Kysymyksiä kodin sähköasioista

[juuso14]

Tuo on ok vaihtoehto.

Sun sähkön hinta riippuu tietysti sähkösopimuksesta ja liittymästä. Pörssisähkön hinta on yleensä 01 eteenpäin edullisinta, kun uusi pörssivuorokausi alkaa.

Sähkö soppari on lukittu vuodeksi n.8c/kw. Talvi näyttää uskallanko mennä Spot:illa sen jälkeen talven.. Shellyihin perehtynyt nyt hieman. Ymmärsin että tuo laite linkissä ohjaa kolmea kaistaa/laitetta? Eli esim lattian useampaa lämmitys elementtiä ja boileria ja pesutilan lattiaa. Toinen samanlainen rele mietin että laitan ulkovalot,pistokkeet ja sisävaloja ohjaamaan. Kun poissa syttyy jne. Onkohan siitä hyötyä siitä shelly wall displaystä? Tuota voi olla vaikeaa asentaa kun seinät on ummessa jo. Pystytkö sillä oikeasti hallitsemaan Shellyn laitteita? Vai onko vain näyttö lähinnä sievän näköinen seinässä. Shellyn omassa kaupassa oli ilmeisesti valmiiksi ohjelmoitujakin releitä, siitä ei taida kannattaa maksaa lisää?

 

[Hyrava]

Sitä on vaikea sanoa lämpeeneekö se hajoamisen jälkeen enemmän kuin ehjänä, mahdollista se toki on, mutta jo ihan ehjäkin 10W led lamppu lämpenee itsessään enemmän kuin perinteinen hehkulamppu.

Joku 60W hehkulamppu säteilee luokkaa 95% tehostaan, joten se lamppuun itseensä johtuvaksi lämmöksi jää vain muutama watti, kun taas led lampun koko 10W jää johtuvaksi lämmöksi. Käytännössä tietysti iso osa valaisimista on rakeenteeltaan sellaisia että hehkulamppu säteilee sen valaisimenkin kuumaksi, mutta koko päivän paljaassa kannassa loistanut ledlamppu on kuumempi kuin vastaavassa paikassa hehku.

Siis mitä ihmettä? Hehkulampun käyttämästä sähköstä suurin osa muuttuu kylläkin lämmöksi ja vain osa valoksi. Kyllä hehkulamppu käy paljon kuumempana kuin LED-valo. Tosin, hehkulampussa kuumenee enemmän se lasipallo, LED-valoissa se kanta jossa elektroniikka sijaitsee.

 

[algebra]

Nytkun sanoit Kiitos, vilkasin samantien kiukaan asennuksesta jutut tukesin ja muilta sivuilta ja niinhän sielä suoraan määritellään.
Olikin ihan hyvä että otin esille, ei oisi tullut heti mieleen

Ihan vain pieni off topic. Tiedän yhden tutun tutun, jolla on sähkökiukaassa vikavirtasuoja ja toiminut ilman ongelmia.

 

[Pakana]

Siis mitä ihmettä? Hehkulampun käyttämästä sähköstä suurin osa muuttuu kylläkin lämmöksi ja vain osa valoksi. Kyllä hehkulamppu käy paljon kuumempana kuin LED-valo. Tosin, hehkulampussa kuumenee enemmän se lasipallo, LED-valoissa se kanta jossa elektroniikka sijaitsee.

On hyvä ja kokeilee.

Hehkulampun sähköstä vain pieni osa muuttuu *näkyväksi* valoksi, pääasiassa se teho muuttuu näkymättömäksi valoksi, ts infrapunasäteilyksi.

En tiedä miten nuo osuudet tarkalleen menee, mutta varsinkin kirkkaslasisella hehkulampulla tuo ilmiö on ihan kirjaimellisesti käsin kosketeltava. Paljaassa lampussa se lasi lämpenee muutamassa hetkessä n. 40˚C ja jää siihen, eikä tilanne siitä päivänmittaan juuri muutu, yleensä siinä on tietysti valaisimen runko jota lamppu lämmittää, ja joka puolestaan lämmittää lamppua.

Led lamppu ei säteile lainkaan* lämpöä, vaan lämpö poistuu vain sitä mukaa kun se kannan kautta johtuu ja pinnasta siirtyy ympäröivään ilmaan. Jossain kohtaa se lamppu on niin lämmin että lämmön poistumisen teho vastaa lampun tuottamaa lämpötehoa, ottaa kyllä aikaa, mutta kyllä tuo päivän käytöllä on saavutettu, ja silloin led lamppu on jo varsinkin kannastaan selvästi kuumempi kuin hehkulamppu.

*pilkun nussuttajille, tietysti kaikki lämpö tuottaa säteilyä jne...

 

[osmanni]

Osaatteko sanoa mistä mahtaisi tämmöinen vika johtua? Eilen illalla laitettiin sähkösauna lämpiämään ja vähän ajan päästä ihmeteltiin kun ei ala kunnolla lämpenemään. Kävin tsekkaamassa sulaketaulun ja kaksi kiukaan sulaketta oli lauennut, napsautin ne päälle eikä siltikään alkanut lämpenemään. Ajattelin sit että vastukset menneet ja tänään otin kivet pois että näkisi mitkä vastukset rikki. Kaksi vastusta pysyi kylmänä ja yksi lämpeni normaalisti, testasin sit vielä kiukaan sulakkeita niin ne pois napsauttamalla hävisi virta myös muilta laitteilta, mm. liedeltä, jääkaapilta ja pakastimelta. Rivitalossa asutaan ja ainakin seinänaapurilla laitteet toimi normaalisti ja kiuas lähti päälle, ei ehtinyt odottelemaan että lämpiääkö normaalisti

 

[Pakana]

Osaatteko sanoa mistä mahtaisi tämmöinen vika johtua? Eilen illalla laitettiin sähkösauna lämpiämään ja vähän ajan päästä ihmeteltiin kun ei ala kunnolla lämpenemään. Kävin tsekkaamassa sulaketaulun ja kaksi kiukaan sulaketta oli lauennut, napsautin ne päälle eikä siltikään alkanut lämpenemään. Ajattelin sit että vastukset menneet ja tänään otin kivet pois että näkisi mitkä vastukset rikki. Kaksi vastusta pysyi kylmänä ja yksi lämpeni normaalisti, testasin sit vielä kiukaan sulakkeita niin ne pois napsauttamalla hävisi virta myös muilta laitteilta, mm. liedeltä, jääkaapilta ja pakastimelta. Rivitalossa asutaan ja ainakin seinänaapurilla laitteet toimi normaalisti ja kiuas lähti päälle, ei ehtinyt odottelemaan että lämpiääkö normaalisti

Kiukaassa oikosulku, joka poltti ne kiukaan sulakkeet. Nyt kun jatkoit kiusaamista paloi asunnon pääsulake. Huoltoyhtiöön soitto, käyvät vaihtamassa sulakkeen.. ja kiukaan, mutta sitä ei päivystyksenä vaihdeta.

 

[Eldmor]

Kiukaassa oikosulku, joka poltti ne kiukaan sulakkeet. Nyt kun jatkoit kiusaamista paloi asunnon pääsulake. Huoltoyhtiöön soitto, käyvät vaihtamassa sulakkeen.. ja kiukaan, mutta sitä ei päivystyksenä vaihdeta.

Kiuas on lähtökohtaisesti osakkaan vastuulla, joten sitä ei välttämättä kannata lähteä huoltoyhtiön kautta vaihtamaan.

 

[Hilppari]

Kiuas on lähtökohtaisesti osakkaan vastuulla, joten sitä ei välttämättä kannata lähteä huoltoyhtiön kautta vaihtamaan.

Ei sitä kiuasta tarvi kokonaan vaihtaa mallista riippuen. Jos on vaan huono vastus niin sen voi vaihtaa uuteen suht helposti ja halvemmalla kuin että ostaisi kokonaan uuden asennuksineen.

 

[Pakana]

Kiuas on lähtökohtaisesti osakkaan vastuulla, joten sitä ei välttämättä kannata lähteä huoltoyhtiön kautta vaihtamaan.

Lähtökohtaisesti kiuas on taloyhtiön, mutta riippuu taloyhtiöstä..

Yleisestihän linjaus on se että jos laitteen vaihtaminen edellyttää ammattilaista se on taloyhtiön (esim liesi, lvv, iv kone ja kiuas), mutta maallikon kytkettävissä olevat ovat omia (mikrouuni, pesukone, jääkaappi), mutta yhtiöjärjestyksessä nuo voidaan kyllä sopia oikeastaan miten vaan.

 

[Pakana]

Ei sitä kiuasta tarvi kokonaan vaihtaa mallista riippuen. Jos on vaan huono vastus niin sen voi vaihtaa uuteen suht helposti ja halvemmalla kuin että ostaisi kokonaan uuden asennuksineen.

"Hifikiukaassa" joo, mutta ihan peruskiukaassa ei ole vastuksen vaihdossa juuri mieltä, ellei puhtaasti aatteellisista syistä halua korjata sitä.

 

[Eldmor]

Lähtökohtaisesti kiuas on taloyhtiön, mutta riippuu taloyhtiöstä..

Yleisestihän linjaus on se että jos laitteen vaihtaminen edellyttää ammattilaista se on taloyhtiön (esim liesi, lvv, iv kone ja kiuas), mutta maallikon kytkettävissä olevat ovat omia (mikrouuni, pesukone, jääkaappi), mutta yhtiöjärjestyksessä nuo voidaan kyllä sopia oikeastaan miten vaan.

Kannattaa kurkata se vastuunjakotaulukko lävitse, lähtökohtaisesti kiuas on kyllä osakkaan vastuulla ellei muuta taloyhtiössä ole määritetty.

Mutta joo, ei tästä offtopicista enempää. Totta kai kannattaa yrittää korjata jos mahdollista, mutta toin vain tämän maksajaseikan esille ettei tule ikäviä yllätyksiä.

 

[sikiham]

Lähtökohtaisesti kiuas on taloyhtiön, mutta riippuu taloyhtiöstä..

Yleisestihän linjaus on se että jos laitteen vaihtaminen edellyttää ammattilaista se on taloyhtiön (esim liesi, lvv, iv kone ja kiuas), mutta maallikon kytkettävissä olevat ovat omia (mikrouuni, pesukone, jääkaappi), mutta yhtiöjärjestyksessä nuo voidaan kyllä sopia oikeastaan miten vaan.

Höpöhöpö. Kiuas huoneiston sähkölaitteena kuuluu osakkaan vastuulle, ainoastaan kiukaan seinärasia on taloyhtiön vastuulla.

 

[PekoniMuuri]

Höpöhöpö. Kiuas huoneiston sähkölaitteena kuuluu osakkaan vastuulle, ainoastaan kiukaan seinärasia on taloyhtiön vastuulla.

Höpöhöpö. Kiuas huoneiston kiinteänä sähkölaitteena kuuluu taloyhtiön vastuulle, kuten liesi.
Kuten sanottu, riippuu taloyhtiöistä.

 

[Eldmor]

Höpöhöpö. Kiuas huoneiston kiinteänä sähkölaitteena kuuluu taloyhtiön vastuulle, kuten liesi.
Kuten sanottu, riippuu taloyhtiöistä.

Lisätään nyt tuohon aiempaa omaan viestiini, että (kiukaan lisäksi) myös liesi kuuluu lähtökohtaisesti osakkaan vastuulle, ellei taloyhtiössä ole muuta määritetty.

Miksi näistä pitää vängätä ja levittää väärää tietoa, kun ne voi suoraan tarkistaa vaikka sieltä vastuunjakotaulukosta.

Eiköhän tämä offtopic riitä jo.

 

[sikiham]

Näitä virheellisiä olettamia vastuista saa olla korjailemassa vuosittain kun osakkeenomistajat ovat korjauttamassa taloyhtiön piikkin milloin mitäkin taloyhtiölle kuulumatonta. Mutta loppukoon offtopic tähän minunkin puolestani.

 

[Pakana]

Onkohan noita missään tilastoitu?

Vaikka kuinka oman taloyhtiön systeemit menisi miten, niin pelkkää mutuahan nuo loppujenlopuksi ovat.

Mä olen useamman taloyhtiön vastuulla olevan asuntokiulaan asentanut... Toisaalta olen myös vaihtanut asunnon sähkökaappiin kontaktoreita osakkaan laskuun, kun ei kuulunut taloyhtiölle.

 

[mikkot]

Onkohan noita missään tilastoitu?

Vaikka kuinka oman taloyhtiön systeemit menisi miten, niin pelkkää mutuahan nuo loppujenlopuksi ovat.

Mä olen useamman taloyhtiön vastuulla olevan asuntokiulaan asentanut... Toisaalta olen myös vaihtanut asunnon sähkökaappiin kontaktoreita osakkaan laskuun, kun ei kuulunut taloyhtiölle.

Löytyy ihan Yleisestä Vastuunjakotaulukosta nuo asiat. Poikkeuksena taulukosta taloyhtiön vastuiden osalta se, että niiden pitää olla taloyhtiön toteuttamia tai vastuulleen hyväksymiä. Toki kaikesta voi vielä erikseen yhtiöjärjestyksessä muutoin sopia.

 

[Pakana]

Löytyy ihan Yleisestä Vastuunjakotaulukosta nuo asiat. Poikkeuksena taulukosta taloyhtiön vastuiden osalta se, että niiden pitää olla taloyhtiön toteuttamia tai vastuulleen hyväksymiä. Toki kaikesta voi vielä erikseen yhtiöjärjestyksessä muutoin sopia.

Tarkoitin siis sitä miten ne jaot on käytännössä toteutettu.

Lisäksi tietysti vuokrataloissa noissa on ihan omat kuvionsa, varsinkin jos koko taloyhtiön omistaa yksi toimija.

 

[Flez]

UPS ja ylijännitesuoja on eri asia. Mutta itse ainakin ylijännitesuojallisen jatkojohdon tietokoneelle (-tekniikalle) hommaisin.

Osaisko joku suositella ylijännitesuojaa 3 pistokkeella, Tokmannissa ei ollut paikan päällä niin jos tilais jostain. Mielellään halpa =D

 

[Kingofflies]

Tarkoitin siis sitä miten ne jaot on käytännössä toteutettu.

Lisäksi tietysti vuokrataloissa noissa on ihan omat kuvionsa, varsinkin jos koko taloyhtiön omistaa yksi toimija.

Hienoa maalien siirtelyä
Tässä muutamia ekoja hakutuloksia. Noiden lisäksi olen itse aikanaan ollut AOY hallituksen puheenjohtajana. Se ei ole mikää meriitti tai saavutus (päinvastoin), mutta siinä joutui pakosta olemaan selvillä vastuunjaoista.
Mitä ihmettä tarkoitat "käytännössä toteutettu"? Miksi otat esimerkiksi "vuokra-talon, jonka omistaa yksi toimija"? Ymmärräthän, että se "yksi toimija" on se omistaja/osakas, ei se vuokralainen.

Jotain rajaa MuTulle ja valheellisen tiedon levittämiselle.

Huoneistosaunan vastuunjako - Suomen Kiinteistölehti

Huoneistosaunan pesutilan vastuunjako noudattelee kylpyhuoneen tavanomaista vastuunjakoa. Löylyhuoneen vastuunjako sen sijaan usein askarruttaa. Saunan näkyvimmät osat ovat lauteet ja kiuas. Ne ovat molemmat osakkaan vastuulla. Kiukaan seinärasia, eli tavanomaisesta poikkeava pistorasia johon...

www.kiinteistolehti.fi

https://hsi.fi/images/Vastuunjakotaulukko.pdf

Kenen vastuulle kuuluu taloyhtiössä huoneistokohtaisen saunan kiuas?

Huoneiston sähkölaitteet, kuten saunan kiukaat, kuuluvat osakkaan kunnossapitovastuulle. Taloyhtiö on vastuussa kiukaan seinärasiasta.

www.kotitalolehti.fi

Mitkä taloyhtiön korjaus- ja kunnossapitovastuut kuuluvat yhtiölle ja mitkä osakkaalle?

Kuka huolehtii patterien ilmauksesta taloyhtiössä? Entä kenen kontolla on pesuhuoneen hajulukon puhdistus tai kiukaan uusiminen? Tästä artikkelista löydät esimerkkejä siitä, mikä taloyhtiössä on osakkaan ja mikä taloyhtiön vastuulla.

www.helen.fi

 

[Pakana]

Hienoa maalien siirtelyä
Tässä muutamia ekoja hakutuloksia. Noiden lisäksi olen itse aikanaan ollut AOY hallituksen puheenjohtajana. Se ei ole mikää meriitti tai saavutus (päinvastoin), mutta siinä joutui pakosta olemaan selvillä vastuunjaoista.
Mitä ihmettä tarkoitat "käytännössä toteutettu"? Miksi otat esimerkiksi "vuokra-talon, jonka omistaa yksi toimija"? Ymmärräthän, että se "yksi toimija" on se omistaja/osakas, ei se vuokralainen.

Jotain rajaa MuTulle ja valheellisen tiedon levittämiselle.

Huoneistosaunan vastuunjako - Suomen Kiinteistölehti

Huoneistosaunan pesutilan vastuunjako noudattelee kylpyhuoneen tavanomaista vastuunjakoa. Löylyhuoneen vastuunjako sen sijaan usein askarruttaa. Saunan näkyvimmät osat ovat lauteet ja kiuas. Ne ovat molemmat osakkaan vastuulla. Kiukaan seinärasia, eli tavanomaisesta poikkeava pistorasia johon...

www.kiinteistolehti.fi

https://hsi.fi/images/Vastuunjakotaulukko.pdf

Kenen vastuulle kuuluu taloyhtiössä huoneistokohtaisen saunan kiuas?

Huoneiston sähkölaitteet, kuten saunan kiukaat, kuuluvat osakkaan kunnossapitovastuulle. Taloyhtiö on vastuussa kiukaan seinärasiasta.

www.kotitalolehti.fi

Mitkä taloyhtiön korjaus- ja kunnossapitovastuut kuuluvat yhtiölle ja mitkä osakkaalle?

Kuka huolehtii patterien ilmauksesta taloyhtiössä? Entä kenen kontolla on pesuhuoneen hajulukon puhdistus tai kiukaan uusiminen? Tästä artikkelista löydät esimerkkejä siitä, mikä taloyhtiössä on osakkaan ja mikä taloyhtiön vastuulla.

www.helen.fi

Siis, mä olen aliurakoitsijana sähköasennuksia aika usein joutunut saneerattaviin taloyhtiöihin tehnyt. Sinänsä ne saneerauksen kohteena olevat sähkötyöt kuuluvat siihen saneeraukseen, mutta niiden yhteydessä usein ilmenee erilaisia vikoja joihin joutuu reagoimaan, tapauksesta riippuen ne korjataan, tai sitten tulee joku muu ja korjaa.

Siihen kuka sen ylimääräisen työn laskun maksaa löytyy varmastikin noista yleisista vastuujakotaulukoista vastaus, mutta olen huomannut että taloyhtöissä on noiden suhteen paljon eroja. Osassa taloyhtiöistä menee taloyhtiön piikkiin kaikki mikä on ruuvattu kiinni, osassa yhtiöistä taloyhtiö ei ota vastuuta mistään, ja tuohan on tietysti kiinni siitä mitä yhtiöjärjestyksessä sovitaan, siellä asiat voidaan sopia kumpaan suuntaan tahansa, joko niin että mikään ei ole yhtiön vastuulla, tai niin että kaikki kahvinkeittimestä lähtien on taloyhtiön huoli.

Mua alkoi kiinnostamaan että onko tuota jossain tilastoitu että miten nuo ovat jaettu taloyhtiöissä "yleisesti", ja sitä tarkoitin alunperinkin. Se että joku liitto on keskenään aivoitellut paperin jonka ovat nimenneet "yleinen vastuunjakotaulukko" ei ollut se mistä olin kiinnostunut, enkä tiennyt tuon nimeä vaikka jollain tasolla varmasti olinkin tietoinen siitä että tuollainen on laadittu helpottamaan työtä. Mitään velvoitettahan tuota lappua ei ole noteerata, mutta helpottaahan se taloyhtiön perustamista.

Ajatusvirrassa oli myös vuokratalot, joissa on aika luonnollista että yhden toimijan omistaessa koko talon, se ottaa myös laajemmin vastuun asioista, jotka normaalissa asoy ssä kuuluisi osakkaalle. Ehkä myös koitin tuoda esiin sen että en sotke tässä noihin "kaikki kuuluu yhtiölle" taloihin noita vuokrataloja.. en nyt niin tarkkaan muista mitä tuolla hetkellä ajattelin.

 

[Kingofflies]

Siis, mä olen aliurakoitsijana sähköasennuksia aika usein joutunut saneerattaviin taloyhtiöihin tehnyt. Sinänsä ne saneerauksen kohteena olevat sähkötyöt kuuluvat siihen saneeraukseen, mutta niiden yhteydessä usein ilmenee erilaisia vikoja joihin joutuu reagoimaan, tapauksesta riippuen ne korjataan, tai sitten tulee joku muu ja korjaa.

Siihen kuka sen ylimääräisen työn laskun maksaa löytyy varmastikin noista yleisista vastuujakotaulukoista vastaus, mutta olen huomannut että taloyhtöissä on noiden suhteen paljon eroja. Osassa taloyhtiöistä menee taloyhtiön piikkiin kaikki mikä on ruuvattu kiinni, osassa yhtiöistä taloyhtiö ei ota vastuuta mistään, ja tuohan on tietysti kiinni siitä mitä yhtiöjärjestyksessä sovitaan, siellä asiat voidaan sopia kumpaan suuntaan tahansa, joko niin että mikään ei ole yhtiön vastuulla, tai niin että kaikki kahvinkeittimestä lähtien on taloyhtiön huoli.

Mua alkoi kiinnostamaan että onko tuota jossain tilastoitu että miten nuo ovat jaettu taloyhtiöissä "yleisesti", ja sitä tarkoitin alunperinkin. Se että joku liitto on keskenään aivoitellut paperin jonka ovat nimenneet "yleinen vastuunjakotaulukko" ei ollut se mistä olin kiinnostunut, enkä tiennyt tuon nimeä vaikka jollain tasolla varmasti olinkin tietoinen siitä että tuollainen on laadittu helpottamaan työtä. Mitään velvoitettahan tuota lappua ei ole noteerata, mutta helpottaahan se taloyhtiön perustamista.

Ajatusvirrassa oli myös vuokratalot, joissa on aika luonnollista että yhden toimijan omistaessa koko talon, se ottaa myös laajemmin vastuun asioista, jotka normaalissa asoy ssä kuuluisi osakkaalle. Ehkä myös koitin tuoda esiin sen että en sotke tässä noihin "kaikki kuuluu yhtiölle" taloihin noita vuokrataloja.. en nyt niin tarkkaan muista mitä tuolla hetkellä ajattelin.

Edelleen puhut poikkeuksesta. Yleinen vastuunjako sanoo, että kiuas on osakkaan vastuulla. Kerro yksikin esimerkki, että yhtiöjärjestyksessä on erikseen mainittu kiuas taloyhtiön vastuulle. Ennemmin poikkeukset on toiseen suuntaan, varsinkin pienissä rivitaloyhtiöissä voi olla sovittu, että saa ite värkkäillä tiettyjä juttuja mutta kunnossapitovastuu on osakkaalla. Olen myös edelleen parin rivitalo-AOY:n hallituksessa.

Taloyhtiön rooli kiukaan kanssa on korkeintaan työn hyväksyjä/tarkastaja.

Korporaatioiden omistama vuokrataloyhtiöt eivä tähän keskusteluun liity. Siellä omistaja voi vaihtaa vaikka kiukaan kylpyammeeseen, eikä vastuunjako ota tähän kantaa.

Ja Yksittäisten vuokrakämppiem/asuntosijoittajien kohdalla se omistaja on osakas ja vastaa osakkaan vastuulle kuuluvista asioista.

Yhtä lailla minä voin väittää, että yhtiöjärjestyksessä voi olla erikseen määrätty, että taloyhtiö vastaa asuntoihin hankittavista haarukoista ja veitsistä. Onko jossain näin, enpä tiedä, mutta yhtä todenmukainen väite kuin sinun kiuas-tarinasi.

Eikös aika paljon totuudenmukaisempaa olisi pitäytyä siihen default-vastuunjakoom, joka myös käytännössä ennemistössä (kaikissa?) taloyhtiöissä on käytössä? Aika MuTuilija ja jankkaaja tunnut olevan.

 

[Kingofflies]

Siis, mä olen aliurakoitsijana sähköasennuksia aika usein joutunut saneerattaviin taloyhtiöihin tehnyt. Sinänsä ne saneerauksen kohteena olevat sähkötyöt kuuluvat siihen saneeraukseen, mutta niiden yhteydessä usein ilmenee erilaisia vikoja joihin joutuu reagoimaan, tapauksesta riippuen ne korjataan, tai sitten tulee joku muu ja korjaa.

Siihen kuka sen ylimääräisen työn laskun maksaa löytyy varmastikin noista yleisista vastuujakotaulukoista vastaus, mutta olen huomannut että taloyhtöissä on noiden suhteen paljon eroja. Osassa taloyhtiöistä menee taloyhtiön piikkiin kaikki mikä on ruuvattu kiinni, osassa yhtiöistä taloyhtiö ei ota vastuuta mistään, ja tuohan on tietysti kiinni siitä mitä yhtiöjärjestyksessä sovitaan, siellä asiat voidaan sopia kumpaan suuntaan tahansa, joko niin että mikään ei ole yhtiön vastuulla, tai niin että kaikki kahvinkeittimestä lähtien on taloyhtiön huoli.

Mua alkoi kiinnostamaan että onko tuota jossain tilastoitu että miten nuo ovat jaettu taloyhtiöissä "yleisesti", ja sitä tarkoitin alunperinkin. Se että joku liitto on keskenään aivoitellut paperin jonka ovat nimenneet "yleinen vastuunjakotaulukko" ei ollut se mistä olin kiinnostunut, enkä tiennyt tuon nimeä vaikka jollain tasolla varmasti olinkin tietoinen siitä että tuollainen on laadittu helpottamaan työtä. Mitään velvoitettahan tuota lappua ei ole noteerata, mutta helpottaahan se taloyhtiön perustamista.

Ajatusvirrassa oli myös vuokratalot, joissa on aika luonnollista että yhden toimijan omistaessa koko talon, se ottaa myös laajemmin vastuun asioista, jotka normaalissa asoy ssä kuuluisi osakkaalle. Ehkä myös koitin tuoda esiin sen että en sotke tässä noihin "kaikki kuuluu yhtiölle" taloihin noita vuokrataloja.. en nyt niin tarkkaan muista mitä tuolla hetkellä ajattelin.

Siis, olen ollut aika pitkään AOY hallituksen pj, ja aika paljon konsultoinut kiinteistöliiton lakimiesten kanssa. Useimmat neuvottelemani asiat liittyi nimenomaan märkätiloihin.

Jos jonkun muun rempan yhteydessä havaitaan puutteita ja ne korjataan, se on taloyhtiön vastuulla siksi, että asiat pitää pistää alkuperäiseen kuntoon. Jos kiukaan tulojohdot vaikka tiensä päässä.

Mutta jos rempan yhteydessä huomataan, että kiukaasta palanut vastus, pellit ruostuneet yms. se menee osakkaan piikkiin. Jos urakoitsija ei suostu vanhaa kiusta kytkemään takaisin ja osakas ei hanki uutta kiuasta, kiuas jää kytkemättä. Jos on asiansa osaava sähkömies.

Tässä nimittäin tulee muutoin ongelma: osakkaiden yhdenvertaisuus. Jos (=kun) kiuas ei ole taloyhtiönvastuulla. Jos kiuas vaihdetaan taloyhtiön piikkiin, voi kaikki muutkin osakkaat vaatia uutta kiuasta. Jos se yksi oli pakko vaihtaa, muut osakkaat kyllä perustelevat, että heidän kiukaansa on lähes loppu ja pakko vaihtaa.

 

[Pakana]

Edelleen puhut poikkeuksesta. Yleinen vastuunjako sanoo, että kiuas on osakkaan vastuulla. Kerro yksikin esimerkki, että yhtiöjärjestyksessä on erikseen mainittu kiuas taloyhtiön vastuulle. Ennemmin poikkeukset on toiseen suuntaan, varsinkin pienissä rivitaloyhtiöissä voi olla sovittu, että saa ite värkkäillä tiettyjä juttuja mutta kunnossapitovastuu on osakkaalla. Olen myös edelleen parin rivitalo-AOY:n hallituksessa.


Yhtä lailla minä voin väittää, että yhtiöjärjestyksessä voi olla erikseen määrätty, että taloyhtiö vastaa asuntoihin hankittavista haarukoista ja veitsistä. Onko jossain näin, enpä tiedä, mutta yhtä todenmukainen väite kuin sinun kiuas-tarinasi.

Eikös aika paljon totuudenmukaisempaa olisi pitäytyä siihen default-vastuunjakoom, joka myös käytännössä ennemistössä (kaikissa?) taloyhtiöissä on käytössä? Aika MuTuilija ja jankkaaja tunnut olevan.

Onko se nyt sitten jotenkin väärin, tai valehtelua olla kiinnostunut siitä että kuinka usein noita vastuita on jaettu tuosta yleisestä vastuunjaosta poikkeavalla tavalla?

Ja oman ammatillisen kokemuksen perusteella mä tiedän että on taloyhtiöitä joissa se asuntokiuas nimenomaan on taloyhtiön vastuulla (oli se sitten yleisen käytännön vastaista tai ei), niin ei se sun as oy puheenjohtajan kokemuksesi, tässä nyt sen vakuuttavampi lähde sille ole ettei noin ole.

Kyllä mä sen uskon että tuo ei ole yleinen käytäntö, ei kai se nyt ongelma ole? Yhden taloyhtiön pystyn suoraltakädeltä sanomaan jossa noin on (mutta en nyt helvetti missään somessa alla tuota mainitsemaan), kun tänä vuonna olen siellä tuon todennut, pariin taloyhtiöön olen aiemminkin vaihtanut kiukaita yhtiön lukuun, mutta niitä en nyt ilman papereiden kaivelua voi nimetä.. enkä myöskään tiedä onko niissä aiemmissa ollut virhe tuo taloyhtiön maksaminen.

 

[Kingofflies]

Onko se nyt sitten jotenkin väärin, tai valehtelua olla kiinnostunut siitä että kuinka usein noita vastuita on jaettu tuosta yleisestä vastuunjaosta poikkeavalla tavalla?

Ja oman ammatillisen kokemuksen perusteella mä tiedän että on taloyhtiöitä joissa se asuntokiuas nimenomaan on taloyhtiön vastuulla (oli se sitten yleisen käytännön vastaista tai ei), niin ei se sun as oy puheenjohtajan kokemuksesi, tässä nyt sen vakuuttavampi lähde sille ole ettei noin ole.

Kyllä mä sen uskon että tuo ei ole yleinen käytäntö, ei kai se nyt ongelma ole? Yhden taloyhtiön pystyn suoraltakädeltä sanomaan jossa noin on (mutta en nyt helvetti missään somessa alla tuota mainitsemaan), kun tänä vuonna olen siellä tuon todennut, pariin taloyhtiöön olen aiemminkin vaihtanut kiukaita yhtiön lukuun, mutta niitä en nyt ilman papereiden kaivelua voi nimetä.. enkä myöskään tiedä onko niissä aiemmissa ollut virhe tuo taloyhtiön maksaminen.

Minun lähteeni olikin ne about 20 linkkiä, jotka googleen pamahtaa. Yhtälailla minä voin siis todeta, että yleensä taloyhtiö vastaa ja kustantaa osakkaiden aterimet. Linkkejä en ala somessa herran jestas sentään kertomaan.

 

[Ogeli]

@Pakana ja @Kingofflies
Eiköhän tuo väittely jo riitä, en hetkeäkään epäile että kumpikin on oikeassa.

 

[Canttu]

Löytyisikö täältä vinkkejä loisteputken korvaamiseen?

Eli vanha loisteputki on tällainen : Loisteputki

Minkälainen LED-putki tuohon sopisi? Itse aivan ulalla näistä. Sytytintä ei erikseen ole, ainakaan suoraan näkyvillä.

Tällaisen kävin kiireessä K Raudasta hakemassa: Led-putki

Välillä syttyy hyvin, mutta välillä vain vähän välähtää eikä jää palamaan.

Meneeköhän valaisimen uusintaan vai saako kotikonstein ja luvin kuntoon?

 

[Flez]

Osaisko joku suositella ylijännitesuojaa 3 pistokkeella, Tokmannissa ei ollut paikan päällä niin jos tilais jostain. Mielellään halpa =D

21,90 € | APC PME5B-GR ylijännitesuoja Musta 5 AC-pistorasia(a) 230...

Jatkojohdot / APC PME5B-GR, 680 J, 5 AC-pistorasia(a), Tyyppi F, 230 V, 50/60 Hz, 10 A

datatronic.fi

Onko tästä mihinkään

 

[Hyrava]

21,90 € | APC PME5B-GR ylijännitesuoja Musta 5 AC-pistorasia(a) 230...

Jatkojohdot / APC PME5B-GR, 680 J, 5 AC-pistorasia(a), Tyyppi F, 230 V, 50/60 Hz, 10 A

datatronic.fi

Onko tästä mihinkään

Ei kai tuo ihan paskimmasta päästä sentään ole, ei ole sentään ihan mikään noname-kiinavalmistajan tuote. Ja kyllähän valmistaja lupaa "20-Year Warranty & €75,000 Equipment Protection Policy", tosin noissahan on aina melkoiset ehdot mitä korvataan ja missä tilanteessa. Kannattaa sitten huomata että tuo on vain 10A eli 2300W malli eikä 16A malli, tosin harvemmin esim tietokonekäytössä noin paljon kuormaa tulee yhden roikan perään.

 

[Flez]

Ei kai tuo ihan paskimmasta päästä sentään ole, ei ole sentään ihan mikään noname-kiinavalmistajan tuote. Ja kyllähän valmistaja lupaa "20-Year Warranty & €75,000 Equipment Protection Policy", tosin noissahan on aina melkoiset ehdot mitä korvataan ja missä tilanteessa. Kannattaa sitten huomata että tuo on vain 10A eli 2300W malli eikä 16A malli, tosin harvemmin esim tietokonekäytössä noin paljon kuormaa tulee yhden roikan perään.

Tohon tulis valokuitu reititin, PC ja näyttö. PC poweri on 850w mutta ei haukkaa läheskään niin paljoo niin riittää.. E: Laitoin tilaukseen

E2: Tuskin tätä uskaltaa silti ukkosella päällä pitää mutta jos jotain suojaa, reitittimet ainaki ennen ollu herkkiä vehkeitä vai onko tää jo vanhentunutta tietoa =D

 

[Pakana]

Löytyisikö täältä vinkkejä loisteputken korvaamiseen?

Eli vanha loisteputki on tällainen : Loisteputki

Minkälainen LED-putki tuohon sopisi? Itse aivan ulalla näistä. Sytytintä ei erikseen ole, ainakaan suoraan näkyvillä.

Tällaisen kävin kiireessä K Raudasta hakemassa: Led-putki

Välillä syttyy hyvin, mutta välillä vain vähän välähtää eikä jää palamaan.

Meneeköhän valaisimen uusintaan vai saako kotikonstein ja luvin kuntoon?

Tuo on kyllä "oikea" led putki tuohon, mutta nuo elektroniset liitäntälaitteet ovat hankalia.

järjestelemällä ne johdot uudelleen valaisimessa ja ohittamalla liitäntälaitteen, sen saa muutettua toimimaan "tavallisella" ledputkella (tietääkseni tuota liitäntälaitteelle tarkoitettua ledputkea ei voi suoraan 230v käyttää). Sitä en tiedä onko tuo sallittua maallikolle.

 

[N1kkel]

Tuo on kyllä "oikea" led putki tuohon, mutta nuo elektroniset liitäntälaitteet ovat hankalia.

järjestelemällä ne johdot uudelleen valaisimessa ja ohittamalla liitäntälaitteen, sen saa muutettua toimimaan "tavallisella" ledputkella (tietääkseni tuota liitäntälaitteelle tarkoitettua ledputkea ei voi suoraan 230v käyttää). Sitä en tiedä onko tuo sallittua maallikolle.

Minusta se ei kuulu maallikolle.

 

[jonesky12345]

Minusta se ei kuulu maallikolle.

No tuo on vähän makuasia, ite kyselin vastaavanlaisen keissin kanssa täällä infoja, kun lediputkia oli menossa asennukseen tollaseen loisteputkivalaisimeen, missä ei oo erillistä sytytintä vaan sellanen boksi siellä valaisimen takana. Itse vetelin vaan johdot sopivasti sokeripalaan, kun olivat muutenkin sellaista mallia, että eipä tuo nyt normaalista sokeripalalla tapahtuvasta kattolampun asennuksesta poikkea. Toki riippuen keissistä voisi olla varmaan fiksua ostaa mahdollisuuksien mukaan uusi valaisin, niin ei jää kenellekään mitään "miinoja" vanhojen muodossa.

 

[N1kkel]

No tuo on vähän makuasia, ite kyselin vastaavanlaisen keissin kanssa täällä infoja, kun lediputkia oli menossa asennukseen tollaseen loisteputkivalaisimeen, missä ei oo erillistä sytytintä vaan sellanen boksi siellä valaisimen takana. Itse vetelin vaan johdot sopivasti sokeripalaan, kun olivat muutenkin sellaista mallia, että eipä tuo nyt normaalista sokeripalalla tapahtuvasta kattolampun asennuksesta poikkea. Toki riippuen keissistä voisi olla varmaan fiksua ostaa mahdollisuuksien mukaan uusi valaisin, niin ei jää kenellekään mitään "miinoja" vanhojen muodossa.

Vaikka valaisimen sisäiset liitokset olisi sokeripaloilla, niin minusta valaisimen sisäisten kytkentöjen olennainen muuttaminen alkuperäisestä ei enää kuulu henkilöille, joilla ei ole alan kokemusta eikä koulutusta.

 

[mikkot]

Vaikka valaisimen sisäiset liitokset olisi sokeripaloilla, niin minusta valaisimen sisäisten kytkentöjen olennainen muuttaminen alkuperäisestä ei enää kuulu henkilöille, joilla ei ole alan kokemusta eikä koulutusta.

Tästä taisi olla vielä sellainen jako, että kiinteisiin valaisimiin ei saa koskea, mutta pistotulppaliitäntäisen valaisimen saa maallikkokin vaikka itse tehdä.

 

[Tonnin Seteli]

Tästä taisi olla vielä sellainen jako, että kiinteisiin valaisimiin ei saa koskea, mutta pistotulppaliitäntäisen valaisimen saa maallikkokin vaikka itse tehdä.

Ainakin ns. tavallisten sisustusvalaisimien rakentelu ja korjaus harrastustoimintana on ollut sallittu maallikkotyö. Eikä sen valaisimen tarvinnut olla pistotulppaliitäntäinen vaan sekin käy jos valaisinpisteellä on sokeripala. Käytäntö on tietysti voinut sittemmin muuttua drakonisemmaksi, tai ainakin puolivirallisten tahojen mielipiteet.

Sokeripalan toinen pää taas oli jo pari vuosikymmentä sitten pyhä asia ja sen puuttuessa stuntti seis. Ensin pitää käydä kouluja, tehdä alaan liittymättömiä teollisuuden töitä, hankkia luovasti kirjoitetut työtodistukset ja hakea pätevyys.

E: Voisin vielä vakavoiduttuani mainita, että valaisimen kiinteyskin on joskus epäselvä tai vähintään vaikeasti hahmotettava. Minulle ainakin.

Jos katossa on aivan kiinteän näköinen plafondi mutta se onkin kiristinkoukulla kannatinkoukussa ja pistotulpalla(tai asiallisessa sokeripalassa) niin sehän on selkeästi irrallinen sisustusvalaisin eikä siis kiinteä.

Joku perinteinen loisteputkivalaisin varmaan on aina kiinteä, vaikka en kyllä näe katon pinta-asennuksessa siinäkään järkevää eroa jos kytketään sokeripalaan ihan samoin kuin kattokruunu. Tietenkin työ on vaikeampi, mutta kalusteen ruuvaamisen kattopaneeliin ja muun ei-sähköisen yleismiesjantus-työn määrittely sähkötyöksi on trollifilosofiaa. Mutta siis byrokraatin mukaan selkeästi kiinteä, ostetaan.

Jos valaisinpiste onkin seinässä ja valaisin on kahdella ruuvilla kiinni, onko se kiinteä? Kuitenkin vaihtaminen on sähköisesti ihan samanlainen ja yhtä helppo homma. Tuleeko siitä ei-kiinteä jos ripustetaankin koukulla, mikä varmaan parantaa turvallisuutta erityisesti sokeripalan kanssa?

Rasiaakaan ei aina edes ole katossa. Suomi on täynnä pintavetona tehtyjä huoneistosähköjä, joissa kattovalolle tulee ihan vaan kaapeli jonka päässä on sokeripala. Lisäksi tietenkin se ripustuskoukku. Tämä ei eroa kosketussuojaukseltaan mitenkään ainakaan sokeripalasta, ja olen käsittänyt että asennustapa oli ainakin ennen ihan sallittu ja hyvän tavan mukainen. Minullakin on ollut tällaisia Ilmeisen alkuperäisiä valaisinpisteitä sekä kiinteällä että ei kiinteällä valaisimella. Tämän siis en usko olevan kriteeri, mutta helposti joku voisi niin ajatella.

Tuuletinvalaisin lienee aina kiinteä kaluste sikäli että se tulee ihan kunnolla kiinni, vaikka kytkentä on yhtä yksinkertainen ja tapahtuu samoin kuin tavallisen tai kruunuvalaisimen. Ja joo, ei tosiaan usein käytännössä tapahdu mutta silloin onkin jo jotain muuta epäasiallista. Lisäksi laitehan ei varsinaisesti ole pelkkä valaisin tai "sisustusvalaisin" vaan talotekniikkaa, vaikka tämä kirjaimellinen tulkinta onkin vähän pahantahtoista kiristystä.

 

[jonesky12345]

Ainakin ns. tavallisten sisustusvalaisimien rakentelu ja korjaus harrastustoimintana on ollut sallittu maallikkotyö. Eikä sen valaisimen tarvinnut olla pistotulppaliitäntäinen vaan sekin käy jos valaisinpisteellä on sokeripala. Käytäntö on tietysti voinut sittemmin muuttua drakonisemmaksi, tai ainakin puolivirallisten tahojen mielipiteet.

Sokeripalan toinen pää taas oli jo pari vuosikymmentä sitten pyhä asia ja sen puuttuessa stuntti seis. Ensin pitää käydä kouluja, tehdä alaan liittymättömiä teollisuuden töitä, hankkia luovasti kirjoitetut työtodistukset ja hakea pätevyys.

E: Voisin vielä vakavoiduttuani mainita, että valaisimen kiinteyskin on joskus epäselvä tai vähintään vaikeasti hahmotettava. Minulle ainakin.

Jos katossa on aivan kiinteän näköinen plafondi mutta se onkin kiristinkoukulla kannatinkoukussa ja pistotulpalla(tai asiallisessa sokeripalassa) niin sehän on selkeästi irrallinen sisustusvalaisin eikä siis kiinteä.

Joku perinteinen loisteputkivalaisin varmaan on aina kiinteä, vaikka en kyllä näe katon pinta-asennuksessa siinäkään järkevää eroa jos kytketään sokeripalaan ihan samoin kuin kattokruunu. Tietenkin työ on vaikeampi, mutta kalusteen ruuvaamisen kattopaneeliin ja muun ei-sähköisen yleismiesjantus-työn määrittely sähkötyöksi on trollifilosofiaa. Mutta siis byrokraatin mukaan selkeästi kiinteä, ostetaan.

Jos valaisinpiste onkin seinässä ja valaisin on kahdella ruuvilla kiinni, onko se kiinteä? Kuitenkin vaihtaminen on sähköisesti ihan samanlainen ja yhtä helppo homma. Tuleeko siitä ei-kiinteä jos ripustetaankin koukulla, mikä varmaan parantaa turvallisuutta erityisesti sokeripalan kanssa?

Rasiaakaan ei aina edes ole katossa. Suomi on täynnä pintavetona tehtyjä huoneistosähköjä, joissa kattovalolle tulee ihan vaan kaapeli jonka päässä on sokeripala. Lisäksi tietenkin se ripustuskoukku. Tämä ei eroa kosketussuojaukseltaan mitenkään ainakaan sokeripalasta, ja olen käsittänyt että asennustapa oli ainakin ennen ihan sallittu ja hyvän tavan mukainen. Minullakin on ollut tällaisia Ilmeisen alkuperäisiä valaisinpisteitä sekä kiinteällä että ei kiinteällä valaisimella. Tämän siis en usko olevan kriteeri, mutta helposti joku voisi niin ajatella.

Tuuletinvalaisin lienee aina kiinteä kaluste sikäli että se tulee ihan kunnolla kiinni, vaikka kytkentä on yhtä yksinkertainen ja tapahtuu samoin kuin tavallisen tai kruunuvalaisimen. Ja joo, ei tosiaan usein käytännössä tapahdu mutta silloin onkin jo jotain muuta epäasiallista. Lisäksi laitehan ei varsinaisesti ole pelkkä valaisin tai "sisustusvalaisin" vaan talotekniikkaa, vaikka tämä kirjaimellinen tulkinta onkin vähän pahantahtoista kiristystä.

Joo, onhan tuo vähän sellanen soppa. Itse oon todennut, että sellaset työt teen itse, missä A) tiedän, että saan sulakkeen pois päältä ja B) tiedän, että kytkentä menee oikein eli toisinsanoen tunnistan johtimien värit. Mä vaihdoin tollaset lediputkille tarkoitetut loisteputkivalaisimet talliin niin että ruuvasin johdot irti sokeripalasta tallin katon johdon puolesta ja törkin ne tonne uuden kiinteän valaisimen + N G johtopaikkoihin jahka olin ruuvannut valaisimet kattoon. Kävin toki ensin irrottamassa sulakkeet ja varmuudeksi totesin yleismittarilla johdot jännitteettömiksi.

 

[Hyrava]

Joo, onhan tuo vähän sellanen soppa. Itse oon todennut, että sellaset työt teen itse, missä A) tiedän, että saan sulakkeen pois päältä ja B) tiedän, että kytkentä menee oikein eli toisinsanoen tunnistan johtimien värit. Mä vaihdoin tollaset lediputkille tarkoitetut loisteputkivalaisimet talliin niin että ruuvasin johdot irti sokeripalasta tallin katon johdon puolesta ja törkin ne tonne uuden kiinteän valaisimen + N G johtopaikkoihin jahka olin ruuvannut valaisimet kattoon. Kävin toki ensin irrottamassa sulakkeet ja varmuudeksi totesin yleismittarilla johdot jännitteettömiksi.

Itsekin olen kyllä kaikenlaisia valaisimia kytkenyt, tavallisesta yksinkertaisesta kattolampusta loisteputkien kautta tuuletinvalaisimiin.

Tuota pakkaahan vielä sekoittaa se että käytännössä kuka tahansa saa tehdä sähkölaitteita omaan käyttöön ilman mitään jänniterajoja ilman että omaa mitään pätevyyksiä tms mutta ei saa tehdä kiinteitä asennuksia. Toki noiden pitää täyttää määräykset eli ei saa mitään kilowatin GSM-häirintälähetintä tehdä tms.

 

[xana]

Sallitut sähkötyöt maallikoille Tukes.

• kiinteässä asennuksessa "sokeripalan" korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto (ei valaisinpistorasian asennus tai vaihto)

Tämän ylläolevan saa nykyään tehdä.