Uuden virtaisnopeuden pitäisi vastata vanhaa huipparia. Ei muuta kuin tietolehdistä selvittää. Periaatteessa samalla voi vähän tarkastella ilmanvaihtonopeutta onko riittävä. Itsellä ei ole mitään käryä millainen sen pitäis olla koneellisen poiston kohdalla.Kuinka tehokkaat huippuimurit yleensä n. 90 neliöisissä kaksikerroksisissa rivitaloissa on? Koneellinen poistoilma, jota säädetään liesikuvusta (säädöt 1-3). Poistoventtiilit liesikuvussa, alakerran vessassa ja yläkerran kylpyhuonessa. Tuloventtiilit ikkunoissa.
Täällä on aiemmin ollut huippuimuri MUH 15-2-1, ilmeisesti nimellisteho 75W. Nyt imurit ovat alkaneet hajoamaan yksitellen eikä huoltoyhtiötä ole ilmeisesti oikein kiinnotanut selvittää, mitä tilalle pitää laittaa. Jos laitetaan liian tehokkaat, niin alkaa tulemaan epäpuhdasta ilmaa rakennuksen ilmavuodoista etenkin talvella jne.
Meillä sitten joku arvioi, että 45W puhaltimet riittää noiden vanhojen tilalle. Onko mitään hiha-arviota? Tällaista tämä on, kun ei haluta maksaa ylimääräisiä asiantuntijoille suunnittelemaan.
Toivon mukaan ei haittaa kysyä täällä mutta olisi oikein mukava jos joku asiantuntija voisi kommentoida. Minulla on jonkinasteinen pakko-oire siitä että astianpesukoneen hana olisi hieman auki ja tuntuu että tarkastelu vie aika paljon aikaa elämästä ja huolestuttaa. Tiedän että hanan olen laittanut kiinni mutta huolestuttaa jos siihen olisi vaikka hipaissut siivotessa ja se olisi hieman auennut huomaamatta.
Tuloletkusta löytyy kyllä mm. Aquastop venttiili lisäturvana. Mutta lähinnä oman mielenrauhan kannalta olisi mukava jos joku asiantuntija kommentoi että jos vahingossa olisi esim. Siivotessa pyyhkäissyt hanaa muutaman millin aukiasentoon onko mitään riskiä tässä tapauksessa että siitä voisi joku vesivahinko aiheutua?
Tyhmä kysymys mutta helpottaisi omaa elämää huomattavasti jos tietäisi että ei tarvitsisi asiasta kantaa niin paljon murhetta mukanaan ja oppisi että normaali varovaisuus riittää
Itsellä tälläkin hetkellä edellisen sukupolven oras safira kaarihana, josta pitää pkv hana sulkea kunnolla. Muuten se päästää läpi pikkuhiljaa ja alkaa keräämään pesukoneen pohjalle vettä, joka sitten lopulta tulee lattialle asti koneen etureunasta. Whirlpoolin kone ja ilmeisesti sen magneettiventtiili päästää hieman läpi myös, ikää taitaa olla joku 5-10v, en tiedä tarkalleen. Enkä tiedä onko aquastoppia näissä koneissa.
Yleisenä huomiona: venttiilin asento ei vaikuta paineeseen. Jos se on edes vähän auki, paine on molemmilla puolilla sama. Virtaukseen venttiilillä voi vaikuttaa.
Joo, kiitos insinöörimäisen pedantista korjauksesta - onneksi laitoin disclaimerin että en ole asiantuntija
Kävin yhtä vesivahinkoa katsomassa, kun porukka tuli töistä ja astianpesukone lorotteli iloisesti vettä lattialle vaikka venttiili "kiinni". Poistoletkut pitäisi suositusten mukaan vaihtaa 5-10v välein, mutta aquastopeista ei varmaan ole mitään virallista. Toki 10-15v vanha apk alkaa olla aika vanha, ellei joku premium vehje.Tässä siis kaksi vikaa päällekkäin samaan aikaan, selviää kyllä kun muistaa KUNNOLLA sulkea sen hanan aina. Uusi venttiili hanalle odottanut vaihtoa vieressä kohta vuoden
Letkujen vaihto on harvinaista mutta kai sillekin oikeasti olisi paikkansa. Eräässä kohteessa oli apk hana oidettu aina auki ja sittenpähän sattui niin että kun koko aqua stop räjähti irti niin hana oli niin jumissa ettei liikkunut, sama vikan hanan ballofixeissä. Asukas sai lopulta taloyhtiön pääveden poikki, mutta siinä vaiheessa oli jo jonkin verran vettä keittiön lattialla. Sattuivat sentään olemaan keittiössä tapahtuman sattuessa, muuten olisi varmaan koko kämppä. uinut.
Poistoletku on yleensä halpa ja helppo vaihtaa,mutta tuloletku voi vaatia koneen purkamista ja muutenkin on kallis.Eräässä putkisaneeraus kohteessa oli asukkaan ikivanhassa koneessa letkut niin haperot että putkiliike kieltäytyi asentamassa konetta takaisin paikoilleen ja huoltoliike kävi vaihtamassa letkut,lasku oli muistaakseni vajaat 250€.Joten ei paljoa tarvitse ihmetellä miksi niitä ei vaihdeta useammin.Letkujen vaihto on harvinaista mutta kai sillekin oikeasti olisi paikkansa. Eräässä kohteessa oli apk hana oidettu aina auki ja sittenpähän sattui niin että kun koko aqua stop räjähti irti niin hana oli niin jumissa ettei liikkunut, sama vikan hanan ballofixeissä. Asukas sai lopulta taloyhtiön pääveden poikki, mutta siinä vaiheessa oli jo jonkin verran vettä keittiön lattialla. Sattuivat sentään olemaan keittiössä tapahtuman sattuessa, muuten olisi varmaan koko kämppä. uinut.
Kyllä se poistoletkun vaihtaminenkin vaatii yleensä koneen purkamisen. Letku on kiinni koneen sisällä. jopa pesukoneissa. Olen tiskikoneeseen letkun joskus vaihtanut. vaikka työkseni asenteen tiskikoneita niin enpä muista tässä 10v aikana että olisi tullut vastaan yhtään sellasta jossa poistoletku olisi vaihdettavissa avaamatta peltejä.
Eikö se ole juurikin toisinpäin. Eli tuloletku on lähes aina 3/4 kierteellä ja kiinnitetään asennuksen yhteydessä ja kuka tahansa teeseitsemies, huoltomies tai putkari vai vaihtaa sen. Ja taasen poistoletku tulee koneen sisältä. Olen muistaakseni nähnyt yhden apk:n jossa poistoletku on vaihdettavissa avaamatta konetta. En muista mallia.
Näkyykö kuvissa tuloilmaräppänöitä? Voiko koneellinen tarkoittaa vain koneellista poistoa? Muuten kuullostaa oudolta.
Pyöreä tuloilmaräppänä näkyy laajennuksessa ja muualla talossa on tulo- ja poistoiv koneellisesti.
Onko linkittää kohdetta? Ei kai kaikissa huoneissa ole poistoa ja tuloa? Eikö poistot ole kph, keittiö, varasto yms ja tuloilma makkareissa ja missä raikasta halutaankaan olla.
On voinut olla tekijän mielestä liian hankala muuttaa iv putkistoa.
20 Vuotta sitten säädettiin vielä reilusti alipaineiseksi (<10%?), kai sitä nykyisinkin pitäisi olla vähän alipaineen puolella? Olen yhden suunnitelman nähnyt missä oli varastohuoneessa tuloilmaräppänä ulkoa ja poisto LTO-koneelle. Tätä ei kuitenkaan ollut toteutettu suunnitelman mukaan ja ainakin ilmavirrat oli suunnitelmassa suoraansanoen pielessä verrattuna mitä niiden pitäisi olla. Rakennusluvan oli saanut aikoinaan sillä suunnitelmalla.
Mite tuo Aquastop käytännössä muuten toimii. Itsellä on siis AEG pesukone ja siinä on tuon kuvan näkönen letku tulovesiputkessa. En tiedä olenko ymmärtänyt oikein että periaatteessa vaikka hana olisi auki niin tuo ei päästä vettä läpi ennenkuin pesukone pyytää ja sitten jos tuo letku hajoaa se katkaisee vedentulon. Eli periaatteessa kaiketi melko varma systeemi kunhan tuo venttiili ei hajoa tai hanalta tuleva letku / liitos ennen tuota molkkeroa. Ajatuksen tasolla vaan jos hana olisi millin pari auki niin aika olemattoman olonen todennäköisyys lienee että vesivahinkoa saa sen takia aikaan ..? Tosiaan tietämys itsellä aika heikkoa aiheesta
Noinhan se toimii. Muuton yhteydessä laitettiin keittiöön ja kodinhoitohuoneeseen Oras Optima hanat sähköisellä pesukoneventtiilillä, katkaisee vedentulon automaattisesti 4 tunnin kuluttua. Toki itse painan hanan aina napista kiinni pesun jälkeen, mutta jos sattuisi unohtumaan niin sulkee vedentulon automatic.
Omakotitalossa vuotojen ehkäisy on yleisempää. Jo viidellä sadalla saa kaikenlaisia vuotovahteja tai etäohjattavia magneettiventtiileitä vesimittarille. Tokihan samat saisi putkiremontoituihin rivi/kerrostaloihin tai vedet katkaistua mutta oma on tietysti oma ja osake on osake.
www-burkert-com.translate.goog
On erittäin epäselkeästi kyllä ohjeistettu. Jos et ole jo hankkinut tuota venttiiliä niin varmasti on helpompi totetuttaa tuo jollakin ”direct operated” mallilla, kun tuo verkoston paine on kuitenkin sen verran matala.Vuotovahti olisi tarkoitus toteuttaa Burkert 0280B (NO: jännitteettömänä auki) solenoidiventtiilillä siten, että mikäli jokin silmukka antaa vuotohälytyksen niin apureleen välityksellä 0280B sulkee veden tulon vesimittarin jälkeen. Varsin simppeli mutta itse venttiilissä on kolmas lähtö kelan yläpuolella jonka tarkoitus on epäselvä, sen jos sulkee niin venttiili ei toimi oikein. Ohjeissa todetaan näin:
"Piiritoiminto B, normaalisti auki, tarjoaa päinvastaisen toiminnon. On tärkeää huomata, että väliaine tyhjenee ilmakehään pilottioperaattorin kautta, kun venttiili on jännitteetön. Solenoidiepoksikapselointi haihduttaa tehokkaasti käämin tuottaman lämmön."
Eli miten venttiilin kolmas lähtö tulisi kytkeä tai liittää vesijohtoon jotta NO venttiili jännitteettömänä toimisi oikein (väliaine tyhjenee ilmatilaan pilottioperaattorin kautta ??)
Kuvassa oikealla 0280B (NO) kelan yläpuolella lähtö auki, vasemmalla 0280A (NC) jossa sulku kelan yläpuolella
Type 0280 - Diaphragm valve 2/2 way servo-assisted
Type 280 is a normally closed or normally open servo-assisted solenoid valve (circuit functions A and B). For circuit function A, the valve is normally closed by spring action assisted by the fluid pressure. When de-energized, a pressure is built up above the servo diaphragm pressing it down to...
Tuohan on joku translator-käännös, niin ei ihme, että on ihan käsittämätöntä tekstiä. Mikset etsi tuota ihan Bukertin suomenkielisiltä sivuilta?Vuotovahti olisi tarkoitus toteuttaa Burkert 0280B (NO: jännitteettömänä auki) solenoidiventtiilillä siten, että mikäli jokin silmukka antaa vuotohälytyksen niin apureleen välityksellä 0280B sulkee veden tulon vesimittarin jälkeen. Varsin simppeli mutta itse venttiilissä on kolmas lähtö kelan yläpuolella jonka tarkoitus on epäselvä, sen jos sulkee niin venttiili ei toimi oikein. Ohjeissa todetaan näin:
"Piiritoiminto B, normaalisti auki, tarjoaa päinvastaisen toiminnon. On tärkeää huomata, että väliaine tyhjenee ilmakehään pilottioperaattorin kautta, kun venttiili on jännitteetön. Solenoidiepoksikapselointi haihduttaa tehokkaasti käämin tuottaman lämmön."
Eli miten venttiilin kolmas lähtö tulisi kytkeä tai liittää vesijohtoon jotta NO venttiili jännitteettömänä toimisi oikein (väliaine tyhjenee ilmatilaan pilottioperaattorin kautta ??)
Kuvassa oikealla 0280B (NO) kelan yläpuolella lähtö auki, vasemmalla 0280A (NC) jossa sulku kelan yläpuolella
Type 0280 - Diaphragm valve 2/2 way servo-assisted
Type 280 is a normally closed or normally open servo-assisted solenoid valve (circuit functions A and B). For circuit function A, the valve is normally closed by spring action assisted by the fluid pressure. When de-energized, a pressure is built up above the servo diaphragm pressing it down to...
www.meltex.fi
Molemmat venttiilit on hankittu aikoinaan SA Int kaupasta odottamaan vuotovahdin toteutusta. NC-venttiilillä se onnistuisi helposti, silloin virta pitäisi olla kytkettynä kun vesipisteitä käytetään. NO venttiilin ns. "kolmas lähtö" vaatii ilmeisesti takaisinkytkennän tulopuolelle, jostain pitäisi löytää sopiva sovitin kelan yläpuolella olevalle liitännälle, normi lvi-putkiliittimet ei koon ja kierteiden puolesta sovi. Varmuuden varalta vielä täytyy viritellä valvontakamera etävesimittarille kuvaamaan pyörivää siipiratasta, eli jos jokin silmukka pettää niin viimeistään kameran liiketunnistuksen alarm-out sulkee vedentulon, esimerkiksi poissa ollessa.
joo
Joo, pilottiohjatut venttiilit on selvästi yleisempiä ”raskaassa teollisuudessa” tuo kelan päällä oleva on varmasti 1/8 kierre.
Ite hommasin tuon saman muistaakseni, mutten ole vieläkään saanut aikaiseksi asentaa. Perusvesikaivossa betonikansi.Perusvesikaivoon pitäis saada jonkunlainen hälytys pumpulle/vedenpinnan nousulle. Oma paras idea tähän mennessä on Meltexin Lokasäiliön langaton täyttymishälytin:
Lokasäiliön langaton täyttymishälytin sis. anturi
Langaton täyttymishälytin lokasäiliön nestepinnan tarkkailemiseen.
Selviäisi aika helpolla, pahin rasti olisi porata valurautakanteen reikä tuota läpivientiä varten. Ei tarvitsisi edes uusia sähköpiuhoja vedellä, kun itse tunnistin toimii paristolla. Osaa myös ilmoitella, jos ei ole yhteyttä tunnistimeen, eli jos paristo on loppumassa tms.
Vai olisiko jotain parempia ideoita? Yllättävän vähän tuntuu olevan "suoraan hyllyltä" ratkaisuja, vaikka luulisi olevan aika yleinen tarve.
Itse hommasin just tuollaisen kodinhoitohuoneeseen mihin ei tule hanaa lähettyville. Saatavilla myös paristoversio, mutta meillä lisätään pistoke tuolle niin ei tartte paristojakaan vaihdella.
+272101(2013)_CatalogRender.webp)
www.oras.com
Enemmän voimaa, pitoa saa lisää kun pistää kaksipuoleista teippiä kohtiin joista ottaa kiinni, tai rullaa yksipuolista teippiä niin että liima jää ulkopuolella jolloin siitä tulee kaksipuoleinen. Ja viimeinen vaihtoehto on Knipexeillä kiinni kuten yllä jo sanottiin.Bideesuihku vuotaa ja se pitäis vaihtaa. Yritetty saada irti käsivoimin, mutta ei se vaan lähde irti. Tietääks
Kukaan mitään niksiä?
Joutuuhan tuon napin paristoa kuitenkin vaihtelemaan, vaikka itse venttiili on pistotulpallinen.Itse hommasin just tuollaisen kodinhoitohuoneeseen mihin ei tule hanaa lähettyville. Saatavilla myös paristoversio, mutta meillä lisätään pistoke tuolle niin ei tartte paristojakaan vaihdella.
Oras, 272101, Älykäs pesukoneventtiili, 230/9 V, Bluetooth
Elektroninen venttiili astianpesukoneelle tai pyykinpesukoneelle. Tuote käsittää älykkään painonapin, ohjausyksikön ja elektronisen venttiilin. Pesukoneventtiilin aukioloaika on asetettu 4 tuntiin. Sähköliitäntä pistotulppamuuntajalla 230/5 V.
Tuo on kätevä kun ohjainnapin voi sijoittaa melko vapaasti minne haluaa pois silmistä. Aiemmin oli käsikäyttöinen venttiili tasossa keskellä kiinni, mikä oli ärsyttävästi aina tiellä. Keittiössä sama sitten integroitu hanaan itsessään. Oraksella ei noita sähköverkkoon kytkettäviä hanoja apk-liittimellä valitettavasti juuri ole tarjolla, joten siellä piti tyytyä paristomalliin.
Joo, painonapin paristoa joutuu toki vaihtamaan.
www.oras.com
Jaa tuolla kotelossa on ihan tavallinen paristo sisällä. Mitähän taikuutta siinä sitten on, hinta on ainakin melko levoton tuolla OEM-versiolla. Talossa on pari Oras Optima automaattiventtiilillä varustettua hanaa, laitettu miltei seitsemän (7) vuotta sitten ja vielä mennään alkuperäisillä paristoilla. Meinasin laittaa 5V USB-laturista virransyötön sitten kun patterit hyytyvät, en ole kyllä kokeillut riittääkö jännite hanalle. 6V virtalähde vaatisi vähän soveltamista.
Mitä itse tuosta asiasta aikoinaan luin niin ne Vartat ovat jo kaupasta paskoja eli niissä on valmiiksi liian alhainen jännite ja siksi kyykkäävät nopeasti. Ei se Maxellin orkkis maksa kuin pari euroa enemmän niin kannattaa suosiolla siis laittaa sellainen.Onko Oras Cubistan omistajilla vinkkejä miten saada järkevä käyttöaika pattereilla?
Oras Cubista, 2839F, Keittiöhana, jossa pesukoneventtiili, 6 V
Keittiöhana, jossa on kääntyvä korkea juoksuputki ja elektroninen pesukoneventtiili (kytketään kylmään veteen). Juoksuputken kääntymiskulma on 120° (mahdollista rajoittaa 0° tai 60°). Paristokäyttöinen 6 V. Joustavat kytkentäputket.
Käytettynä joskus tuollainen tuli hommattua ja nyt laitoin käyttöön kun vanha tuli tiensä päähän. Vartan 2CR5 ei ainakaan tunnu soveltuvan tämän kanssa, pari testasin ja kesti muutaman viikon. Nyt kokeilussa Maxell.
nythän tuolla on danfossin fjvr paluulämpötilaventtiilit säätelemässä sitä veden lämpötilaa sinne lattiaan. Säätelevät siis virtaamaa niin että venttiilin kohdalla lämpötila pysyy vakiona.Ostin 94 rakennetun talon, jossa on märkätiloissa ja kodinhoitohuoneessa lattialämmitys hoidettu käyttövedestä hullunnkierrolla. Muualla asunnossa on patterit ja tämän myötä myös kaukolämmön alajakokeskus on 2 piirinen. Nyt kylppäriremonttia suunnitellessa mietin miten tuon lämmityksen kanssa tekisi. Ei oikein huvittaisi tuota erillistä sekoitinta sähkövastuksen kanssa alkaa värkkäämään, koska järjestelmä on kuitenkin 30v toiminut, ilman legionellaa. Lisäksi noita lähtöjä on kahdesssa eri allaskaapissa eli vaatisi 2 sekoitinta
1. Eniten tuossa mietityttää, tuo kuuma vesi, joka painetaan tuonne lattiaan. Eli tuotan 50 asteista vettä ei uskalla enää uusien vesieristeiden kanssa tuonne laskea ja tuo patteritermostaattien kanssa pelaaminen on kuulemma aika tarkkaa. Vaihtoehtona mietin säätöventtiiliä tuohon lattialämmityksen menopuolelle, joka HA:n kautta säätäisi tuote lattiaan menevän veden lämpötilaa.
2. Olisiko järkevä, viedä meno ja paluuputken varaus allaskaapeista tuonne tekniseen tilaan, ja kun joskus tarvii alajakokeskus vaihtaa niin vaihtaisi 3 piirisen tilalle ja kytkisi nuo lattiaputket siihen?
3. Alajakokeskuksessa on alkuperäinen Cetethermin lämmönvaihdin ja hevosmiehet on kertoneet ettei kannata tuota lähteä uusimaan, kuulemma voi olla, että kestää vielä kauemmin kuin esim. uusi Högforssin GST kestäisi. Onko mahdollista, että hevosmiehet ovat kerrankin oikeassa? Toimilaiteventtiili on vaihdettu.
Kuvissa keskus ja hullunkierto
No sittenhän siinä onkin ihan oikea tuota. Kun ei ole ymmärrystä näistä niin luulin joksikin patterintermariviritykseksi. Kiitos tästä
silloin tästä taitaa selvitä kun kuristaa tuon paluun niin, ettei menovesi nouse yli 40C.
voihan siihen laittaam. isoin riski on ehkä siinä ettei satu repimään letkua liian lujaa, mutta se tuskin on ongelma jos on letkussa riittävästi löysää. Jos on omakotitalo niin kannataa miettia mahdollisuutta asentaa se ulkovesiposti. Helpompaa se on kun ei tartte pikaliittimien yms kanssa pelata.
Jos ei ole asennettu erillistä vaihdinta niin säätöosalla lähtisin liikkeelle, päästää hieman läpi niin tiputtelee.
