Kysy LVI:stä

[jetblack]

Ei kai mikään noista, yksi oli kasarilta alkuperäinen ja ihan asiallisesti kai laitettu kun putki tuli suoraan seinän läpi eikä sitä esim. viety siellä ulkoseinän sisällä.
Ei myöskään käyttövirhettä että olisi ollut letku kiinni jäätyessään tms. Ihan vaan -28c pakkasta kun kokeili avata niin ei pisaran pisaraa...

Se meni vaihtoon ja sama homma uudemmalla jossa taisi kara pyöriä jotenkin tyhjää? (ei hirveästi muistikuvia tästä tapauksesta muuten kuin että taas sai kantaa vedet sisältä ämpärillä)

Toki ne kelit on olleet sitä kolmenkympin luokkaa mutta pitää silloinkin vettä saada...

Jos kyse oli oraksen jäätymättömästä vesipostista niin ei pitäisi olla mahdollista ilman että sisällä on myös pakkasta. Sulku on sisäpuolella siinä messinkisessä kulmassa. Olen kyllä nähnyt kun sellainen jäätyy, mutta silloin oli tosiaan sisäpuolellakin pakkasta koska se oli ns. kotelossa joka oli eristetty mutta ulkoseinän eristys oli puutteellinen niin kotelo toimi pakasterasiana. n. 60kpl kpl noita tullut vaihdettua / asennettua noin nopeasti laskien. Jos vuotaa läpi niin silloin kyllä jäätyy, mutta silloin se on jo muutenkin rikki. Ja saa karankin pyörimään tyhjää avatessa jos on asennettu väärin. Yleensä käy niin että sisäkierteen hampaat menee jolloin pyörii tyhjää eikä sulje. Tämä siis koskee 431015 ja vastaavia malleja, uudemmassa 431415 mallissa on myös omat ongelmansa. Mutta kuten sanottu noita on varmaan Suomessa asennettu tyyliin miljoona niin niistä on kyllä kertynyt käytönaikaista dataa. Suomessa on 1.2 miljoonaa pientaloa ja tuo 431015 löytyy varmasti suurimmasta osasta. Ollut vuodesta -87 myynnissä. Sanoisin että sellaisen uskaltaa asentaa seinään ilman pelkoa että talo välittämästi mätänee ja kärsii vesivahingon.

 

[Tuomi0]

Suomessa on 1.2 miljoonaa pientaloa ja tuo 431015 löytyy varmasti suurimmasta osasta. Ollut vuodesta -87 myynnissä. Sanoisin että sellaisen uskaltaa asentaa seinään ilman pelkoa että talo välittämästi mätänee ja kärsii vesivahingon.

Voihan vesipostinkin asentaa oikein. Pieni sähköputki seinästä läpi (tulee melko tiiviisti höyrysulkuun jos venyttää muovin) ja sen sisään tuo vesipostin putki. Sitten tiivistää silarilla molemmat putken päät. En lähtisi eristelemään sitä messinkiosaa tosiaan sisäpuolella. Kupari on niin hyvä lämmönjohde, että kun ulkona on -25C pakkasta niin eristetty osa sisällä voi varmasti jäätyä. Eli sen pieni hikoilu ja muutaman watin "lämpöhäviö" on ominaisuus.

 

[kibe]

Suomessa asennettu tyyliin miljoona niin niistä on kyllä kertynyt käytönaikaista dataa. Suomessa on 1.2 miljoonaa pientaloa ja tuo 431015 löytyy varmasti suurimmasta osasta. Ollut vuodesta -87 myynnissä. Sanoisin että sellaisen uskaltaa asentaa seinään ilman pelkoa että talo välittämästi mätänee ja kärsii vesivahingon.

Taitaa olla enemmänkin. Rivareissa on monesti yksi posti jokaiselle asunnolle. Myös kerrostaloissa on yksi tai useampi posti+kesämökit. Jotain hyvää oras on tehnyt, hanoissa alkaa monopoli murtua ja yhä useammassa saneerauksessa käytetään halvempaa ja keittiöremonteissa muodikkaampia mustia tms hanoja, mutta vesiposteissa ei juuri muuta näe kun orasta. Vaikkakin kilpailijat on halvempia.

 

[mikkot]

Oras Optima Vaihdinta / säätöosaa ostettaessa kauppa ilmoittaa, että uusi osa on 3 mm vanhaa osaa lyhyempi. Onhan tämä kuitenkin yhteensopiva vanhemman (2020) hanan kanssa, jossa oletettavasti siis tuo pidempi säätöosa?

 

[jetblack]

Oras Optima Vaihdinta / säätöosaa ostettaessa kauppa ilmoittaa, että uusi osa on 3 mm vanhaa osaa lyhyempi. Onhan tämä kuitenkin yhteensopiva vanhemman (2020) hanan kanssa, jossa oletettavasti siis tuo pidempi säätöosa?

tulee mukana palikat niin että sopii molempiin.

ORAS VAIHDIN ORAS 601278V OPTIMA | Hanavaraosat

Alkuperäinen vaihdin Oras Optima -hanajärjestelmiin. 01/2022 alkaen valmistettu varaosa on 3 mm lyhyempi kuin aikaisemmin valmistetut. Tuote sisältää molemmat versiot ja sopii siten sekä uusiin että vanhoihin Optima 7140 -malleihin.

www.onninen.fi

 

[Swede]

Maalämpö tuli taloon ja nyt olisi tarkoitus ottaa termostaattiventtiilit pois patterista, jolloin läpötilaa ohjaisi maalämpöpumppu eivät termostaatit. Nyt haluaisin laittaa patteriin vain sellaisen kierteellisen muovitulpan, jolla voidaan asettaa patterin neula kiinni tai auki tai jotain siltä väliltä. Pattereiden mukana tuli sellaiset muovitulpat, mutta ne ovat jo enimmäkseen hukassa. Mistähän niitä saisi? Millä nimellä niitä kutsutaan.

 

[stabbulamus]

Maalämpö tuli taloon ja nyt olisi tarkoitus ottaa termostaattiventtiilit pois patterista, jolloin läpötilaa ohjaisi maalämpöpumppu eivät termostaatit. Nyt haluaisin laittaa patteriin vain sellaisen kierteellisen muovitulpan, jolla voidaan asettaa patterin neula kiinni tai auki tai jotain siltä väliltä. Pattereiden mukana tuli sellaiset muovitulpat, mutta ne ovat jo enimmäkseen hukassa. Mistähän niitä saisi? Millä nimellä niitä kutsutaan.

Jotain tämmöstä vai?

Topway | Jakotukin käsisäätöpyörä | Topway.fi

Haluatko vaihtoehtoisen ratkaisun Topway-jakotukin sinisille ''hatuille''? Topway-käsisäätöpyörä jakotukille tarjoaa kätevämmän ja kestävämmän vaihtoehdon!

www.topway.fi

 

[Coanda]

Maalämpö tuli taloon ja nyt olisi tarkoitus ottaa termostaattiventtiilit pois patterista, jolloin läpötilaa ohjaisi maalämpöpumppu eivät termostaatit. Nyt haluaisin laittaa patteriin vain sellaisen kierteellisen muovitulpan, jolla voidaan asettaa patterin neula kiinni tai auki tai jotain siltä väliltä. Pattereiden mukana tuli sellaiset muovitulpat, mutta ne ovat jo enimmäkseen hukassa. Mistähän niitä saisi? Millä nimellä niitä kutsutaan.

Mikä idea tässä on? Termostaatin tehtävänä on rajoittaa sitä lämpöä ja reagoida esimerkiksi auringon, ihmisten ja laitteiden aiheuttamaan lämpökuormaan. Mitä etua haet sillä, että jätät termostaatin pois ja ajat koko taloa samalla käyrällä?

Jos on sääntöjen perään, niin tuo on itse asiassa määräysten vastaista. Ympäristöministeriön asetus eräiden… 718/2020 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

 

[stabbulamus]

Eipähän turhaan sotke lämmityksen tuloveden lämpötilaa. Patteri jäähtyy myös miltei heti niin ei sen termarilla ole oikein muuta virkaa kuin sotkea pakkaa.

 

[Swede]

Mikä idea tässä on? Termostaatin tehtävänä on rajoittaa sitä lämpöä ja reagoida esimerkiksi auringon, ihmisten ja laitteiden aiheuttamaan lämpökuormaan. Mitä etua haet sillä, että jätät termostaatin pois ja ajat koko taloa samalla käyrällä?

Jos on sääntöjen perään, niin tuo on itse asiassa määräysten vastaista. Ympäristöministeriön asetus eräiden… 718/2020 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Tämä on hyvä kysymys. Tämä oli ohje maalämpöjärjestelmän asentajilta. Aikaisemmin oli käytössä maakaasulla käyvä kattila, jossa virtaus oli vakio ja lämpötilaa ohjattiin ulkolämpötilalla. Nytkin pattereihin menevää lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilalla, mutta virtaus onkin toinen juttu. Kun laite lämmittää pattereita, niin luulisin, että virtaus on aika vakio, mutta lämpöpumppu tekee kahta muutakin asiaa eli lämmittää käyttövettä tai ei tee mitään. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa patteri jäähtyy ja termostaatilla ei tee mitään.

 

[jetblack]

Maalämpö tuli taloon ja nyt olisi tarkoitus ottaa termostaattiventtiilit pois patterista, jolloin läpötilaa ohjaisi maalämpöpumppu eivät termostaatit. Nyt haluaisin laittaa patteriin vain sellaisen kierteellisen muovitulpan, jolla voidaan asettaa patterin neula kiinni tai auki tai jotain siltä väliltä. Pattereiden mukana tuli sellaiset muovitulpat, mutta ne ovat jo enimmäkseen hukassa. Mistähän niitä saisi? Millä nimellä niitä kutsutaan.

No sehän riippuu ihan venttiilistä. niitä on erilaisia.

Käsisäätöpyörä Oras Stabila muovi 446510

Muovinen lukittava käsisäätöpyörä Oras Stabila -termostaattiin.

www.k-rauta.fi

osta näitä ja kokeile. jos ei ole sopiva niin osta jotain muuta niin kauan että löytyy sopiva.

mutta en minäkään ymmärrä miksi ne pitäisi ottaa pois...

 

[Ethos]

Maalämpö tuli taloon ja nyt olisi tarkoitus ottaa termostaattiventtiilit pois patterista, jolloin läpötilaa ohjaisi maalämpöpumppu eivät termostaatit. Nyt haluaisin laittaa patteriin vain sellaisen kierteellisen muovitulpan, jolla voidaan asettaa patterin neula kiinni tai auki tai jotain siltä väliltä. Pattereiden mukana tuli sellaiset muovitulpat, mutta ne ovat jo enimmäkseen hukassa. Mistähän niitä saisi? Millä nimellä niitä kutsutaan.

Onko järjestelmässä puskurivaraajaa vai lämmittääkö suoraan veden kiertoon sopivaksi? Jos ei ole puskuria niin mahdollisesti pitää verkostossa olla tarpeeksi kiertoa eikä pysty säätämään termostaateilla?

 

[Zigh]

Tämä on hyvä kysymys. Tämä oli ohje maalämpöjärjestelmän asentajilta. Aikaisemmin oli käytössä maakaasulla käyvä kattila, jossa virtaus oli vakio ja lämpötilaa ohjattiin ulkolämpötilalla. Nytkin pattereihin menevää lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilalla, mutta virtaus onkin toinen juttu. Kun laite lämmittää pattereita, niin luulisin, että virtaus on aika vakio, mutta lämpöpumppu tekee kahta muutakin asiaa eli lämmittää käyttövettä tai ei tee mitään. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa patteri jäähtyy ja termostaatilla ei tee mitään.

Eikö pattereissa ole erikseen linjasäätöventtiilit menopuolella, joilla tehdään tasapainoitus? Termostaatit on sitten paluupuolella. Ei termostaatteja tarvitse poistaa jos linjasäädöt löytyy. Säätää vaan niistä patterit tasapainoon ja termarit sitten melko isolle niin että mahdollinen auringon tai muun aiheuttama ylilämpö leikkautuu tarvittaessa pois.

 

[jetblack]

Eikö pattereissa ole erikseen linjasäätöventtiilit menopuolella, joilla tehdään tasapainoitus? Termostaatit on sitten paluupuolella. Ei termostaatteja tarvitse poistaa jos linjasäädöt löytyy. Säätää vaan niistä patterit tasapainoon ja termarit sitten melko isolle niin että mahdollinen auringon tai muun aiheuttama ylilämpö leikkautuu tarvittaessa pois.

ei

 

[Jage]

Mistäköhän kiikastaa kun tuntuu että maalämpökämpän lämmin vesi loppuu tykkänään eikä meinaa riittää edes kahdelle suihkuttelijalle mitenkään? Varaajan koko lie 200 litraa ja näyttää lämpötilatkin olleen 55 astetta varaajan yläpäässä, mutta silti hanasta ei meinaa oikeasti kuumaa vettä saada ulos ja tuo lämpötila laskee ns. kohisten.

Onko mahdollista että varaaja itsessään on oo, mutta siellä on vain vettä liian vähän? Paisuntasäiliön paineet näytti olleen 1 baria, joka on käsittääkseni vähän alhainen (edit. Ihan oikea taitaneekin olla). Varoventtiili toimi kun testasin painamalla nippaa, ilmaa tuli. Mistä tätä lähtisi haarukoimaan? Varaajan asetukset sinällään pitäisi olla ok.

 

[stabbulamus]

Mistäköhän kiikastaa kun tuntuu että maalämpökämpän lämmin vesi loppuu tykkänään eikä meinaa riittää edes kahdelle suihkuttelijalle mitenkään? Varaajan koko lie 200 litraa ja näyttää lämpötilatkin olleen 55 astetta varaajan yläpäässä, mutta silti hanasta ei meinaa oikeasti kuumaa vettä saada ulos ja tuo lämpötila laskee ns. kohisten.

Onko mahdollista että varaaja itsessään on oo, mutta siellä on vain vettä liian vähän? Paisuntasäiliön paineet näytti olleen 1 baria, joka on käsittääkseni vähän alhainen. Varoventtiili toimi kun testasin painamalla nippaa, ilmaa tuli. Mistä tätä lähtisi haarukoimaan? Varaajan asetukset sinällään pitäisi olla ok.

Tarviis kyllä vähän enemmän tietoa. Montako suihkua on ollut käytössä ja kuinka pitkään? Oletko mitannut veden lämpötilan et mitä tulee? Onko kuinka pitkä matka varaajalta vesipisteelle? Käytetyn vesimäärän pystyy myös tarkistamaan vaikka vesimittarista jos ihmettelet enemmälti. Jos laskettelet esim. 40 asteista suihkuvettä niin kuinka paljon tuosta varaajan ~200l@50c riittää kun se lämmitetään verkoston lämmöstä...?

 

[PornReindeer]

Mistäköhän kiikastaa kun tuntuu että maalämpökämpän lämmin vesi loppuu tykkänään eikä meinaa riittää edes kahdelle suihkuttelijalle mitenkään? Varaajan koko lie 200 litraa ja näyttää lämpötilatkin olleen 55 astetta varaajan yläpäässä, mutta silti hanasta ei meinaa oikeasti kuumaa vettä saada ulos ja tuo lämpötila laskee ns. kohisten.

Onko mahdollista että varaaja itsessään on oo, mutta siellä on vain vettä liian vähän? Paisuntasäiliön paineet näytti olleen 1 baria, joka on käsittääkseni vähän alhainen (edit. Ihan oikea taitaneekin olla). Varoventtiili toimi kun testasin painamalla nippaa, ilmaa tuli. Mistä tätä lähtisi haarukoimaan? Varaajan asetukset sinällään pitäisi olla ok.

Onko tuo 200 litraa "puhdasta käyttövettä" vai puskuri josta otetaan kierukalla lämpö käyttöveteen?

 

[Jage]

Onko tuo 200 litraa "puhdasta käyttövettä" vai puskuri josta otetaan kierukalla lämpö käyttöveteen?

Puskuri.

Yksi suihku ja tuolta tulee sellaista 37 asteista vettä pihalle. Varaajalta suihkuun on suoraa reittiä 8 metriä?

 

[Zigh]

ei

No mistä ne sitten säädetään?

 

[Zigh]

Puskuri.

Jos ei ole muita varaajia kuin se MLP:n sisäinen, niin kyllä se silloin on suoraan käyttövettä täynnä se 200l.

Mites syöttösekoitusventtiilin säätö ja toiminta?

 

[Jage]

Jos ei ole muita varaajia kuin se MLP:n sisäinen, niin kyllä se silloin on suoraan käyttövettä täynnä se 200l.

Mites syöttösekoitusventtiilin säätö ja toiminta?

No siis meinaan sitä että kierukat sen käyttöveden lämmittää, eikä lämmitä suoraan sitä käyttövettä.

Syöttösekoitusventtiiliä kävi asentaja ihmettelemässä ja sanoi että ei ollut täysin auki. No sen kun avasi niin hanasta rupesi tulemaan kunnolla kuumaa vettä, vaan nyt ongelma onkin veden riittävyys.

 

[Zigh]

No siis meinaan sitä että kierukat sen käyttöveden lämmittää, eikä lämmitä suoraan sitä käyttövettä.

Syöttösekoitusventtiiliä kävi asentaja ihmettelemässä ja sanoi että ei ollut täysin auki. No sen kun avasi niin hanasta rupesi tulemaan kunnolla kuumaa vettä, vaan nyt ongelma onkin veden riittävyys.

No onko siinä varaajan alaosassa anturia ja mitä se näyttää? Veden lämmityshän pitäisi perustua varaajan alaosan lämpötilaan. Ääritilanteessa pinnalla voi olla pikkuisen 55 asteista ja pohjalla vaikka 15.

 

[Jage]

No onko siinä varaajan alaosassa anturia ja mitä se näyttää? Veden lämmityshän pitäisi perustua varaajan alaosan lämpötilaan. Ääritilanteessa pinnalla voi olla pikkuisen 55 asteista ja pohjalla vaikka 15.

Jokuhan tuossa on pielessä kun ylhäällä 50 ja alhaalla 51. Säätöarvot on siten että ylämin on 55 ja alamin 38. Jotenkihan tuo lie solmussa.

Varaaja/kompressori lie Lämpöässä vs 6.0.

 

[Lumimies]

Eikö pattereissa ole erikseen linjasäätöventtiilit menopuolella, joilla tehdään tasapainoitus? Termostaatit on sitten paluupuolella. Ei termostaatteja tarvitse poistaa jos linjasäädöt löytyy. Säätää vaan niistä patterit tasapainoon ja termarit sitten melko isolle niin että mahdollinen auringon tai muun aiheuttama ylilämpö leikkautuu tarvittaessa pois.

No mistä ne sitten säädetään?

Ettei olisi termit sekaisin jne. Linjasäätöventtiilit on runkokohtaisia, omakotitalossa voi olla että on ehkä yksi raaskittu laittaa. Radiaattorissa menopuolella on patteriventiili ja paluupuolella, no, paluuventtiili. Patteriventtiilissä on esisäätö millä säädetään oikea virtaama siihen radiaattoriin.

 

[Kvarkki]

Jokuhan tuossa on pielessä kun ylhäällä 50 ja alhaalla 51. Säätöarvot on siten että ylämin on 55 ja alamin 38. Jotenkihan tuo lie solmussa.

Varaaja/kompressori lie Lämpöässä vs 6.0.

Mulla on eri pumppu, mutta sai suosiolla nostaa alarajaa. Oli joku ekomoodi. Siltikin jos koko 4 henkeä täytyy päästä suihkuun, niin tarvitsee lukusmoodin päälle, jolla nostaa 60 asteeseen. Hieman nafti tuo 180 litraa on, jos lämmöt pitää lämpöpumpun kannalta sopivissa rajoissa.

e: Siis hetkinen, alhaalla enemmän lämpöä kuin ylhäällä. Ei tuo kyllä sitten ehjä ole.

 

[jetblack]

Mulla on eri pumppu, mutta sai suosiolla nostaa alarajaa. Oli joku ekomoodi. Siltikin jos koko 4 henkeä täytyy päästä suihkuun, niin tarvitsee lukusmoodin päälle, jolla nostaa 60 asteeseen. Hieman nafti tuo 180 litraa on, jos lämmöt pitää lämpöpumpun kannalta sopivissa rajoissa.

e: Siis hetkinen, alhaalla enemmän lämpöä kuin ylhäällä. Ei tuo kyllä sitten ehjä ole.

Yritin laskea että jos tosiaan varaajassa olisi 180 litraa 55 asteista vettä ja 37 asteista haluaa ulos niin esim. 15 asteisen kylmän veden kanssa sekoitettuna virtaamalla 12l/min vettä pitäsi riittää n. 27 minuutiksi. Tässä ei tosiaan ole otettu huomiöön lämpöhäviöitä, veden tilavuuden muutosta eri lämpötiloissa, astian ominaislämpökapasiteettia tai sitä että varaajassa sekoittuu kokoajan lisää kylmää vettä sinne jne. Vastaavasti jos varaajassa olisi 80 asteista vettä 180 litraa niin sen pitäsi riittää 44minuutiksi.

 

[Kvarkki]

Mä luulen, että meillä ainakin on joku vanha oraksen suihkupää, joka päästää sata varmasti yli 12 l/minuutissa. Ja hyvä niin. Talvella huomaa hyvin, kun vesi on pirun kylmää, että loppuu vielä nopeammin. (Ei se taida kesällä oikeastaan päästä loppumaan, nyt kun tarkemmin ajattelen.)

 

[murpur]

Olen tekemässä keittiöremonttia. Nyt tuli taloyhtiöltä muutostyöilmoituksen tarkastusasiakirja takaisin hyväksyttynä. Muissa ehdoissa oli kohta:
Pesualtaan kohdalle seinään ja lattiaan asennetaan kosteussulkukäsittely
Onko tämä joku normaali asia mikä tehdään KEITTIÖÖN?

 

[kibe]

Olen tekemässä keittiöremonttia. Nyt tuli taloyhtiöltä muutostyöilmoituksen tarkastusasiakirja takaisin hyväksyttynä. Muissa ehdoissa oli kohta:
Pesualtaan kohdalle seinään ja lattiaan asennetaan kosteussulkukäsittely
Onko tämä joku normaali asia mikä tehdään KEITTIÖÖN?

On tuo yleistä. Ainakin suuremmat keittiövalmistajat taitaa järjestäen vesieristää keittiökaappien alustilan + allaskaapin eristys. Toki yleensä valvojille riittää varsinkin pienemmissä keittiöremonteissa kaapin vesieristys, eli joku muovimatto tai vastaavaa, sekä läpivientitiivistykset allaskaappiin.

 

[murpur]

On tuo yleistä. Ainakin suuremmat keittiövalmistajat taitaa järjestäen vesieristää keittiökaappien alustilan + allaskaapin eristys. Toki yleensä valvojille riittää varsinkin pienemmissä keittiöremonteissa kaapin vesieristys, eli joku muovimatto tai vastaavaa, sekä läpivientitiivistykset allaskaappiin.

Ok kiitos. Tämä on aivan vitunmoinen soppa nyt. Soitin isännöitsijälle ja kysyin tuosta, niin hän sanoi sen olevan "vapaaehtoinen" tai siis EI pakollinen. Muissa ehdoissa se on kuitenkin kirjoitettu pakollisena. Kysyin tarkemmin mistä tämä tulee, niin sain sähköpostikeskutelujen jälkeen tälläisen heidän "asiantuntijaltaan":

kosteussulkukäsittelysuositus perustuu RT-kortin (Märkätilojen rakenteet, 84-11166) antamaan ohjeistukseen, jossa on otettu huomioon ympäristöministeriön C2 Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimukset sekä RIL 107-212 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Laki ei varsinaisesti tätä vaadi, mutta tämä on vahva suositus. Jos kosteussulku jätetään pois, kannattaa varmistaa myös vakuutusyhtiöltä, korvaako vakuutus esimerkiksi vesivahinkotapauksissa vahinkoja, mikäli tuo kosteussulku on jätetty pois. Vastuu kosteussulun pois jättämisestä jää työn toteuttajalle.

Sitten vihdoin myös vakuutusyhtiöltä vastauksen, joka sanoi:

Hei,
vakuutusehtojen mukaiseisesta vakuutuksesta ei korvata:
5.3.6 Virheellisyydet
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai
sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut tai
siksi, että vedeneristys on puutteellinen

Eli nyt siis tuo on PAKKO tehdä vaikka onkin suositus tai vakuutus EI korvaa. Olen vähän ymmälläni tästä asiasta. Suositellaan, mutta jos et tee niin vakuutus ei korvaa. Wtf?

 

[kibe]

Eli nyt siis tuo on PAKKO tehdä vaikka onkin suositus tai vakuutus EI korvaa. Olen vähän ymmälläni tästä asiasta. Suositellaan, mutta jos et tee niin vakuutus ei korvaa. Wtf?

Aika pikkuvaiva tuo loppupeleissä on. Uutta tehdessä kaikki säännöt muuttuu. Vakuutus korvaa ihan ongelmitta jos sulla on 30v vanha Keittiö missä putket, letkut ja kaikki muu roikkuu ja heiluu itsestään jos joku hajoaa tai alkaa vuotamaan, mutta teeppä uusi keittiö niin kaikki pitää olla viimeisen päälle, jos haluaa välttää mahdollisen tappelun vakuutusyhtiön kanssa. Toki harvemmin kai jossain vuototapauksessa vakuutusyhtiön edustaja edes tulee paikalle ellei vahingot ole isoja, jolloin luonnollisesti koittavat luikerrella korvauksista.

 

[koja]

Viemärien sukittamisesta. Mistä saan tiedon siitä, onko tonttiviemäri tarkastuskaivolle saakka kiinteistönomistajan vai kunnan vastuulla? Tästä tuntuu olevan ristiriitaisia näkemyksiä, eikä urakoitsijakaan osannut täysin vastata, vaan tietysti suositteli sukittamaan kunnan runkolinjaan saakka. Meillä on tarkastuskaivo talon kulmalla ja siitä on linjaan vielä noin 10m matkaa. Sijaintina Turku jos auttaa.

 

[stabbulamus]

Viemärien sukittamisesta. Mistä saan tiedon siitä, onko tonttiviemäri tarkastuskaivolle saakka kiinteistönomistajan vai kunnan vastuulla? Tästä tuntuu olevan ristiriitaisia näkemyksiä, eikä urakoitsijakaan osannut täysin vastata, vaan tietysti suositteli sukittamaan kunnan runkolinjaan saakka. Meillä on tarkastuskaivo talon kulmalla ja siitä on linjaan vielä noin 10m matkaa. Sijaintina Turku jos auttaa.

Meillä se on siten kun veden ja viemäröinnin sopimuksessa on sovittu . Eli ei mitään hajua ja pitäisi soitella vesiyhtiöön...

 

[Tiutau]

Viemärien sukittamisesta. Mistä saan tiedon siitä, onko tonttiviemäri tarkastuskaivolle saakka kiinteistönomistajan vai kunnan vastuulla? Tästä tuntuu olevan ristiriitaisia näkemyksiä, eikä urakoitsijakaan osannut täysin vastata, vaan tietysti suositteli sukittamaan kunnan runkolinjaan saakka. Meillä on tarkastuskaivo talon kulmalla ja siitä on linjaan vielä noin 10m matkaa. Sijaintina Turku jos auttaa.

Kaupungin/kunnan rakennusvalvonnasta aloittaisin tämän selvittelyn.

 

[Kvarkki]

Kaupungin/kunnan rakennusvalvonnasta aloittaisin tämän selvittelyn.

Vesilaitos vastaa todennäköisemmin papereista (vastuunjako yms.).

 

[Lumimies]

Jos löytyy liitoskohtalausunto niin siitä voipi tiirailla. Mahdollisesti ainankin tontin rajalta mutta saattaapi olla että kiinteistön vastuu tonttiviemäristä menee ihan sinne runkolinjaan asti.

 

[MJay]

Tilaat vesihuoltolaitokselta kohteen liitoskohtalausunnon, niin siitä tuo selviää.

Edit. Parilla sekunnilla liian hidas.

 

[Persojet]

Ok kiitos. Tämä on aivan vitunmoinen soppa nyt. Soitin isännöitsijälle ja kysyin tuosta, niin hän sanoi sen olevan "vapaaehtoinen" tai siis EI pakollinen. Muissa ehdoissa se on kuitenkin kirjoitettu pakollisena. Kysyin tarkemmin mistä tämä tulee, niin sain sähköpostikeskutelujen jälkeen tälläisen heidän "asiantuntijaltaan":

kosteussulkukäsittelysuositus perustuu RT-kortin (Märkätilojen rakenteet, 84-11166) antamaan ohjeistukseen, jossa on otettu huomioon ympäristöministeriön C2 Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimukset sekä RIL 107-212 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Laki ei varsinaisesti tätä vaadi, mutta tämä on vahva suositus. Jos kosteussulku jätetään pois, kannattaa varmistaa myös vakuutusyhtiöltä, korvaako vakuutus esimerkiksi vesivahinkotapauksissa vahinkoja, mikäli tuo kosteussulku on jätetty pois. Vastuu kosteussulun pois jättämisestä jää työn toteuttajalle.

Sitten vihdoin myös vakuutusyhtiöltä vastauksen, joka sanoi:

Hei,
vakuutusehtojen mukaiseisesta vakuutuksesta ei korvata:
5.3.6 Virheellisyydet
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
a) suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
b) rakenne-, valmistus- tai aineviasta
c) perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
d) kun vesi on päässyt rakenteisiin sen takia, että lattiakaivo tai
sen korokerengas tai märkätilan putkiläpivienti on vuotanut tai
siksi, että vedeneristys on puutteellinen

Eli nyt siis tuo on PAKKO tehdä vaikka onkin suositus tai vakuutus EI korvaa. Olen vähän ymmälläni tästä asiasta. Suositellaan, mutta jos et tee niin vakuutus ei korvaa. Wtf?

Jos taloyhtiö vaatii vedeneristys/kosteusulkua, niin siitä aiheutuneet kulut kuuluvat taloyhtiölle, kannattaa kysyä niille laskutusosoite isännöitsijältä. Muut remppakulut kuuluu osakkaalle.

 

[soup]

Jos taloyhtiö vaatii vedeneristys/kosteusulkua, niin siitä aiheutuneet kulut kuuluvat taloyhtiölle, kannattaa kysyä niille laskutusosoite isännöitsijältä. Muut remppakulut kuuluu osakkaalle.

Onko tästä jotain oheistusta, päätöstä tai ennakkotapausta jota voisit jakaa? Kiinnostaa vienosti kun oma käsitys on että osakaan tehdessä remonttia taloyhtiö voi sanella toimintatapoja melko laajasti, kunhan vaatimukset ovat kaikille samat eivätkä ole kohtuuttomia.

 

[Persojet]

Onko tästä jotain oheistusta, päätöstä tai ennakkotapausta jota voisit jakaa? Kiinnostaa vienosti kun oma käsitys on että osakaan tehdessä remonttia taloyhtiö voi sanella toimintatapoja melko laajasti, kunhan vaatimukset ovat kaikille samat eivätkä ole kohtuuttomia.

Meillä ainakin kun tehtiin kodinhoitohuoneremppa jossa viemäri, niin isännöitsijä itse jo suoraan kysymättä antoi laskutustiedot urakoitsijalle ja vaati, että yhtiön määrittämä tarkastaja käy katsomassa eristyksen ennen pintoja. Ei ollut mitään ongelmia. Kaikki muu vesieristystä lukuunottamatta maksettiin itse. Toki voi olla joku todella niuho isännöitsijä, mutta jos taloyhtiö määrittää eristyksen tarpeen, niin oletan heidän myös maksavan. Varmaan siinä vaiheessa voisi olla riitaa jos huone olisi juuri uusittu, mutta meillä oli vm -93 ja kun alettiin vanhaa purkaa, niin paljastui ettei siellä koskaan mitään vedeneristystä aiemmin ole ollutkaan (tosin taloyhtiö oli sitoutunut maksamaan jo ennen tätä tietoa). taloyhtiö vesieristys - Google-haku

 

[kibe]

Meillä ainakin kun tehtiin kodinhoitohuoneremppa jossa viemäri, niin isännöitsijä itse jo suoraan kysymättä antoi laskutustiedot urakoitsijalle ja vaati, että yhtiön määrittämä tarkastaja käy katsomassa eristyksen ennen pintoja. Ei ollut mitään ongelmia. Kaikki muu vesieristystä lukuunottamatta maksettiin itse. Toki voi olla joku todella niuho isännöitsijä, mutta jos taloyhtiö määrittää eristyksen tarpeen, niin oletan heidän myös maksavan. Varmaan siinä vaiheessa voisi olla riitaa jos huone olisi juuri uusittu, mutta meillä oli vm -93 ja kun alettiin vanhaa purkaa, niin paljastui ettei siellä koskaan mitään vedeneristystä aiemmin ole ollutkaan (tosin taloyhtiö oli sitoutunut maksamaan jo ennen tätä tietoa). taloyhtiö vesieristys - Google-haku

Toki tuossa käytännössä puhutaan kahdesta eri asiasta. Märkätilassa kuuluu olla rakennussäädösten mukaan vesieriste. Ja käytännössä aina jos löytyy lattiakaivo, kuuluu myös olla vesieriste. Keittiö taasen ei ole märkätila joten tuo vesieriste on enemmänkin suositus ja kuvittelisin että sillä se saadaan halutessaan remontoijan vastuulle ja se muutenkin tulee yleensä näkyviin kaappien alle, ei pintojen alle. Toki yhtiöjärjestyksessä pystyy aika laajasti määrittelemään mikä kuuluu kellekin, varsinkin jos jotain tavallisesta poikkeavaa on.

 

[pokkus]

Meillä vaadittiin yhtiössä kosteussulku tai vesieristys keittiössä hanan takana olevaan välitilaan, mutta ei enää alakaappiin vaan siellä riitti pelkkä kaukalointi / vuotoveden ilmaisu. Kuulemma laatoitus olisi riittänyt myös, mutta itse en ymmärrä miten laatta suojaa yhtään mitään, kun saumat kuitenkin vuotaa vedet läpi. Lopulta itse sivelin vesieristeet koko seinälle ja maalasin päälle Lujalla.

 

[repairman]

Useinhan taloyhtiö vielä maksaa ne eristeet, eli hakee kamppeet kaupasta ja läträä seinään/lattiaan ja laittaa kuitit yhtiölle.

Joku maalia parempi kosteuseriste on ihan hyvä kaikkien keittiön kaappien takana. Jos vaikka mehupurkki sopivasti vuotaa sinne kaappiin, niin kiva, jos se imeytyy takana olevaan pinnoittamattomaan gyprokkiin. Turpoamisen lisäksi haisee vielä vuosien päästäkin.

 

[Nik97]

Käytössä arimax 1850 varaaja jota voi lämmittää joko sähkövastuksilla tai sitten arimax 35 alapalokattilalla.
Olisiko järkevää unohtaa kesäksi puiden polttelu ja lämmittää vain varaajan ylävastusta jolloin saisi lämmintä käyttövettä ja myös kodinhoitohuoneeseen/pesuhuoneeseen menisi lattialämmitykseen vielä lämmintä vettä (käytössä 2 automix 10 säädintä, toinen khh:lle ja pesutiloihin ja toinen muihin tiloihin)?

 

[Boulder]

Seuraavia remontteja tässä suunnittelemassa. Taloon tulee nyt raitisilma eteläpäädystä, ja sen seurauksena iv-koneelle tuleva ilma on kesällä usein todella kuumaa, 35-40-asteista pahimmillaan. Ajattelin siirrättää kanavan pohjoispäätyyn tilanteen helpottamiseksi, mutta putken pituus tulee pitenemään huomattavasti, ehkä 1,5..2-kertaiseksi. Onko tuolla juurikaan merkitystä koneen toiminnan kannalta? Tulopuhaltimen kierroksia varmaan joutuu nostamaan säätöjen yhteydessä, mutta pelivaraa löytyy vielä.

Samassa yhteydessä olisi hyvä vetää läpiviennit uusiksi kun ne on 80-luvulla tehty puhkoen höyrysulku miten sattuu. Miten hankala homma höyrysulun korjaaminen asennetun koneen päältä on ammattilaiselle, ja miten tuo yleensä toteutetaan? Asuintilojen puolella tuossa ei ole hirveästi konetta enempää tilaa operoida, yläkautta pääsee tietysti sitten villoja siirtämällä mihin vaan.

Jos ja kun tuosta koneen päältä on mennyt vuosikausia kosteutta yläpohjaan ja hyvä laittaa villat siitä ympäriltä uusiksi, onko yleisesti järkevin heittää vanhat kivivillat mäkeen ja survoa puhallusvillaa tilalle sen minkä aukkoon saa menemään?

En ole siis itse lähdössä tekemään hommaa, mutta yritän hahmotella minkälainen projekti on kyseessä ennen kuin juttelen mahdollisen tekijän kanssa.

 

[mikkot]

tulee mukana palikat niin että sopii molempiin.

ORAS VAIHDIN ORAS 601278V OPTIMA | Hanavaraosat

Alkuperäinen vaihdin Oras Optima -hanajärjestelmiin. 01/2022 alkaen valmistettu varaosa on 3 mm lyhyempi kuin aikaisemmin valmistetut. Tuote sisältää molemmat versiot ja sopii siten sekä uusiin että vanhoihin Optima 7140 -malleihin.

www.onninen.fi

Vaihdoin säätöosan. Tiputus ei loppunut. Saattaa olla, että tiputusväli harveni vähän, mutta en ole ihan varma. Vaihdoinko väärän osan, vai mokasinko uuden osan asennuksen? Mikä siinä voisi mennä pieleen?

 

[jetblack]

Vaihdoin säätöosan. Tiputus ei loppunut. Saattaa olla, että tiputusväli harveni vähän, mutta en ole ihan varma. Vaihdoinko väärän osan, vai mokasinko uuden osan asennuksen? Mikä siinä voisi mennä pieleen?

Itsellänikin jäi vaihdon jälkeen joskus optima tiputtamaan, vaihdettiin sitten lopulta koko runko. Optiman sadesuihku malli, ylös ja alas lähdöllä. Meni taloyhtiön piikkiin...

Mahdollisesti vuotaa jostain rungosta messingin läpi tms. ei voi tietää tarkemmin tutkimatta missä vika.

 

[dewon]

2009 valmistunutta omakotitaloa ostamassa ja huomasin lvi-suunnitelmasta, että salaojat merkitty tunnuksella "so80". Eli onko tuo sellaista 80mm valkoista peltosalaojaputkea eikä tätä nykyaikaista tuplaseinäistä? Tarkistuskaivojakaan ei ole maanpinnan yläpuolella, mutta olen menossa tuota vielä erikseen katsomaan. Tarkistuskaivoja kuitenkin piirretty suunnitelmaan joka nurkalle.

 

[mikkot]

Itsellänikin jäi vaihdon jälkeen joskus optima tiputtamaan, vaihdettiin sitten lopulta koko runko. Optiman sadesuihku malli, ylös ja alas lähdöllä. Meni taloyhtiön piikkiin...

Mahdollisesti vuotaa jostain rungosta messingin läpi tms. ei voi tietää tarkemmin tutkimatta missä vika.

Sadesuihkullinen malli tämäkin. Mua hämmentää se, että osan vaihtamalla tiputtelutahti harveni. Siitä olen nyt ihan varma. Tällä hetkellä tahti on noin tippa per 5 minuuttia. Jos vuoto olisi rungon läpi, niin ei kai se vaihtimen ja säätöosan vaihto olisi vaikuttanut tiputustahtiin? Mikä on se seuraava osa, johon tuo vaihdin/säätöosa-paketti tiivistyy? Valkoinen tiiviste siellä näkyi olevan vastassa.

 

[jetblack]

Sadesuihkullinen malli tämäkin. Mua hämmentää se, että osan vaihtamalla tiputtelutahti harveni. Siitä olen nyt ihan varma. Tällä hetkellä tahti on noin tippa per 5 minuuttia. Jos vuoto olisi rungon läpi, niin ei kai se vaihtimen ja säätöosan vaihto olisi vaikuttanut tiputustahtiin? Mikä on se seuraava osa, johon tuo vaihdin/säätöosa-paketti tiivistyy? Valkoinen tiiviste siellä näkyi olevan vastassa.

siellä on tosiaan taas samantyyppinen muovi holkki jossa samanlainen tiiviste. vika voi olla vaikka sen tiivisteessä. en nyt muistanut katsoa millainen rakenne tuossa tarkemmin oli eli mitä kautta termarin sekoitettu vesi tulee sululle...