Kysymyksiä sähkömiehille

Onko noista ylijännitesuojallisista jatkoroikista mihinkään oikeasti salamaniskujen aiheuttamien jännitepiikkien tapauksessa?
 
Onko noista ylijännitesuojallisista jatkoroikista mihinkään oikeasti salamaniskujen aiheuttamien jännitepiikkien tapauksessa?
Yleensä halvemmissa vehkeissä käytetään halvempaa korkeammalla kytkentä jännitteellä olevaa mosfettiä, jolloin moni laite ehtii hajota ennen suojan kytkeytymistä. Jos haluaa varmempaa suojaa niin hankkia vaikka kolmos tason ylijännitesuojan sähkökaappiin jos syöttö tulee maajohdolla, ilmajohdolla 1+2 tason ja lisäksi kolmonen.
 
Yleensä halvemmissa vehkeissä käytetään halvempaa korkeammalla kytkentä jännitteellä olevaa mosfettiä, jolloin moni laite ehtii hajota ennen suojan kytkeytymistä. Jos haluaa varmempaa suojaa niin hankkia vaikka kolmos tason ylijännitesuojan sähkökaappiin jos syöttö tulee maajohdolla, ilmajohdolla 1+2 tason ja lisäksi kolmonen.
Eli ei kannata lähteä ostamaan mitään roikkia.
 
Kai tuokin johtuu roikasta. Kuvittelisi että jokin esim APC merkillä myyty ylijännitesuoja sisältää käytännössä saman ylijännitesuojaelektroniikan kuon niiden kuluttaja-upsitkin.
 
Kai tuokin johtuu roikasta. Kuvittelisi että jokin esim APC merkillä myyty ylijännitesuoja sisältää käytännössä saman ylijännitesuojaelektroniikan kuon niiden kuluttaja-upsitkin.
No, APC:n kuluttajatuotteiden laadustakin voi olla montaa mieltä...

Noissa ylijännitesuojalla varustetuissa roikissa on todella paljon eroja miten tuo suojaus on toteutettu. Joissakin on ihan kohtalainen monivaiheinen suojaus mutta ihan halvimmissa saattaa olla esimerkiksi vain kaasupurkausputket tai TVS-diodit eikä mitään muuta. Joissakin ei edes ole mitään tuollaisia hienouksia vaan siellä on vain joku halpis RFI-filtteri joka ei oikeasti suojaa ylijännitteeltä.

Tulipahan tuosta mieleen kun joku löysi halvalla erän räkkiin sopivia pistorasiapölkkyjä duuniin, oli muka oikein jotain "HiFi"-tasoisia joissa oli kaikenmaailman suojauksia ja suodatuksia. Oli oikein läpikuultava kuorikin että sisällä oleva elektroniikka näkyi. Todellisuus olikin sitten aika koominen kun päätin avata yhden ja tutkia mitä se oli syönyt, olihan siellä kasa elektroniikkaa piirilevylle kasattuna mutta käytännössä ainoa komponentti mikä oli kytkettynä oikeasti oli valtavan iso kuristin, loput tilperöörit olivat vaan näön vuoksi piirilevyllä että näytti muka monimutkaiselta ja hienolta. :D
 
Yleensä halvemmissa vehkeissä käytetään halvempaa korkeammalla kytkentä jännitteellä olevaa mosfettiä, jolloin moni laite ehtii hajota ennen suojan kytkeytymistä. Jos haluaa varmempaa suojaa niin hankkia vaikka kolmos tason ylijännitesuojan sähkökaappiin jos syöttö tulee maajohdolla, ilmajohdolla 1+2 tason ja lisäksi kolmonen.
Kaikkein halvimmissa ei taida juuri muuta olla kuin varistori. Mutta kyllä se paras paikka toki on keskuksessa. Toisaalta maakaapelointi vähentää melkoisesti riskejä vs ilma.

Toki se jatkojohdon suoja voi riittää suojaamaan perässä olevat laitteet ja harvoin siitä haittaakaan on. Mutta nykyään elektroniikkaa on niin paljon että koko talon suojaus on hyvinkin perusteltua. Ei välttämättä hymyilytä vaikkapa se, jos kaikki lamput ovat älykkäitä ja piikki polttaa ne.

En antaisi sellaisille suurta painoarvoa. Herkän elektroniikan ym. kanssa voisi monista muistakin syistä olla kunnon UPS paikallaan, riippumatta siitä uskooko sen suojaavan pahalta ukkosvahingolta.
Jos suojaa haluaa kattavammin niin online-ups on oikeastaan ainoa vaihtoehto ja myös se kallein. Mutta mitä pahalla tarkoitatkaan niin ei sillä upsilla kykyä ole kaikkissa tilanteissa kykyä suojata perässä olevia laitteita. Eli mennään moniportaiseen suojaamiseen.
Toki ihan offline-upsissakin on suojausta ja pesee sen kiinalaisen johdon josta et tiedä mitään.

Kai tuokin johtuu roikasta. Kuvittelisi että jokin esim APC merkillä myyty ylijännitesuoja sisältää käytännössä saman ylijännitesuojaelektroniikan kuon niiden kuluttaja-upsitkin.
Tässähän se ongelma onkin. Vaikea on avaamatta selvittää, miten on toteutettu. Eroja on, se on varma. Ja varmemmin osuu parempaan kun valitsee tosiaan jonkun laadukkaamman merkin tuotteen.

Edit... @Hyrava ehtikin kirjoittaa samasta asiasta mutta kattavammin.
 
Ilmalämpöpumppukokonaisuus (1. u.yksikkö ja 2 s.yksikköä) tulossa paritalon puolikkaan yläkertaan ja virrat siiihen tulisi saada tämänlaisesta paritalokeskuksesta, joka on meidän puolen ulkoseinustalla.
Alustava ajatus oli, että ainakin oman puoleni voimavirtapistokkeesta voisi tuohon ottaa virran adapterin kautta. Kuitenkaan ilmalämpöpumppuasentaja ei suostu ottaa kantaa eikä myöskään laittaa piuhaa kiinni tuohon mihinkään, vaan sanoo sen jäävän minun vastuulleni hoitaa sähkärin kanssa.

Onkohan tässä nyt jotain mitä en ymmärrä tai jotain mitä pitäisi huomioida ennen kun asentaja tulee laittamaan pumput paikalleen?

Kiitoksia etukäteen vastauksista näistä tietäville :tup: :shy:
 
Ilmalämpöpumppukokonaisuus (1. u.yksikkö ja 2 s.yksikköä) tulossa paritalon puolikkaan yläkertaan ja virrat siiihen tulisi saada tämänlaisesta paritalokeskuksesta, joka on meidän puolen ulkoseinustalla.
Alustava ajatus oli, että ainakin oman puoleni voimavirtapistokkeesta voisi tuohon ottaa virran adapterin kautta. Kuitenkaan ilmalämpöpumppuasentaja ei suostu ottaa kantaa eikä myöskään laittaa piuhaa kiinni tuohon mihinkään, vaan sanoo sen jäävän minun vastuulleni hoitaa sähkärin kanssa.

Onkohan tässä nyt jotain mitä en ymmärrä tai jotain mitä pitäisi huomioida ennen kun asentaja tulee laittamaan pumput paikalleen?

Kiitoksia etukäteen vastauksista näistä tietäville :tup: :shy:

Sulakkeen takaa sähköt. Ei sinne mitään jatkoroikka virityksiä kukaan suostu tekemään.
 
Eikös ILP:ejä asenneta myös pistokkeella pistorasiaan kytkettäväksi ihan yleisesti? Miten tuo kytkentä eroaa siitä?

Taitaa vain sähköluvattomat kiertää säädöksiä näillä asennuksilla. Minun mielestäni ei ole hyvän asennustavan mukainen.
 
Taitaa vain sähköluvattomat kiertää säädöksiä näillä asennuksilla. Minun mielestäni ei ole hyvän asennustavan mukainen.
Ei tuollaiset asennukset kuulu muutenkaan ns. maallikon hommiin. On noita tuollaisia asennuksia näkynyt ihan asennusfirmojen asentaminakin.
 
Viimeksi muokattu:
Ilmalämpöpumppukokonaisuus (1. u.yksikkö ja 2 s.yksikköä) tulossa paritalon puolikkaan yläkertaan ja virrat siiihen tulisi saada tämänlaisesta paritalokeskuksesta, joka on meidän puolen ulkoseinustalla.
Alustava ajatus oli, että ainakin oman puoleni voimavirtapistokkeesta voisi tuohon ottaa virran adapterin kautta. Kuitenkaan ilmalämpöpumppuasentaja ei suostu ottaa kantaa eikä myöskään laittaa piuhaa kiinni tuohon mihinkään, vaan sanoo sen jäävän minun vastuulleni hoitaa sähkärin kanssa.

Onkohan tässä nyt jotain mitä en ymmärrä tai jotain mitä pitäisi huomioida ennen kun asentaja tulee laittamaan pumput paikalleen?

Kiitoksia etukäteen vastauksista näistä tietäville :tup: :shy:

Kyllä noita ILPpejä yleisesti asennetaan pistorasiaan ihan sähkärienkin toimesta, riippuu mistä roikkuu jne. Mutta ei nyt sentään mihinkään jatkoroikkaan, ilp asentaja on fiksu ku n ei suostu kytkeen noin. Etkä sinä itsekään halua sitä roikkaa katsella pidemmän päälle.
 
Etkä sinä itsekään halua sitä roikkaa katsella pidemmän päälle.
Eikä naapuri. Eikä noinkin oleellisessa asiassa kuulu turvautua mihinkään kehitysmaahenkisiin turavirityksiin. Kun laitetaan kunnolla uutta, ei pilata sitä rumilla ja keskeneräisillä yksityiskohdilla. Mää ostamassa multisplittiä ja pyytämässä, saisko tän syötön tosta paritalon työmaakeskusvalmiudesta, laitan siihen pari sisäroikkaa ja relepistorasian väliin. :rofl2: Oveen on jo taltattu kolo roikalle.
 
Verkkoyhtiöltä x tilattu ilp. Asennus samaa kautta.
Putkitus liki ok mutten itse olisi hyväksynyt.
Ulko ja sisä välinen johto irrallaan välikatolle kulun edessä. Ei voinut ok kiinnitettyjen putkien kanssa.
Sähkö otettu mistä lähin on, aivan sama muusta.
Johdotus 1,5mm2 tietämättä syötöstä.
Sisäyksikön veden poisto päin jotain ja terassin laatalle.

Plus pari muuta. Eli odota pskaa, saa tosi pskaa. Jos olisi ollut oma kiinteistö niin ko asentaja olisi poistunut "melko" ripeästi.

Eli näissä saa pskaa ja mikä lie tyyppi asentaa. Hieno homma.
 
Plus pari muuta. Eli odota pskaa, saa tosi pskaa.
Olisiko tästä pääteltävissä, että ILP kannattaisi ostaa mieluummin ILP-asennuksia tekevältä asennusliikkeeltä kuin megakorporaatiosta joka lähettää melkein wolt-tyyliin asennuskumppanin paikalle?

Joo, tietysti kannattaa tietää asiallisesti toimiva firma joka tekee asiaa n ja on tehnyt sitä ennenkin. Mutta kaikillahan ei tietysti voi olla hajua. Ilppiä lähdetään usein ostamaan samaan tapaan kuin lenkkareita tai puhelinta eli Google on ystävä ja halvin hinta voittaa. Sitten vielä löytyy nappi "tilaa" ja vaihtoehtona on "Klarna".
 
Olisiko tästä pääteltävissä, että ILP kannattaisi ostaa mieluummin ILP-asennuksia tekevältä asennusliikkeeltä kuin megakorporaatiosta joka lähettää melkein wolt-tyyliin asennuskumppanin paikalle?
Kohtuullisen pieni verkkoyhtiö kyseessä joten mega meni pieleen pahasti.
Mutta asennusliikkeet.... No, lotossakin voi voittaa. Eli jos on pakko tapella, verkkoyhtiö on pystyssä, yhden ukon firma oli ja meni.

Jos olisin ollut paikalla, asentaja olisi lähtenyt kotiin. En ollut joten käsille meni. Eikä suurin osa osaa kyseenalaistaam
 
Kohtuullisen pieni verkkoyhtiö kyseessä joten mega meni pieleen pahasti.
Mutta asennusliikkeet.... No, lotossakin voi voittaa. Eli jos on pakko tapella, verkkoyhtiö on pystyssä, yhden ukon firma oli ja meni.

Jos olisin ollut paikalla, asentaja olisi lähtenyt kotiin. En ollut joten käsille meni. Eikä suurin osa osaa kyseenalaistaam
Se on niin helppoa mennä sieltä missä aita on matalin, jos ei ole oma maine pelissä. Pienyrittäjällä ei ole varaa tehdä sutta ja sekundaa. Kannattaa tuosta palautetta antaa ja vaatia korjaamaan, jos on "ihan miten sattuu" asennusta.
 
ILP harkinnassa 30-luvun rakennukseen ja sähkö pitäisi ottaa suoraan mittauskeskukselta (vapaita johdonsuojia/ryhmiä on). Pitäiskö etsiä suoraan asennusfirma S2 luokalla vai riittääkö S3? Riippuen asennuspaikasta syöttökaapeli pitäisi viedä alapohjan ryömintätilassa. Kelpaako tähän MMJ vai tarvitaanko jotain parempaa kaapelia? Jos firmalle sopii voinko vetää kaapelin itse ryömintätilaan valmiiksi ja perus kaapelikiinnikkeillä kiinnittää? Kaapelin pituus voi olla parhaimmillaan lähes 15m. Riittääkö 16A syötölle 2.5mm^2 kaapeli? Onko merkitystä kiinnittääkö kaapelin kivijalkaan tai alapohjan puurakenteisiin? Ryömintätilassa on kuvan mukaista. Asentaja tämän tietysti varmistaa mutta mielellään ennakolta pohjustan.

alapohja_m,.jpg
 
ILP harkinnassa 30-luvun rakennukseen ja sähkö pitäisi ottaa suoraan mittauskeskukselta (vapaita johdonsuojia/ryhmiä on). Pitäiskö etsiä suoraan asennusfirma S2 luokalla vai riittääkö S3? Riippuen asennuspaikasta syöttökaapeli pitäisi viedä alapohjan ryömintätilassa. Kelpaako tähän MMJ vai tarvitaanko jotain parempaa kaapelia? Jos firmalle sopii voinko vetää kaapelin itse ryömintätilaan valmiiksi ja perus kaapelikiinnikkeillä kiinnittää? Kaapelin pituus voi olla parhaimmillaan lähes 15m. Riittääkö 16A syötölle 2.5mm^2 kaapeli? Onko merkitystä kiinnittääkö kaapelin kivijalkaan tai alapohjan puurakenteisiin? Ryömintätilassa on kuvan mukaista. Asentaja tämän tietysti varmistaa mutta mielellään ennakolta pohjustan.

alapohja_m,.jpg

S3 riittää kyllä tuohon projektiin.

Itse varmaankin käyttäisin ihan normaalia MMJ3x2,5S, se putken sisään (jappi tai JM, oman maun mukaan) ja kiinni kivijalkaan max parin metrin välein. Ilman putkea kiinnikeväli n.25cm eli huomattavasti enemmän proppailua.
Kaapelin poikkipinta-ala riippuu keskuksen oikosulkuvirrasta, C16A vaatii minimissään 200A arvon mitattuna laitteen päästä mikä ei välttämättä aina toteudu etenkään maaseudulla, mutta tämän voi jättää periaatteessa huomioimatta jos ryhmä suojataan vikavirtasuojalla.
 
ILP harkinnassa 30-luvun rakennukseen ja sähkö pitäisi ottaa suoraan mittauskeskukselta (vapaita johdonsuojia/ryhmiä on). Pitäiskö etsiä suoraan asennusfirma S2 luokalla vai riittääkö S3? Riippuen asennuspaikasta syöttökaapeli pitäisi viedä alapohjan ryömintätilassa. Kelpaako tähän MMJ vai tarvitaanko jotain parempaa kaapelia? Jos firmalle sopii voinko vetää kaapelin itse ryömintätilaan valmiiksi ja perus kaapelikiinnikkeillä kiinnittää? Kaapelin pituus voi olla parhaimmillaan lähes 15m. Riittääkö 16A syötölle 2.5mm^2 kaapeli? Onko merkitystä kiinnittääkö kaapelin kivijalkaan tai alapohjan puurakenteisiin? Ryömintätilassa on kuvan mukaista. Asentaja tämän tietysti varmistaa mutta mielellään ennakolta pohjustan.

alapohja_m,.jpg
Suosiolta 2,5mm mmj ja pistä jappiin. Älä unohda persereikiä.
 
Terve, mökille pitäisi pintavetona muutama valaisin+kytkin sekä muutama pistorasia, sulake kaapissa 10A johdonsuojakatkaisijoita vapaana ja ois yksi täysi kerä mmj 3x2.5s. voiko vetää tuota sinne 10a sulakkeelle ? Niin ja voiko kytkimen ja valaisimen väli olla 3x1.5N, vai pitääkö sekin olla 2.5mm2 ? Jostain luin että 2.5mm pitäis tökätä 16A sulakkeeseen
 
Terve, mökille pitäisi pintavetona muutama valaisin+kytkin sekä muutama pistorasia, sulake kaapissa 10A johdonsuojakatkaisijoita vapaana ja ois yksi täysi kerä mmj 3x2.5s. voiko vetää tuota sinne 10a sulakkeelle ? Niin ja voiko kytkimen ja valaisimen väli olla 3x1.5N, vai pitääkö sekin olla 2.5mm2 ? Jostain luin että 2.5mm pitäis tökätä 16A sulakkeeseen
Saat toki käyttää 2,5 johtoa. Se johdonsuojahan määrittelee kaapelin minimi paksuuden. Oikeat sähkärit tarkentakoot...
 
Edelleen ei oikea sähkäri mut toki ylimitotettua saa käyttää. Säännöton toista suuntaa vastaan
Muoks toki aivan överiä etvoi eeslaittaa ko liittimiin ees mahu :) mutta toi 2.5mahtuu kyl helposte
 
Terve, mökille pitäisi pintavetona muutama valaisin+kytkin sekä muutama pistorasia, sulake kaapissa 10A johdonsuojakatkaisijoita vapaana ja ois yksi täysi kerä mmj 3x2.5s. voiko vetää tuota sinne 10a sulakkeelle ? Niin ja voiko kytkimen ja valaisimen väli olla 3x1.5N, vai pitääkö sekin olla 2.5mm2 ? Jostain luin että 2.5mm pitäis tökätä 16A sulakkeeseen
Suurempi poikkipinta on luonnollisesti ok.
Uusissa asennuksissa (ja jos valmiiksi maadoitettuja pistorasioita) myös valaisimelle S.
Ja tuossa tilanteessa kaikki samalla poikkipinta-alalla. Pienentäminen keskellä ryhmää ei ole ok. Ei se 1,5mm2 aiheuttaisi ongelmia (kunhan oikosulkuvirta on riittävä) mutta kohta se 10A suoja vaihdetaankin 16A suojaan ja tässä kohden menee jo pahasti pieleen.
 
Suurempi poikkipinta on luonnollisesti ok.
Uusissa asennuksissa (ja jos valmiiksi maadoitettuja pistorasioita) myös valaisimelle S.
Ja tuossa tilanteessa kaikki samalla poikkipinta-alalla. Pienentäminen keskellä ryhmää ei ole ok. Ei se 1,5mm2 aiheuttaisi ongelmia (kunhan oikosulkuvirta on riittävä) mutta kohta se 10A suoja vaihdetaankin 16A suojaan ja tässä kohden menee jo pahasti pieleen.

Mikä kieltää poikkipinnan pienentämisen keskellä ryhmää? Huonosti dokumentoituna tämä aiheuttaa tiettyjä riskejä, eikä perusteltua syytä tähän ole, mutta en muista nähneeni mikä tämän suoraan kieltäisi.
 
Mikä kieltää poikkipinnan pienentämisen keskellä ryhmää? Huonosti dokumentoituna tämä aiheuttaa tiettyjä riskejä, eikä perusteltua syytä tähän ole, mutta en muista nähneeni mikä tämän suoraan kieltäisi.
En muista tuon osalta standardia, niin vähän tulee perus kiinteistösähköjen kanssa oltua tekemisissä. Jollei joku paremmin muistava tarkenna niin pitää kaivella itse stanuja läpi.
@0nanias oliko sinulla suoraan ajatus?

D1 määrittelee ryhmäjohdon jatkamisesta muualla kuin jakorasiassa sen, ettei poikkipintaa muuteta. Tosin erilliset liittimet kojeessa taas muuttivat tätä. Ja tässähän oli kyse kojeelta, ei jakorasialta jatkamisesta. On hieman eri asia vs jakorasia.

Kysytyssä tilanteessa ollaan luultavammin tekemässä itse joten ainoa oikea tapa on olla muuttamatta pinta-alaa. Dokumentointia ei kuitenkaan tehdä, oikosulkuvirtojen laskeminen muuttuu haastavammaksi ja joka tapauksessa estetään turhaan yksittäisellä vedolla ryhmän johdonsuojan koon kasvattaminen (jos siis oikosulkuvirrat sen sallivat). Samoin kysyttiin 3x1,5N joten olemassa olevat kaapelit huomioiden 3x2,5S on ainoa oikea vaihtoehto.
 
Standardissa ei suoraan kielletä, mutta poikkipinta-alan pienentäminen on hyvän asennustavan vastaista juurikin tuon djmaken mainitseman syyn vuoksi.

Skenaario jossa se ehkä olisi perusteltua voisi olla esim. oikosulkuvirran parantaminen jossain kaukana olevassa kulutuspisteessä eli esim. pihan ja piharakennukset kiertävä pitkä ulkovaloryhmä mutta harvoin siinäkään lähdetään häntäpäässä pienentämään kaapelia vaan tehdään sillä yhdellä ja samalla poikkipinnalla koko ryhmä.
 
Standardissa ei suoraan kielletä, mutta poikkipinta-alan pienentäminen on hyvän asennustavan vastaista juurikin tuon djmaken mainitseman syyn vuoksi.

Skenaario jossa se ehkä olisi perusteltua voisi olla esim. oikosulkuvirran parantaminen jossain kaukana olevassa kulutuspisteessä eli esim. pihan ja piharakennukset kiertävä pitkä ulkovaloryhmä mutta harvoin siinäkään lähdetään häntäpäässä pienentämään kaapelia vaan tehdään sillä yhdellä ja samalla poikkipinnalla koko ryhmä.


Jos nyt ajatellaan tilannetta missä kaapelointi tehdään 2,5mm poikkipinnalla, mutta valokytkimet tehdään pienemmällä 1,5mm niin mitään todellista vaaraa ei tästä aiheudu vaikka joku joskus vaihtaisi 16A johdonsuojan. Valaistuksen kuorma nimittäin niin pieni että näitä pienemmän poikkipinnan kaapeleita ei käytännössä koskaan voisi ylikuormittaa. Kaapelin pienentäminen ok, mutta toki asennukset tulisi tehdä selväpiirteisesti, ettei ihan mitä tahansa kaapeleita käytä.
 
Jos nyt ajatellaan tilannetta missä kaapelointi tehdään 2,5mm poikkipinnalla, mutta valokytkimet tehdään pienemmällä 1,5mm niin mitään todellista vaaraa ei tästä aiheudu vaikka joku joskus vaihtaisi 16A johdonsuojan. Valaistuksen kuorma nimittäin niin pieni että näitä pienemmän poikkipinnan kaapeleita ei käytännössä koskaan voisi ylikuormittaa. Kaapelin pienentäminen ok, mutta toki asennukset tulisi tehdä selväpiirteisesti, ettei ihan mitä tahansa kaapeleita käytä.
Ei kai kaapelia mitoiteta kuorman mukaan vaan suojauksen, vai olenko missannut jotain? Suojaus sitten valitaan toki kuorman mukaan.
 
Ei kai kaapelia mitoiteta kuorman mukaan vaan suojauksen, vai olenko missannut jotain? Suojaus sitten valitaan toki kuorman mukaan.
Et ole missannut. @skude on polttamassa jonkun kämppää noiden "neuvojensa" kera.
Tottakai kaapelin mitoitus on oltava sellainen, että riittävä oikosulkuvirta toteutuu ja suojaus toimii halutulla tavalla.
 
Et ole missannut. @skude on polttamassa jonkun kämppää noiden "neuvojensa" kera.
Tottakai kaapelin mitoitus on oltava sellainen, että riittävä oikosulkuvirta toteutuu ja suojaus toimii halutulla tavalla.

Kämpän saat palaamaan liian pienellä kaapelilla kuormitukseen nähden. Kuormituksen perusteella valitulla kaapelilla et kämppää voi polttaa. Suojaus ja riittävä oikosulkuvirta voidaan saada vaikka 1,5mm kaapelilla, mutta kaapelin kuormitettavuus voi olla riittämätön tarpeeseen nähden.
 
Kämpän saat palaamaan liian pienellä kaapelilla kuormitukseen nähden. Kuormituksen perusteella valitulla kaapelilla et kämppää voi polttaa. Suojaus ja riittävä oikosulkuvirta voidaan saada vaikka 1,5mm kaapelilla, mutta kaapelin kuormitettavuus voi olla riittämätön tarpeeseen nähden.

Se suojaus nimenomaan ei välttämättä toteudu jos kuorman mukaan on valittu kaapeli, koska sen kaapelin pitää riittää myös vikatilanteessa. Sulakkeen pitää palaa tai varokkeen laueta, ennen kuin kaapeli palaa, mikä ei välttämättä toteudu jos on liian pieni kaapeli asennuspaikkaan ja sulakkeeseen/varokkeeseen nähden.
 
Se suojaus nimenomaan ei välttämättä toteudu jos kuorman mukaan on valittu kaapeli, koska sen kaapelin pitää riittää myös vikatilanteessa. Sulakkeen pitää palaa tai varokkeen laueta, ennen kuin kaapeli palaa, mikä ei välttämättä toteudu jos on liian pieni kaapeli asennuspaikkaan ja sulakkeeseen/varokkeeseen nähden.

Kyllä säädökset ihan hyvin tunnen. Edelleen en usko että kämppää saat palamaan kun olet valinnut kaapelin kuormituksen perusteella ja tähän kuormitukseen nähden oikea suojaus. Paremminkin henkilöturvallisuus voi heikentyä. Toki olettamus on että sähkötöitä tekee ihmiset jotka niitä saa tehdä. Minun alkuperäinen viesti liittyi kysyjän tilanteeseen 10A ryhmässä johon tulisi 2,5mm kaapelointia ja 1,5mm kaapelilla kytkinhaarat. Tämä on täysin laillinen asennustapa. Ja tähän otin sivuhuomautuksena että vaikka joku epähuomiossa laittaisi 16A suojauksen, niin silti asennus on kuormituksen näkökulmasta ok.
 
Kyllä säädökset ihan hyvin tunnen. Edelleen en usko että kämppää saat palamaan kun olet valinnut kaapelin kuormituksen perusteella ja tähän kuormitukseen nähden oikea suojaus. Paremminkin henkilöturvallisuus voi heikentyä. Toki olettamus on että sähkötöitä tekee ihmiset jotka niitä saa tehdä. Minun alkuperäinen viesti liittyi kysyjän tilanteeseen 10A ryhmässä johon tulisi 2,5mm kaapelointia ja 1,5mm kaapelilla kytkinhaarat. Tämä on täysin laillinen asennustapa. Ja tähän otin sivuhuomautuksena että vaikka joku epähuomiossa laittaisi 16A suojauksen, niin silti asennus on kuormituksen näkökulmasta ok.

Mutta (oikosulku)mittauksesta ei tod.näk. mene enää läpi --> laiton.

En ikinä asentaisi saman ryhmän alle, tai varsinkaan perään, pienempää kaapelia. Kun joku sen 10A:n saattaa vaihtaa 16A, miettimättä sen kummemmin asiaa.
 
Kyllähän se 1,5mm2 voi olla ihan riittävä vaikka suojalaite olisikin 16A, riippuu paikasta. Nykyään tuo oikosulkuvirta ei juuri tuota ongelmia, ja käytännössä niissäkin harvoissa tapauksissa kun se tulee vastaan, sen voi kiertää.

Jos käytössä on tuota 3x2,5s kaapelia, niin suositeltavaa olisi vetää se sama kaapeli myös sinne kytkimelle, tai vaikka kaksi jos kruunu tai käytäväkytkentä, vaikkei tuo 1,5 kaplun käyttäminen varsinaisesti 6000 kielletty olekaan.

Se että joku käy pokkana ruuvaamassa sinne 10A nallin tilalle 16A ei kuitenkaan ole sen nykyisen asentajan vastuulla. Ihan samoilla lihaksilla sinne laittaa 25A nallin tai vaikka rautanaulan.

Ei tuo 2,5mm2==16A kuitenkaan mikään ammattilaisen sääntö ole, vaan juurikin näitä foorumeilla käytettyjä nyrkkisääntöjä jotla pätevät yleensä.
 
Lähtötiedot:
Vanha talo, jossa loisteputkivalaisimen putki on korvattu led-putkella ja sytytin vastaavasti led-osalla. Helvarin liitäntälaite näkyi olevan, olettaisin että magneettinen liitäntälaite kyseessä.

Valaisimen kanssa samassa ryhmässä on pistorasioita. Kun pistorasiaan laittaa esim. puhelimen laturin kiinni, niin valo alkaa vilkkua ja lopulta sammuu. Muutenkin se pitää vaimeaa sirinää eli kaikki ei taida olla ihan kunnossa.
Loisteputken kanssa vissiin toiminut ihan ok.

Mistähän tuollainen voisi johtua? Valaisimen puolella häikkää vai talon kytkennöissä?
 
Lähtötiedot:
Vanha talo, jossa loisteputkivalaisimen putki on korvattu led-putkella ja sytytin vastaavasti led-osalla. Helvarin liitäntälaite näkyi olevan, olettaisin että magneettinen liitäntälaite kyseessä.

Valaisimen kanssa samassa ryhmässä on pistorasioita. Kun pistorasiaan laittaa esim. puhelimen laturin kiinni, niin valo alkaa vilkkua ja lopulta sammuu. Muutenkin se pitää vaimeaa sirinää eli kaikki ei taida olla ihan kunnossa.
Loisteputken kanssa vissiin toiminut ihan ok.

Mistähän tuollainen voisi johtua? Valaisimen puolella häikkää vai talon kytkennöissä?
Hyvin epätodennäköistä että talon kytkennöissä voisi olla vika joka aiheuttaisi tuollaiset oireet.. Hetken mietittyäni keksin älyttömän skenaarion jolla tuo voisi toteutua, mutta joko se laturi tai valo.
 
Hetken mietittyäni keksin älyttömän skenaarion jolla tuo voisi toteutua
Älä pidä jännityksessä. Voiko olla, että valaisimelle on vedetty pistorasialta jatkaen ja rasiassa on tyyppivika, asennusvirhe ja/tai mekaaninen vaurio jonka takia valaisin temppuilee enemmän kun pistorasiaan työnnetään jotain? Tällöin siis kontakti valaisimelle olisi koko ajan surkea ja jonkin liikahtaessa pistorasiassa huononisi entisestään.
 
Älä pidä jännityksessä. Voiko olla, että valaisimelle on vedetty pistorasialta jatkaen ja rasiassa on tyyppivika, asennusvirhe ja/tai mekaaninen vaurio jonka takia valaisin temppuilee enemmän kun pistorasiaan työnnetään jotain? Tällöin siis kontakti valaisimelle olisi koko ajan surkea ja jonkin liikahtaessa pistorasiassa huononisi entisestään.
Joku kytkenyt pistorasian valaisimen loisteputken kanssa rinnan, niin että pistorasiaan tulee sähkö kuristimen läpi. Joku kännykän laturi tms pieni kuorma voisi toimia pistorasiassa oikein, mutta ledputki ei enää pysy päällä kun jännite laskee. :cool:
 
Joku kytkenyt pistorasian valaisimen loisteputken kanssa rinnan, niin että pistorasiaan tulee sähkö kuristimen läpi. Joku kännykän laturi tms pieni kuorma voisi toimia pistorasiassa oikein, mutta ledputki ei enää pysy päällä kun jännite laskee. :cool:
Kyseessä on todella vanha talo, joten tiedä mitä kaikkia ranetuksia siellä voi olla tehty...
 
Talo maalla, vaikka ei olekaan enää ilmajohtoja, niin sen verran paljon herkää elektroniikkaa, että asennutin sähkärillä mittauskeskukseen (talon sisällä) ukkossuojan, laittoi OBO V50 T1+T2 yhdistelmäsuojan. Tämä hyvä, ei vaurioituneita laitteitta vuosiin.

Nyt on tullut vietyä piharakennukseen kanssa herkkää elektroniikkaa (etätyö...) ja rakennusten välillä on 30m matka; ymmärsinkö OBO:n ohjeista oikein, että piharakennuksen ryhmäkeskukseen tarvittaisiin myös T2 suoja siltä varalta, että salama iskee rakennusten väliin (kai tälle joku todennäköisyys on) ja indusoi ylijännitteen johtoihin, eikä mittauskeskuksen suoja kerkeä välttämättä suojaamaan? Eli esim. OBO V10 compact jonka pitäisi kai olla T2+T3 suoja, vaikka tukkurin sivut puhuukin T3 suojasta...?

Ps. Ja joo ihme kyllä piharakennukseen näyttäisi tulevan pikkusormenpaksuinen kevi-kaapeli, että on joku maadoituspiste johon ukkossuojan voisi kytkeäkin (herran haltuun onko maadoitukset tehty oikein, ei piirustuksia, ei valokuvia, myyjän muistin mukaan maadoitusta maahan kuitenkin upotettiin talon ympäri tms)...
 
Kylmään varastoon pitäisi vetää sähköt. Sähkäri tulee tietenkin kytkemään, mutta syöttökaapelin vedän valmiiksi talon sähkökeskukselta n. 25m.

Nyt itse kysymyksiin, millainen kaapeli talon ja varaston keskuksien välille? Entä millainen ryhmäkeskus varastoon?

Tässä huomioita varaston sähköihin:
- Pieni lamppu
- Parille pihavalolle otetaan sähköt varaston keskuksesta
- Muutama pistorasia sisälle ja ulos
- 1kpl 3-Vaiheinen pistorasia
- Varaus sähköautolle
- Varaus sähköportille
 
Kävi sellainen juhannusmoka, kun hyllyä työhuoneen betoniseinään asennettaessa, humpsahti terä yllättäen pistokerasian sähköjohtoa vasten ja teki siihen pienehkön nirhauman. Yhdessä kohdassa näkyy hieman kuparia eli jonkinmoinen halkeama siihen tuli. Tuolla koteloinnissa näkyi ainoastaan yksi johto, mutta hieman epävarmuus, oliko nolla/vaihde, mutta oikoseen ei vetänyt eikä sulake palanut. Pistorasia myös toimii, on maadoittamaton. Kyseessä oma osake, mutta pitäisikö tässä olla yhteydessä vielä sähköasentajaan/kiinteistöhuoltoon ihan näin paloturvallisuudenkin kannalta vai uskaltaalto tuon jättää sellaiseksi? En päässyt sähköteippiä laittamaan ilman, että täytyisi purkaa selvästi seinää, mutta pursutin kirkasta silikonia ja akryylimassaa porausreikään.

Näin mielenrauhan kannalta, kysyisin sähköalan ammattilaisilta, että meneekö huomenna soitteluksi?
 
Kylmään varastoon pitäisi vetää sähköt. Sähkäri tulee tietenkin kytkemään, mutta syöttökaapelin vedän valmiiksi talon sähkökeskukselta n. 25m.

Nyt itse kysymyksiin, millainen kaapeli talon ja varaston keskuksien välille? Entä millainen ryhmäkeskus varastoon?

Tässä huomioita varaston sähköihin:
- Pieni lamppu
- Parille pihavalolle otetaan sähköt varaston keskuksesta
- Muutama pistorasia sisälle ja ulos
- 1kpl 3-Vaiheinen pistorasia
- Varaus sähköautolle
- Varaus sähköportille

Mcmk 4x10+10 ja Utu Bassett ryhmäkeskus. Samalla kannattaa vetää samalla vähintään yksi datakaapeli Supercat, jolloin ei tarvitse arvuutella riittääkö langaton verkko varastoon asti.
 
Löysin vanhoista viesteistä kun joskus ollu sähkärin kans puhetta, että suositteli 4x6+6 mcmk:ta. Tietenkin paksumpi kaapeli on varmempi, mutta meneekö liian varmisteluksi?
 
Löysin vanhoista viesteistä kun joskus ollu sähkärin kans puhetta, että suositteli 4x6+6 mcmk:ta. Tietenkin paksumpi kaapeli on varmempi, mutta meneekö liian varmisteluksi?

Kyllä 6mm kaapelillakin pärjää. Tällöin lähtöpäähän todennäköisesti järkevintä lisätä omat sulakkeet autotallin lähdölle.
 
Ikuinen kysymys kattovalaisimista ja niiden "nollauksesta". Valaisimessa 2 johdinta, sininen ja ruskea. Runko on pääosin jotain puuta tms. ei-johtavaa ja kanta muovia. Valaisimen rungossa on myös joitain metallisia osia, mutta ei paljoa.

Katossa on kolme johdinta (DCL valaisinpistorasia) (vaihe, nolla, maa). Pitäisikö tuo maa jättää kokonaan vapaaksi, vai yhdistää valaisimen nollajohtimeen, jolloin valaisimen nollaan tulisi siis katosta nolla sekä maa?
Sivuhuomio: Onko nuo uudet DCL-valaisinpistorasiat aivan perseestä, vai onko vika vain Opal-merkkisessä liittimessä? Liitin on todella herkkä kosketukselle ja valo sammuu jos liitintä hipaisee (valo esim sammui, kun valaisimen "hupun" nosti peittämään piuhat). ABB:n liittimet oli loppu, niin ostin Opal-merkkistä. Valaisinpistorasia on ABB:n.
 
Viimeksi muokattu:
Ikuinen kysymys kattovalaisimista ja niiden "nollauksesta". Valaisimessa 2 johdinta, sininen ja ruskea. Runko on pääosin jotain puuta tms. ei-johtavaa ja kanta muovia. Valaisimen rungossa on myös joitain metallisia osia, mutta ei paljoa.

Katossa on kolme johdinta (DCL valaisinpistorasia) (vaihe, nolla, maa). Pitäisikö tuo maa jättää kokonaan vapaaksi, vai yhdistää valaisimen nollajohtimeen, jolloin valaisimen nollaan tulisi siis katosta nolla sekä maa?
Sivuhuomio: Onko nuo uudet DCL-valaisinpistorasiat aivan perseestä, vai onko vika vain Opal-merkkisessä liittimessä? Liitin on todella herkkä kosketukselle ja valo sammuu jos liitintä hipaisee (valo esim sammui, kun valaisimen "hupun" nosti peittämään piuhat). ABB:n liittimet oli loppu, niin ostin Opal-merkkistä. Valaisinpistorasia on ABB:n.

Mikäli huoneessa olevat pistorasiat ovat maadoittamattomia niin valaisimen maadoitusta ei tule kytkeä.
Mikäli pistorasioissa on suojamaa, niin silloin valaisimen suojamaa tulee kytkeä N-johtimeen.



e: Tosiaan jos katosta löytyy suojamaa niin valaisimen maadoitus luonnollisesti kytketään siihen. Mikäli valaisimessa ei ole maadoitusta niin kyseessä on todennäköisesti suojausluokan 2 valaisin jossa ei ole maadoitusta jota kytkeä (arvokilvessä symboli kaksi sisäkkäistä neliötä)
Mikäli kyseessä on maadoittamaton, johtavaa materiaalia oleva vanhempi valaisin kuten metallinen kattokruunu niin valaisimeen tulisi lisätä joko luotettava maadoitus tai kaksoiseristys.
 
Viimeksi muokattu:
Kysyin jo toisessa ketjussa, mutta tämä lienee oikeampi.

Meinasin irrotella tuollaisen perinteisen sähköllä toimivan ovikellon ja laittaa tilalle Tapon akkukäyttöisen, koska sellainen löytyy jo kaapista. Irrotus varmastikin onnistuu, mutta miten on helpointa tulpata ne sähköjohdot? Haluaisin kuitenkin jättää ne "käyttökelpoisiksi", jos vaikka innostunkin virittämään jonkun laitteen niihin kiinni. Ovikellolla on oma sulakkeensa ja saan sen helposti siis napsauteltua pois päältä.

Ovikello on about tätä mallia:

Screenshot 2024-06-23 at 15.35.51.png
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 301
Viestejä
4 508 662
Jäsenet
74 350
Uusin jäsen
JMM333

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom