Kotimaan politiikka

[zaneislandd]

Monä harmittelen, kun en yrittänyt opiskella ruotsia enemmän aikoinaan. Olisi ollut hyötyä nyt, kun opiskelen norjaa. Ahvenanmaalaisen asiakkaan kanssakin olisi hyötyä.

Otaksun, että tästäkään asiasta ei löydy yhtään leikattavaa tai mitään turhaa koko kansan laajuudella? Parempi vain jatkaa entiseen malliin ja kiusata niitä 95%+ pelkästään Suomea puhuvaa jotka eivät missään tilanteessa koskaan ruotsinkielentaitoa tartte. Aina löytyy se pieni nyanssi ja kultareunus kuten humam/sukupuolen. tutkimus alalta, että euroakaan leikattavaa ei ole.

Meilläkin on paljon Ruotsalaisia asiakkaita ja kolleegoja. Heidän englanninkielentaito on yleensä jotain B2 (Toimiva itsenäinen kielitaito) -C1 (Taitaja) tasoa, joten on aivan todella paljon sujuvampaa puhua keskenään suosiolla englantia eikä koettaa ylläpitää omaa tankeroruotsiani tuolla tasolla.

Sen kielitaidon kyllä raapii kasaan yllättävän nopeasti jos on motivaatiota, esim. muuttaa tai harkitsee muuttoa kohdemaahan. Ei siihen tarvita koko kansan tasoista kiusaamista ala-asteelta yliopistoon.

 

[draco76]

En muista että yläasteella tai lukiossa kukaan mainitsi että osaamalla Ruotsia saa sen lähes 3 maata haltuun samalla vaivalla, tai ainakin saa merkittävää apua jos asuu Tanskassa tai Norjassa.

Kyllä tota toitotettiin, ei vaan kiinnostanut moinen aikoinaan. En tosin oppinut englantiakaan, kielet eivät kiinnostaneet tohon aikaan ylipäätään. Nykyään työkielenä englanti ja pikkuhiljaa opetellut oikeaa ääntämistä ja kielioppia. Sanavarastossakin parannettavaa. Ei tullut automaattista kääntäjää niin nopeasti kuin luulin.

 

[cman]

Juuri opetin 7-luokkalaiselle pojalle ettei ruotsinkielestä ole hyötyä ellei mene rannikolle

Ja ei täälä rannikollakaan mitään ruotsia tarvi osata. Toki siitä voi jossain tilanteessa olla apua, mutta käytännössä sillä ei ole oikeastaan merkitystä osaatko ruotsia vaikoa ei. Ehkä kaupan kassalla pitää jotain osata, eikä välttämättä sieläkään. Isojen firmojen de facto työskentelykieli on kuitenkin hyvin pitkälti englanti.

 

[Jan11]

Ei ne ruotsin tunnit todellakaan ole hukkaanheitettyä ellei sitten itse heitä hukkaan perseilemällä opiskelunsa.

Pohjoismaissa mm. koulutukset ja tutkinnot on ristiinkelpoisia sekä yksityisellä että julkisella. Jopa kovasti säädellyt, kuten vaikka lääkärin, hoitajan, opettajien, juristien yms.

Esim. tunnen henkilön, joka kävi lääkiksen Ruotsissa kun Suomessa ei heti päässyt, työskenteli jonkun vuoden siellä ja on sittemmin ollut pitkään Suomessa lääkärinä.

Oikeastihan siinä kaventaa vaan omia mahdollisuuksiaan jos ei opiskele sitä kieltä kunnolla.
Koskee myös kaikkia muita kieliä ja kouluaineita ylipäätään. Vikahan tietysti ei ole lapsissa ja nuorissa. Kotoa ja ns. merkittäviltä muilta ne asenteet opitaan.

Esim. korkeakoulujen hakijasumassa jos on riski, ettei paikka aukea heti, niin kielitaitoisen nuoren on mahdollisuus miettiä, lähtisinkö pohjoismaiseen yliopistoon vai haenko vaan uusiksi eli pidänkö x määrän välivuosia, kunnes paikka aukeaa.
Tietysti nyt avoimen väylä on jeesannut asiaa kotimaassakin kivasti.

 

[vermont]

Ruotsi on täysi marginaalikieli eurooppalaisesta saatika globaalista perspektiivistä katsottuna. Psykologiaa, liikuntaa, matematiikkaa ja globaaleja valtakieliä. Kaikki edellä mainitut menisivät omassa resursoinnissa pakollisen ruotsin tilalle koska vain.

Uskoisin, että nyt / tulevaisuudessa mennään tyypillisemmin jo Viroon englanninkielistä tutkintoa tekemään kuin Ruotsiin, ei tosin ole nyt tilastoja kaivaa.

 

[zaneislandd]

Ei ne ruotsin tunnit todellakaan ole hukkaanheitettyä ellei sitten itse heitä hukkaan perseilemällä opiskelunsa.

Ei tasan kaikilla. Mutta 95%+:lla väestöstä ne on ihan täysin hukkaan heitettyä aikaa. Aikaa, jonka olisi voinut käyttää tärkeämpiin ja yleissivistävämpiin aineisiin tai kieliin.
Aines, joka lähtee pohjoismaisiin yliopistoihin ruotsiksi opiskelemaan edustaa varmaan kourallista ihmisiä koko ikäluokasta. 99%+ lähtee opiskelemaan englanniksi, jos ei suomeksi.
Tottakai ruotsinkieliset yliopistot (Suomessa) on RKP/suomenruotsalaisille iso etuoikeus ja oikotie onneen, mutta nekään, kuten ei mikään muukaan tässä keskustelussa esitetty argumentti ei puolla sitä, että koko kansan pitäisi tuskailla ruotsin opintojen kanssa.

 

[draco76]

Ruotsi on täysi marginaalikieli eurooppalaisesta saatika globaalista perspektiivistä katsottuna. Psykologiaa, liikuntaa, matematiikkaa ja globaaleja valtakieliä. Kaikki edellä mainitut menisivät omassa resursoinnissa pakollisen ruotsin tilalle koska vain.

Uskoisin, että nyt / tulevaisuudessa mennään tyypillisemmin jo Viroon englanninkielistä tutkintoa tekemään kuin Ruotsiin, ei tosin ole nyt tilastoja kaivaa.

Muihin pohjoismaihin on helppo muuttaa jos osaa kieltä ja täällä työttömyys uhkaa. Perheen saa suoraan sosiaaliturvalle aiellä.

 

[zaneislandd]

Muihin pohjoismaihin on helppo muuttaa jos osaa kieltä ja täällä työttömyys uhkaa. Perheen saa suoraan sosiaaliturvalle aiellä.

Tuossakin tilanteessa pääsee jo englannilla varsin kivuttomasti vauhtiin ja jos oikeasti on motivaatiota niin vuodessa oppii kielen yllättävän hyvin kunhan sille sitten tulee reilusti käyttötunteja.
Mutta kuten Suomessakin, ei täällä työperäisten maahanmuuttajien tartte opetella suomea vaan mennään kymmeniä vuosia ihan sujuvasti englannilla.

Jos kaikki opiskelu on hyvästä niin miksei vaikka aloiteta taloustaidoilla ekalta luokalta tai vähintään yläasteelta. Okei no se olisikin jo liian fiksua.
Tai sitten esim. koko kansa koodaisi ruotsinkielen sijasta. Aivan varmasti kansantaloudellisesti tämäkin olisi sata kertaa fiksumpaa.

Minä kuitenkaan en ole ketään pakottamassa mihinkään tai lisäämässä velvoitteita. Ylipäätään vapaus on kaikki kaikessa. Ruotsinkieli kuuluu ehdottomasti kategoriaan, että voisi alkaa halutessaan opiskella esim. muiden vieraiden kielien kanssa samaan aikaan. Mutta koko ikäluokka ei sitä väkisin aloittaisi ala-asteella. Ja virkamiesruotsivaatimus ihan kokonaan mäkeen heti ensimmäisenä, naurettavin keksintö ikinä.

 

[Joku_242]

Kyllä tota toitotettiin, ei vaan kiinnostanut moinen aikoinaan. En tosin oppinut englantiakaan, kielet eivät kiinnostaneet tohon aikaan ylipäätään. Nykyään työkielenä englanti ja pikkuhiljaa opetellut oikeaa ääntämistä ja kielioppia. Sanavarastossakin parannettavaa. Ei tullut automaattista kääntäjää niin nopeasti kuin luulin.

Englantia on tarvinnut sen verran ATK:n kanssa että siinä ei ole sillä tavalla ollut motivaatio-ongelmaa alun jälkeen. Alku toki oli aika tuskaista kun ei ole ollenkaan kieli-ihminen, mutta helpotti paljon kun oppi sen verran että pystyi käyttämään sitä juurikin ATK-jutuissa.

 

[vienna]

Ei tasan kaikilla. Mutta 95%+:lla väestöstä ne on ihan täysin hukkaan heitettyä aikaa. Aikaa, jonka olisi voinut käyttää tärkeämpiin ja yleissivistävämpiin aineisiin tai kieliin.
Aines, joka lähtee pohjoismaisiin yliopistoihin ruotsiksi opiskelemaan edustaa varmaan kourallista ihmisiä koko ikäluokasta. 99%+ lähtee opiskelemaan englanniksi, jos ei suomeksi.
Tottakai ruotsinkieliset yliopistot (Suomessa) on RKP/suomenruotsalaisille iso etuoikeus ja oikotie onneen, mutta nekään, kuten ei mikään muukaan tässä keskustelussa esitetty argumentti ei puolla sitä, että koko kansan pitäisi tuskailla ruotsin opintojen kanssa.

Tässä tuli asian pihvi, eli pakkoruotsi on pakkopullaa suurelle osalla koululaisista ja kansaa. Ei ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen edellytä sitä, että kaikkien olisi opiskeltava kouluruotsia. Esimerkiksi yksityisellä sektorilla ei useinkaan edellytetä ruotsin taitoa, koska ilman sitäkin bisnekset pyörivät sujuvasti.

Jan11 ja RKP voisivat vastata myös siihen, mihin tarvitaan ruotsinkielisiä koulutuskiintiöitä lukuisissa koulutusohjelmissa, kuten maantieteessä, oikeustieteessä ja lääketieteessä, jos kerran kouluruotsilla halutaan turvata ruotsinkielisten palvelut? Eihän tällaisia kiintiöitä tarvita jos kouluruotsilla saadaan ruotsin tosiosaajia työmarkkinoille? Eli joko pakkoruotsi tai sitten luovutaan näistä kiintiöistä, molempien tarve ei voi olla yhtäaikainen, jos syynä on ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.

Jos Suomi (ja RKP ymmärtäisi kaikkien edun) olisi fiksu, toinen kotimainen kieli muutettaisiin kouluissa toiseksi vieraaksi kieleksi. Eli kouluissa pitäisi valita kaksi vierasta kieltä, joista valtaosalla englanti säilyisi ensimmäisenä vieraana kielenä. Moni ottaisi toiseksi vieraaksi kieleksi helpon ja tutun kouluruotsin, mutta moni opiskelisi sen sijaan myös espanjaa, ranskaa ja saksaa.

Eli rakkaat pakkoruotsittajat, ei sillä ruotsilla tee mitään Pohjolan ulkopuolella. Suomessa voi elää helposti hyvän elämän ilman ruotsin osaamista. Sen sijaan jos pakkoruotsista luovuttaisiin, saisimme maahan enemmän esimerkiksi espanjan osaajia, joka avaisi Suomelle lisää ovia Etelä-Amerikkaan.

On epäinhimillistä pakottaa kaikkia opiskelemaan ruotsia, kun samaan aikaan voisimme löysätä hihnaa ja antaa osan opiskella espanjaa. Miettikää sitä, että espanja avaa käytännössä koko Etelä-Amerikan ovet varsinaisen Espanjan lisäksi.

Lisää kielivalikoimaa käyttöön ja luovutaan kehnoilla perusteluilla pidetystä kouluruotsista kouluissamme!

 

[Jan11]

Tässähän on sellainen juttu, että he joilla ruotsinkieli on hyvällä keskustelu- ja työtasolla, ymmärtävät varmasti kirkkaasti ne hyödyt ja mahdollisuudet eli sen edun, mitä siitä saa.

Kun taas he, jotka menevät englannilla kun ruotsi ei suju, mitä luultavimmin kuvittelevat, että tällä pärjää hyvin.
Eivätkä huomaa niitä asioita, lisäarvoa ja suhteita jotka aukeaisi sen ruotsin puhumisen avulla vaikkapa sitten työelämässä tai muuten verkostoissa.

Kouluikäisen ikään kuin kielikulttuurinen asennoituminen tulee kotoa ja merkittäviltä muilta.
On harmi, että meillä ei useinkaan ymmärretä, että pohjoismaissa hyvä ruotsinkielentaito on tosi iso etu: se on pohja omaksua nopeasti myös muut pohjoismaiset kielet, jos elämä sellaiseen suuntaan vie.

Minä ajattelen, että tämä ”pakkoruotsin” vastustaminen on sitä, mitä sanakin. Kulttuurihistoriallista herravihan kaiuntaa satojen vuosien takaa.

 

[Joku_242]

Tässähän on sellainen juttu, että he joilla ruotsinkieli on hyvällä keskustelu- ja työtasolla, ymmärtävät varmasti kirkkaasti ne hyödyt ja mahdollisuudet eli sen edun, mitä siitä saa.

Kun taas he, jotka menevät englannilla kun ruotsi ei suju, mitä luultavimmin kuvittelevat, että tällä pärjää hyvin.
Eivätkä huomaa niitä asioita, lisäarvoa ja suhteita jotka aukeaisi sen ruotsin puhumisen avulla vaikkapa sitten työelämässä tai muuten verkostoissa.

Kouluikäisen ikään kuin kielikulttuurinen asennoituminen tulee kotoa ja merkittäviltä muilta.
On harmi, että meillä ei useinkaan ymmärretä, että pohjoismaissa hyvä ruotsinkielentaito on tosi iso etu: se on pohja omaksua nopeasti myös muut pohjoismaiset kielet, jos elämä sellaiseen suuntaan vie.

Minä ajattelen, että tämä ”pakkoruotsin” vastustaminen on sitä, mitä sanakin. Kulttuurihistoriallista herravihan kaiuntaa satojen vuosien takaa.

No periaatteessahan kaikesta opiskelusta on hyötyä, jostain vain vähemmän kuin toisista asioista. Kysymys onkin että olisiko ajalle hyödyllisempää käyttöä.

Näkisin että hyöty on riittävä vain jos oikeasti suunnittelee muuttavansa Ruotsiin tai johonkin muuhun pohjoismaahan, jolloin on toki hyvä osata paikallista kieltä.

 

[draco76]

No periaatteessahan kaikesta opiskelusta on hyötyä, jostain vain vähemmän kuin toisista asioista. Kysymys onkin että olisiko ajalle hyödyllisempää käyttöä.

Näkisin että hyöty on riittävä vain jos oikeasti suunnittelee muuttavansa Ruotsiin tai johonkin muuhun pohjoismaahan, jolloin on toki hyvä osata paikallista kieltä.

Olisi varmasti hyödyllisempää, mutta on tuolla vielä hyödyttömämpiäkin aineita. Musiikki on turhin, kuvis sentään jotenkin menee mutta sekin olisi karsittavien listalla.

 

[Sallys]

Tässähän on sellainen juttu, että he joilla ruotsinkieli on hyvällä keskustelu- ja työtasolla, ymmärtävät varmasti kirkkaasti ne hyödyt ja mahdollisuudet eli sen edun, mitä siitä saa.

Kun taas he, jotka menevät englannilla kun ruotsi ei suju, mitä luultavimmin kuvittelevat, että tällä pärjää hyvin.
Eivätkä huomaa niitä asioita, lisäarvoa ja suhteita jotka aukeaisi sen ruotsin puhumisen avulla vaikkapa sitten työelämässä tai muuten verkostoissa.

Kouluikäisen ikään kuin kielikulttuurinen asennoituminen tulee kotoa ja merkittäviltä muilta.
On harmi, että meillä ei useinkaan ymmärretä, että pohjoismaissa hyvä ruotsinkielentaito on tosi iso etu: se on pohja omaksua nopeasti myös muut pohjoismaiset kielet, jos elämä sellaiseen suuntaan vie.

Minä ajattelen, että tämä ”pakkoruotsin” vastustaminen on sitä, mitä sanakin. Kulttuurihistoriallista herravihan kaiuntaa satojen vuosien takaa.

Samahan pätee kaikkiin kieliin. Kannattaa silti valita kieli josta on eniten hyötyä, vaikka kiina. Ilman muuta opiskele ruotsia jos niin haluat mutta ei sen pakollista pitäisi olla.

 

[Jan11]

No periaatteessahan kaikesta opiskelusta on hyötyä, jostain vain vähemmän kuin toisista asioista. Kysymys onkin että olisiko ajalle hyödyllisempää käyttöä.

Näkisin että hyöty on riittävä vain jos oikeasti suunnittelee muuttavansa Ruotsiin tai johonkin muuhun pohjoismaahan, jolloin on toki hyvä osata paikallista kieltä.

Elämä harvoin menee täysin peruskouluikäisten suunnitelmien mukaan. Tai ylipäätään täysin suunnitellusti.

Itse olen kyllä lännestä kotoisin, suomenkielinen, kouluruotsi-pohjainen ja päätynyt aivan toiselle puolelle Suomea.

Sattumoisin, vai onko se sattumaa, työssäni käytän silti jonkin verrankin ruotsia ja siihen sisältyy myös ihan jonkin verrankin käyntejä Ruotsin konttorilla.

Jos tuo ruotsinkielentaito ei olisi tässä etu, en välttämättä ihan samalla tavalla olisi Ruotsin päädyn kanssa tekemisissä vaan se saattaisi olla meiltä joku muu (tietenkään en muutenkaan ole ainoa).

 

[vermont]

Demarit ja muut vasemmalle kallellaan olevat haluavat toki institutionalisoida kaiken kasvatuksesta, kulttuurista, työllistymisestä jne lähtien yhteiskunnassa. Mitään ei lasketa yksilön tai perheen varaan, sillä silloin saattaisi syntyä eroja perheiden/yksilöiden välille, sekä yleistä poikkeamaa ns yhdestä oikeasta valitusta ideologiasta, jonka nämä vasemmalle kallellaan ovat junailleet eri yhteiskunnan rakenteisiin, jossa olisi mahdollisimman vähän liikkumatilaa ja vaikutusvaltaa yksittäisen perheen omille ajatuksille.

Nämä yhteiskunnalliset rakenteet sitten luovat skismaa eri arvomaailmaa kannattavien ihmisryhmien välille ja lisäävät kaikenlaisia kustannuksia, jotka lopulta artisti maksaa.

 

[Sallys]

Elämä harvoin menee täysin peruskouluikäisten suunnitelmien mukaan. Tai ylipäätään täysin suunnitellusti.

Itse olen kyllä lännestä kotoisin, suomenkielinen, kouluruotsi-pohjainen ja päätynyt aivan toiselle puolelle Suomea.

Sattumoisin, vai onko se sattumaa, työssäni käytän silti jonkin verrankin ruotsia ja siihen sisältyy myös ihan jonkin verrankin käyntejä Ruotsin konttorilla.

Jos tuo ruotsinkielentaito ei olisi tässä etu, en välttämättä ihan samalla tavalla olisi Ruotsin päädyn kanssa tekemisissä vaan se saattaisi olla meiltä joku muu (tietenkään en muutenkaan ole ainoa).

Niin ja jos olisit opiskellut venäjää tai kiinaa niin voisit olla sen kielisten asiakkaiden kanssa tekemisissä. Harvoin sitä peruskoulussa tietää millaisten asiakkaiden kanssa tulee tulevaisuudessa tekemisiin mutta todennäköisyydet on eri erilaisilla kielillä.

 

[Jan11]

Niin ja jos olisit opiskellut venäjää tai kiinaa niin voisit olla sen kielisten asiakkaiden kanssa tekemisissä. Harvoin sitä peruskoulussa tietää millaisten asiakkaiden kanssa tulee tulevaisuudessa tekemisiin mutta todennäköisyydet on eri erilaisilla kielillä.

Käsittääkseni edelleenkin se suurin todennäköisyys englannin jälkeen on pohjoismaat.
Toki lapsen kohdalla on hyvä ajatella kymmeniä vuosia eteenpäin.

Venäjä on mielenkintoinen. Puhtaasti poliittisista syistä venäjänkielen opetusta ja suomalais-venäläisiä kouluja ajetaan nyt alas lujempaa kuin koskaan ennen.
Ja se on ihan ymmärrettävää.

Lienee silti todennäköistä, että kymmenien vuosien perspektiivillä vielä joudutaan teollisuuden, kaupan, turismin yms. osalta toteamaan, että ei olisi pitänyt.

 

[zaneislandd]

Tässähän on sellainen juttu, että he joilla ruotsinkieli on hyvällä keskustelu- ja työtasolla, ymmärtävät varmasti kirkkaasti ne hyödyt ja mahdollisuudet eli sen edun, mitä siitä saa.

Kun taas he, jotka menevät englannilla kun ruotsi ei suju, mitä luultavimmin kuvittelevat, että tällä pärjää hyvin.
Eivätkä huomaa niitä asioita, lisäarvoa ja suhteita jotka aukeaisi sen ruotsin puhumisen avulla vaikkapa sitten työelämässä tai muuten verkostoissa.

En takuulla keksi yhtään asiaa mistä olisin jäänyt paitsi kun keskustelen englanniksi (joka päivä 4h+, eli menee aika natiivisti jo).
Enkä en Hankeniin voinut lukiosta hakea, siinä se suurin aito hyöty olisi ollut.

Minä ajattelen, että tämä ”pakkoruotsin” vastustaminen on sitä, mitä sanakin. Kulttuurihistoriallista herravihan kaiuntaa satojen vuosien takaa.

Hhohooijjjaa. Pakkoruotsin pakottaminen koko kansalle on sitä, mitä sanakin. Ketään nykypäivänä kiinnosta edes mikään herraviha vaan se mitä tässäkin keskustelussa on painotettu - antakaa ihmisten valita itse mitä opiskelevat. Jos joku valitsee ruotsin niin ok, ja jos joku valitsee jotain muuta ruotsin sijasta niin senkin pitäis olla ok. Nyt suuri osa ruotsinkielisistä ja heidän perässään jostain käsittämättömästä syystä kieli ruskeana pyristelevistä kantasuomalaisista haluaa vaan alistaa koko kansan tälle hulluudelle.

 

[Jan11]

En takuulla keksi yhtään asiaa mistä olisin jäänyt paitsi kun keskustelen englanniksi (joka päivä 4h+, eli menee aika natiivisti jo).
Enkä en Hankeniin voinut lukiosta hakea, siinä se suurin aito hyöty olisi ollut.

Tätä itse asiassa juuri tarkoitin sillä, että he eivät sitä eroa lopulta ymmärrä. Siinä on ikään kuin jonkinlainen näyttämöesirippu välissä.

Ja voi toki olla, että tällaisen jo työuran viimeisiä vuosia lähestyvän, elämästään pitkän pätkää ympäri maailmaa konsultoineen ihmisen ajattelutapa on hieman erilainen. En siis väitä paremmaksi tai huonommaksi, vaan erilaiseksi.

 

[Timo 2]

Tätä itse asiassa juuri tarkoitin sillä, että he eivät sitä eroa lopulta ymmärrä. Siinä on ikään kuin jonkinlainen näyttämöesirippu välissä.

Ja voi toki olla, että tällaisen jo työuran viimeisiä vuosia lähestyvän, elämästään pitkän pätkää ympäri maailmaa konsultoineen ihmisen ajattelutapa on hieman erilainen. En siis väitä paremmaksi tai huonommaksi, vaan erilaiseksi.

Tää nyt ei oo mikään argumentti. Se että sinä satuit hyötyy ruotsista ei tarkoita että kaikkien muiden pitää sitä opiskella.

Vaihda ruotsin tilalle vaikka espanja tai arabia niin huomaat kuinka huono sun argumentti on.

Ja taloustaito on mistä voisi olla isommalle osalle hyötyä, kuin ruotsin kielen opiskelusta.

 

[Router]

Välikysymystä uiguurien kohtalosta ja Etiopian nälänhädästä odotellessa...

 

[Sallys]

Elämä harvoin menee täysin peruskouluikäisten suunnitelmien mukaan. Tai ylipäätään täysin suunnitellusti.

Itse olen kyllä lännestä kotoisin, suomenkielinen, kouluruotsi-pohjainen ja päätynyt aivan toiselle puolelle Suomea.

Sattumoisin, vai onko se sattumaa, työssäni käytän silti jonkin verrankin ruotsia ja siihen sisältyy myös ihan jonkin verrankin käyntejä Ruotsin konttorilla.

Jos tuo ruotsinkielentaito ei olisi tässä etu, en välttämättä ihan samalla tavalla olisi Ruotsin päädyn kanssa tekemisissä vaan se saattaisi olla meiltä joku muu (tietenkään en muutenkaan ole ainoa).

Meillä on tällä hetkellä pari ruotsalaista asiantuntijaa keikalla töissä. Puhuvat englantia, eivät suomea. Eikä kukaan edes ole ajatellut, että heidän tulisi puhua suomea, eivätkä hekään, puhumme englantia. Soittelivat Norjaan ja puhuivat englantia. Edellisen työpaikan tytäryhtiö oli Virossa ja pelkkiä virolaisia töissä, kommunikoimme englanniksi, ei viroksi tai suomeksi.

Koetko, että teidän firmat bisnekset on mennyt paremmin, kun puhut ruotsia?

 

[draco76]

Välikysymystä uiguurien kohtalosta ja Etiopian nälänhädästä odotellessa...

Hyvä että täällä palstalla herätään noihinkin. Uiguurit sekä Taiwan olisivat syy vastustaa Kiinaa, mutta taitaa mennä puolueilla Suomen etu ensin