Valtuusto keskusteli Espoon budjetista – Vihreät tekivät aloitteen paperittomien terveydenhoidon laajentamisesta
Perussuomalainen valtuustoryhmä teki budjettiin muutosehdotuksen, jossa vaadittiin toimia vieraskielisten väestönkasvun pysäyttämiseksi.
Jonotusnumeroita paperittomien klinikalla Helsingissä. Espoon vihreiden valtuustoryhmä vetoaa aloitteessaan siihen, että pääkaupunkiseudun kaupungeilla pitäisi olla yhtenäinen linja terveyspalveluiden tarjoamisesta. (KUVA: Markus Jokela / HS)
Marjaana Varmavuori HS
Julkaistu: 7.12. 20:23
Espoon vihreiden valtuustoryhmä lähtee ajamaan paperittomien terveydenhuollon laajentamista valtuustoaloitteella. Ryhmä jätti aloitteen valtuuston kokouksessa torstaina.
Vihreät yrittivät saada laajentamisen läpi jo marraskuussa käydyissä budjettineuvotteluissa, mutta esitys ei saanut riittävästi tukea.
”Esitimme neuvotteluissa 400 000 euron varaamista paperittomien terveydenhuoltoon”, kertoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.
Ryhmä vetoaa aloitteessaan siihen, että pääkaupunkiseudun kaupungeilla pitäisi olla yhtenäinen linja terveyspalveluiden tarjoamisesta.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti marraskuun lopussa, että paperittomille tarjotaan jatkossa välttämättömät palvelut. Se tarkoittaa, että paperittomilla olisi oikeus muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon ja rokotuksiin.
Espoo tarjoaa nykyisin paperittomille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä raskaana oleville samat terveyspalvelut kuin espoolaisille. Aloitteella pyritään siihen, että kaikki paperittomat saisivat jatkossa vastaavat palvelut.
Paperittomilla tarkoitetaan ilman oleskelulupaa maassa oleskelevia ulkomaalaisia. Toistaiseksi Suomen laki edellyttää kuntia tarjoamaan paperittomille vain kiireellistä terveydenhoitoa.
”Hallituksen kiristynyt turvapaikkapolitiikka on johtanut siihen, että paperittomia on entistä enemmän”, sanoo sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr).
”On tosi perusteltua, että paperittomien terveydenhuoltoa lähdetään viemään eteenpäin kuntavetoisesti, kun lakimuutos asiassa ei ole edennyt.”
Valtuuston kokouksessa käsiteltiin Espoon budjettia vuodelle 2018. Valtuustoryhmät pääsivät sopuun budjettiratkaisusta 20. marraskuuta. Sovusta jäivät ulkopuolelle ainoastaan perussuomalaiset.
Torstain kokouksessa perussuomalaisten valtuutettu Simo Grönroos tekikin odotetusti budjettiin muutosesityksen varavaltuutettu Henna Kajavan (ps) kannattamana. Muutosesitys sisältää pitkän listan tekstimuutosehdotuksia, joilla poistettaisiin budjetista maininnat maahanmuuttajataustaisista.
Muutosesityksessä vaaditaan muun muassa, että Espoo pyrkii vähentämään vieraskielisten osuutta väestönkasvusta ja ryhtyy toimiin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden paluumuuton edistämiseksi.
Perussuomalaiset haluavat myös esimerkiksi lopettaa maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen tarjoamisen kouluissa.
”Espoon väestö kasvaa 4 000–5 000 asukkaalla joka vuosi. Määrästä jopa 70 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia”, Grönroos sanoi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa.
”Espoo siis vierittää velkarahalla punaista mattoa vieraskielisten väestönkasvulle.”
Valtuusto hylkäsi keskustelun päätteeksi Grönroosin muutosehdotuksen äänin 69–4. Samalla tulivat hyväksytyiksi Espoon kaupungin vuoden 2018 talousarvio ja taloussuunnitelma.
Muuten valtuustossa ei juuri säröääniä kuultu. Valtuutettu toisensa jälkeen ilmaisi tyytyväisyytensä saavutettuun budjettiratkaisuun.
Kriittisimmät puheenvuorot kuultiin Kai Lintuselta (kok) ja Antero Laukkaselta (kd).
”Nyt päätettävä budjetti ei ole koko totuus Espoon taloudesta. Seuraavan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan listoilla on kaksikin ehdotusta siirtokelpoisen päiväkodin rakentamista ohi investointiohjelman”, Lintula sanoi.
”Meillä siis on jonkinlainen varjobudjetti täällä jossakin taustalla koko ajan.”
Laukkanen puolestaan oli sitä mieltä, ettei nyt saavutettua budjettisopua voi pitää kuin korkeintaan laihana lohtuna.
”Vähäosaisten tarpeisiin saadaan vain murusia. Olisi hienoa, että palveluihin saataisiin edes välttämätöntä tarvetta vastaava määrä resursseja.”
Hänen mukaansa esimerkiksi lastensuojeluun tai kouluterveydenhuoltoon varatut resurssit ovat riittämättömät.
Budjettineuvotteluissa tehtiin kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän (kok) esitykseen 4,69 miljoonan euron lisäykset.
Lisärahaa päätettiin osoittaa muun muassa lasten terapiapalveluihin ja nuorten mielenterveyspalveluihin, opiskelijaterveydenhuoltoon sekä aikuissosiaalityöhön ja perhetyöhön.
Neuvotteluissa tyrmättiin iltapäivätoimintaan suunnitellut säästöt ja lisättiin rahaa myös muun muassa erityisopetukseen ja avustajaresursseihin sekä ruotsinkieliseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen.
Lisäksi budjettineuvotteluissa päädyttiin käyttämään suunniteltua enemmän rahaa liikunta- ja nuorisojärjestöjen avustuksiin sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukemiseen.
Kaupunginvaltuusto päättää vielä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan liittyvistä toivomusesityksistä 11. joulukuuta.