Helsingin juutalainen seurakunta elää jatkuvassa uusnatsien häiriköinnin pelossa – päiväkoti ja koulu toimivat turvaovien takana, jäsenmaksuista yli puolet menee turvatoimiin
Terrori-isku on äärimmäinen uhka, jota vastaan Helsingin juutalainen seurakunta varustautuu. ”Me emme voi järjestää yhtään tilaisuutta ilman vartiointia”, sanoo seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik.
Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik suoja-aidan takana Kampissa vuonna 2015. (KUVA: LAURA OJA / HS)
HELSINGIN juutalainen seurakunta on huolissaan turvallisuudestaan. Seurakunta käyttää vuosittain yli 200 000 euroa turvallisuusjärjestelyihinsä, ja parhaillaan on käynnissä rahankeräys varojen kartuttamiseksi.
Sunnuntaina alkaneen Turvakeräyksen ennakkotavoitteeksi seurakunta ilmoitti 15 000 euroa 48 tunnin aikana. Lisäksi Patmos-lähetyssäätiö on luvannut tuplata keräyspotin, jolloin turvajärjestelyihin tulisi kaikkiaan 30 000 euroa lisärahaa.
Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornikkertoo, että keräys on sujunut yli odotusten. 15 000 euron tavoite oli saavutettu jo tiistaina aamupäivällä, ja keräysaika päättyy vasta kello 17.
”Me olemme hyvin pieni yhteisö, jolla on isot turvallisuuskustannukset, niin meidän täytyy olla kekseliäitä”, Nadbornik perustelee turvarahatempausta.
HELSINGIN JUUTALAISESSA seurakunnassa on noin 1 100 jäsentä. Seurakunta ylläpitää Kampissa sijaitsevissa tiloissaan päiväkotia, peruskoulua, kulttuurikeskusta sekä synagogaa.
Rakennuksissa vierailee lisäksi toistasataa koululais- ja turistiryhmää vuosittain.
Kaikki toiminta tapahtuu rauta-aitojen ja turvaovien takana. Portilla on vartija kopissaan, eikä vierailukierrokselle ole asiaa ilman ennakkoilmoittautumista ja henkilöllisyystodistuksen näyttämistä.
”Jos Israelissa tapahtuu jotain, voi melkein nappia painaa, että tulee tulva puheluita ja sähköposteja sekä huutelijoita portille.”
Seurakunta pyytää lisäksi, että mitään isokokoisia laukkuja ei tuotaisi synagogaan. Rautatolpat estävät mahdollisten räjähteillä lastattujen ajoneuvojen pysäköimisen rakennuksen välittömään läheisyyteen kadunvarteen.
HELSINGIN JUUTALAINEN seurakunta käyttää vuosittain yli puolet keräämistään jäsenmaksuista turvajärjestelyihin. Viime vuosina seurakunta on muun muassa palkannut omaa turvallisuushenkilökuntaa ja rakentanut suojainfrastruktuuria erityisesti mahdollisten terrori-iskujen varalta.
Nadbornik vetosi tammikuussa 2015 Suomen valtionjohtoon ja poliisiylijohtajaan, jotta valtio auttaisi seurakuntaa turvallisuuden ylläpitämisessä. Hän kirjoitti kirjeet vain muutama päivä sen jälkeen, kun jihadisti oli tappanut neljä ihmistä juutalaisten kosherkaupassa Pariisissa.
Tilanne ei ole Nadbornikin mukaan muuttunut lähes kolmessa vuodessa – ainakaan parempaan suuntaan.
”Tilanne on sikäli muuttunut huonompaan suuntaan, että nyt on vielä enemmän ja hyvinkin voimakasta äärioikeiston nettivihan lietsontaa”, Nadbornik sanoo.
”Netistä löytyy tuhansia kirjoituksia, miten juutalaiset aiheuttavat pahaa maailmalle, Suomelle ja kaikelle. Tämä huolestuttaa meitä, koska se saattaa agitoida jotain yksilöä lähitulevaisuudessa tai keskipitkässä tulevaisuudessa tekoihin, jotka eivät ole lakien ja asetusten mukaisia.”
Tähän tämä on mennyt valitettavasti. Kun minä olin pieni 1980-luvulla, niin ei missään tilaisuuksissa ollut mitään vartiointia.
NADBORNIK ODOTTAA yhä, että valtio kantaisi kortensa kekoon Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuuden turvaamisessa.
”Suomihan on ainoa Pohjoismaa, joka ei säännöllisesti tue juutalaisseurakuntiensa turvallisuutta rahallisesti.”
Mitään erityisasemaa Nadbornik ei ole kuitenkaan vaatimassa juutalaisille.
”Kun aikoinaan puhuin valtion edustajien kanssa, minulle sanottiin, että ’jos teille annetaan, niin sitten pitää antaa muillekin’. Olen samaa mieltä, että jos joku muu yhteisö joutuu käyttämään vartijoita päivittäisen toimintansa turvaamiseen, niin totta kai heitäkin pitää auttaa.”
TERRORI-ISKU ON äärimmäinen uhka, jota vastaan seurakunta varustautuu. Häiriköintiä se joutuu sen sijaan sietämään jatkuvasti.
”On se ihan viikoittaista. Ja jos Israelissa tapahtuu jotain, niin voi melkein nappia painaa, että tulee tulva puheluita ja sähköposteja sekä huutelijoita portille”, Nadbornik kertoo.
Uusnatsien tai muiden äärioikeistolaisten keskuudessa suosittua toimintaa on nettikirjoittelun ohella juutalaisia vastustavien ja pilkkaavien tarrojen liimaaminen sekä seinien töhriminen. Nadbornikin havaintojen mukaan tarrojen liimailu vaikuttaa verrattain organisoidulta toiminnalta, ja sotkuja pitää siivota joka viikko.
Hän kuitenkin toivoo, että kyse on vain ohimenevästä ajanjaksosta. Tulevaisuuteen voi hakea positiivista näkökulmaa menneisyydestä.
”Me emme voi järjestää yhtään tilaisuutta ilman vartiointia. Tähän tämä on mennyt valitettavasti. Kun minä olin pieni 1980-luvulla, niin ei missään tilaisuuksissa ollut mitään vartiointia”, Nadbornik muistelee.
TURVAKERÄYKSEN RAHOILLA Helsingin juutalainen seurakunta aikoo tehdä Nadbornikin mukaan jonkin verran ”turvallisuuteen liittyviä pientarvikehankintoja”. Valtaosa varoista käytetään kuitenkin ympärivuotisten turvallisuusmenojen kattamiseen.