-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Kotimaan politiikka
- Keskustelun aloittaja Molle
- Aloitettu
Oliko lainauksessani jotain epäselvää? Toki omasta mielestä täysin riittävät myös tuohon pääministerin hommaan.
Omasta mielestä on hyvä että nuoremmat ihmiset pääsevät (ehkä) vaikuttamaan päätöksentekoon, noiden korruptoituneiden 60+ ukkojen tilalle.
Loppuun vielä että oma poliittinen mielipide ei kyllä Marinin kanssa kohtaa, mutta asioista voi keskustella ihan fakta pohjalta, eikä jonkun trolli kuvan vaaleanpunaisista ratikoista (mikä ilmeisesti on vaikuttanut ihmisten käsitykseen kyseisen henkilön ansioluettelosta).
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 583
Eikös SDP:n syöksy alkanut jo ennen vaaleja kun Rinne päästettiin höpöttelemään mukavia?
- Liittynyt
- 10.08.2018
- Viestejä
- 667
En tiedä, mutta vaaleissa se kuitenkin valittiin, eikä siitä mitään epäselvyyttä ole.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 310
Sanna Marinin vaikea tie – entisestä Sokoksen myyjästä on tulossa Suomen pääministeri
Aika pitkään on maisteritutkinnon suorittaminen vienyt:
"Marin valmistui ylioppilaaksi Pirkkalan yhteislukiosta vuonna 2004 ja hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2017"
Toki varmasti siellä kassalla työskennellyt välissä. Toki liekö vielä tasa-arvon nimissä käynyt myös asepalveluksen:
"Marin on kertonut kasvaneensa niin sanotussa sateenkaariperheessä, jossa hänellä oli vanhempina äitinsä ja tämän naisystävä.
– En usko, että sillä on oman lapseni kasvatukseen vaikutusta, mutta totta kai maailmankatsomukseni on oman perhetaustani takia hyvin vahvasti tasa-arvoa korostava ja erilaisten ihmisten oikeuksia puolustava, Marin sanoi Iltalehden äitienpäivähaastattelussa toukokuussa 2018."
Aika pitkään on maisteritutkinnon suorittaminen vienyt:
"Marin valmistui ylioppilaaksi Pirkkalan yhteislukiosta vuonna 2004 ja hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2017"
Toki varmasti siellä kassalla työskennellyt välissä. Toki liekö vielä tasa-arvon nimissä käynyt myös asepalveluksen:
"Marin on kertonut kasvaneensa niin sanotussa sateenkaariperheessä, jossa hänellä oli vanhempina äitinsä ja tämän naisystävä.
– En usko, että sillä on oman lapseni kasvatukseen vaikutusta, mutta totta kai maailmankatsomukseni on oman perhetaustani takia hyvin vahvasti tasa-arvoa korostava ja erilaisten ihmisten oikeuksia puolustava, Marin sanoi Iltalehden äitienpäivähaastattelussa toukokuussa 2018."
Helsingissä aletaan "arpomaan" koulu- ja päiväkotipaikat:
"Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun
Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä"
Saattaa jokunen perhe miettiä asunnon ostoa Helsingistä tämän uutisen jälkeen.
"Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun
Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä"
Saattaa jokunen perhe miettiä asunnon ostoa Helsingistä tämän uutisen jälkeen.
Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun
Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
Uudessa aluejaossa ei enää yhtä helposti syntyisi sellaisia kiistoja kuin muutama vuosi sitten, kun Meilahden ja Pikku Huopalahden alakoulut haluttiin yhdistää. Kuvassa Pikku Huopalahden ala-asteen koulu. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
Maija Aalto HS
Julkaistu: 8.12. 2:00 , Päivitetty: 8.12. 5:59
HELSINKI aikoo syksyksi 2021 uudistaa tavan, jolla lapsen koulu ja päiväkoti määrätään.
Tarkoituksena olisi taata jokaiselle helsinkiläislapselle päiväkotipaikka läheltä kotia ja suunnitella jo siinä vaiheessa, missä hän todennäköisesti käy esiopetuksen, alakoulun ja yläkoulun.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Koulua ei voisi enää nykyiseen tapaan ennustaa suoraan kotiosoitteesta. Nyt jokaisella Helsingin koululla on oma pieni oppilaaksiottoalueensa. Tulevaisuudessa oppilaat valittaisiin tätä laajemmalta reviiriltä, joka olisi 3–4 koulun ja vielä useamman päiväkodin yhteinen.
Päätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi entistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
”Ajatuksena on hillitä eriarvoistumista ja lisätä tasa-arvoa”, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
VARHAISKASVATUKSEN ja peruskoulutuksen alueiden yhdistämistä käsitellään tammikuussa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Tarkoista alueiden rajoista päätetään keväällä 2020. Pohjana ovat peruspiirit, mutta aivan sellaisenaan niitä ei voida käyttää.
POHJOLAINEN kertoo, että hallinnollista uudistusta on valmisteltu pitkään kolmesta syystä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Ensinnäkin virastot yhdistyivät Helsingissä toimialoiksi, mutta varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja peruskoulun aluejaot toimivat edelleen kaikki hieman eri logiikalla.
Peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen hallinnolliset alueet ovat aivan erilaisia. Oppilaaksioton osalta koulujen puolella jokainen koulu muodostaa oman reviirinsä, eli jokaiselle lapselle on varattu paikka hänelle määritellystä lähikoulusta.
Varhaiskasvatuksessa paikka yritetään löytää läheltä kotoa nykyisinkin, mutta joillain seuduilla on niin ahdasta, että paikkoja on tarjottu pienelle osalle perheistä jopa toiselta puolelta kaupunkia. Näin käy tyypillisesti etenkin tammikuussa, kun melko paljon lapsia aloittaa päiväkodissa, mutta tuskin kukaan lähtee pois sieltä.
Toiseksi taustalla on Pilvi Torstin (sd) ja Laura Rissasen (kok) viimevuotinen aloite lähipäiväkodeista.
”Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat.”
Kolmanneksi tarkoitus olisi siis puuttua eriarvoisuuteen nykyistä voimakkaammin. Oppilaaksiottoa aiotaan sekoittaa niin, että koulut eivät erottuisi toisistaan yhtä paljon kuin nykyisin perheiden sosioekonomisen taustan, kuten vanhempien koulutustason, kannalta. Tai toisaalta sen, miten suuri osa lapsista on vieraskielisiä.
”Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat. Mutta kaikki lapset kouluissamme ovat helsinkiläisiä lapsia, ja kaikilla pitää olla samat oikeudet oppia”, Pohjolainen sanoo.
Helsinki on perinteisesti pyrkinyt torjumaan eriarvoisuutta kouluissa esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahalla. Tämä tarkoittaa sitä, että haastavilla alueilla toimivat koulut saavat hiukan muita enemmän euroja. Tämä keino tutkitusti myös vaikuttaa esimerkiksi hakeutumiseen toiselle asteelle, muttei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Laajasta vanhempien vastustuksesta johtuen Helsinki päätti Meilahden ja Pikku Huopalahden alakoulujen yhdistämisen sijaan siirtää koulujen oppilaaksiottoalueiden rajaa, että oppilasmääriä saatiin tasattua. Kuvassa Meilahden ala-asteen koulu. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
TAMMIKUUSSA poliitikot päättävät siitä, voidaanko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alueet yhdistää.
Sitten alkaa tarkempi määrittely siitä, mitä katua pitkin rajat missäkin vedetään. Peruspiirit ovat pohja, mutta eivät kelpaa ihan sellaisinaan. Tarvitaan siis hienosäätöä.
Esimerkiksi painotetun opetuksen ja kieltenopetuksen kohdalla jakautumista maantieteellisesti riittävän tasaisesti katsotaan vielä laajemmalla alueella eli Helsingin suurpiirien tasolla.
Peruskouluikäisten määrä kasvaa tuhannen oppilaan tahtia vuodessa.
Rajojen vetämistä kutsutaan palveluverkon tarkasteluksi, mutta sanaparilla ei tarkoiteta aivan samaa kuin Helsingissä aiemmin on tarkoitettu.
”Yhtään koulua ei olla lopettamassa. Siihen tämä kyllä vaikuttaa, mihin uusia kouluja rakennetaan”, Pohjolainen sanoo.
Peruskouluikäisten määrä kasvaa edelleen tuhannen oppilaan tahtia vuodessa. Ensi vuonna monet helsinkiläiskoulut tarvitsevatkin lisää tilaa, ja poliittisessa päätöksenteossa on parhaillaan lukuisia tähän liittyviä rakennushankkeita.
PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN helsinkiläisten määrän sen sijaan ennustetaan ensi vuonna pitkästä aikaan kääntyvän laskuun. Tämän ennustetaan vähentävän tungosta päiväkoteihin, vaikka ikäluokasta entistä suurempi osuus halutaankin houkutella varhaiskasvatukseen.
Päiväkodeillakin on suuri korjausvelka, ja kokonaan uusia tiloja tarvitaan esimerkiksi uusille asuinalueille. Päiväkotejakin rakennetaan siis yhä paljon, muttei kerralla yhtä suurta määrää kuin vuonna 2019.
Tilojen siis uskotaan tulevaisuudessa riittävän entistä paremmin, mutta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta on yhä suuri pula. Pohjolainen sanoo, että yliopistojen koulutusmääriä pitäisi edelleen kasvattaa mutta myös ammattilaiset tulisi saada pysymään alalla nykyistä paremmin.
Tampereen yliopiston kanssa ollaan käynnistämässä muuntokoulutusta, jossa lastenhoitajat voisivat pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajiksi. Helsinki haluaisi valtiolta luvan alkaa järjestää ammatillista lastenohjaajan tutkintoa, joka on toinen reitti lastenhoitajaksi lähihoitajan koulutuksen lisäksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Henkilökuntapula on erityisen ankara ruotsinkielisellä puolella. HS:n tietojen mukaan joillekin ruotsinkielisille perheille on jo ehdotettu lapsen siirtymistä suomenkieliselle puolelle. Pohjolainen vahvistaa, että tällaista jouduttiin harkitsemaan jo kesällä, mutta silloin saatiin viime tingassa palkattua lisää henkilökuntaa.
JOS poliittinen päätöksenteko aiheesta etenee suunniteltuun suuntaan ja aikataulussa, uudet alueet voisivat tulla käyttöön syksyllä 2021. Ne vaikuttaisivat lapsiin, jotka tuosta syksystä eteenpäin aloittavat varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Eivät siis lapsiin, jotka jo ovat koulussa.
Toisilla alueilla muutokset olisivat isompia kuin toisilla. Osassa kaupunkia polku päiväkodista peruskouluun on jo nykyisin selkeä, osassa ei.
”Ajatuksena on joustavuus.”
Pohjolainen korostaa, että kyseessä ei ole paluu vanhaan eli esimerkiksi Vuosaaressa ja Puistolassa aiemmin käytössä olleisiin laajennettuihin oppilaaksiottoalueisiin.
”Tässä ei tehdä jäykkiä sääntöjä, vaan ajatuksena on joustavuus”, hän lupaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
KUN oppilaaksiottoalueiden rajoja on siirretty jossain yksittäisessä kaupunginosassa aiemmin, on usein tullut säätöä esimerkiksi sisarusten saamisesta samaan kouluun. Nyt ei pitäisi tulla.
Ylipäätään ajatuksena olisi helpottaa lapsen siirtymistä uuteen niin sanotuissa nivelvaiheissa. Siis esimerkiksi alakoulusta yläkouluun mennessä ja etenkin esiopetuksen ja alkuopetuksen kohdalla. Uudet koulut rakennetaankin nykyisin yhteistyön helpottamiseksi usein samaan pihapiiriin päiväkodin tai esimerkiksi leikkipuiston tai nuorisotalon kanssa.
”Ideaalitapauksessa vanhemmat tietäisivät joka alueella, että tästä päiväkodista mennään tuohon kouluun. Tai että tämä ryhmä menee tästä päiväkodista tuohon kouluun. Lasten omatkin toiveet ja kaverisuhteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon”, Pohjolainen kuvailee.
TÄHÄN tavoitteeseen pääseminen kestää jonkin aikaa, lasten välisen tasa-arvon toteutuminen vielä pitempään. Kauempana tulevaisuudessa on se, että uudella aluejaolla olisi vaikutusta myös muihin palveluihin ja asuntopolitiikkaan.
Mallissa paljon on kiinni rehtoreista ja päiväkotien johtajista, joiden täytyy pitää koossa entistäkin monimutkaisempaa palapeliä. Heidän kanssaan mallia on jo käyty läpi, laajempi kierros henkilökunnalle on tulossa.
JOTTA urakka olisi edes jotenkin mahdollinen, samaan aikaan kehitetään uutta yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Se otetaan ensimmäisenä käyttöön varhaiskasvatuksessa, mutta se laajenee vähitellen myös esi- ja perusopetukseen sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan.
Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
Uudessa aluejaossa ei enää yhtä helposti syntyisi sellaisia kiistoja kuin muutama vuosi sitten, kun Meilahden ja Pikku Huopalahden alakoulut haluttiin yhdistää. Kuvassa Pikku Huopalahden ala-asteen koulu. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
Maija Aalto HS
Julkaistu: 8.12. 2:00 , Päivitetty: 8.12. 5:59
HELSINKI aikoo syksyksi 2021 uudistaa tavan, jolla lapsen koulu ja päiväkoti määrätään.
Tarkoituksena olisi taata jokaiselle helsinkiläislapselle päiväkotipaikka läheltä kotia ja suunnitella jo siinä vaiheessa, missä hän todennäköisesti käy esiopetuksen, alakoulun ja yläkoulun.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Koulua ei voisi enää nykyiseen tapaan ennustaa suoraan kotiosoitteesta. Nyt jokaisella Helsingin koululla on oma pieni oppilaaksiottoalueensa. Tulevaisuudessa oppilaat valittaisiin tätä laajemmalta reviiriltä, joka olisi 3–4 koulun ja vielä useamman päiväkodin yhteinen.
Päätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi entistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
”Ajatuksena on hillitä eriarvoistumista ja lisätä tasa-arvoa”, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
VARHAISKASVATUKSEN ja peruskoulutuksen alueiden yhdistämistä käsitellään tammikuussa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Tarkoista alueiden rajoista päätetään keväällä 2020. Pohjana ovat peruspiirit, mutta aivan sellaisenaan niitä ei voida käyttää.
POHJOLAINEN kertoo, että hallinnollista uudistusta on valmisteltu pitkään kolmesta syystä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Ensinnäkin virastot yhdistyivät Helsingissä toimialoiksi, mutta varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja peruskoulun aluejaot toimivat edelleen kaikki hieman eri logiikalla.
Peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen hallinnolliset alueet ovat aivan erilaisia. Oppilaaksioton osalta koulujen puolella jokainen koulu muodostaa oman reviirinsä, eli jokaiselle lapselle on varattu paikka hänelle määritellystä lähikoulusta.
Varhaiskasvatuksessa paikka yritetään löytää läheltä kotoa nykyisinkin, mutta joillain seuduilla on niin ahdasta, että paikkoja on tarjottu pienelle osalle perheistä jopa toiselta puolelta kaupunkia. Näin käy tyypillisesti etenkin tammikuussa, kun melko paljon lapsia aloittaa päiväkodissa, mutta tuskin kukaan lähtee pois sieltä.
Toiseksi taustalla on Pilvi Torstin (sd) ja Laura Rissasen (kok) viimevuotinen aloite lähipäiväkodeista.
”Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat.”
Kolmanneksi tarkoitus olisi siis puuttua eriarvoisuuteen nykyistä voimakkaammin. Oppilaaksiottoa aiotaan sekoittaa niin, että koulut eivät erottuisi toisistaan yhtä paljon kuin nykyisin perheiden sosioekonomisen taustan, kuten vanhempien koulutustason, kannalta. Tai toisaalta sen, miten suuri osa lapsista on vieraskielisiä.
”Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat. Mutta kaikki lapset kouluissamme ovat helsinkiläisiä lapsia, ja kaikilla pitää olla samat oikeudet oppia”, Pohjolainen sanoo.
Helsinki on perinteisesti pyrkinyt torjumaan eriarvoisuutta kouluissa esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahalla. Tämä tarkoittaa sitä, että haastavilla alueilla toimivat koulut saavat hiukan muita enemmän euroja. Tämä keino tutkitusti myös vaikuttaa esimerkiksi hakeutumiseen toiselle asteelle, muttei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Laajasta vanhempien vastustuksesta johtuen Helsinki päätti Meilahden ja Pikku Huopalahden alakoulujen yhdistämisen sijaan siirtää koulujen oppilaaksiottoalueiden rajaa, että oppilasmääriä saatiin tasattua. Kuvassa Meilahden ala-asteen koulu. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
TAMMIKUUSSA poliitikot päättävät siitä, voidaanko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alueet yhdistää.
Sitten alkaa tarkempi määrittely siitä, mitä katua pitkin rajat missäkin vedetään. Peruspiirit ovat pohja, mutta eivät kelpaa ihan sellaisinaan. Tarvitaan siis hienosäätöä.
Esimerkiksi painotetun opetuksen ja kieltenopetuksen kohdalla jakautumista maantieteellisesti riittävän tasaisesti katsotaan vielä laajemmalla alueella eli Helsingin suurpiirien tasolla.
Peruskouluikäisten määrä kasvaa tuhannen oppilaan tahtia vuodessa.
Rajojen vetämistä kutsutaan palveluverkon tarkasteluksi, mutta sanaparilla ei tarkoiteta aivan samaa kuin Helsingissä aiemmin on tarkoitettu.
”Yhtään koulua ei olla lopettamassa. Siihen tämä kyllä vaikuttaa, mihin uusia kouluja rakennetaan”, Pohjolainen sanoo.
Peruskouluikäisten määrä kasvaa edelleen tuhannen oppilaan tahtia vuodessa. Ensi vuonna monet helsinkiläiskoulut tarvitsevatkin lisää tilaa, ja poliittisessa päätöksenteossa on parhaillaan lukuisia tähän liittyviä rakennushankkeita.
PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN helsinkiläisten määrän sen sijaan ennustetaan ensi vuonna pitkästä aikaan kääntyvän laskuun. Tämän ennustetaan vähentävän tungosta päiväkoteihin, vaikka ikäluokasta entistä suurempi osuus halutaankin houkutella varhaiskasvatukseen.
Päiväkodeillakin on suuri korjausvelka, ja kokonaan uusia tiloja tarvitaan esimerkiksi uusille asuinalueille. Päiväkotejakin rakennetaan siis yhä paljon, muttei kerralla yhtä suurta määrää kuin vuonna 2019.
Tilojen siis uskotaan tulevaisuudessa riittävän entistä paremmin, mutta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta on yhä suuri pula. Pohjolainen sanoo, että yliopistojen koulutusmääriä pitäisi edelleen kasvattaa mutta myös ammattilaiset tulisi saada pysymään alalla nykyistä paremmin.
Tampereen yliopiston kanssa ollaan käynnistämässä muuntokoulutusta, jossa lastenhoitajat voisivat pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajiksi. Helsinki haluaisi valtiolta luvan alkaa järjestää ammatillista lastenohjaajan tutkintoa, joka on toinen reitti lastenhoitajaksi lähihoitajan koulutuksen lisäksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Henkilökuntapula on erityisen ankara ruotsinkielisellä puolella. HS:n tietojen mukaan joillekin ruotsinkielisille perheille on jo ehdotettu lapsen siirtymistä suomenkieliselle puolelle. Pohjolainen vahvistaa, että tällaista jouduttiin harkitsemaan jo kesällä, mutta silloin saatiin viime tingassa palkattua lisää henkilökuntaa.
JOS poliittinen päätöksenteko aiheesta etenee suunniteltuun suuntaan ja aikataulussa, uudet alueet voisivat tulla käyttöön syksyllä 2021. Ne vaikuttaisivat lapsiin, jotka tuosta syksystä eteenpäin aloittavat varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Eivät siis lapsiin, jotka jo ovat koulussa.
Toisilla alueilla muutokset olisivat isompia kuin toisilla. Osassa kaupunkia polku päiväkodista peruskouluun on jo nykyisin selkeä, osassa ei.
”Ajatuksena on joustavuus.”
Pohjolainen korostaa, että kyseessä ei ole paluu vanhaan eli esimerkiksi Vuosaaressa ja Puistolassa aiemmin käytössä olleisiin laajennettuihin oppilaaksiottoalueisiin.
”Tässä ei tehdä jäykkiä sääntöjä, vaan ajatuksena on joustavuus”, hän lupaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
KUN oppilaaksiottoalueiden rajoja on siirretty jossain yksittäisessä kaupunginosassa aiemmin, on usein tullut säätöä esimerkiksi sisarusten saamisesta samaan kouluun. Nyt ei pitäisi tulla.
Ylipäätään ajatuksena olisi helpottaa lapsen siirtymistä uuteen niin sanotuissa nivelvaiheissa. Siis esimerkiksi alakoulusta yläkouluun mennessä ja etenkin esiopetuksen ja alkuopetuksen kohdalla. Uudet koulut rakennetaankin nykyisin yhteistyön helpottamiseksi usein samaan pihapiiriin päiväkodin tai esimerkiksi leikkipuiston tai nuorisotalon kanssa.
”Ideaalitapauksessa vanhemmat tietäisivät joka alueella, että tästä päiväkodista mennään tuohon kouluun. Tai että tämä ryhmä menee tästä päiväkodista tuohon kouluun. Lasten omatkin toiveet ja kaverisuhteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon”, Pohjolainen kuvailee.
TÄHÄN tavoitteeseen pääseminen kestää jonkin aikaa, lasten välisen tasa-arvon toteutuminen vielä pitempään. Kauempana tulevaisuudessa on se, että uudella aluejaolla olisi vaikutusta myös muihin palveluihin ja asuntopolitiikkaan.
Mallissa paljon on kiinni rehtoreista ja päiväkotien johtajista, joiden täytyy pitää koossa entistäkin monimutkaisempaa palapeliä. Heidän kanssaan mallia on jo käyty läpi, laajempi kierros henkilökunnalle on tulossa.
JOTTA urakka olisi edes jotenkin mahdollinen, samaan aikaan kehitetään uutta yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Se otetaan ensimmäisenä käyttöön varhaiskasvatuksessa, mutta se laajenee vähitellen myös esi- ja perusopetukseen sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 416
Lihansyöjä
Tukijäsen
- Liittynyt
- 14.04.2017
- Viestejä
- 91
Nyt on kyllä sairasta touhua.
Sekä valehtelevasta ex-pääministeristä varapuhemies. Onkohan demareilla ja kepulla joku keskinäinen kisa siitä, että kumman kannatus tulee tippumaan yksinumeroiseksi ensimmäisenä.Paatero uudelleen ministeriksi koko tämän Posti-sotkun jälkeen. Upeaa, demarit, upeaa.
Veikkaan että tulee tasuri, ku molemmat on alle 10% tämän tuuhioinnin jälkeen. Onhan tämä koko show ollut ihan käsittämätöntä poliittista pelleilyä ja nyt Paatero takasin ministeriksi...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 861
Näinhän se menee kun halutaan pitää hillotolpista kiinni. Vaikka kannatuksen uhalla.
Onhan tuo jo selvä kaikille että nämä kaverit ovat tuolla viimeistä kertaa. Sipilän pelleilyjen takia vasemmisto pääsi kerrankin valtaan ja varmaan heti alusta tajusivat että ainutkertaista hupia kun kaikki SDP vas, vih pääsevät kilvan kieltämään omakotiasumisen, bensa-autot, liharuuan, teollisuuden, työpaikat... One way trip, nyt pitää lypsää lehmää kun vielä siellä ovat.
Seuraavaksi Jussi onkin vetämässä ohjaksia, mutta ei käy kateeksi ottaa tämä maa haltuun vasemmistopellejen temppuilun jälkeen. Se on nopea paskantaa housuun, mutta paikkojen siistiminen onkin vasta se paskasin juttu. Sääliksi käy seuraavaa hallitusta.
Rinne eduskunnan varapuhemieheksi, Paatero kuntaministeriksi – IS seuraa
Siis hukkasiko demarit Skinnarin ja Kiurun ministerihommat, vai eikö niitä vaan mainittu jos rumba ei osunut näille palleille?
Siis hukkasiko demarit Skinnarin ja Kiurun ministerihommat, vai eikö niitä vaan mainittu jos rumba ei osunut näille palleille?
Sinne meni kepun haikailemat työllisyyden edistämistoimetVeikkaan, että kepulla on varsin tuskallinen lopputaival hallituksessa.
Jos tästä valinnasta jotain hyvää hakee, niin tämän hallituksen taival voi jäädä lyhyeksi. En vain usko, että keskustan kenttä sietää kovinkaan pitkään äärivasemmistolaisen politiikan tekemistä.
Parhaimmillaan keskustalaisten painotusten vaatiminen voi laukaista eri vasemmistopuolueiden välisiä riitoja ja hallitus voi kaatua siihen.
Meni kyllä demarien äänestys niin tasan, että näinköhän demarien sisälläkin muhii riitoja, joita voisi ruokkia.
Mitäpä luulet jos ainut joka sai lähteä ministerin pestistään oli rinne? Paateron ottivat heti takaisin. Saattaa siellä linjat olla vähä auki.
- Liittynyt
- 08.04.2017
- Viestejä
- 1 298
Helsingissä aletaan "arpomaan" koulu- ja päiväkotipaikat:
"Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun
Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä"
Saattaa jokunen perhe miettiä asunnon ostoa Helsingistä tämän uutisen jälkeen.
Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun
Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
Uudessa aluejaossa ei enää yhtä helposti syntyisi sellaisia kiistoja kuin muutama vuosi sitten, kun Meilahden ja Pikku Huopalahden alakoulut haluttiin yhdistää. Kuvassa Pikku Huopalahden ala-asteen koulu. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
Maija Aalto HS
Julkaistu: 8.12. 2:00 , Päivitetty: 8.12. 5:59
HELSINKI aikoo syksyksi 2021 uudistaa tavan, jolla lapsen koulu ja päiväkoti määrätään.
Tarkoituksena olisi taata jokaiselle helsinkiläislapselle päiväkotipaikka läheltä kotia ja suunnitella jo siinä vaiheessa, missä hän todennäköisesti käy esiopetuksen, alakoulun ja yläkoulun.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Koulua ei voisi enää nykyiseen tapaan ennustaa suoraan kotiosoitteesta. Nyt jokaisella Helsingin koululla on oma pieni oppilaaksiottoalueensa. Tulevaisuudessa oppilaat valittaisiin tätä laajemmalta reviiriltä, joka olisi 3–4 koulun ja vielä useamman päiväkodin yhteinen.
Päätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi entistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
”Ajatuksena on hillitä eriarvoistumista ja lisätä tasa-arvoa”, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
VARHAISKASVATUKSEN ja peruskoulutuksen alueiden yhdistämistä käsitellään tammikuussa kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Tarkoista alueiden rajoista päätetään keväällä 2020. Pohjana ovat peruspiirit, mutta aivan sellaisenaan niitä ei voida käyttää.
POHJOLAINEN kertoo, että hallinnollista uudistusta on valmisteltu pitkään kolmesta syystä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Ensinnäkin virastot yhdistyivät Helsingissä toimialoiksi, mutta varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja peruskoulun aluejaot toimivat edelleen kaikki hieman eri logiikalla.
Peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen hallinnolliset alueet ovat aivan erilaisia. Oppilaaksioton osalta koulujen puolella jokainen koulu muodostaa oman reviirinsä, eli jokaiselle lapselle on varattu paikka hänelle määritellystä lähikoulusta.
Varhaiskasvatuksessa paikka yritetään löytää läheltä kotoa nykyisinkin, mutta joillain seuduilla on niin ahdasta, että paikkoja on tarjottu pienelle osalle perheistä jopa toiselta puolelta kaupunkia. Näin käy tyypillisesti etenkin tammikuussa, kun melko paljon lapsia aloittaa päiväkodissa, mutta tuskin kukaan lähtee pois sieltä.
Toiseksi taustalla on Pilvi Torstin (sd) ja Laura Rissasen (kok) viimevuotinen aloite lähipäiväkodeista.
”Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat.”
Kolmanneksi tarkoitus olisi siis puuttua eriarvoisuuteen nykyistä voimakkaammin. Oppilaaksiottoa aiotaan sekoittaa niin, että koulut eivät erottuisi toisistaan yhtä paljon kuin nykyisin perheiden sosioekonomisen taustan, kuten vanhempien koulutustason, kannalta. Tai toisaalta sen, miten suuri osa lapsista on vieraskielisiä.
”Tätä muutosta varmaan jotkut vastustavat. Mutta kaikki lapset kouluissamme ovat helsinkiläisiä lapsia, ja kaikilla pitää olla samat oikeudet oppia”, Pohjolainen sanoo.
Helsinki on perinteisesti pyrkinyt torjumaan eriarvoisuutta kouluissa esimerkiksi positiivisen diskriminaation määrärahalla. Tämä tarkoittaa sitä, että haastavilla alueilla toimivat koulut saavat hiukan muita enemmän euroja. Tämä keino tutkitusti myös vaikuttaa esimerkiksi hakeutumiseen toiselle asteelle, muttei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Laajasta vanhempien vastustuksesta johtuen Helsinki päätti Meilahden ja Pikku Huopalahden alakoulujen yhdistämisen sijaan siirtää koulujen oppilaaksiottoalueiden rajaa, että oppilasmääriä saatiin tasattua. Kuvassa Meilahden ala-asteen koulu. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS)
TAMMIKUUSSA poliitikot päättävät siitä, voidaanko varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alueet yhdistää.
Sitten alkaa tarkempi määrittely siitä, mitä katua pitkin rajat missäkin vedetään. Peruspiirit ovat pohja, mutta eivät kelpaa ihan sellaisinaan. Tarvitaan siis hienosäätöä.
Esimerkiksi painotetun opetuksen ja kieltenopetuksen kohdalla jakautumista maantieteellisesti riittävän tasaisesti katsotaan vielä laajemmalla alueella eli Helsingin suurpiirien tasolla.
Peruskouluikäisten määrä kasvaa tuhannen oppilaan tahtia vuodessa.
Rajojen vetämistä kutsutaan palveluverkon tarkasteluksi, mutta sanaparilla ei tarkoiteta aivan samaa kuin Helsingissä aiemmin on tarkoitettu.
”Yhtään koulua ei olla lopettamassa. Siihen tämä kyllä vaikuttaa, mihin uusia kouluja rakennetaan”, Pohjolainen sanoo.
Peruskouluikäisten määrä kasvaa edelleen tuhannen oppilaan tahtia vuodessa. Ensi vuonna monet helsinkiläiskoulut tarvitsevatkin lisää tilaa, ja poliittisessa päätöksenteossa on parhaillaan lukuisia tähän liittyviä rakennushankkeita.
PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN helsinkiläisten määrän sen sijaan ennustetaan ensi vuonna pitkästä aikaan kääntyvän laskuun. Tämän ennustetaan vähentävän tungosta päiväkoteihin, vaikka ikäluokasta entistä suurempi osuus halutaankin houkutella varhaiskasvatukseen.
Päiväkodeillakin on suuri korjausvelka, ja kokonaan uusia tiloja tarvitaan esimerkiksi uusille asuinalueille. Päiväkotejakin rakennetaan siis yhä paljon, muttei kerralla yhtä suurta määrää kuin vuonna 2019.
Tilojen siis uskotaan tulevaisuudessa riittävän entistä paremmin, mutta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta on yhä suuri pula. Pohjolainen sanoo, että yliopistojen koulutusmääriä pitäisi edelleen kasvattaa mutta myös ammattilaiset tulisi saada pysymään alalla nykyistä paremmin.
Tampereen yliopiston kanssa ollaan käynnistämässä muuntokoulutusta, jossa lastenhoitajat voisivat pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajiksi. Helsinki haluaisi valtiolta luvan alkaa järjestää ammatillista lastenohjaajan tutkintoa, joka on toinen reitti lastenhoitajaksi lähihoitajan koulutuksen lisäksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Henkilökuntapula on erityisen ankara ruotsinkielisellä puolella. HS:n tietojen mukaan joillekin ruotsinkielisille perheille on jo ehdotettu lapsen siirtymistä suomenkieliselle puolelle. Pohjolainen vahvistaa, että tällaista jouduttiin harkitsemaan jo kesällä, mutta silloin saatiin viime tingassa palkattua lisää henkilökuntaa.
JOS poliittinen päätöksenteko aiheesta etenee suunniteltuun suuntaan ja aikataulussa, uudet alueet voisivat tulla käyttöön syksyllä 2021. Ne vaikuttaisivat lapsiin, jotka tuosta syksystä eteenpäin aloittavat varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Eivät siis lapsiin, jotka jo ovat koulussa.
Toisilla alueilla muutokset olisivat isompia kuin toisilla. Osassa kaupunkia polku päiväkodista peruskouluun on jo nykyisin selkeä, osassa ei.
”Ajatuksena on joustavuus.”
Pohjolainen korostaa, että kyseessä ei ole paluu vanhaan eli esimerkiksi Vuosaaressa ja Puistolassa aiemmin käytössä olleisiin laajennettuihin oppilaaksiottoalueisiin.
”Tässä ei tehdä jäykkiä sääntöjä, vaan ajatuksena on joustavuus”, hän lupaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
KUN oppilaaksiottoalueiden rajoja on siirretty jossain yksittäisessä kaupunginosassa aiemmin, on usein tullut säätöä esimerkiksi sisarusten saamisesta samaan kouluun. Nyt ei pitäisi tulla.
Ylipäätään ajatuksena olisi helpottaa lapsen siirtymistä uuteen niin sanotuissa nivelvaiheissa. Siis esimerkiksi alakoulusta yläkouluun mennessä ja etenkin esiopetuksen ja alkuopetuksen kohdalla. Uudet koulut rakennetaankin nykyisin yhteistyön helpottamiseksi usein samaan pihapiiriin päiväkodin tai esimerkiksi leikkipuiston tai nuorisotalon kanssa.
”Ideaalitapauksessa vanhemmat tietäisivät joka alueella, että tästä päiväkodista mennään tuohon kouluun. Tai että tämä ryhmä menee tästä päiväkodista tuohon kouluun. Lasten omatkin toiveet ja kaverisuhteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon”, Pohjolainen kuvailee.
TÄHÄN tavoitteeseen pääseminen kestää jonkin aikaa, lasten välisen tasa-arvon toteutuminen vielä pitempään. Kauempana tulevaisuudessa on se, että uudella aluejaolla olisi vaikutusta myös muihin palveluihin ja asuntopolitiikkaan.
Mallissa paljon on kiinni rehtoreista ja päiväkotien johtajista, joiden täytyy pitää koossa entistäkin monimutkaisempaa palapeliä. Heidän kanssaan mallia on jo käyty läpi, laajempi kierros henkilökunnalle on tulossa.
JOTTA urakka olisi edes jotenkin mahdollinen, samaan aikaan kehitetään uutta yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Se otetaan ensimmäisenä käyttöön varhaiskasvatuksessa, mutta se laajenee vähitellen myös esi- ja perusopetukseen sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan.
Tämähän vain johtaa siihen että hyvätuloiset lapsiperheet muuttaa entistä kauemmas ongelma-aluesta. Pikkuhiljaa saadaan kokonaisia kaupunginosia ongelmalähiöiksi.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 11 857
Valitettavasti ihmisten poliittinen muisti on yleensä n 1.5 vuotta ja seuraaviin vaaleihin on aikaa n. 3.5 vuotta
Tarviiko sitä päättää todetakseen, että takit kääntyilee nyt sekä keskustalla että SDP:llä niin että savu nousee?
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 8 903
Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita
Kova paikka monelle varmasti täällä. Mutta ehkäpä tämä auttaa Suomeakin huomaamaan mikä vuosituhat on menossa. Hyväveli verkostojen aikakin alkaa pikkuhiljaa olla ohi?
Kova paikka monelle varmasti täällä. Mutta ehkäpä tämä auttaa Suomeakin huomaamaan mikä vuosituhat on menossa. Hyväveli verkostojen aikakin alkaa pikkuhiljaa olla ohi?
- Liittynyt
- 13.02.2019
- Viestejä
- 328
Pari viikkoa.
Jep, 2000 luvulla oleellista on vain identiteettiryhmä.Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita
Kova paikka monelle varmasti täällä. Mutta ehkäpä tämä auttaa Suomeakin huomaamaan mikä vuosituhat on menossa.
Tilalle tulee hyväsisko verkostoja?Hyväveli verkostojen aikakin alkaa pikkuhiljaa olla ohi?
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 7 583
Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita
Kova paikka monelle varmasti täällä. Mutta ehkäpä tämä auttaa Suomeakin huomaamaan mikä vuosituhat on menossa. Hyväveli verkostojen aikakin alkaa pikkuhiljaa olla ohi?
Tulee vielä kova paikka monelle tässä maassa, kun pätevien tilalle valitaan sopivat.
ps. Ovatko yli 35-vuotiaat liian ryppysiä, vai miksi he eivät kelpaa johtotehtäviin?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 3 211
Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita
Kova paikka monelle varmasti täällä. Mutta ehkäpä tämä auttaa Suomeakin huomaamaan mikä vuosituhat on menossa. Hyväveli verkostojen aikakin alkaa pikkuhiljaa olla ohi?
Vaikka suhtaudun skeptisesti johtoryhmään jossa on noin paljon naisia (kokemuksesta), niin on tässä tosiaan se positiivista että tuskin hirvimetsän jälkeen saunassa viskipöperöissä tehdään niin montaa
hyväveli päätöstä teollisuuden johtoportaan/muun eturyhmän edustajien kanssa kuin mitä tapahtuisi 60v. äijävetoisella vastaavalla kokoonpanolla. Liika tunteiden pohjalta veto vs. rationaalinen ajattelu joka joskus johtaa vähän karumpiinkin päätöksiin (mutta sillä hetkellä oikeisiin), taas sitten hirvittää. Joo tiedän, on stereotypista ajattelua, mutta perustuu silti tieteeseen ja miesten ja naisten ajattelun (aivotoiminnan) erilaisuuteen.
Tutkitaan kuitenkin ensin ja hutkitaan vasta tutkinnan jälkeen.
Mitä nyt noita tampereen kaupunginvaltuuston videoita on tullut katsottua niin ainakin siellä marin vaikuttaa olevan lähes ainut täyspäinen muihin verrattuna.
Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita
Kova paikka monelle varmasti täällä. Mutta ehkäpä tämä auttaa Suomeakin huomaamaan mikä vuosituhat on menossa. Hyväveli verkostojen aikakin alkaa pikkuhiljaa olla ohi?
Sukupuoli ei ole ongelma ainakaan itselleni, joskin olisi se mukava, että joku lehti löytäisi tästä nyt kritisoitavaa samoin, kun silloin kun asia on toisinpäin. Ikärakenne ja taustat sen sijaan on. Idealistisia nuoria poliittisia broilereita, joilla esim. yrityselämästä kokemus täysi nolla ja mukana ei ketään kokemusta omaavaa, joka pistäisi hanttiin, koska RKP suostuu mihin vaan kunhan ruotsia saadaan valtaväestölle pakkosyötettyä.
- Liittynyt
- 14.05.2017
- Viestejä
- 5 914
Nyt on muotia valita alle 35 vuotiaita johtajia.
- Liittynyt
- 22.12.2016
- Viestejä
- 19 795
Kyllä tässä Jussi Halla-Aho tulee nauramaan matkalla pankkiin, kun seuraavassa gallupissa jälleen lyödään uudet ennätykset tiskiin.Kova paikka monelle varmasti täällä. Mutta ehkäpä tämä auttaa Suomeakin huomaamaan mikä vuosituhat on menossa. Hyväveli verkostojen aikakin alkaa pikkuhiljaa olla ohi?
Ja niin nauran minäkin.
Sitä saatte mitä tilaatte.
PS. Tämä vuosituhat on siis miehiä sortava vuosituhat? No siltähän se kyllä vaikuttaa.
PS2. Ja mitä noihin "verkostoihin" tulee, niin sanoisin, että esim. Postin lakosta olisi selvitty helpommalla mikäli tosiaan vanhat äijät olisi olleet hommaa sopimassa. Nyt erityisesti naisoletetut valtakunnansovittelija Piekkala ja ministeri Paatero loistivat saamattomuudellaan. Ei se ole mikään huono asia, että miehet voivat "verkostoitua" ja bondautua keskenään. Naisten kanssa ei samalla tavalla voi. Enkä usko, että naiset voivat edes keskenäänkään sillä tavalla bondautua yli rajojen. Joukkuepelaaminen on miesten geneettinen ominaisuus (liittyen esim. metsästykseen, rakentamiseen ja sotimiseen). Naisilla se ei ole niin keskiössä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 1 117
Yle: Sanna Marin: "En ole ikinä ajatellut ikääni tai sukupuoltani"
Miksi hän päästelee suustaan tuollaisia väitteitä? Mikä on tuollaisten kommenttien tarkoitus? Nostaa poliittista uskottavuutta jollekin aivan uudelle tasolle? Tuollaiset väitteethän ovat aivan arkijärjen vastaista sanahelinää.
Jostain syystä aina kun vasemmistolainen poliitikko aukaisee suunsa, sieltä tulee ulos jotain jonka totuusarvon voi aina hiukan kyseenalaistaa. Mikähän siihen on syynä? Ovatko ne kannattajat aivan täysin sokeita tuollaiselle toiminnalle? = Valehtelu heille kannattaa aina ja joka tilanteessa, tai on oikeammin jopa ehdottoman välttämätöntä?
"On se tuo Sanna aivan mahtava ihminen, ei mieti ollenkaan omaa sukupuoltaan... aivan ihqua..."
Jostain syystä luulen taas jälleen kerran vain kuulleeni yhden valheen lisää. Mutta minä olenkin vain "inhottava oikeistolais-konservatiivinen-setämies", joten väliäkö sillä...
T -.-
Miksi hän päästelee suustaan tuollaisia väitteitä? Mikä on tuollaisten kommenttien tarkoitus? Nostaa poliittista uskottavuutta jollekin aivan uudelle tasolle? Tuollaiset väitteethän ovat aivan arkijärjen vastaista sanahelinää.
Jostain syystä aina kun vasemmistolainen poliitikko aukaisee suunsa, sieltä tulee ulos jotain jonka totuusarvon voi aina hiukan kyseenalaistaa. Mikähän siihen on syynä? Ovatko ne kannattajat aivan täysin sokeita tuollaiselle toiminnalle? = Valehtelu heille kannattaa aina ja joka tilanteessa, tai on oikeammin jopa ehdottoman välttämätöntä?
"On se tuo Sanna aivan mahtava ihminen, ei mieti ollenkaan omaa sukupuoltaan... aivan ihqua..."
Jostain syystä luulen taas jälleen kerran vain kuulleeni yhden valheen lisää. Mutta minä olenkin vain "inhottava oikeistolais-konservatiivinen-setämies", joten väliäkö sillä...
T -.-
- Liittynyt
- 22.12.2016
- Viestejä
- 19 795
Mä uskon, että tässä käy loppupelissä vähän samalla tavalla kuin USA:n Valkoisessa talossa: "Apumiehet" huolehtii siitä, ettei valtaapitävät pääse tekemään liian pahaa vahinkoa. Siis apuMIEHET.
Ministereiden tehtäväksi jää höpötellä liirumlaarumia julkisissa esiintymisissä, ja oikean työn tekee virkaMIEHET kulisseissa.
Olipas virkistävää sanoa toikin ääneen.
Ministereiden tehtäväksi jää höpötellä liirumlaarumia julkisissa esiintymisissä, ja oikean työn tekee virkaMIEHET kulisseissa.
Olipas virkistävää sanoa toikin ääneen.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 708
Hesarin ja muiden paskamedioiden artikkeleista huolimatta mitään muuta ei ole tapahtunut kuin vasemmistohallituksen kaatuminen ja Rinteen vaihtuminen Mariniin.
En vasemmistopoliitikolta odota muuta kuin vahinkoa, mutta kuinka suurta on toinen kysymys. En Marinin tulevaa toimintaa pääministerinä lähtisi ainakaan vielä lyömään lukkoon hänen populisminsa perusteella. Katsotaan ensin mitä tapahtuu. Jos Marin lähtee Ohisalo-linjalle eli jo valmiiksi äärimmilleen radikalisoitunut vasemmisto jatkaan radikalisoitumista entisestään niin sitten todennäköisesti Kokoomus alkaa siirtymään oikealle, Persut jatkavat pisteidensä keräämistä ja voi olla että seuraavissa vaaleissa, joita tuskin tarvitsee odotella 3.5v, hallituksessa on pelkästään Persut ja Kokoomus. Ehkä vielä kristillisdemokraatit lyömässä kumileimasinta.
En vasemmistopoliitikolta odota muuta kuin vahinkoa, mutta kuinka suurta on toinen kysymys. En Marinin tulevaa toimintaa pääministerinä lähtisi ainakaan vielä lyömään lukkoon hänen populisminsa perusteella. Katsotaan ensin mitä tapahtuu. Jos Marin lähtee Ohisalo-linjalle eli jo valmiiksi äärimmilleen radikalisoitunut vasemmisto jatkaan radikalisoitumista entisestään niin sitten todennäköisesti Kokoomus alkaa siirtymään oikealle, Persut jatkavat pisteidensä keräämistä ja voi olla että seuraavissa vaaleissa, joita tuskin tarvitsee odotella 3.5v, hallituksessa on pelkästään Persut ja Kokoomus. Ehkä vielä kristillisdemokraatit lyömässä kumileimasinta.
Kannattaa varmaan journalistien sijaan kysyä SDP:ltä joka ei vieläkään ole suostunut myöntämään valeita ja kantamaan vastuuta teoistaan. Rinne on varma valehtelija, mutta Paaterosta ei voi tietää.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 2 031
Noh hän on valmistunut Hallintotieteiden Kandidaatiksi vuonna 2012. Ihan normaalia on että Maisteriksi luetaan sitten hieman myöhemmin. Moni jättää jo ihan tuohon Kandiin opinnot.
Se on aivan yhdentekevää onko saanut paperinsa muutaman vuoden jälkeen tai ennen kuin "normaalia" tahtia. Mutta aika pelottavaa on, että kokemusta oikeasta työelämästä on seitinohut siivu ja käytännössä suoraan pääministeriksi. Pääministerillä on myös suuri ulkopoliittinen vastuu, sinne vaan vanhojen setämiehien tätien klubeihin maskotiksi keikkumaan
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 978
Jos tuo menisi läpi, johon en kyllä usko, niin aivan varmasti siitä jätettäisiin pois tietyt koulut jotka sattuvat olemaan juuri siellä "paremmalla" alueella.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 852
Meinaatko ettei vihervasemmisto tekisi järjenvastaisia päätöksiä ideologisista syistä? Kokoomushan varmasti kannattaa tuota, jotta saadaan yksityiskoulut.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 708
Kieltämättä raiskaajien, terroristien, pedofiilien yms. rikollisten ja turvapaikkajärjestelmää kusettavien roistojen kritiikitön pumppaaminen Suomeen oli paska temppu, mutta jos Rinteen tai Marinin hallitus olisi aloittanut 2015 niin eiköhän vahingot olisi olleet vähintään moninkertaisia.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 330
Pointsit Marinille.
T: Yhteiskuntatieteiden yo. kirjoilla vuodesta 2004. (Valmistuminen arviolta syksy 2020, jos töiltä malttaa hakea kandin paperit ja kirjoittaa gradun loppuun)
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 9 894
Suomi oliis paljon parempi paikka. Pakolaisten kutsuminen omaan kotiin kun ei ollut ainoa virhe. Eikä sitä edeltävät Stubbin ja Kataisenkaan hallitukset olleet hyvä vai oletko eri mieltä? Ei Rinteen hallituskaan kovin hyvä ollut, mutta parempi kuin nuo mainitut edeltäjät. Toivotaan että Marinin hallituksesta tulee vielä parempi eikä hyväveli sipilöintejä tehdä.
- Liittynyt
- 13.12.2016
- Viestejä
- 302
Mielenkiintoista muuten, että vaikka Sipilän hallituksen ehkä vihatuimmat ja eniten vastustusta saaneet päätökset eli aktiivimalli ja koulutuspuolen kululeikkaukset on molemmat nyt kumottu, niin niistäkään ei ole kuulunut kiitosta. Ja kiky kuvioita puretaan kovaa vauhtia (kikysopimus on kyllä yksi syy siihen miksi tuo työehtoneuvottelutilanne on nyt niin vaikea). Nyt virsi on vaihtunut siihen että SDP hallituksessa vie Suomen perikatoon.
Onko nyt niin että kansa ei ole tyytyväinen mihinkään vai mistä johtuu?
Suomessa on jo yksityiskoulut halukkaille.Meinaatko ettei vihervasemmisto tekisi järjenvastaisia päätöksiä ideologisista syistä? Kokoomushan varmasti kannattaa tuota, jotta saadaan yksityiskoulut.
Uutiset
-
io-tech toivottaa turvallista vuodenvaihdetta ja parempaa vuotta 2025 kaikille!
31.12.2024 18:49
-
LG esitteli UltraGear GX9 -sarjan OLED-pelinäyttöuutuuksia ennen CES-messuja
31.12.2024 18:14
-
Uusia huhuja OnePlussan taittuvanäyttöisestä Open 2 -älypuhelimesta
31.12.2024 17:25
-
MediaTek julkaisi uuden Dimensity 8400 -järjestelmäpiirin ylempään keskiluokkaan
30.12.2024 22:03
-
Samsungin ohutrakenteisesta Galaxy S25 Slim -älypuhelimesta vuodettiin teknisiä ominaisuuksia
30.12.2024 20:50
Uutisia lyhyesti
-
Pulse Pro on ensimmäinen Android 15 -päivityksen saava HMD-puhelin- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
GeForce RTX 5080:n väitetty hinta vuoti tubettajalle Australiassa- Kaotik
- Vastauksia: 239
-
-
Vuoto: OnePlus Watch 3 saa pyöritettävän kruunupainikkeen ja EKG-tuen
- Kaotik
- Vastauksia: 1
-
Taittuvanäyttöinen OnePlus Open 2 saatetaan nähdä vasta odotettua myöhemmin
- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
