Presidentti Niinistön virallisesta muotokuvasta paljastui yllätys – Kuvapari osoittaa, että poski kuuluukin afganistanilaiselle turvapaikanhakijalle
Kanslian mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ollut tietoinen palasten taustasta.
(KUVA: KUVANKÄSITTELY: JOHN WOODWARD / HS)
TASAVALLAN presidentti
Sauli Niinistön tuoreesta muotokuvasta on paljastunut yllätys.
Mosaiikkiteoksen valmistamiseen osallistui sata taiteilijaa. Yksi heistä, Päivi Koskinen, piilotti kuvaan palan turvapaikanhakija Sadiq Bahroozia.
Suorakulmion muotoinen kohta, joka näyttää presidentti Niinistön oikeanpuoleiselta poskelta, onkin todellisuudessa leikattu afganistanilaisen Sadiq Bahroozin kasvokuvasta.
Miksi?
”Halusin muistuttaa presidenttiä siitä, että hänen kansallisena esikuvana tulisi toimia monikulttuurisemman ja suvaitsevamman Suomen puolesta”, valokuvataiteilija Koskinen sanoo. Hän asuu parhaillaan Singaporessa toisen taideprojektin vuoksi ja vastaa kysymyksiin sieltä.
Muotokuvan tekemiseen osallistuneet taiteilijat pääsivät tutustumaan teokseen Valtioneuvoston linnassa tiistaina iltapäivällä. Koskinen lähetti linnaan sijastaan Bahroozin.
”Alun perin oli puhetta muotokuvan julkaisemisesta jo viime vuoden loppupuolella, jolloin olisin itse voinut olla paikalla kertomassa osateokseni taustasta”, hän selittää.
Kun julkaisuajankohta selvisi, Koskinen oli jo ehtinyt lyödä matkasuunnitelmansa lukkoon.
Jos hän olisi päässyt taiteilijoille järjestettyyn tilaisuuteen, hän olisi tahtonut esitellä presidentti Niinistölle Bahroozin, joka opiskelee ja työskentelee Suomessa oleskeluluvan turvin.
Koskinen kritisoi sitä, että mosaiikkimuotokuvaa on käsitelty julkisuudessa pintapuolisesti eikä teoksen takana olevilta taiteilijoilta ole kysytty, millaisia tarinoita heidän paloihinsa liittyy.
”Tähän mennessä on keskusteltu lähinnä teoksen tekotavasta, ei taiteilijoiden tarkoituksista.”
PÄIVI KOSKISEN pala on kooltaan 7,5 senttimetriä kertaa 10 senttimetriä, kuten kaikkien muidenkin. Aiheen hän keksi vapaaehtoistyönsä kautta.
Koskinen tutustui Bahrooziin, kun oli toimittamassa vaatteita turvapaikanhakijoille keväällä 2017. Bahroozista tuli hänen silloisen kuvaprojektinsa malli – ja myöhemmin ystävä.
Turvapaikanhakijoiden kohtelu järkytti taiteilijaa.
”Huomasin, kuinka paljon rasismia ja vihamielisyyttä he joutuivat kohtaamaan saavuttuaan Suomeen. Ja kuinka nöyränä Sadiq tämän otti vastaan.”
Koskisen mukaan Bahrooz ei katkeroitunut tai provosoitunut vaan ryhtyi tekemään työtä sen eteen, että Suomesta tulisi suvaitsevaisempi paikka. Bahrooz järjesti Rautatientorilla pidettyä pitkää mielenosoitusta; kutsui Afganistanin Ruotsin-suurlähettilään Suomeen, jotta afganistanilaiset turvapaikanhakijat pystyivät hakemaan itselleen passia; piti työpaikallaan Sellon kirjastossa yleisötilaisuuksia siitä, millaista on olla turvapaikanhakija.
Afganistanilla ei ole Suomessa suurlähetystöä.
Samantyyppistä työtä Koskinen toivoo Niinistöltä.
”Presidentillä on mahdollisuus vaikuttaa asenteisiin ja mielipiteisiin”, taiteilija toteaa.
Koskinen lisää, että Niinistö on kokenut humanitäärisen kriisin Thaimaassa tsunamin aikaan.
”Hän on ollut vastaanottamassa ja näkemässä pyyteetöntä apua kanssaihmisiltä uskonnosta ja kansalaisuudesta riippumatta.”
”Niinistö ei ole toistaiseksi osoittautunut kovin myötämieliseksi turvapaikanhakijoita kohtaan”, Koskinen sanoo.
Hän nostaa esiin presidentin aiemmat turvapaikanhakijoita koskevat puheenvuorot, jotka levisivät myös kansainväliseen mediaan vuonna 2016. Esimerkiksi Daily Mail kirjoitti Niinistön sanoneen, että moni maahanmuuttaja etsii helpompaa elämää eikä pakene vaaraa. Se pisti Koskisen silmään.
”Rakennetaanko näillä kommenteilla suvaitsevampaa vai muukalaispelkoisempaa Suomea?” Koskinen kysyy.
KUN Koskista viime kesänä pyydettiin mukaan mosaiikkiprojektiin, Bahroozin tilanne oli avoinna. Bahrooz oli saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä ja odotti kolmatta haastattelua, joka olisi viimeinen mahdollisuus valittaa päätöksistä. Koskisen mukaan kyse oli siitä, turvapaikanhakijan kaikkia perusteluja ei haluttu kuunnella, vaan asia käsiteltiin hätäisesti.
”Sadiqilla oli jo työpaikka ja opiskelupaikka Suomessa, hän oli opetellut kielen ja teki palkatonta työtä yhteisen hyvän puolesta. Enemmän kuin moni meistä suomalaisista.”
Koskista vaivasi se, ettei hän voinut auttaa Bahroozia.
Samoihin aikoihin selvisi, että Koskiselle varattu muotokuvan osa olisi poskipala.
”Se tietysti muistutti vuorisaarnasta, jossa puhutaan toisen posken kääntämisestä.”
TASAVALLAN presidentin kansliasta kerrotaan, että Niinistö ei ole ollut tietoinen palasten taustasta. Hän on valinnut muotokuvaansa vain tuottajat, ei taiteilijoita.
Tuottajina toimivat Anita Naukkarinen ja Atro Linnavirta. Heidän kokoamaansa tekijäryhmään kuuluu monen kuvataiteen alan tekijöitä veistäjistä videotaiteilijoihin.
Tasavallan presidentin viestintäpäällikkö Katri Makkonen sanoo, että palasista moni poikkeaa suurestikin valokuvasta, jonka pohjalta muotokuva tehtiin.
Makkonen toistaa Niinistön aiemman toteamuksen teoksesta:
”Paitsi ihminen niin maakin on aika moni-ilmeinen. Näin ollen teoksesta tulee saman tien satakunta signaaliakin.”
Tämän tarkemmin presidentin kansliasta ei Koskisen osateosta kommentoida.
PÄIVI KOSKISEN mielestä Niinistön tulisi käyttää asemaansa mielipidevaikuttajana aktiivisemmin.
Hän toivoisi Niinistön tutustuvan turvapaikanhakijoihin ja heidän tarinoihinsa tarkemmin sekä tarkistamaan julkisen kantansa.
”Sadiq Bahroozin tarina on vähintään yhtä kiinnostava kuin presidentin oma tarina.”
Onko kaunis räntä helsinkiläistä, ja ruma räntä Tamperelaista...vai mistä tämän tunnistaa 
