Sharia-oikeudet ratkovat perhekiistoja Britanniassa, mutta niissä on ongelma: Järjestelmä sortaa naisia
Kymmenet sharia-oikeudet ratkovat perhekiistoja Britanniassa. Järjestelmä sortaa musliminaisia ja vahvistaa epätasa-arvoa. Aktivisti Maryam Namazie patistaa brittihallitusta kieltämään sharia-oikeudet.
Ulkomaat 24.10.2016 2:00 Päivitetty: 24.10.2016 7:21
Annamari Sipilä
Helsingin Sanomat
Mark Earthy
Iranilaissyntyinen ihmisoikeusaktivisti Maryam Namazie ajaa sharia-oikeuksien kieltämistä Britanniassa. Hänestä myös musliminaisten täyshunnut sekä pikkutyttöjen hunnuttaminen pitäisi kieltää: ”Uskontoa käytetään alistamisen välikappaleena.”
Fakta
Naisten oikeus avioeroon on heikompi
Sharia-oikeudet perustavat tuomionsa Koraaniin ja muihin pyhiin kirjoituksiin. Britanniassa toimii 30–100 sharia-neuvostoa.
Sharia-oikeudet ratkovat useimmiten musliminaisten oikeutta avioeroon. Miehille ero on vain ilmoitusasia.
Imaameilla on ollut usein tapana painostaa vaimoja jäämään aviomiestensä luo.
Jos avioliitto on solmittu siviilivihkimisellä Britanniassa, tarvitsee muslimipari myös normaalin brittilain mukaisen avioeron.
Lontoo / Oxford
Britanniaan on juurtunut rinnakkainen oikeusjärjestelmä, kun Koraaniin nojaavat sharia-oikeudet jakavat tuomioita muslimien perhekiistoissa.
Britanniassa on eri arvioiden mukaan
ainakin 30 ja mahdollisesti
jopa yli 85 sharia-tuomioistuinta. Ne toimivat usein moskeijoiden yhteydessä.
Sharia-oikeuksien asiakkaiden suuri
enemmistö on naisia, jotka haluavat avioeron tai ratkaisun johonkin muuhun perheoikeudelliseen kiistaan.
Muslimimiehillä ei ole samanlaista tarvetta käyttää sharia-istuimia, sillä islamiin pohjautuvat
laki on jo valmiiksi miesten puolella: aviomies voi ottaa avioeron pelkällä ilmoituksella, kun taas vaimo on varannut vain harvoin samanlaisen oikeuden itselleen.
Islamiin nojaava laki suosii miestä myös todistajana ja lasten huoltajana. Miehellä on myös oikeus ottaa useita vaimoja. Nainen perii puolet siitä mitä mies.
Sharia-järjestelmä on toiminut Britanniassa jo 1980-luvulta lähtien poliittisten päättäjien hiljaisella hyväksynnällä. Nyt Britanniassa ollaan kuitenkin heräämässä sharia-istuimien ongelmiin ja naisten oikeuksien polkemiseen.
Pääministeri
Theresa May käynnisti toukokuussa sisäministerinä toimiessaan sharia-selvityksen. Parlamentin alahuoneen sisäasioiden valiokunnassa on käynnissä toinen
selonteko. Selvitykset valmistuvat ensi vuonna.
”Monista naisista on tullut sharia-neuvostojen syrjivien päätösten uhreja. Tämä on iso huolenaihe. Maassa tulee olla vain yksi oikeusjärjestelmä, joka takaa kaikkien kansalaisten oikeudet”, May
sanoi keväällä.
Iranilaissyntyinen ihmisoikeusaktivisti
Maryam Namazie on taistellut sharia-lainkäyttöä vastaan jo pitkään. Hän johtaa Britanniassa 2008 perustettua One Law for All -
järjestöä (sama laki kaikille).
Mark Earthy
Iranilaissyntyinen ihmisoikeusaktivisti Maryam Namazie.
”Brutaali sharia-systeemi on käytössä Iranissa. Mutta oli järkytys huomata, että se on käytössä myös täällä”, Namazie kertoo salaisella Lontoon-toimistollaan.
Uhkailut ja vihaposti ovat Namazielle arkipäivää. Islamistit eivät katso hyvällä kampanjointia sharia-oikeuden kieltämiseksi.
Namazien mukaan brittiviranomaiset ovat sallineet rinnakkaisen oikeusjärjestelmän toiminnan, koska sen on toivottu jarruttavan väkivaltaisen islamismin leviämistä. Tämä on ollut naiivi toive.
”Oikeudenkäytön ulkoistaminen sharia-istuimiin vain vahvistaa islamismia. Naisten oikeudet on uhrattu ensimmäisinä.”
Namazie pakkaa toimistolla lukemista brittikansanedustajille.
Tietokirja sharia-oikeudesta ja naisten alisteisesta asemasta on lähdössä parlamentaarikoille.
Apuna pakkaamassa ovat
Rayhana Sultan ja
Daniel Fitzgerald. Kaikki kolme toimivat aktiivisesti myös Council of Ex-Muslims -
järjestössä, joka tukee uskontonsa hylänneitä entisiä muslimeita.
Mark Earthy
Ihmisoikeusaktivistit Rayhana Sultan, Daniel Fitzgerald ja Maryam Namazie pakkaavat kirjalähetyksiä brittiläisille kansanedustajille. Tarkoitus on päivittää parlamentaarikkojen tietoja naisten alisteisesta asemasta islamiin nojaavassa sharia-järjestelmässä.
Osassa muslimimaista islamin hylkäämisestä voi joutua vankilaan tai saada jopa kuolemantuomion. Britanniassakin entistä muslimia uhkaa sulkeminen oman yhteisön ulkopuolelle.
Järjestö vastustaa kulttuurirelativismia eli sitä, että esimerkiksi musliminaisten alisteinen asema hyväksytään osana muslimien kulttuuria. Järjestö vaatii myös uskonnon sekä oikeus- ja koulujärjestelmän eriyttämistä.
”Britanniassa ei ole poliittisesti korrektia haastaa islamin ongelmia. Puhutaan mieluummin ’oikeudesta valita’. Bangladeshista tulleena tiedän kuitenkin itse, millaista on, kun ei ole oikeasti oikeutta valita”, Sultan kertoo.
Sharia-järjestelmän kieltämiseksi on käynnistetty Britanniassa myös
kansalaisaloite, joka ei kuitenkaan kerännyt tarpeeksi nimiä. Brittihallitus tyrmäsi vielä maaliskuussa parlamenttikeskustelun shariasta. Perusteluna oli se, että kyse ei ole virallisista oikeusistuimista, vaan vapaaehtoisuuteen perustuvista sharia-neuvostoista.
Vapaaehtoisuus on kuitenkin usein vain teoriaa niille naisille, jotka vievät asiansa sharia-tuomioistuimeen.
Musliminaiset eivät välttämättä edes tiedä Britannian lain heille suomia oikeuksia. Edellisen brittihallituksen
mukaan Britanniassa asuu 190 000 musliminaisista, jotka osaavat vain vähän tai eivät lainkaan englantia. Myös suku saattaa painostaa sharia-istuimen käyttöön.
”Sharia-oikeudet kieltämällä hallitus voisi näyttää, että se on naisten puolella. Silloin naisten olisi nykyistä helpompi kieltäytyä menemästä sharia-istuimen puheille”, Namazie sanoo.
Hän toivoo, että hallitus kieltäisi myös täyshunnut eli burkan ja niqabin. Myös Britanniassa yleisesti näkyvä pikkutyttöjen hunnuttaminen pitäisi kriminalisoida.
”On valtion ja koulujen tehtävä suojella lapsia vanhempien uskonnolliselta hyväksikäytöltä.”
Länsimaisessa demokratiassa oikeudenkäynnit ovat julkisia, jos erityistä syytä salaamiseen ei ole. Sharia-istunnot pidetään sen sijaan suljettujen ovien takana. Ulkopuoliset tarkkailijat ovat päässeet sisään vain
harvoin.
Sharia-oikeuksien ei tarvitse myöskään perustella tuomioitaan. Lainkäyttö ei ole yhtenäistä, vaan imaamit – jotka ovat lähes aina miehiä – soveltavat uskonnollisia tekstejä ja fatwoja harkintansa mukaan.
Namazien mukaan vielä kymmenen vuotta sitten oli hyvin vaikeaa saada ketään puhumaan kokemuksistaan sharia-oikeuden käytöstä. Yhtä visusti koston pelossa ovat vaienneet uskonnostaan luopuneet muslimit.
Nyt tilanne on helpottumassa. Namazie on onnistunut keräämään kolmen naisen todistajanlausunnot parlamentin sharia-kyselyä varten.
Samaan aikaan islamista luopujien
määrä kasvaa, vaikka siitä ei juuri mediassa raportoidakaan.
”Internet vapauttaa muslimit aivan kuten kirjapaino aikoinaan alkoi vapauttaa kristittyjä”, Namazie sanoo.
Brittien salliva asenne sharia-järjestelmää kohtaan johtuu monikulttuurisuuden väärinymmärtämisestä, sanoo yliopisto-opettaja ja ihmisoikeusaktivisti
Chris Moos: ”Britanniassa ajatellaan helposti, että se, mitä ne muut tekevät, on vain osa niiden kulttuuria.”
Mark Earthy
Britanniassa asuva saksalainen yliopisto-opettaja Chris Moos vastustaa uskonnon nojalla harjoitettavaa erottelua. Hänestä monikulttuurisuudesta on tullut tekosyy soveltaa eri sääntöjä eri ihmisryhmiin.
Vieraiden kulttuurien ja uskontojen yliymmärtäminen johtaa ihmisoikeusloukkauksiin.
Väitöskirjaansa London School of Economicsissa tehdessään Moos huomasi, että islamin varjolla saatettiin kyseenalaistaa yleiset tasa-arvokäsitykset. LSE:ssä järjestettiin muun muassa muslimien illallistilaisuus, jossa miehet ja naiset oli
erotettu sermillä toisistaan.
Sharia-oikeuksien hyväksymisen taustalla voi olla myös taloudellisia syitä, tiedostettuja tai tiedostamattomia. Kun oikeuslaitos ja eri hallinnonalat joutuvat säästämään, muslimien perheriitojen sovittelun ulkoistaminen imaameille voi olla houkutteleva vaihtoehto.
”Sharia säästää paikallistasolla rahaa. Hintana on se, että samalla uhrataan periaate, jonka mukaan lain pitää olla sama kaikille”, Moos kertoo Oxfordissa.
Namazie panee nyt toivonsa brittiparlamentin sharia-selvitykseen. Sisäministeriön kartoitusta hän pitää ”valkopesuna”, joka tuskin tulee kieltämään sharia-tuomioistuimia.
”Ministeriön selvitystä johtaa teologi, ei juridiikan asiantuntija. Paneelissa on myös kaksi imaamia”, hän sanoo. Naisjärjestöt ovatkin
vaatineet ministeriöltä puolueetonta selvitystä.
Myös brittiläis-arabialainen
naisjärjestö Basira on ottanut tiukan
linjan sharia-tuomioistuimia vastaan:
”Jos brittihallitus sallii sharia-neuvostojen toiminnan muslimiyhteisöissä, sallii se samalla luvan harjoittaa selvää sukupuolisyrjintää, joka loukkaa räikeästi ja poikkeuksetta naisia.”