Kulutusvaikutteiset sähkösopimukset, hinnan määräytyminen ja laskeminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sagan
  • Aloitettu Aloitettu
Itellä on Helenin pörssisähkösoppari ja tulee seurattua appista sähkön kulutusta ja kk-hintaa. Miten Helenillä keskimääräinen kk-hinta oikein muodostuu?

Pörssisähkössä ei ole mitään varsinaista keskimääräistä hintaa. Toisinaan voidaan puhua keskihinnasta kuukaudessa tai vaikka viikossakin, mutta ei niillä silti ole mitään tekemistä yhdenkään asiakkaan maksamien hintojen kanssa.

Niitä "keskihintoja" voidaan käyttää yleisessä keskustelussa jossa voidaan arvioida jonkun kiinteän hinnan, ja pörssisähkön hinnan keskinäistä suhdetta. Keskihintaa myös jossain määrin käytetään kulutusvaikutuksellisissa sopimuksissa.

Pörssisähkösopimuksissa lasku muodostuu presiis samalla tavalla kaikilla yhtiöillä, tuntikohtaisen hinnoittelun perusteella. Tuntikohtainen hinta on kaikille sama ympäri Suomen. Jokaisen tunnin hinta kerrotaan sen tunnin kulutuksella, ja kaikki tunnit lasketaan yhteen. Ainoa ero eri yhtiöiden välillä on marginaali ja kuukausimaksu. Ja kummatkin on aika pieniä eroja.

Tammikuussa nyt sattui olevaan mahdollisesti koko historian korkeimmat tuntihinnnat yhtenä päivänä. Jos et osannut olla minimoimatta kulutusta juuri tuolloin, se painoi väkisin koko kuukautta. Kun taasen jo mennyt helmikuu oli hyvin tasainen, vain yhden viikon ajan oli jonkin verran korkeampi hinta muuhun kuuhun nähden.



Pikaisesti tätä ketjua vilkaisin, niin ilmeisesti PKS Priiman kiinnityshinnat ovat aina kulutusvaikutuksen alaisia? PKS:n omilta sivuilta asia ei mielestäni käynyt selkeästi ja yksiselitteisesti ilmi, vaan enemmän mainostettiin vakaata hintaa. Mites se nyt sitten oikein meni - pitikö sopimuksen olla jo voimassa, että pääsi kiinnittämään vai riittikö 1.4. alkava soppari siihen, että Q3 saa kiinnitettyä?

Kyllä, ne on aina kulutusvaikutuksellisia. Se lukee kyllä useammassa kohtaa niillä sivuilla että sanoisin sen olevan kohtalaisen hyvin tuotu esille.

Eli kun teet sen priima sopimuksen, niin siinä menee muutama päivä että ne syöttää ne systeemiin, sen jälkeen voi alkaa tehdä kiinnityksiä, vaikka sopimus astuisi voimaan vasta myöhemmin. Sopimuksen siirtyminenhän toiselta yhtiöltä vie sen pari viikkoa, ja sopimuksia voi tehdä myös yleisesti ainakin pari-kolme kuukautta etukäteen. Kolme kuukautta taitaa olla vakio mutta en ole varma.
 
Hieman yhteenvetoa menneistä kuukausista. Loka, marras, joulu ja tammikuu toivat yhteensä reilut 200e plussaa kiinnityksillä vs. mitä olisi puhtaalla pörssillä maksanut. Helmikuussa taas tuli "takkiin" noin 30 euroa. Jos ajattelee puhtaan yksioikoisesti, niin voisi sortua ajattelemaan, että onnistui itse hyvällä ajoituksella nappaamaan halvat kiinnitykset. Loppujen lopuksi oli kyseessä hyvin pitkälti hyvä tuuri, että onnistui poimimaan sopivalla hetkellä kiinnitykset. Siltikin olisi voinut käydä toisin. Tällä kertaa "vakuutukset" maksoivat itseään takaisin, kun loppusyksy ja alkutalvi olivat poikkeuksellisen kylmiä. Jos olisikin käynyt toisin, niin plussan sijaan olisi hävinnyt "vakuutuksella". Katsotaan miten käy tässä kuussa.

Edit. Mitä itse kulutusvaikutuksen määrään tulee, niin tammikuussa/helmikuussa sen oikein huomasi, että VILP:n kanssa miinukselle pääseminen tuotti tuskaa. Alkukuussa pakkasta -25, hinta korkea, pakko lämmittää, hyötysuhde heikko, sähköä kuluu. Loppukuussa lämpötila nollan tienoilla, hinta matala, ei tarvi paljoa lämmittää, hyötysuhde hyvä, sähköä ei kulu niin paljon. -> huono kulutusvaikutus. Ensi talvea ajatellen pitää pohtia ottaako suosiolla täysin kiinteän pariksi kuukaudeksi.

 
Viimeksi muokattu:
Joo aika samat viilingit kuin Delolla tuossa ylempänä.

Tosi vaikea päästä miinukselle ilp/sähkö-vermeillä. Syksyn kiinnitys tuntui olevan viisaampaa kuin talven. Syksyn saa halvemmalla ja ei luultavasti tule noita pakkolämmittää -25c viikko putkeen kalliilla sähköllä joka nostaa loppujenkin kuukauden päivien hintaa. Mulla alkaa pörssisähköhommat huhtikuussa ja olen laittanut hintavahteja tulevaan talveen. Aika edukas tarvii olla kiinnitys että nappaan tulevan talven. Ei yli kahdeksaa missään nimessä ja syksy lähelle viittä.

Tammikuussa voitin pari kymppiä
Helmikuussa tuli takkiin monta kymppiä
Nyt ollaan 15e "pakkasella"

Tarttis laittaa pari shellyä leikkaamaan lattialämmityksistä kalleimmat tunnit.

Puhutaan kuitenkin vaan kympeistä että kyllä näistä selvitään. Ja onhan tämä silti halvempaa kuin että jos olisi vaikka 10c kiinteä sopimus.

9c kiinnitys tai 8,5 + marginaali
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka suurta osuutta sähkönkulutuksesta tuo sähköauto vastaa? En kyllä keksi mitenkään miten kulutusvaikutus ei pysyisi nollassa tai painuisi negatiiviseksi jos autoa käytetään päivittäin ja ladataan aina öisin.

Ei mene minullakaan, syyskuussa tuli täyssähkö on ladattu vain ja ainoastaan öisin ja kun katsoin kulutusvaikutusta koko ajalta niin toteutunut on +0,5 senttiä. Tosin ajastus on ollu 23-07 eli ajoittamalla latauksen hieman myöhempään yöhön päässee vähän parempiin lukemiin.

Myös lämminvesivaraaja menee päälle klo 1 yöllä mutta nämäkään yhdessä eivät riitä negatiiviseen kulutusvaikutukseen.... Nyt on tosin ollut kiinteä sopimus niin en ole miettinyt pätkääkään pyykinpesun tai saunomisen ajoittamista niin on saattanut osua kalleille tunneille. Mutta näin sähköllä (ilpillä) lämpiävässä talossa.
 
Olen huomannut, että kulutuksen optimointi vaatii yölläkin niiden halpojen tuntien haarukoimista ja lataamista mileuiten 3x16A teholla jotta saa ladattua halvimpina tunteina.

Pitänee perehtyä aiheeseen, en ole jaksanu laskeskella sulakkeiden riittävyyttä eikä ole kuormanhallintaa niin on ollut varmuuden vuoksi rajoitettuna 3x10 A.
 
Ei mene minullakaan, syyskuussa tuli täyssähkö on ladattu vain ja ainoastaan öisin ja kun katsoin kulutusvaikutusta koko ajalta niin toteutunut on +0,5 senttiä. Tosin ajastus on ollu 23-07 eli ajoittamalla latauksen hieman myöhempään yöhön päässee vähän parempiin lukemiin.

Myös lämminvesivaraaja menee päälle klo 1 yöllä mutta nämäkään yhdessä eivät riitä negatiiviseen kulutusvaikutukseen.... Nyt on tosin ollut kiinteä sopimus niin en ole miettinyt pätkääkään pyykinpesun tai saunomisen ajoittamista niin on saattanut osua kalleille tunneille. Mutta näin sähköllä (ilpillä) lämpiävässä talossa.

Täällä ihan samat setit, lvv yösähköllä sekä auton lataus 11kw teholla. Auto vei talvikuukausina jotain 40kwh/vrk ja talo 80kwh/vrk.

Tällä setillä isoin kulutusvaikutus +3.6snt mutta oli myös kuukausia jolloin oltiin aika lähellä +-0.

Kevättä kohti mennessä paranee tilanne kun talo ei vie 247 sähköä piuhan täydeltä ja auton lataa yöllä.

@mineraalimies
 
Sähköauton yölataus ei itsessään tee mitenkään automaattisen autuaaksi kulutusvaikutuksen suhteen, kun esimerkiksi helmikuun alkupuolella oli 6 yötä putkeen, jolloin spotti ei laskenut lopullisen kuukauden keskihinnan alle lainkaan. Jos auto on pakko ladata joka yö niin noina öinä otti kulutusvaikutuksen kannalta vain tappiota, etenkin kun huomioi sähköauton suuremman kulutuksen kovilla pakkasilla. Joulukuussa näin mentiin melkein 2 viikkoa.

Itsellä ilp-talo, ei sähköautoa, lvv 22-23 välillä päälle (eli ei optimaaliseen aikaan) ja kosteiden tilojen lattialämmityksissä maltillinen yölämmön nosto. Näillä tämän talvikauden toistaiseksi paras kustannusvaikutus -0,3 snt/kWh ja huonoin +1,3 snt/kWh.
 
Meillä lienee aika optimiolosuhteet kulutusvaikutuksen osalta. Kaukolämpö, sähköauto (n. 100km päivässä). Talon pohjakulutus noin 200-250w läpi vuoden. Auton lataus automatisoitu halvimmille tunneille, muuta elämää ei ole mitenkään ajoitettu.

2023 sähkön keskihinta 4,14snt/kwh (+marginaali 0,45) kulutusvaikutus -0,94 - -9,07 kuukaudessa. Jos marraskuun ja kesälomakuukauden kulutusvaikutus unohdetaan vaihtelu on -1,34 - -4,81 kuukaudesta riippuen.

Vuoden keskihinta ilman marraskuuta 4,63 ja kulutusvaikutus -2,06. Kulutus n 10MWh vuoteen.
 
Viimeksi muokattu:
Viime syksyn 6kk ksat soppari päättyy 27.03 ja nyt kokeillaan sitten PKS Priimaa. Siirsin samalla forttumilta aurinkosähkön tuotantosopparin myös PKS:lle. Pörssillä siis mennään todennäköisesti kesä ja kiinnityksiä pitää alkaa ensi talveksi tuskailemaan.
 
Huomautus - asiaton käytös, keskity rakentavaan asialliseen keskusteluun
Täällä nuo on selitetty niin, ettet sinäkään koe tulleesi kusetetuksi vaikka tuohon sotkeutuisit:


En rupea lukemaan mitään raamattua kulutusvaikutuksesta.

Kerro minulle paljon se kulutus vaikutus on !?

Onko se maks +-1 snt vai +-10snt .

Kiinnosta paskan vertaa mitkään kaavat tai selitykset
 
Jos ei kiinnosta, niin sit ota kiinteä tai pörssi. Liian vaikea tuote sinulle = väärä tuote.
Pörssissäkin on kulutusvaikutus ja se lasketaan ihan samalla tavalla.

Kiinteä on ainoa vaihtoehto jos asia ei kiinnosta.
 
Pörssissäkin on kulutusvaikutus ja se lasketaan ihan samalla tavalla.

Kiinteä on ainoa vaihtoehto jos asia ei kiinnosta.
Totta tuo kulutusvaikutus pörssissä.
Mutta porukalle pörssi avautuu jotenkin, mutta selkeästi kulutusvaikutus sopimus = pörssisopimus kiinnitetyllä keskihinnalla on vaan liian vaikea.
Jollekin.
 
Mutta porukalle pörssi avautuu jotenkin, mutta selkeästi kulutusvaikutus sopimus = pörssisopimus kiinnitetyllä keskihinnalla on vaan liian vaikea.
Juuri näin. Ehkä se on tuo termi "kulutusvaikutus". Jos saisin päättää, niin näitä ei saisi myydä muulla tapaa kuin siten, että nimessä on mainittu pörssisähkö. Esim. "kiinnitetty pörssisähkö" tai vastaava.

Aika harva KV-sopparin ottaja varmaan edes tajuaa sitä, että jos KV-sopparilla pistää saunan päälle kun pörssisähkön hinta on 50c/kWh niin se saunominen tulee maksamaan sen saman 50c/kWh mitä pörssisähköllä.
 
Aika harva KV-sopparin ottaja varmaan edes tajuaa sitä, että jos KV-sopparilla pistää saunan päälle kun pörssisähkön hinta on 50c/kWh niin se saunominen tulee maksamaan sen saman 50c/kWh mitä pörssisähköllä.
Yksinkertaisille ihmisille hyvä yksinkertaistus.
Tarkalleen matemaattisesti ei 100% noin (=ei ole se sama 50c), mutta isossa kuvassa oikein.
 
Juuri näin. Ehkä se on tuo termi "kulutusvaikutus". Jos saisin päättää, niin näitä ei saisi myydä muulla tapaa kuin siten, että nimessä on mainittu pörssisähkö. Esim. "kiinnitetty pörssisähkö" tai vastaava.

Aika harva KV-sopparin ottaja varmaan edes tajuaa sitä, että jos KV-sopparilla pistää saunan päälle kun pörssisähkön hinta on 50c/kWh niin se saunominen tulee maksamaan sen saman 50c/kWh mitä pörssisähköllä.

Savossa asun, niin minulla on tuo Väreen Väppi-sovellus.

Kulutusvaikutus näkyy siinä kivasti päivittäin, vaikkei ole Väreen sopimusta tällä hetkellä. Eikä pörssisähköä, eikä mitään optimointia.

Päivän pörssisähkösimulaattorilla keskiarvo vaihtelee -1 - +1 snt /vrk

Esim. kova pakkaspäivä 7.2.:

Markkinahinnan keskiarvo 13,81 snt/kwh, oma keskiarvo 14,33 snt/kwh.

Jos minulla olisi ollut Väreen 6,32 snt/kwh + kulutusvaikutus, eikö päivän hinta olisi ollut 6,32 + 0,52 snt/kWH, eikä 14,33 snt/kwh ?

Alin hinta ko. päivänä 7,51 snt/kwh, kallein hinta 19,22 snt/kwh.

Kulutus 100 kWh, eli kulutusvaikutussopparilla 6,85 euro vrk, pörssillä 14,33 euroa.

Ja näkyy myös kuukausittainen kulutusvaikutus. Tammikuussa ollut peräti +4,71 snt /kWh, helmikuu +1,11 snt/Kwh. Tammikuun kovat hinnat ja kovat pakkaset vaikuttaneet, kun ei mitään optimointeja. Muuten ei hirveästi vaikuta. Optimoinnilla saa sitten hintaa alas.
Tammikuu olisi silti ollut alle pörssin hinnan, 13,18 vs 11,03 snt/kWh.
Otin siis ensi talveksi tuon Väreen sopparin.
 
Viimeksi muokattu:
Aika harva KV-sopparin ottaja varmaan edes tajuaa sitä, että jos KV-sopparilla pistää saunan päälle kun pörssisähkön hinta on 50c/kWh niin se saunominen tulee maksamaan sen saman 50c/kWh mitä pörssisähköllä.
Yksinkertaisille ihmisille hyvä yksinkertaistus.
Tarkalleen matemaattisesti ei 100% noin (=ei ole se sama 50c), mutta isossa kuvassa oikein.
Eikö?

Oma logiikka menee niin, että jos pörssisähköllä saunotaan 10kWh edestä 50c/kWh hinnalla, niin sehän maksaa 5e.

Jos pörssin keskihinta on ko. kuussa 10c/kWh, saunomisesta tulee kuukausitasolla positiivinen kulutusvaikutus x c/kWh (jossa x > 0).

Kuukausikulutus olkoon y kWh. Saunomisen hinta saadaan kaavalla x * y = 5e

Ja ylläoleva pätee oli sopimustyyppi sitten kumpi vain: puhdas pörssi tai kiinnitetty kulutusvaikutuksella, koska molemmissa x ja y on sama.
 
Viimeksi muokattu:
Markkinahinnan keskiarvo 13,81 snt/kwh, oma keskiarvo 14,33 snt/kwh.

Jos minulla olisi ollut Väreen 6,32 snt/kwh + kulutusvaikutus, eikö päivän hinta olisi ollut 6,32 + 0,52 snt/kWH, eikä 14,33 snt/kwh ?
Et voi laskea sitä näin. Jos se päivä nosti kulutusvaikutusta, sinun pitää tietää mikä tämä kulutusvaikutus oli ja kertoa se koko kuukauden kulutuksella. Silloin saat ko. päivän kustannuksen.
 
Laitan tänne ketjuun, koska sisältää kulutusvaikutuksen pohdintaa enemmän kuin hintavinkkejä.


6.98 snt/kWh
Kuukausimaksu 3.99 €/kk
Myöhäisin aloitus 13.9.2024
Nyt alkaa olla hinnat jo hyvällä tasolla. Futuurit on luokkaa 7,5 c/kWh, joten tässä myyjän kate on näillä tiedoin negatiivinen.

Tässä joutuu nyt itsekin pohtimaan mitä tekee, kun eilen tuli kiinnitettyä Väreen 6,32 kulutusvaikutus, joka tosin paremmalla päiväyksellä 10/24 - 3/25. Historiadataan pohjaten itse saisin tuon luultavasti noin kuuteen senttiin, mutta vaatii aika paljon hommaa VILP:n ym. kanssa. Ehkä tuon sentin voisi maksaa ekstraa siitä, ettei tarvi noita lämmityksiä kyttäillä kovilla pakkasilla.

Muokkaus: Vaihdoin kiinteään o_O. Häviän ehkä jonkun 15e/kk vrt. Väre, mutta eipä tarvi koittaa VILP:iä optimoida koko talvea.
 
Viimeksi muokattu:
En rupea lukemaan mitään raamattua kulutusvaikutuksesta.

Kerro minulle paljon se kulutus vaikutus on !?

Onko se maks +-1 snt vai +-10snt .

Kiinnosta paskan vertaa mitkään kaavat tai selitykset
Kulutusvaikutus on oman toteutuneen kuukauden pörssihinnan keskiarvon ja pörssihinnan keskiarvon erotus. Kuukausitasolla.pörssihinnan keskiarvo selviää vasta kuukauden loputtua.

Kulutusvaikutukselle ei oikeastaan ole mitään rajaa. Sähköyhtiöiden ilmoittamat TYYPILLISET arvot ovat heidän asiakkaiden tyypillinen vaihteluväli. Oma kulutusvaikutus voi olla suurempikin, kumpaankin suuntaan.

Lataa fingridistä oma kulutusdata, ja syötä se liukuriin, niin näet mitä oma kulutusvaikutus on ollut
 
Jos ei kiinnosta, niin sit ota kiinteä tai pörssi. Liian vaikea tuote sinulle = väärä tuote.

Ei kun kerro minulle se kulutus vaikutus, paljon se voi olla ?
Onko se maksimissan +-1 snt vai +-10snt
Vai etkö osaa itekkään vastata?



IMG_20240313_141049.jpg

Hinnat tippuu
 
Ei kun kerro minulle se kulutus vaikutus, paljon se voi olla ?
Onko se maksimissan +-1 snt vai +-10snt
Vai etkö osaa itekkään vastata?



IMG_20240313_141049.jpg

Hinnat tippuu
Käy liukurilla katsomassa mikä olisi ollut sinun helmikuun sähkön hinta pörssisopimuksella. Vähennä tästä hinnasta helmikuun pörssisähkön keskihinta (6,396snt/kwh). Tämä oli sinun helmikuun kulutusvaikutus.

Ei sille ole mitään kattoa tai maksimia. Ei +/-1, eikä +/-10. Periaatteessa se voi olla vaikka +/-20. Riippuu ihan omasta sähkön käytön ajoituksestq.

Mene liukuri.fi ja laske itse, ei kukaan muu voi sinulle sinun kulutusvaikutusta kertoa.

Edit. Meillä 2023 suurin kulutusvaikutus oli marraskuussa (-9,07snt/kwh). Taitaa olla aika lähellä saavutettavaa maksimia. Tällöin sähkön keskihinta marginaaleineen 0,01snt/kwh.
 
Viimeksi muokattu:
omalla rouhealla vajaa 4k KwH tammikuun kulutuksella kulutusvaikutus olisi ollut +3.6c - tuo on itselle käytännön worst case, kaikki muut kuukaudet kulutusvaikutus negatiivinen joten uskalsin Väreen kulutusvaikutukselliseen soppariin siirtyä

1710350459053.png
 
omalla rouhealla vajaa 4k KwH tammikuun kulutuksella kulutusvaikutus olisi ollut +3.6c - tuo on itselle käytännön worst case, kaikki muut kuukaudet kulutusvaikutus negatiivinen joten uskalsin Väreen kulutusvaikutukselliseen soppariin siirtyä

Oliko datassa yksi superkallis perjantai? Mitä jos sen ottaa pois, niin veikkaan että tulos on aika erilainen.
 
Nyt kahdeksan kuukautta takana PKS Priima-sopparia ja talvimokailusta (en kiinnittänyt kuukausia, kun pyörivät 8-8.5 sntin tuntumassa vaan "paniikissa" 10,5 sntillä 50%, kun Olkiluoto kosahti loppusyksystä) huolimatta on kannattanut jo nyt vs. Lumme Energian 7,9 sntin kiinteä lokakuussa.

Ehdottomasti itselle sopiva sopparimuoto, joka tuo turvaa talvella ja koska kulutusprofiili joka kuukausi seuraa aika hyvin spot-keskiarvoa tai on aavistuksen alle niin käytännössä tulee saatua kiinteän vakaus alhaisemmalla kiinnistyshinnalla. Tähän mennessä pörssiin nähden voittoa noin 115 euroa ja kiinteään n. 50 euroa. Kulutus 8 kk:n osalta ~16000 kWh.

Nyt pitäisi vielä aprikoida kiinnittääkö kesän vai antaako heinäkuun mennä pörssillä ja elo- & syyskuulle ottaa jonkinlaisen turvan. Syksy ja talvi sitten kiinnityksillä, mutta ovat tällä hetkellä vielä liian kalliita, että ainakaan talvea suostuu 100% kiinnittää.
 
Meillä ajateltu että voitaisiin kokeilla taloyhtiön sopparina tällaista kulutusvaikutteista sopimusta. Pääsee näkemään, miten Niben maalämpöpumput käyttäytyy pörssisähköohjauksella ja onko sillä oikeasti vaikutusta. Paneliankosken Voimalta saisi 12 kk sopimuksellaa 8,30 snt/kWh tai 24 kk sopparilla 7,90 snt/kWh.

Onko b2b-puolella kokemusta tällaisesta?

Isännöitsijä laitteli tuostakin tiedot, mutta irtisanomisehto oli epämääräisesti mainittu, samaten hinnan muodostuminen. Oli mainittu että hinta muodostuu kiinnitetystä hinnasta+myyjän marginaalista/toimitusmaksusta+profiilivaikutuksesta+sen hetkisistä Fingrid- sekä viranomaismaksuista. Ei oikein auennut itselleni niin laitoin vastauksena että pyydäpä esimerkillä havainnollistettuna tuo hinnan muodostuminen.

Sopimus toistaiseksi voimassa, irtisanomisaika 3kk. Sopimus irtisanottavissa viimeisen hinnoittelujakson viimeisen kiinnityksen jälkeen. Eli?

Tällainen epämääräinen "hölötys" ei itsessäni ainakaan herätä paljoa luottamusta.
 
En kyllä taloyhtiössä sotkeutuisi pörssisähköön. Kulujen pitää kuitenkin olla suunnilleen ennakoitavissa.

Toki jos tää ei ole ongelma, niin suoraan sitten ihan puhdas pörssi ilman mitään kiinnityksiä.
 
Eikö?

Oma logiikka menee niin, että jos pörssisähköllä saunotaan 10kWh edestä 50c/kWh hinnalla, niin sehän maksaa 5e.

Jos pörssin keskihinta on ko. kuussa 10c/kWh, saunomisesta tulee kuukausitasolla positiivinen kulutusvaikutus x c/kWh (jossa x > 0).

Kuukausikulutus olkoon y kWh. Saunomisen hinta saadaan kaavalla x * y = 5e

Ja ylläoleva pätee oli sopimustyyppi sitten kumpi vain: puhdas pörssi tai kiinnitetty kulutusvaikutuksella, koska molemmissa x ja y on sama.
Ootko nyt ihan varma? Jos ainoa sähkö mitä käytät kuun aikana on tuo sauna, niin pörssillä olet maksanut 5e, mikä lienee ihan selkeää. Mutta jos sulla on kiinnitys vaikka 7snt/kwh, maksat 4,7e, koska 7snt + (50snt - 10snt) (oma keskiarvo - pörssin keskiarvo). Se kulutusvaikutus kun lasketaan suhteessa pörssikeskihintaan, eikä kiinnityshintaan.
 
Ootko nyt ihan varma? Jos ainoa sähkö mitä käytät kuun aikana on tuo sauna, niin pörssillä olet maksanut 5e, mikä lienee ihan selkeää. Mutta jos sulla on kiinnitys vaikka 7snt/kwh, maksat 4,7e, koska 7snt + (50snt - 10snt) (oma keskiarvo - pörssin keskiarvo). Se kulutusvaikutus kun lasketaan suhteessa pörssikeskihintaan, eikä kiinnityshintaan.
Olet oikeassa. Ylikulutuksen hinnan per kWh saa laskettua kaavalla K + T - S, missä
K = kiinnityshinta
T = kys. tunnin spot hinta
S = koko kuukauden spot keskiarvo

Vastaavasti jos kuluttaa kalliilla tunnilla keskimääräistä vähemmän, eli alentaa kulutusvaikutusta, hinnan alennuksen per alikulutettu kWh saa kaavalla K - T - S

Usein käytännön tilanne on kuitenkin se, että K ja T ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta kallis hintapiikki T voi olla moninkertainen näihin nähden, niin yksinkertaistettuna voi sanoa, että ylikulutus menee lähes pörssihinnalla.
 
Nyt pitäisi vielä aprikoida kiinnittääkö kesän vai antaako heinäkuun mennä pörssillä ja elo- & syyskuulle ottaa jonkinlaisen turvan. Syksy ja talvi sitten kiinnityksillä, mutta ovat tällä hetkellä vielä liian kalliita, että ainakaan talvea suostuu 100% kiinnittää.
Kulutusvaikutteinen sopimus on minulle muutenkin hyvin outo kasinopeli, johon en koe viehätystä. Kaikkein oudointa olisi "kiinnittää" eli ottaa kulutusvaikutuksella 50% ja loput suorana pörssisähkönä. Tämä on niin erikoinen veikkaustuote, että en mitenkään osaa mieltää sitä vakuutuksena. Vakuutuksenahan kiinteähintaista määräaikaisuutta(ja mitä tahansa muuta kuin pörssisähköä) myydään ja ostetaan. Tämä äärimmilleen viilattu monimutkaisuuden läjä on jotain monimutkaista instrumenttipeliä, jonka takana pitäisi olla isosti laskelmia ja hyvin erikoisen tuloksen juuri silloin tuottavia laskelmia. Sellaisesta saatu turvan tunne on vähintäänkin valheellista. Ensin käytetään kauhea aika asian vatvomiseen ja sitten otetaan kuitenkin lähes täysi riski myyjän puolesta, samoin alistutaan hintapiikeille sähkön käytössä.

Menisin mieluummin ihan vaan pörssisähköllä, eiku hetkinen, niin on toimittukin. 5.1. maksoi melkein satasen, mutta olisi maksanut yli 200 ilman säätöä. Kumpikin vaihtoehto on säästöä verrattuna pää märkänä otettuihin kiinteähintaisiin.
 
50% voi kiinnittää jos on suunnilleen tyytyväinen nykyhintaan, mutta arpoo että mahtaako tuo laskea lisää. Laittamalla puolet kiinni heti välttyy tilanteelta että tarjoukset lähtevätkin nousuun.
 
Kulutusvaikutteinen sopimus on minulle muutenkin hyvin outo kasinopeli, johon en koe viehätystä. Kaikkein oudointa olisi "kiinnittää" eli ottaa kulutusvaikutuksella 50% ja loput suorana pörssisähkönä. Tämä on niin erikoinen veikkaustuote, että en mitenkään osaa mieltää sitä vakuutuksena. Vakuutuksenahan kiinteähintaista määräaikaisuutta(ja mitä tahansa muuta kuin pörssisähköä) myydään ja ostetaan. Tämä äärimmilleen viilattu monimutkaisuuden läjä on jotain monimutkaista instrumenttipeliä, jonka takana pitäisi olla isosti laskelmia ja hyvin erikoisen tuloksen juuri silloin tuottavia laskelmia. Sellaisesta saatu turvan tunne on vähintäänkin valheellista. Ensin käytetään kauhea aika asian vatvomiseen ja sitten otetaan kuitenkin lähes täysi riski myyjän puolesta, samoin alistutaan hintapiikeille sähkön käytössä.
No eipä ole vaikeaa, kun tietää että oma kulutus on tyypillisesti ollut muutaman prosentin alle pörssin keskihinnan.

- 100% pörssisähköä -> kustannus pörssin keskihinta - X%a
- 100% kiinnitys -> kustannus kiinnityshinta - X%a
- 50/50 -> kulutuksesta 50% 1. ranskalainen viiva + 50% 2. ranskalainen viiva

50/50 varmasti harvinaisempi valinta, mutta kaksi erisuuruista kiinnitystä normiskenaario, jossa ottaa ensin 50% kiinnityksen, kun hinta luokkaa "ok" ja tekee pikkubetsin laskeeko vielä siitä ja sitten lähempänä dedistä joko saa alhaisemmalla kiinnityshinnalla loput 50% tai sitten joutuu ottaa kalliimmalla, jos haluaa ennalta-arvattavuutta eikä "uskalla" mennä pörssillä.
-
 
Viimeksi muokattu:
No eipä ole vaikeaa, kun tietää että oma kulutus on tyypillisesti ollut muutaman prosentin alle pörssin keskihinnan.

- 100% pörssisähköä -> kustannus pörssin keskihinta - X%a
- 100% kiinnitys -> kustannus kiinnityshinta - X%a
- 50/50 -> kulutuksesta 50% 1. ranskalainen viiva + 50% 2. ranskalainen viiva
Tämä onkin aivan selkeää. Mutta valinnan perusteiden järkeilystä tulee helposti vähintäänkin hähmäistä.
50/50 varmasti harvinaisempi valinta, mutta kaksi erisuuruista kiinnitystä normiskenaario, jossa ottaa ensin 50% kiinnityksen, kun hinta luokkaa "ok" ja tekee pikkubetsin laskeeko vielä siitä ja sitten lähempänä dedistä joko saa alhaisemmalla kiinnityshinnalla loput 50% tai sitten joutuu ottaa kalliimmalla, jos haluaa ennalta-arvattavuutta eikä "uskalla" mennä pörssillä.
-
Joo, tämä on myös ihan loogista. Tarkoitinkin, että hyvin hullunkurista olisi etukäteen päättää kiinnittää tietylle ajalle puolet ja jättää puolet kiinnittämättä, etenkin kun valinta muutenkin tehdään perstuntumalla.
 
Tarkoitinkin, että hyvin hullunkurista olisi etukäteen päättää kiinnittää tietylle ajalle puolet ja jättää puolet kiinnittämättä, etenkin kun valinta muutenkin tehdään perstuntumalla.

Alrighty then - eli ollaan loppujen lopuksi ihan samaa mieltä :D Itselläkin tuli tosiaan 50/50 combo vain koska kiinnityshinta oli ensimmäisen puolikkaan jälkeen aina sen verran korkea, että jäi sitten talvella loput kiinnittämättä. Vastedes riskinkarttajana pitää lukita hyvissä ajoin.
 
Alrighty then - eli ollaan loppujen lopuksi ihan samaa mieltä :D
Joo, eihän faktoista jää kovin paljon neuvottelemisen varaa. Makuasiat sitten erikseen. Itse olen toistaiseksi suosinut sellaista kulutusvaikutusta, että käytän suoraan pörssituntihintaa, ja jos haluaisin jotenkin kiinnittää, tekisin sen kiinteällä ei-kulutusvaikutteisella hinnalla. Tällöin valinta ja ero on tarpeeksi - mahdollisimman - suuri ja hyvin spekulatiivinen peliliike jää mahdollisimman selkeäksi. Haasteeni ei siis koske vaikeutta laskea tai hihavakioida asioita, vaan puutteellisia ennustajan taitojani. Etenkin tulevaisuuden ennustaminen on aina tuntunut vaikealta.

Jos päätyisin siihen, että haluan varmasti tai mahdollisesti tehdä kulutusvaikutteisia kiinnityksiä, pitäisin hyvänä riskinhallintana ja optimointina tehdä kiinnitys kahteen osaan ajallisesti hajautettuna. Siitä en ole siis ollenkaan eri mieltä. En tosin ole koko hommaan itse toistaiseksi viehättynyt. Aiemmassa markkinatilanteessa pidin - ja sen toistuessa taas pitäisin - riittävän painavasti perusteltuna ei-kulutusvaikutusta. Epävakaassa markkinatilanteessa taas pidän suoraa pörssiä hyvänä, mikä tietenkin kuulostaa ristiriitaiselta kunnes huomioi korkean riskin aiheuttamat riskipreemiot muissa vaihtoehdoissa.

Toisella tapaa muotoillen: perushintaan sidotun kulutusvaikutuksen eron pörssisähköön miellän niin pieneksi valinnaksi, että isojen ja näyttävien liikkeiden ystävänä harkitsisin helposti tavallista määräaikaista jos pörssisähkö ei tuntuisi hyvältä valinnalta.
 
Kyllä se vaikutus on nimenomaan aina kulutusvaikutusta laskeva jos kulutusta siirretään kalliimmalta tunnilta halvemmalle. Ja lisäksi se on tietysti myös sähkölaskua laskeva, ja sen voi laskea sentilleen alkukuustakin, jos siirrät 10 kwh kulutusta sieltä 150 snt/kWh tunnilta 50 snt/kWh tunnille niin säästät tasan 10€, täysin riippumatta minkään muun päivän hinnoista.
Säästöä se tuo 1€, mutta kulutusvaikutusta se nostaa, mikäli pörssin keskiarvo on alle 50 snt/kWh.
 
Tämä saa olla osaltani viimeinen viesti.

Totta mitä sanoit.

Mutta mikäli päivittäinen kulutus on sama joka päivä ja vuorokauden sisällä kulutus painottuu JOKA päivä edullisimmille tunneille, niin kulutusvaikutus alkaa - merkillä (on negatiivinen).
Tämä ei vieläkään pidä paikkansa. Kulutuksesta suurempi osa pitää olla alle pörssisähkön kuukauden keskiarvon. Eli vaikka valitsisit joka päivä halvimmat tunnit, ei se takaa negatiivista vaikutusta.
 
Tämä ei vieläkään pidä paikkansa. Kulutuksesta suurempi osa pitää olla alle pörssisähkön kuukauden keskiarvon. Eli vaikka valitsisit joka päivä halvimmat tunnit, ei se takaa negatiivista vaikutusta.
Huomaa, että sanoin "mikäli päivittäinen kulutus on sama joka päivä". Tällöin on juuri kuten sanoin.
Monella ei sähkölämmittäjällä on käytännössä näin.
 
Huomaa, että sanoin "mikäli päivittäinen kulutus on sama joka päivä". Tällöin on juuri kuten sanoin.
Monella ei sähkölämmittäjällä on käytännössä näin.
Talvella kylmimpinä päivinä sähkölämmittäjällä kuluu enemmän sähköä. Yleensä silloin ei tuule ja pörssisähkö on kalliimpaa. Vaikka kuluttaisi päivän sisällä halpoina tunteina, saattaa koko kuukauden kulutus painottua kalliimmille tunneille ja kulutusvaikutus olla positiivinen.
 
  • Tykkää
Reactions: -Dz
Kun K&V ei vastaa niin tuleeko täällä infoa:
Onko kaikilla kulutusvaikutteisilla sähköliittymillä sama laskentakaava kulutusvaikutusta laskevalle ja nostavalle käytölle. Mikäli näin niin onko jollain yhtiöllä appia millä pystyisi seuraamaan mitkä ovat halpoja ja mitkä kalliita tunteja ilman että on tunnusta kyseiselle yhtiölle. Tai ihan vain jonkun tekemää appia mistä pystyisi katsomaan koska kannattaa käyttää ja koska ei.
 
Kun K&V ei vastaa niin tuleeko täällä infoa:
Onko kaikilla kulutusvaikutteisilla sähköliittymillä sama laskentakaava kulutusvaikutusta laskevalle ja nostavalle käytölle. Mikäli näin niin onko jollain yhtiöllä appia millä pystyisi seuraamaan mitkä ovat halpoja ja mitkä kalliita tunteja ilman että on tunnusta kyseiselle yhtiölle. Tai ihan vain jonkun tekemää appia mistä pystyisi katsomaan koska kannattaa käyttää ja koska ei.
On.

Sovelluksia hintojen seurantaan esimerkiksi nämä:
Tuntihinta
Sähkön hinta nyt
Sähköseuranta
 
Tietoa siitä, mikä tunti lopulta on halpa ja kallis ei ole olemassa kuin vasta jälkikäteen. Eli esimerkiksi talvella voi tulla tilanne että vuorokaudessa ei ole yhtään keskihinnan alle menevää tuntia.
 
Tietoa siitä, mikä tunti lopulta on halpa ja kallis ei ole olemassa kuin vasta jälkikäteen. Eli esimerkiksi talvella voi tulla tilanne että vuorokaudessa ei ole yhtään keskihinnan alle menevää tuntia.
Juuri näin. Halvempi tunti on kuitenkin ain halvempi kuin kalliimpi. Eli kun tunnin (pörssi)hinta on 10snt, niin se maksaa 2snt enemmän kuin tunti jonka (pörssi)hinta on 8snt.
 
Tietoa siitä, mikä tunti lopulta on halpa ja kallis ei ole olemassa kuin vasta jälkikäteen. Eli esimerkiksi talvella voi tulla tilanne että vuorokaudessa ei ole yhtään keskihinnan alle menevää tuntia.
Ja vuorokauden kaikki tunnit voivat olla alle keskihinnan. Jotkut jopa miinushintaisia.

Lasi on melkein täysi tai sit ihan tyhjä. Vai miten se meni :)
 
Vaikkei tuota etukäteen tiedä, niin kuun alussa sitä voi aavistella vaikka futuurihintojen perusteella. Jos esimerkiksi tammikuun futuurihinta on 11c ja ottaa tuohon vaikka parin sentin varmuusvaran, niin ei siinä pahasti metsään mene, jos suosii alle 9c hintoja ja säästelee mahdollisuuksien mukaan, kun nousee päälle 13c. Arvio luonnollisesti tarkentuu sitä mukaa, kun toteutunutta dataa tulee.
 
Ei sillä kulutusvaikutuksen maksimi miinukselle saamisella ole suurimmalle osalle mitään merkitystä kun vuorokauden tarvittava sähkönkulutus on suurinpiirtein vakio tai sähkölämmitteisessä talossa vahvasti riippuvainen ulkolämpötilasta, johon taas yksilö ei voi mitenkään vaikuttaa paljonko pihalla on pakkasta. Optimoimalla sitä vuorokauden kulutusta halvimmille tunneille pääsee todennäköisesti parhaaseen hintaan. Ja sähköä ei kannata turhaan käyttää koskaan(poislukien norjalaisten sponssaamana ;)) vaikka sillä lailla saisi kulutusvaikutuksen näyttämään isolta.

Se ei paljon mieltä ylennä, että futuurien mukaan ensi viikon tiistaina olisi halpaa sähköä kun lämminvesivaraaja on kylmä. Tai että silloin olisi halpa tehdä makaronilaatikko kun nyt on nälkä.
Sähköauton lataus nyt on ainuita missä voi koittaa sitä lataamista siirtää, mutta sekään ei auta jos huomenna on päästävä mökille niin ei sitä tarvittavaa sähköä voi seuraavana tiistaina ladata.
 
Viimeksi muokattu:
Keskimäärin kalleimmat tunnit arkena ovat klo 07-10 ja 17-21 välillä. Nuo kun pystyy väistämään, niin ei kauheasti voi plussalla olla. Poikkeuksiakin toki on.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 487
Viestejä
4 558 252
Jäsenet
74 973
Uusin jäsen
Internaut

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom