Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
2018 asennettu eli reilut kuusi vuotta ollut. Noitahan ei yhtenään väännellä, vaan selvästi materiaalivika. Ja suunnitteluvika tietty myös, hävettäisi kyllä jos olisin moisesta neronleimauksesta vastuussa.Varmaan pätee samat lainalaisuudet kuin muihinkin vermeisiin. Onko kuinka vanha?
Harvoinhan sitä tarvii säädellä mutta muutaman kerran vuodessa kuitenkin. Eipä löydy noin ohutkärkisiä pihtejä omasta takaa, reikä on n. 5mm ja tuo katkennut osa ehkä 3. Sen verran ryhdyin MacGyveriksi että askartelin työkalun, jolla pystyy tuota kääntämään. Mutta ehkä pitemmän päälle olisi hyvä olla ihan oikea termostaattiJos tuota ei ole tarvis jatkuvasti säätää niin nyppäsee katkenneen pätkän pois ja kääntää kohdalleen esim. ruuvimeisselillä.
Ei nuo nyt ihan yhtenään katkeile, paljon isompi ongelma enston termareissa oli anturit jotka eivät olleet vedenpitäviä. Toisaalta selvisi tietysti sitten lämmityksen hajoamisen myötä että termarin anturiputkeen on päässyt jostain vettä.2018 asennettu eli reilut kuusi vuotta ollut. Noitahan ei yhtenään väännellä, vaan selvästi materiaalivika. Ja suunnitteluvika tietty myös, hävettäisi kyllä jos olisin moisesta neronleimauksesta vastuussa.
Meiltä löytyisi ylimääräinen peitelevy + säätöelementti. Sijainti Jyväskylä.Onko tietäjiä sähkövermeiden tuotevastuun suhteen? Enston valmistama lattiatermostaatti hajosi. Kuten kuvista näkyy, syynä on mitä ilmeisimmin viallinen tuote. Sähkärille menee tuon vaihtamisesta varmasti satasia. Kiinnostaisi tietää, onko valmistajalla tai myyjällä vielä vastuuta?
Etsi se sähkäri ensin jolle ehdottamasi tyyli kelpaa ja tee ne työt pilkulleen kuten hän haluaa -> kysy kysymykset häneltä.En ole vielä kysellyt sähkäreitä tallia sähköistämään ja kävi mielessä vetää itse ne kaapelit valmiiksi. Siksi kyselen tyhmiä:
-Saako yläpohjan villoihin vetää kaapelit vain suojaputkessa?
-Saako tuo suojaputki makoilla yläpohjan villojen päällä vai pitäisikö ne "haudata" villojen alle tai kiinnittää kattotuoleihin tms?
-Täytyykö kiinnittää johonkin tuo suojaputki esim. klemmariniiteillä?
-Saako autotallissa vetää kaapelin esim. jakorasialta kytkimille alakattoruoteen ja höyrynsulkupaperin väliin ilman suojaputkea?
-Voiko kaapeleita vetää uudiskohteessa pintavetoina niin ettei ulkoseinävilloja tarvisi leikellä runkojen välistä suojaputkea varten? Itse en esteettistä vikaa näe pintavedoissa autotallin ollessa kyseessä
Edit. Löysin itseltäni niin tyhmän kysymyksen että otin sen pois.
Eikö tuo säätimen nuppi pysy sisällä, jos sen työntää paikalleen?Onko tietäjiä sähkövermeiden tuotevastuun suhteen? Enston valmistama lattiatermostaatti hajosi. Kuten kuvista näkyy, syynä on mitä ilmeisimmin viallinen tuote. Sähkärille menee tuon vaihtamisesta varmasti satasia. Kiinnostaisi tietää, onko valmistajalla tai myyjällä vielä vastuuta?
Sun pitää sopia sen sähkärin kanssa itse. Kysymystesi laadusta päätellen et edes tietä mitä kaapeleita mihinkin vetoon tarvitaan. Pintaveto vaatii vähiten etukäteis-suunnittelua.En ole vielä kysellyt sähkäreitä tallia sähköistämään ja kävi mielessä vetää itse ne kaapelit valmiiksi. Siksi kyselen tyhmiä:
-Saako yläpohjan villoihin vetää kaapelit vain suojaputkessa?
-Saako tuo suojaputki makoilla yläpohjan villojen päällä vai pitäisikö ne "haudata" villojen alle tai kiinnittää kattotuoleihin tms?
-Täytyykö kiinnittää johonkin tuo suojaputki esim. klemmariniiteillä?
-Saako autotallissa vetää kaapelin esim. jakorasialta kytkimille alakattoruoteen ja höyrynsulkupaperin väliin ilman suojaputkea?
-Voiko kaapeleita vetää uudiskohteessa pintavetoina niin ettei ulkoseinävilloja tarvisi leikellä runkojen välistä suojaputkea varten? Itse en esteettistä vikaa näe pintavedoissa autotallin ollessa kyseessä
Edit. Löysin itseltäni niin tyhmän kysymyksen että otin sen pois.
Merkintöjen kuluminen johtuu siitä, että jonkin aikaa tuota sai säädettyä kun painoi pyörää ja pyöritti toisella kädellä. Siinä lähti samalla väriä asteikosta.Meiltä löytyisi ylimääräinen peitelevy + säätöelementti. Sijainti Jyväskylä.
Ja kuvan perusteella sanoisin että teillä on paljon useammin säädetty lämpöjä kuin meillä, kun merkinnät ovat noin kuluneet. Meillä nuo Enstot ovat 20 vuotta vanhoja eikä merkinnöissä ole mitään kulumia vielä. Tosin ei sen pitäisi silti katketa eli materiaalivika.
Ei pysy, näyttäisi katkenneen. Pitää katsoa osaanko, jos löytyy varaosaEikö tuo säätimen nuppi pysy sisällä, jos sen työntää paikalleen?
Aika rujon näköinen tuo toki on tuolta sisältä.
Ei tuon vaihtaminen itse ole vaikea homma. Sulake alas ja uusi tilalle. Sisempi kansi lähtee pienellä talttameisselillä ja sen jälkeen joko pieni ph1- tai todella pieni talttameisseli.
Syötön osalta katsoo samat symbolit ja johdinten värit kohdalleen.
Tuskin tuollaisen vaihtaminen nykyisinkään maksaa satasia. Itse vaihdatin samanlaisen (ei tosin nuppi irronnut vaan meni muuten paskaksi) joskus viitisen vuotta sitten ja uusi termari + anturi maksoi muutaman kympin ja asennus oli joku minimikäyntiveloitus en nyt muista summaa mutta vaihdossa meni siis aikaa ehkä 10-15 minuuttia ja samalla sähkäri työnsi lattian alle menevään putkeen uuden lämpötila-anturin. Oisko ollut vähän yli satasen koko homma osineen. Merkki vaihtui Deviin samalla. Jos nyt vaihdattaisin niin ottaisin kyllä tuollaisen digitaalisen johon voit tehdä aikatauluja lämmön nostolle jne. Nekään ei näytä satasta maksavan kappale. Niitä oli jo tuolloinkin myynnissä mutta sähkärillä sattui olemaan suoraan tuota Deviä autossaan ja oli kiire saada toimiva tilalle niin tuli otettua "vanhanaikainen".Onko tietäjiä sähkövermeiden tuotevastuun suhteen? Enston valmistama lattiatermostaatti hajosi. Kuten kuvista näkyy, syynä on mitä ilmeisimmin viallinen tuote. Sähkärille menee tuon vaihtamisesta varmasti satasia. Kiinnostaisi tietää, onko valmistajalla tai myyjällä vielä vastuuta?
Tuskin tuollaisen vaihtaminen nykyisinkään maksaa satasia. Itse vaihdatin samanlaisen (ei tosin nuppi irronnut vaan meni muuten paskaksi) joskus viitisen vuotta sitten ja uusi termari + anturi maksoi muutaman kympin ja asennus oli joku minimikäyntiveloitus en nyt muista summaa mutta vaihdossa meni siis aikaa ehkä 10-15 minuuttia ja samalla sähkäri työnsi lattian alle menevään putkeen uuden lämpötila-anturin. Oisko ollut vähän yli satasen koko homma osineen. Merkki vaihtui Deviin samalla. Jos nyt vaihdattaisin niin ottaisin kyllä tuollaisen digitaalisen johon voit tehdä aikatauluja lämmön nostolle jne. Nekään ei näytä satasta maksavan kappale. Niitä oli jo tuolloinkin myynnissä mutta sähkärillä sattui olemaan suoraan tuota Deviä autossaan ja oli kiire saada toimiva tilalle niin tuli otettua "vanhanaikainen".
OK, no tuo on varmaan se merkittävin kustannus, jos sähkärillä uuden vaihdatat ja paikkaan on kovin pitkä matka. Työnä se on kuitenkin sähkärille käytännössä vartin homma, että se on joku minimitaksa plus matkat. Itse katsonut tuon samalla kylällä asustelevan sähkärin yleensä hommiin niin ei ole montaa kilsaa tarvinnut matkoista maksella.Meillä voi tulla reilummin matkakuluja päälle, kun paikka on vapaa-ajan asunto hieman syrjässä.
Joo, tuo olisi kyllä käyttökelpoinen ominaisuus, kun itsekin tulee pidettyä pienemmällä kylppärin lattialämpöjä muuten paitsi sitten käsin vääntelen isommalle illalla joka päivä ennen tilan käyttöä ja muutaman tunnin päästä taas pienemmälle. Ehdottomasti joku tuollainen ajastettava digitermostaatti pitää olla tuollaiseen tilaan. Jossain tavallisissa huoneissa ei varmaan niin väliä olisi, kun lämmöt pidetään vakiona jatkuvasti. Oli vaan pakkorako saada uusi tilalle samana päivänä, kun tuo Ensto laukesi siten, että se päälle mennessä jäi naksumaan päälle/pois edestakaisin loputtomasti.Erinomainen vinkki tuo ajastusmahdollisuus, olisi todella hyvä tuonne kun jonkinmoisen osan ajasta voisi olla pienemmälläkin lämmöllä.
Vähän huolettaa että voi käydä meilläkin tuo. Termostaatti pitää pari sekuntia ylimääräistä surinaa, kun kääntää säätöä kytkentäkohdan yli.kun tuo Ensto laukesi siten, että se päälle mennessä jäi naksumaan päälle/pois edestakaisin loputtomasti.
Ei se saisi jäädä surraamaan vaan pitäisi jämäkästi naksahtaa rele päälle.Vähän huolettaa että voi käydä meilläkin tuo. Termostaatti pitää pari sekuntia ylimääräistä surinaa, kun kääntää säätöä kytkentäkohdan yli.
Ei taida muuta kaapelia mennä kuin MMJ, kun valaisimet, kytkimet ja pistorasiat osaisi kytkeä heikkovirtaukkeli nörttikin jos haluaisin tehdä omalla vastuulla. En tosin halua tehdä. Kaapelinveto multa onnistunee jos tiedän mitä määräykset sanoo suojaputkista yms rakenteiden sisällä. Viimeisin käsitykseni on että aina villojen seassa on oltava suojaputkessa oli sitten puhallus- tai levyvilla. Mustakin tuo suojaputki on sen uusimisen takia hyvä ratkaisu.Sun pitää sopia sen sähkärin kanssa itse. Kysymystesi laadusta päätellen et edes tietä mitä kaapeleita mihinkin vetoon tarvitaan. Pintaveto vaatii vähiten etukäteis-suunnittelua.
”Voiko kaapeleita vetää uudiskohteessa pintavetoina niin ettei ulkoseinävilloja tarvisi leikellä runkojen välistä suojaputkea varten?“
Poralla läpi tai kaapeli villojen saumoista. Pelkän kaapelin työntäminen villojen läpi on yleensä mahdotonta. Siksi JM-putki siihen ympärille.
"Täytyykö kiinnittää johonkin tuo suojaputki esim. klemmariniiteillä?"
Puuhun omega-kiinnikkeillä vähintään näkyville osin mutta piiloon jäävät osat voi hakata kahdella naulalla putken molemmin puolin.
Lähtökohtaisesti kannattaa suunnitella siten, että kaapelit voi tarvittaessa vaihtaa eli siksi putki on hyödyllinen.
Ei pysy, näyttäisi katkenneen. Pitää katsoa osaanko, jos löytyy varaosa
Kyllä tuo termari kannattaa suosiolla vaihtaa jos se kytkentähetkellä pärisee, jotain vikaa siinä on eikä pelkällä nupin vaihdolla parane. Ehkäpä se termari halusi ilmoitella vaihtotarpeestaan sylkäisemällä nupin poisJos se katkennut osa ei kärkipihdeillä tai pienellä talttameisselillä irtoa (sulake alas, keskimmäinen peitinkansi irti), niin sähköliikkeestä saat uuden termostaatin ja hinta on parista kympistä muutamaan kymppiin. Helppo vaihtaa itse.
Tietty pelkkää nuppiakin kannattaa metsästää.
Uuni on alkanut käyttäytymään ihmeellisesti. Aivan satunnaisesti rupeaa etulevyn kellonäyttö räpsymään ja kuulostaa ihan kuin jokin rele yrittäisi mennä päälle. Jonkin aikaa tuota tekee ja sitten kello resetoituu 12:00 ja releääni jää jatkuvana päälle. Välillä räpsyy muutaman kerran ja lopettaa, joten aina ei lopputulema ole tuo kellon resetoituminen. Ei noudata minkääntason logiikkaa, eli tekee tuota aina eri aikaan vuorokaudesta...ja kyllä joka ikinen päivä tämä tapahtuu. Ainoa loogisuus tuossa on, että tekee aina minuutin ja loppuu kun minuutti vaihtuu joko resetoitumiseen tai sitten vaan lopettaa. Uunissa ajastettava aloitus/lopetus, joten ihan kuin yrittäisi käynnistää lämmitystä ilman, että uunia on laitettu "päälle". Yritetty resetoida ottamalla virrat pois sulaketaulusta, ei minkäänlaista apua edes viikon virrattomuudella.
Linkissä video:
Eli onko jollain käynyt näin ja mistä ihmeestä tälläinen voi johtua? Uuni toki jo 15 vuotta vanha. Muuten toimii kyllä moitteettomasti
Eli onko jollain käynyt näin ja mistä ihmeestä tälläinen voi johtua? Uuni toki jo 15 vuotta vanha. Muuten toimii kyllä moitteettomasti
Ohjauksen virtalähteen eka konkkahan siellä varmaan on kypsynyt. Osan hinta 0,20 € ja vaihdon hinta 200 €. Tai ohjauskortti varaosana 400 € + työt.
Hajoaa ennenpitkää savun kanssa kokonaan, että kannattaa melko pikaisesti hoitaa kuntoon.
Pystyykö joku sanomaan tämän perusteella, että toimiiko tuossa suoraan tuo Elenian kuormanhallinta varaajalle?
Vai pitäisikö tuohon laittaa Shelly?
Mielestäni tuo on ollu päiväohjauksella koko ajan. Ainakaan tuosta päiväkytkimestä ei tapahtu mitään.Toimii. Ihan perinteiseltä okt yöohjaukselta näyttää.
Jos sulla on yleissiirto, niin sähköyhtiö on oletuksena konffannut mittarinsa pitämään tarviffikärjen päällä kokoajan, jolloin keskuksen kannalta on kokoajan halvat yötunnit päällä.Mielestäni tuo on ollu päiväohjauksella koko ajan. Ainakaan tuosta päiväkytkimestä ei tapahtu mitään.
Lähinnä kiinnostelee saada tuohon se yöohjaus jollain keinolla.
Joo ei tapahtunut mitään tuosta päiväkäyttönapista. Toimiiko tuossa siis tuo Elenian kuormanohjaus? Vai miten saan tuohon yökäytön pelkästään?Jos sulla on yleissiirto, niin sähköyhtiö on oletuksena konffannut mittarinsa pitämään tarviffikärjen päällä kokoajan, jolloin keskuksen kannalta on kokoajan halvat yötunnit päällä.
Jos painat päivällä tuosta lämminvesivaraajan päiväkäyttönapista ja valo ei jää palamaan, niin silloin 100varmana on tariffirele päällä.
Joo ei tapahtunut mitään tuosta päiväkäyttönapista. Toimiiko tuossa siis tuo Elenian kuormanohjaus? Vai miten saan tuohon yökäytön pelkästään?
Joo meilläkin on vastaa setup paitsi yhdellä 3-asentoisella kytkimellä (yö - nolla - manual) ja kyllä se ohittaa yösähköohjauksen kun laittaa manualille.Onko sulla aikasähkö siirtotuotteena vai yleissähkö? Ja edelleen toimii ja pitäisi toimia noilla asetuksilla.
Yleissähkö.Onko sulla aikasähkö siirtotuotteena vai yleissähkö? Ja edelleen toimii ja pitäisi toimia noilla asetuksilla.
tässähän se tuli:Yleissähkö.
Jos sulla on yleissiirto, niin sähköyhtiö on oletuksena konffannut mittarinsa pitämään tarviffikärjen päällä kokoajan, jolloin keskuksen kannalta on kokoajan halvat yötunnit päällä.
Jos painat päivällä tuosta lämminvesivaraajan päiväkäyttönapista ja valo ei jää palamaan, niin silloin 100varmana on tariffirele päällä.
Ei pitäisi tarvita yösähkösopimusta, mutta Elenia Ainasta pitää aktivoida käyttöön:tässähän se tuli:
eli kun ei ole päivä/yösähköä niin aina päällä, eka muuttamaan yleissähkö tohon ni si alkaa wörkkiin
tässähän se tuli:
eli kun ei ole päivä/yösähköä niin aina päällä, eka muuttamaan yleissähkö tohon ni si alkaa wörkkiin
eihän se este olekkaan, mutta vaatii noillakin sen yö päiväsähkön, yleissiirolla ole merkitystä koska siirrätEi ainakaan ole este Carunan kanssa. Nettisivuilta voi laittaa kuorman ohjauksen muutamasta eri vaihtoehdosta.
Sähkökuorman ohjaus – muuta varaavan lämmityslaitteen käynnistymistä
Sähkökuorman ohjauksen avulla ajastat sähkökäyttöisiä varaavia lämmityslaitteita käynnistymään yö- tai päiväaikaan ja siten voit hallita omaa sähkönkulutustasi.caruna.fi
Eikä myöskään Elenialla.
Kuormanohjaus sähkömittarilla
Kuormanohjauksen avulla voit hallita omaa sähkönkäyttöäsi ja -kulutustasi entistä tarkemmin.www.elenia.fi
eihän se este olekkaan, mutta vaatii noillakin sen yö päiväsähkön, yleissiirolla ole merkitystä koska siirrät
muoks ja kuten oli aikasemmin jos yleis niin moni pitää ne kärjet koko ajan samana eli ihan sama koska koitat lämmittää
En nyt välttämättä ymmärtänyt tuosta yhtään mitään, mutta LVV:n yöllisen lämmityksen saa Carunalta/Elenialta kaikilla siirto tuotteilla, vaikka olisi se yleissiirto käytössä, jos kotipuolessa yö/päivä kytkentä on tehtynä.
aikaisemmin @Pakana vastasi jo noin.. eli jos kärjet kokoajan päällä ni et hyödy mitään siitä! jollei hyödyt ehkä jos yllä sattuu olemaan halvempaa jos yhtiö jaksaa silti kliksuttaa niitä kun saa pienempää kk maksua... eri kk maksuissa on myös pointina se palvelu...Jos se oma sähkönsiirtoyhtiö tarjoaa niitä säädettäviä ohjauspalveluja, ne tapahtuvat juurikin tuota tariffikärkeä etänä ohjailemalla. Jos erillistä ohjausta ei ole käytössä se on yleissähköllä aina päällä ja aikasähköllä öisin päällä.
aikaisemmin @Pakana vastasi jo noin.. eli jos kärjet kokoajan päällä ni et hyödy mitään siitä! jollei hyödyt ehkä jos yllä sattuu olemaan halvempaa jos yhtiö jaksaa silti kliksuttaa niitä kun saa pienempää kk maksua... eri kk maksuissa on myös pointina se palvelu...
Mitäs vaihtoehtoja nykyään on kaapeloinnille (alustavaa pohdintaa minitaloa varten)? Jos haluaa vetää kaiken mahdollisen digiliikenteen mitä talossa voi tarvita sisältäen hifitasoisen audion, niin tuleeko nykyään toimeen jos vetää tarvittaviin paikkoihin yhden cat6-kaapelin ja yhden optisen kaapelin? En aio laittaa minkäänlaista langatonta liikennettä, eli kaikki mahdollinen lankoja pitkin. Onko optisessa erilaisia standardeja vai kulkeeko kaikki tulevaisuudessakin yhtä lasia pitkin? Varmaan parempi vetää erillisiä kaapeleita eikä alkaa sotkemaan digiä ja sähköjohtoja keskenään?
Ajattelitko joka sähköpistorasian luo tuoda nämä Cat6&kuitu?
Cat5-7a piuhoissa on siis 8 johdinta ja näissä on erikseen Lähetys ja Vastaanottokanavat.
Kuidussa on mahdollista bidir optiikalla käyttää yhtä kuitua, mutta ne ovat mielestäni harvinaisempaa osuutta edustavia, pitkän matkan tapauksia. Yleensä siis kaikki kuituun kytkettävät kytketään kahdella kuidulla, joten per käyttöpaikka ei ole fiksua vetää vain yksi lasi. Ja LC liittimet on olleet nyt pitkään vakio liitin näissä.
Lasia pitkin et saa PoE virtaa kulkemaan. Tämä kannattaa huomioida. Eli virtapistoke voi olla tarpeen jos PoE:lle ei jää Cat6 pistoketta.
Tähän mennessä en ole kohdannut haittaa siitä, että joka datapisteen luona on kaksi pistoketta. Mutta pelkkä yksi on puolestaan usein jäänyt vajaaksi. Jos vertaillaan 1 tai 2 datapistettä siis.
Asunnoissa huonekalujen ja huoneiden käyttötarkoitus vaihtelevat vuosien mittaan. Kaapelointia ei vaihdeta huoneiden käyttötavan muutoksen mukaan. Siksi itse pyrin laittamaan tarjolle sitä dataa ja sähköä joka tilaan (jossain määrin myös TV-antennia, mutta tuntuu sen osuus siirtyvän nettiin kokoajan..). KPH/sauna tekevät tähän poikkeuksen, mutta etu ja takapihan terasseillakin on kiinteä data tarjolla ja molemmista jo yksi pistoke käytössä.
Ei. Jokaiselle pistokkeelle oma johto.Jos laittaa pari pistoketta niin hoituvatko ne kuitenkin yhdellä cat-kaapelilla, eli jonkinlainen minihubi päihin?
Vedä valokuitukaapeleiden sijaan "varmuuden vuoksi" putkia. 20 (tai 25)mm jäykällä muoviputkella kanavia kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin antaa jälkikäteen mahdollisuuden viritellä kaikennäköistä.Ajatuksena olisi joo vetää kaapeleita "varmuuden vuoksi", eli samalla kun tulee sähköjohdot niin data myös siten, että varmasti riittää ja toivottavasti nykyiset/uudet protokollat kulkevat. Ei välttämättä joka paikkaan edes rasioita vielä. Jos laittaa pari pistoketta niin hoituvatko ne kuitenkin yhdellä cat-kaapelilla, eli jonkinlainen minihubi päihin?
Optiset kaapelit taitavatkin sisältää aina parillisen määrän kuituja. Vähän mietin onko optinen overkilliä, mutta eipä kaapeli paljoa maksa jos varmuudeksi laittaa.
Putket kävi mielessä myös. Jotkut vetolangat sinne valmiiksi.Vedä valokuitukaapeleiden sijaan "varmuuden vuoksi" putkia. 20 (tai 25)mm jäykällä muoviputkella kanavia kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin antaa jälkikäteen mahdollisuuden viritellä kaikennäköistä.
Ja muista wifitukiasemien paikat kattoon, kädessä pidettävät laitteet ovat kuitenkin langattomia.
Ei niihin oikeastaan vetolankaa tarvitse. Idea on että putkeen työnnetään vaijeri, jolla kaapelit vedetään putkeen.Putket kävi mielessä myös. Jotkut vetolangat sinne valmiiksi.