Kotimaan politiikka

[PCB]

Mikset itse palkkaa kokoaikaisiin töihin vaikka viittä henkeä? Oletko ahne?

Älykäs kysymys, joten nokitan vastakysymyksellä: oletko aidosti sitä mieltä, että jos joku esittää kritiikkiä jostakin hänen elämäänsä vaikuttavasta asiasta, hänelle tulee esittää haaste asian korjaamisesta, vaikka se ei kuulu millään tavalla kritiikin esittäjän vastuulle?

Se, että on valtava määrä ihmisiä, jotka ovat pakotettuja osa-aikaisiin töihin, vaikka he haluaisivat työskennellä kokoaikaisesti, on iso asia yhteiskunnassa. Näiden ihmisten on hankalaa rakentaa tulevaisuuttaan, ja se vaikuttaa negatiivisesti kansantalouteen ja maan kehitykseen.

 

[Jan11]

Mikset itse palkkaa kokoaikaisiin töihin vaikka viittä henkeä? Oletko ahne?

Koska jo esimerkiksi palkkaamalla viiden kokoaikaisen sijaan 8-10 osa-aikaista ja pitämällä jokaisen työmäärä keskimäärin alle 30 tuntia viikossa, säästän yrittäjänä yht. 55 päivän palkka+sivukulujen verran vuodessa, mikäli satun toimimaan sellaisella alalla, jossa pekkaspäivät kerrytetään kokonaisiksi x päiviksi muilta kuin kesälomakuukaudelta. Ja jolla näitä ei työntekijälle kuitenkaan kerry mikäli työtä on keskimäärin alle 30 tuntia viikossa tai 90 tuntia kolmessa viikossa.

 

[No Future]

Millä tavoin yrityksen arvo määritetään verotuksessa? Puhutaanko tässä nyt eri asioista, normaali yrityskauppa vs. verotus?

Se on aika monimutkainen prosessi etenkin isommissa firmoissa, ja sen takia tosiaan pitäisi miettiä niitä omistussuhteita jo ennenkuin perinnönjako on ajankohtaista. Etenkin kun yrityksen omistajuutta on aika helppo jakaa (edullisemmin) osakkeiden kanssa puljaamalla. Verottajalla on myös pitkä ohjeistus aiheeseen: Yritysvarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa

 

[Sikatiiker]

Eihän tässä tietenkään ideana ollut työpaikkojen luonti vaan Amerikkalaisen mallin mukaisen rahattoman ja kodittoman yhteiskuntaluokan luominen pelotteeksi muille.
Seuraava askel on tukien pienentäminen tai jäädyttäminen, ehtojen koventaminen ja perustuen alentamisen helpottaminen.

Sinisilmäiset tai setelisilmäiset toimittajat tietenkin toistavat hallituksen tekosyitä ilman mitään kyseenalaistamista.

Ideana oli varmastikin osa-aikaisten ihmisten saaminen kokopäiväistämisen edistäminen, mutta keinot väärät. Kaupan alalla kun ei jättivoitoista huolimatta tarvitse irrota katteista rahtustakaan kaupan työntekijöille. Syy siihen ei ole lakiuudistuksissa vaan kahden valtavan suuren pörssijätin kartellissa päivittäistavara- ja ruokakaupassa. Ihmettelen ylipäätään millainen ruokakauppa pystyy perustamaan pankin. Varmastikin sellainen joka on aidosti osuuskuntana asiakkaansa asialla... Koska nollatuntisopimukset ovat laillisia eikä kaupan alan työntekijöiltä vaadita mitään tutkintoja tai soveltuvuutta reippaan asenteen lisäksi niin käytännössä kortisto on koko ajan täynnä potentiaalista polttoainetta tälle kartellille. Yhteistä hoitoalan kanssa se, ettei palkasta pysty työntekijänä neuvottelemaan vaan se on sovittu ennalta muualla ja haastattelussa sanotaan että ota tai jätä.

Niin kauan kuin tällainen kartelli on olemassa, ei kaupan alan työntekijöille ole parempaakaan näköpiirissä.

Toisaalta, sitten meillä on Tanska jossa verotus on vielä meikäläisiäkin kireämpää.
Perintövero on Tanskassa korkeampi. Yritysverotus on ripauksen korkeampaa sekin.
Ja kyseessä on silti ylivoimaisesti rikkain pohjoismaa, jos katsotaan keskimääräistä kansalaista ja maahan mahtuu aika runsaasti maailmanluokan pörssiyhtiöitä.

On siis hitusen liian yksinkertaista alkaa vetämään näiden asioiden välille suoria syy-seuraussuhteita.
Menestyvän talouden pystyy mitä ilmeisemmin saamaan rakennettua niin matalan, kuin korkeankin verotuksen kautta.

Minä näkisin tämän niin, että kun meillä ei ole runsaasti niitä maailmanluokan pörssiyhtiöitä niin me emme välttämättä samalla lääkkeellä kuin Tanska pääse samaan tulokseen. Suomalaisten varallisuus keskimäärin tullee nousemaan lähivuosina/-vuosikymmeninä kun suurimmat ikäluokat jättävät varallisuutensa perintönä jälkipolvilleen. Silti, meillä ei poliittisesti tehdä mitään sen eteen että yksilöllä olisi mahdollisuudet vaurastua, pikemminkin päinvastoin tämä näyttää ennemminkin sosialistiselta järjestelmältä kun lähihoitajan ja dippainssin ostovoima polkee lähes samoissa vaikka yhdellä on 5 vuotta palkkakehitystä takana ja bruttopalkka lähes tuplat toiseen nähden.

Tanskassa autetaankin työttömäksi joutuvaa. Autetaan etsimään uutta työpaikkaa ja työttömyyskassaraha alkaa raksuttaa siitä päivästä alkaen, kun palkanmaksu loppuu.

Niin täälläkin "autetaan" etsimään työpaikkaa, noin niin kuin paperilla. Se onkin varmasti yksi syy miksi tätä on vaikea tehostaa/parantaa. Lakiuudistuksella pitäisi osata pureutua syvemmin tämän olemassa olevan järjestelmän tehottomuuden juurisyihin. Millä sitä saataisiinkaan työpaikkoja ja työntekijöitä kohtaamaan paremmin?

Heitän ihan hatusta teoreettisen idean, että jos siirtymät kaupungista toiseen ja pienempiinkin kuntiin julkisilla olisi helppoa, nopeaa ja vaivatonta niin töitä saattaisi useampi ottaa vastaan kauempaakin. Työmatkojahan voitaisiin tukea vähän enemmän ja laittaa vähemmän rahaa siihen pakolliseen byrokratiaan kuten pakollinen määrä työhakemuksia tai pakolliset puhelinkeskustelut työkkäritanttojen kanssa.

En asu pk-seudulla enää, mutta siellä asuessa en olisi voinut kuvitellakaan käyttäväni julkisia käydessäni Espoossa töissä Vantaalta käsin. Noin lähelle pääkaupunkia ei saada toimivaa poikittaisliikennettä ja silti se maksaa hunajaa, jo on jossain jotain vikaa siinäkin.

 

[asddsa]

Tanskassa ei ilmeisesti käytännössä ole minkäänlaista irtisanomissuojaa. Tuo on yksi iso ero mitä työmarkkinoihin tulee.

 

[ExtraEvil6666]

Tanskassa ei ilmeisesti käytännössä ole minkäänlaista irtisanomissuojaa. Tuo on yksi iso ero mitä työmarkkinoihin tulee.

Aivan. Mutta siihen on sitten yhdistetty avokätinen työttömyysturva, jotta työttömyyden koittaessa talous ei heti kyykkää.

Suomeen halutaan tietysti vaan tuo irtisanomissuojan heikentäminen.

 

[JLM]

Aivan. Mutta siihen on sitten yhdistetty avokätinen työttömyysturva, jotta työttömyyden koittaessa talous ei heti kyykkää.

Suomeen halutaan tietysti vaan tuo irtisanomissuojan heikentäminen.

Tanskan työttömyysturva on avokätinen alussa, mutta se lähtee laskemaan todella nopeasti minkä lisäksi työnvälitys on erittäin aktiivinen ja työn vastaanottamiseen myös velvoitetaan aika vahvasti. Järjestelmänähän se on kalliimpi kuin meidän, mutta sillä on saatu työllisyyden osalta ihan hyviä tuloksia.

Lisäksi jos firmalla on paljon arvokasta omaisuutta taseessa, niin kannattaa alkaa järjestelemään sitä sukupolvenvaihdosta jo hyvissä ajoin, eikä ihmetellä sit perinnönjakovaiheessa että miten tässä näin kävi. Osakeyhtiössähän toi on melko simppeliä, ja tuollaisista summista puhuttaessa kannattaa jo ihan ammattilaisilta pyytää apua.

En oikein tiedä minkä takia me haluamme ehdointahdoin ylläpitää järjestelmää, missä periaatteessa vedetään valtiolle isoja määriä perintöveroja mutta samaan aikaan ylläpidetään erilaisia kikkakolmosia millä sitä voi vähentää, mutta mikä aiheuttaa paljon ylimääräistä sählinkiä (siinä määrin paljon että monet varakkaammat yksinkertaisesti siirtyvät meiltä muualle koska eivät halua pelata sen systeemin kanssa). Lisäksi tuossa oletetaan että elämä on vähän kuin standardiputki, kun tosiasiassa kukaan meistä ei tiedä milloin kalma kouraisee omalla kohdalla, jolloin se on paskempi tuuri jos niin tapahtuu ennen kun on ehditty järjestelemään. Parempi systeemi olisi pyrkiä siihen, että pääomia syntyy ja ne säilyvät Suomessa, mutta se vaatisi ajattelutavan muutosta pois ylenmääräisesti tasaamisesta.

Jos perintöveron poistaa, niin sitten ei saisi verottaa lähisukulaisille annetuista lahjoistakaan. Ruotsista voisi kopioida suoraan koko systeemin. Kuitenkin mennään vikaan, kun jätetään asioita pois.

Nehän menevät käsi kädessä. Ruotsin ja meidän välinen ajatteluero on pitkälti siinä, että siellä keskitytään pääomien kerryttämiseen ja säilyttämiseen, siinä missä meillä mennään aivan yksisilmäisesti pelkällä tulo- ja varallisuuserojen tasausajatuksella (ts. tasapäiden paratiisi). Noin periaatteessa meillä valtio vetää välistä joka kohdassa kun mitä tahansa varallisuutta siirtyy mihin tahansa, mikä tekee homman vähän sellaiseksi että niitä pääomia kannattaa siirtää mahdollisimman harvoin ja mahdollisimman vähän, mikä taas ei ole todennäköisesti hirveän toivottavaa talouden kannalta. Vähän samaan tapaan kuin varainsiirtoveron takia asuntoa kannattaa vaihtaa mahdollisimman harvoin vaikka se tarkoittaisi asumista elämäntilanteeseen nähden tarpeettoman isossa tai pienessä asunnossa.

 

[Kojashi]

Minä näkisin tämän niin, että kun meillä ei ole runsaasti niitä maailmanluokan pörssiyhtiöitä niin me emme välttämättä samalla lääkkeellä kuin Tanska pääse samaan tulokseen. Suomalaisten varallisuus keskimäärin tullee nousemaan lähivuosina/-vuosikymmeninä kun suurimmat ikäluokat jättävät varallisuutensa perintönä jälkipolvilleen. Silti, meillä ei poliittisesti tehdä mitään sen eteen että yksilöllä olisi mahdollisuudet vaurastua, pikemminkin päinvastoin tämä näyttää ennemminkin sosialistiselta järjestelmältä kun lähihoitajan ja dippainssin ostovoima polkee lähes samoissa vaikka yhdellä on 5 vuotta palkkakehitystä takana ja bruttopalkka lähes tuplat toiseen nähden.

Muna-kana ilmiö voi ilmanmuuta kulkea molemmin päin.
Oma pointtini on, että kasvua voi tapahtua hyvin monenlaisissa ympäristöissä, erilaisella talousrakenteella.
Tanskan suurin hyppäys varallisuudessa on tapahtunut 2000-luvulla, eikä sitä edeltänyt mitään merkittäviä muutoksia.

Tuulivoiman ykkösmaa, lääkeyhtiöt, logistiikka jne. Suuri osa on kuitenkin melko tuoretta tavaraa.
Osa menestyksestä on selitettävissä maantieteellisesti, kuten naapurissa Alankomaissakin. Mutta ei kaikki.
Nämä mainitut kaksi maata ovat erittäin menestyneitä, joiltain osain samankaltaisia, toisilta hyvin erilaisia.

Oikea kysymys kääntäen omaan väitteeseesi on siis, miksi niitä suuryhtiöitä ei enää Nokian tuhkien jälkeen meille ole syntynyt tai kasvanut?
Verotus ei voi olla siihen siis syyllinen.

Näin kaneettina, että itse olen 100% matalan verotuksen kannallta, mutta ymmärrän että loppupeleissä kumpikaan näistä näkemyksistä ei ole minkäänlainen absoluuttinen totuus.

 

[ExtraEvil6666]

Tanskan työttömyysturva on avokätinen alussa, mutta se lähtee laskemaan todella nopeasti minkä lisäksi työnvälitys on erittäin aktiivinen ja työn vastaanottamiseen myös velvoitetaan aika vahvasti. Järjestelmänähän se on kalliimpi kuin meidän, mutta sillä on saatu työllisyyden osalta ihan hyviä tuloksia.

Eivät etuudet kyllä laskee
mitenkään nopeasti vaikkapa Suomeen verrattuna. Kolmen vuoden aikana voi kaksi vuotta saada jopa 90% palkkaan verrattuna (toki tässä on maksimi). Maksimi on noin 2800 euroa kuukaudessa ja kolmen ensimmäisen kuukauden aikana se voi olla vielä enemmän.

Se on totta, että työnvälitys on paljon paremmin resursoitu.

 

[Sikatiiker]

Muna-kana ilmiö voi ilmanmuuta kulkea molemmin päin.
Oma pointtini on, että kasvua voi tapahtua hyvin monenlaisissa ympäristöissä, erilaisella talousrakenteella.
Tanskan suurin hyppäys varallisuudessa on tapahtunut 2000-luvulla, eikä sitä edeltänyt mitään merkittäviä muutoksia.

Tuulivoiman ykkösmaa, lääkeyhtiöt, logistiikka jne. Suuri osa on kuitenkin melko tuoretta tavaraa.
Osa menestyksestä on selitettävissä maantieteellisesti, kuten naapurissa Alankomaissakin. Mutta ei kaikki.
Nämä mainitut kaksi maata ovat erittäin menestyneitä, joiltain osain samankaltaisia, toisilta hyvin erilaisia.

Oikea kysymys kääntäen omaan väitteeseesi on siis, miksi niitä suuryhtiöitä ei enää Nokian tuhkien jälkeen meille ole syntynyt tai kasvanut?
Verotus ei voi olla siihen siis syyllinen.

Näin kaneettina, että itse olen 100% matalan verotuksen kannallta, mutta ymmärrän että loppupeleissä kumpikaan näistä näkemyksistä ei ole minkäänlainen absoluuttinen totuus.

Joo, jossain välimaastossa lienee oikea lääke Suomen hyvinvoinnin palauttamiseen. Verotuksen kevennys ja muut kannustimet yhdistettynä läpilyövään innovaatioon mikä on yhtälönä vähän kuin kana joka ei käskemällä muni.

Nokia oli erittäin innovatiivinen yritys ja suomalaisena ainutlaatuinen tuotekehityksensä kanssa ainakin omana aikanaan. Hyvin vaikea sanoa miksei samanlaista menestystä ole enää tullut, mutta yhdeksi osasyyksi tulkitsisin sen että kasvuyritykset tupataan myymään minusta liian aikaisin ulkomaisille.

Niinhän sitä tavataan taiteilijoistakin väitellä kasvattaako kurjuus luovuutta vai tappaako sen. Monet luovat ihmiset ovat kukoistaneet keskellä kurjuutta ja monet taas tuettuina ja kannustettuina.

Jos itse päättäisin niin pyrkisin nykyisessä tilanteessa ruokkimaan yrityksiä ja innovoivaa tutkimusta paljon ja samaan aikaan vetämään rahoitusta pois tutkimukselta jolle ei ole kovin hyviä tuotto-odotuksia.

Järjestötoiminnalta varmasti vetäisin paljon valtion rahoja pois esim. itänaapurimme ystävyysseuroilta, rauhanedistämisjärjestöiltä yms joilla ei ole todellista valtaa vaikuttaa asiansa toteutumiseen millään tavalla.

Vaikea leipoa oikealla reseptillä, mutta samaan aikaan tuntuu että on entistä helpompi tunnistaa reseptit jotka eivät tule toimimaan.

 

[JLM]

Eivät etuudet kyllä laskee
mitenkään nopeasti vaikkapa Suomeen verrattuna. Kolmen vuoden aikana voi kaksi vuotta saada jopa 90% palkkaan verrattuna (toki tässä on maksimi). Maksimi on noin 2800 euroa kuukaudessa ja kolmen ensimmäisen kuukauden aikana se voi olla vielä enemmän.

Se on totta, että työnvälitys on paljon paremmin resursoitu.

Suomessa muutettiin systeemiä vähän enemmän Tanskan mallin mukaiseksi siten että työttömyysetuudet laskevat. Työnvälitys on paremmin resursoitu, mutta samalla se on myös velvoittavampi kuin meikäläinen. Siellä se ajattelutapa on että töihin pitää mennä mahdollisimman pian työpaikan menettämisen jälkeen ja sen eteen täytyy nähdä vaivaa, eikä sen kanssa sovi hirveästi nirsoilla. Ts. ei siellä ihan hirveän paljoa mitään almatuuvia katsottaisi.

 

[Finanssineuvos]

Perinnön vastaanottamisessa pitää muistaa, että se valuu alaspäin, mikäli siitä kieltäytyy. Tässä kohtaa alaikäisille lapsille. Se, että perit paperilla 5 miljoonan arvoisen yrityksen ja maksat siitä lähes miljoonan perintöveron, on kyllä kova paikka ilman näitä mainitsemiasi ”verokikkailuja”.

Kun sen tekee oikein, niin maksettava vero putoaa 350.000 euroon, jolle saa 10 vuotta korotonta maksuaikaa.

Suunnittelulla pääsee huomattavasti parempaan tulokseen.