee vain reunasta kampeamalla niin sitten ei toki ongelmaa. Kuvittelin, että se olisi jollain myös kiinni ja vaatisi irroittamista alapuolelta.

 

[Pakana]

Jos tosiaan lähtee vain reunasta kampeamalla niin sitten ei toki ongelmaa. Kuvittelin, että se olisi jollain myös kiinni ja vaatisi irroittamista alapuolelta.

Kyllä niitä on myös sellaisia joissa on alapuolella ruuvattavat salvat joka pitää lieden paikallaan, mutta aika harvassa.

 

[valexi]

@Nomber Yleensä liesitasoissa on sellaiset jousiklipsut (ja lasipinnassa tiivistenauha) jotka pitävät lieden paikallaan asennusaukossa ja asennus on mallia pudota paikalleen. Toki nuo klipsut on aika jäykät, joten ylöspäin nostettaessa voi joutua käyttämään vähän voimaa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Vertigo]

Jos sulla on tiedossa sen nykyisen lieden malli tai josko sen saa jollain google lensillä helpohkosti selville, niin internetseistä varmaan löytyy ko. mallille asennusohje, mistä näkee miten se on mahdollisesti kiinnitetty, ennenkuin rupeaa lasista tasoa kovin voimalla irti kampeamaan...

Edit, ja kannattaa muuten senkin takia tarkistaa se nykyinen malli, että tulee sitten ostettua uusi jossa on asennusreikä suunnilleen saman kokoinen. Tai en tiedä mahtaako noissa olla jotenkin standardoitu tuo asennusreijän koko, mutta ainakin itse liesiä tuppaa olemaan aika monen kokoisia, joten olettaisi että asennusreikiäkin on monen kokoisia....

 

[Nomber]

Jos sulla on tiedossa sen nykyisen lieden malli tai josko sen saa jollain google lensillä helpohkosti selville, niin internetseistä varmaan löytyy ko. mallille asennusohje, mistä näkee miten se on mahdollisesti kiinnitetty, ennenkuin rupeaa lasista tasoa kovin voimalla irti kampeamaan...

Edit, ja kannattaa muuten senkin takia tarkistaa se nykyinen malli, että tulee sitten ostettua uusi jossa on asennusreikä suunnilleen saman kokoinen. Tai en tiedä mahtaako noissa olla jotenkin standardoitu tuo asennusreijän koko, mutta ainakin itse liesiä tuppaa olemaan aika monen kokoisia, joten olettaisi että asennusreikiäkin on monen kokoisia....

On toki, malli vain 10v vanha niin en löytänyt enää asennusohjetta. Tarkoitus ostaa suunnilleen identtinen samalta valmistajalta. Asennusreiän koko on kyllä tiedossa. Käyn nyt vielä kaupassa paikanpäällä varmistamassa että heidän myymä asennus varmasti kattaa tarvittaessa uunin pois oton ja takaisinlaiton.

 

[valexi]

Asennusreiän koko on kyllä tiedossa. Käyn nyt vielä kaupassa paikanpäällä varmistamassa että heidän myymä asennus varmasti kattaa tarvittaessa uunin pois oton ja takaisinlaiton.

Luulisi myös, että asentajilla on käytössään imukuppi/vast, jolla vanhan liesitason saa nostettua pois ilman altapäin tarvittavaa työntövoimaa, eikä lasitason väliin tarvitse koittaa talttaa tms. survoa kammeksi.

 

[V3lzu]

Tsekkaappas ettei se erillinen uuni sattuisi olemaan pistotulpalla kytketty malli. Senhän saat itsekkin sitten ottaa pois paikaltaan jos näin on. Liesi kannattaa sitten jättää sähkärille poistettavaksi ja asennettavaksi.

 

[Nomber]

Tsekkaappas ettei se erillinen uuni sattuisi olemaan pistotulpalla kytketty malli. Senhän saat itsekkin sitten ottaa pois paikaltaan jos näin on. Liesi kannattaa sitten jättää sähkärille poistettavaksi ja asennettavaksi.

Ei tarvitse, kävin kaupassa kysymässä ja olivat sitä mieltä että lähtee pois ilman uunin irroittamista. Nyt tilauksessa ja ensi viikolla tulee asentaja. Toivottavasti onnistuu asennus.

 

[valexi]

Ei tarvitse, kävin kaupassa kysymässä ja olivat sitä mieltä että lähtee pois ilman uunin irroittamista.

Kuten vähän arveltiinkin. Pistähän tietoa sitten miten kävi asennuksen kanssa.

 

[napsa]

Ei tarvitse, kävin kaupassa kysymässä ja olivat sitä mieltä että lähtee pois ilman uunin irroittamista. Nyt tilauksessa ja ensi viikolla tulee asentaja. Toivottavasti onnistuu asennus.

Tähän sellainen, että liesitason todennäköisesti saa pois ja uuden paikalle ilman uunin irroitusta. Mutta sen sähkötyöt ei välttämättä onnistu helposti. Rasia voi olla uunin takana melkein lattian rajassa liitäntäkannella, jos näin on, uuni pitää lähes varmasti ottaa pois paikaltaan, että saa kytkettyä.

 

[NikokiN]

Missään kytkemissäni erillistasoissa ei ole kaapelia ollut valmiina, kytkennän voi tehdä myös tason puolella kajoamatta itse liitosrasiaan.

 

[nopeehopee]

Aika räpellys. Pyydä vaan vuokranantajaa korjaamaan, voi ilmoittaa että kiukaan joutuu purkamaan tieltä.
Jos tuo kiukaan rasian ulosottokansi olisi kiinni kahdella ruuvilla, niin sehän olisi 90 asteen kulmassa, aika viritys, ja tiiveyshän ei ole ok vaikka olisikin oikeasti kiinni, kun tuo
rasia on jäänyt puoliväliin kahta eri tasoa.

Kaikenlaista

 

[B12]

Tuosta kannesta puuttuu toinen ruuvi, eli tippunut jonnekin aikojen saatossa ja kansi lenksottaa sen takia. Ensihätään voisi vaikka laittaa sen puuttuvan ruuvin paikalleen, niin kohenee jo huomattavasti.

 

[Pakana]

Jep, huvittaa kun tossa rasian vasemmassa reijässä on ruuvi, mutta kansi on kiinnitetty ylimmäiseen reikään reunasta. Ei voi kun ihmetellä. Eikö oikeaoppisesti tuo rasia pitäisi muutenkin olla joku 20-50 senttiä kiukaan viereessä, eikä kohtisuoraan kiukaan alla. Vesihän tuohon valuu väkisinkin vaikka olisikin kiinni kun kiukaalle heittää vettä.

Siellä lienee korokerengas jonka ruuvi on vasemmassa reijässä, pidemmällä ruuvilla olisi voinut kannen kiinnittää korokerenkaan läpi, jolloin kansikin olisi ollut suorassa.

 

[dot1q]

Tuossa @BugeHenis tapauksessa on kyllä pari maallikkoa ihmetyttävää asiaa. Tuon kiukaan kytkentäsarjan kannen takapuolella on tiiviste, jonka olettaisin olevan olemassa siksi, että se pitäisi veden nimen omaan rasian ulkopuolella.
Eihän tuota tiivistettä saa mitenkään nykyiseen asennukseen tiiviisti. Siellä on kaksi estävää tekijää. Ensinnäkin laudoitus tulee eritasoon kuin laatoitus ja väliin jää 1cm aukko alareunaan. Toisekseen, vaikka laudoitukseen olisi kolottu kuppiterällä tms oikean kokoinen ja muotoinen aukko tuolle johtosarjan kannelle, ja jätetty korokerengas käyttämättä, joka tuon laudoituksen takia ilmeisesti on sinne värkätty, niin laatoitus päättyy tuohon 20 cm korkeuteen, jolloin sekin olisi taas eritasossa kuin siitä ylöspäin oleva seinä. Josta taas päästään siihen, että varmaankin tämän pohjalla olevan tasojen epäyhtenäisyyden vuoksi siihen on tehty korokerengas, jolla saadaan kytkentäjohdoille paremmin tilaa. Ja sitten kansi olisi ehkä ollut tiivis sitä korokerengasta vasten. Mutta mene ja tiedä, yksi ruuvi on tippunut kyydistä tosiaan, niin siksi se repsottaa tuolla tapaa.
Melkein unohtui sanoa, että saumalaastiahan tuolta myös puuttuu laattojen välistä. Eikä seinärasian ja laatan välissä ole mitään tiivistyystä enää jäljellä. Ehkä siinä on ollut saumalaastia, ehkä ei. Nykyinen status saa uskomaan, ettei ole edes yritetty tehdä tiivistä.. koska korokerrenkaan korko on vajaa laudoitukseen nähden. Siksi korokerengas olnee ollut vain kytkennöille tarvittavaa tilaa varten. jne jne. Että maallikon silmin, tuossa on kyllä tosiaan korjaamisen varaa.

 

[Pakana]

Tuossa @BugeHenis tapauksessa on kyllä pari maallikkoa ihmetyttävää asiaa. Tuon kiukaan kytkentäsarjan kannen takapuolella on tiiviste, jonka olettaisin olevan olemassa siksi, että se pitäisi veden nimen omaan rasian ulkopuolella.
Eihän tuota tiivistettä saa mitenkään nykyiseen asennukseen tiiviisti. Siellä on kaksi estävää tekijää. Ensinnäkin laudoitus tulee eritasoon kuin laatoitus ja väliin jää 1cm aukko alareunaan. Toisekseen, vaikka laudoitukseen olisi kolottu kuppiterällä tms oikean kokoinen ja muotoinen aukko tuolle johtosarjan kannelle, ja jätetty korokerengas käyttämättä, joka tuon laudoituksen takia ilmeisesti on sinne värkätty, niin laatoitus päättyy tuohon 20 cm korkeuteen, jolloin sekin olisi taas eritasossa kuin siitä ylöspäin oleva seinä. Josta taas päästään siihen, että varmaankin tämän pohjalla olevan tasojen epäyhtenäisyyden vuoksi siihen on tehty korokerengas, jolla saadaan kytkentäjohdoille paremmin tilaa. Ja sitten kansi olisi ehkä ollut tiivis sitä korokerengasta vasten. Mutta mene ja tiedä, yksi ruuvi on tippunut kyydistä tosiaan, niin siksi se repsottaa tuolla tapaa.
Melkein unohtui sanoa, että saumalaastiahan tuolta myös puuttuu laattojen välistä. Eikä seinärasian ja laatan välissä ole mitään tiivistyystä enää jäljellä. Ehkä siinä on ollut saumalaastia, ehkä ei. Nykyinen status saa uskomaan, ettei ole edes yritetty tehdä tiivistä.. koska korokerrenkaan korko on vajaa laudoitukseen nähden. Siksi korokerengas olnee ollut vain kytkennöille tarvittavaa tilaa varten. jne jne. Että maallikon silmin, tuossa on kyllä tosiaan korjaamisen varaa.

Ei sen kannen tiivisteen ole tarkoitus kohdata panelin tai ylipäätään seinän kanssa, vaan sen tulisi tiivistyä rasiaa vasten.

Jos rasia jää tuolleen epätasaiseen kohtaan, tai esim saunassa liian syvälle paneeliin nähden, siihen rasian päälle pinotaan korokerenkaita kunnes se on paneelin kanssa suunnilleen tasan, ja lipullinen kansi asennetaan korokerenkaan kierteeseen.

On tietysti selvää että kannen repsottaessa puolillaan se ei tiivisty mihinkään.

 

[Hyrava]

Kyseinen pesuhuone on muutenkin kyllä tehty ihan päin helvettiä. Yksikään laattasauma ei kohtaa toisen kanssa, hanan läpiviennit leikattu puoli senttiä liian isoksi, ja tiivistetty silikoonilla (voi vaan pohtia onko tekijä muistanut vesieristää läpiviennit ) jne. Joko tämän on joku talon entinen isäntä tehnyt itse ilman mitään kokemusta, tai sitten vaan otettu se halvin mahdollinen "ammattimies". En muista kyllä edes ammattikoulussa nähneeni yhtä paskaa jälkeä.

Heh, kuulostaa ihan samanlaiselta kun yhden vuokra-asuntofirman kylppäriremonttien jäljiltä. Kävin kaverilla kylässä sen remontin jälkeen ja ihmettelin työn jälkeä. Kaikki pistorasiat ja valokytkimet vinossa ja kannet irvistivät, laatat olivat vähän sinnepäin suorassa, putkista tehty nurkkaan seinän läpiviennin kohdalle "käärmeenpesä", kaikki aukotukset putkille sun muille tehty reilusti liian isoiksi, peilikaappi vinossa jne. Pahimpia kämmejä sentään kävivät korjaamassa jälkeenpäin mutta se ensimmäisen yrityksen jälkeinen tila vaikutti kyllä aikalailla samalta kuin sulla

 

[surseenpeti]

Onko olemassa mitään sähkökaappiin tulevaa komponenttia millä voisi ulosmenevää virtaa rajoittaa? Mielellään jotain mille voisi antaa ulkoisen herätteen minkä mukaan säätyisi. Sähköauton lataukseen liittyy kun on "tyhmä" laturi missä ei virransäätöä niin josko tuollaisella pystyisi kuristamaan tarpeen mukaan.

 

[0nanias]

Onko olemassa mitään sähkökaappiin tulevaa komponenttia millä voisi ulosmenevää virtaa rajoittaa? Mielellään jotain mille voisi antaa ulkoisen herätteen minkä mukaan säätyisi. Sähköauton lataukseen liittyy kun on "tyhmä" laturi missä ei virransäätöä niin josko tuollaisella pystyisi kuristamaan tarpeen mukaan.

Sähköautojen ac-lataus ei toimi noin vaan "latausasema" antaa auton sisäänrakennetulle laturille tiedon että paljonko virtaa on saatavilla jolloin auto pudottaa ottamansa virran määrää.

 

[surseenpeti]

Sähköautojen ac-lataus ei toimi noin vaan "latausasema" antaa auton sisäänrakennetulle laturille tiedon että paljonko virtaa on saatavilla jolloin auto pudottaa ottamansa virran määrää.

Juu tuo on tiedossa, lähinnä mietin onko mahdollista rajoittaa latausaseman kaapilta saamaa virtaa, eli vaikka latausasema kertoisi autolle että saat 16A ja auto pyytää sen, niin putkesta tuleekin asemalle vaan esim. 8A. Ei siis hajua miten nuo käyttyy tuollaisessa tilanteessa mutta vaihtoehtoja pohdin.

 

[0nanias]

Juu tuo on tiedossa, lähinnä mietin onko mahdollista rajoittaa latausaseman kaapilta saamaa virtaa, eli vaikka latausasema kertoisi autolle että saat 16A ja auto pyytää sen, niin putkesta tuleekin asemalle vaan esim. 8A. Ei siis hajua miten nuo käyttyy tuollaisessa tilanteessa mutta vaihtoehtoja pohdin.

Virtaa ei ole mahdollista rajoittaa muuten kuin type 2 pistokkeen Control Pilot -johtimen kautta.
Charger vehicle communications (type 2)