THL:llä menossa tiedotustilaisuus parhaillaan. Aika perinteinen Suomalainen kaava "eihän se kivaa oo", "euroopassa saa hyvää hoitoa".
Eli Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, päivitetyt tiedot koronavirustilanteesta 13.2.2020, Paikalla ovat THL:n johtaja Mika Salminen ja ylilääkäri Taneli Puumalainen.
1.
virhe: THL:
"uuden koronaviruksen (COVID-19) tilanne".
Virus on SARS-CoV-2,
tauti on COVID-19.
2. THL:
"Uusien varmistettujen tapausten suuri nousu EI johdu nopeasti uusista tartuntatapauksista, vaan laskentatavan muutoksista."
Tämä on toki totta, mutta THL ei kerro, eikä ota huomioon, että aikaisempi tartuntatapauksien LASKU (alkaen 8.2.) johtui juuri aikaisemmat laskentatavan muutoksesta. Eli. 8.2. oireettomat tartunnan saaneet alettiin laskea "epäiltyihin tartuntoihin" eikä "varmistuneisiin tartuntoihin". Tästä alkoi merkittävä "varmistuneiden tartuntojen lasku".
NYT, WHO:n tietojen mukaan, johon THL viittaa, Kiina on alkanut laskea myös CT/röntgen-kuvilla diagnosoidut (oletetusti oireelliset tapaukset, koska oireettomien suhteen ei ole tehty laskentatavan muutosta 8.2. jälkeen) varmistettuihin tartuntoihin.
Miksi Kiina on tehnyt näin? Tässäkin säikeessä on jo raportoitu se, mitä THL ole liputtanut sitä, mitä moni muu ulkomainen asiantuntijataho on kertonut, että Kiinan RT-PCR-testauskapasiteetti asettaa katon päivittäisten varmistettujen tartuntojen lisämäärälle.
Toinen syy on, että Kiinan käyttämä NAT RT-PCR tekniikka antaa virheellisesti kielteisen tuloksetn tartunnasta 50%-70% tapauksista, joissa tartunta on oikeasti tapahtunut. Eli CR/Röntgen-kuvaus oireellisille potilaille auttaa varmistamaan diagnoosin, koska jo useamman kiinalaisen tutkimuspaperin mukaan kuvauksella voidaan hyvin suurella varmuudella varmistaa COVID-19 -taudin tartunta, vaikka SARS-CoV-2 -virustestin tulos olisi negatiivinen.
Tätä kaikkea THL ei kertonut.
3. THL:
"Laskentatavan muutos epidemian aikana ei ole tavatonta."
Tämä pitää paikkansa, mm. CDC muutti SARS 2003 epidemian aikana tapausluokitusta. Näille on usein järkevä epidemologinen peruste ja tarkoituksena on pyrkiä tarkemmiin seuraamaan epidemian/oireiden kehittymistä.
Lähde:
Revised U.S. Surveillance Case Definition for Severe Acute Respiratory Syndrome (SARS) and Update on SARS Cases --- United States and Worldwide, December 2003
4. THL:
"Euroopan tartuntatapauksissa tartuntareitit on pystytty seuraamaan/selvittämään [ns. contact tracing]."
Tämäkin pitää paikkansa, mutta kuten viestissä
#2010 todettiin, Los Alamosin tutkijat ovat osoittaneet, että tartuntareittisen selvitys ja tartuntapotilaan eristäminen eivät todennäköisesti ole riittäviä menetelmiä epidemian leviämisen estämiseen, mikäli paikallisia tartuntaryppäitä syntyy.
5. THL:
"Kaksi vaihtoehtoa jatkolle, molempiin varaudutaan"
" 1. Nykyinen tavoite: Epidemia saadaan sammumaan (tartuntaseurannalla katkaisemalla tartuntaketju ja saamalla tarttuneet sairaalahoitoon). Tärkeää, että ihmiset tietävät, että riski on "matkailu tarttuneella Manner-Kiinan alueella" ja "jos tulee oireita, hakautuu hoitoon"
2. On mahdollista, että 1. ei riitä. Jos epidemiä leviää muihin maihin/Suomeen, niin terveydenhuoltojärjestelmä on varautunut hoitamaan vakavasti sairastuneita. Suomen terveydenhuolto on pystynyt hoitamaan aieimpia laajoja epidemioita (H1N1). Mikäli näin käy, niin kaikkia sairastuneita ei pystytä eristämään."
6.
Mitä tiedetään epidemiasta:
" - Leviää pääosin lähikontaktissa ja pisaratartuntana
- Taudinkuvasta näkyvissä vain jäävuoren huippu, eli vain vairaalaan päätyneet, mikä vääristää kuvaa sairaudesta
- Oireettomien ja vähäoireisten määrää ei tiedetä
- Hyvä käsi- ja aivastushygienia voi hidastaa leviämistä
- Vähäoireisten kotihoito rajoittaa epidemiaa
- Tauti näyttäytyy todennäköisesti vakavampana kuin se todellisuudessa on"
Kysymykset ja vastaukset
K: Vaikuttiko viimeisin tapausmäärän muutos THL:n varautumiseen?
V: Ei vaikuttanut. Absoluuttinen määrä ei kerro kaikkea. Trendiä seurataan. Viimeisin tapausluokittelu ei muuttanut THL:n reagointia.
K: Lomakaudet lähestyvät,
miten suomalaisten matkailijoiden
tulee varautua?
V: Epidemia rajoittuu Manner-Kiinaan, muualla yksittäistapauksia ja lyhyitä tartuntaketjuja. Tilanne todennäköisesti ei lyhyellä aikavälillä muutu
. Yksittäisen ihmisen riski sairastua on äärimmäisen pieni Manner-Kiinan ulkopuolella.
K: Mitä tiedetään
itämisajasta? Voiko esim. samalla lennolla oireeton tartuttaa muita?
V:
Keskimäärin 5 päivää, 12 pv kaiken kaikkiaan. Yhdessä raportissa mainittu jopa
24 päivää. Jälkimmäinen voi johtua
kahdesta altistumisesta, eli
todennäköisesti nämä tapaukset
eivät ole
tilastollisesti merkitseviä.
V:
Oireettomana tartuttamiseen ei liity
merkittävää riskiä
Tuohon vastaukseen on pakko puuttua. Hong Kongin putkiston kautta (epäillysti) levinnyt tartunta, ja engelsmannin hiihtokylässä levittämät oireettomat tartunnat antavat kyllä ymmärtää, että leviäminen VOI tapahtua muutenkin kuin lähikontaktissa/pisaratartunnalla JA oireettomana tartuttmiseen liittyy riski, jonka suuruutta emme voi vielä kvantifioida, minkä takia lääketieteellinen varovaisusperiaate toteaa, että asiaan pitää suhtautua vakavasti. Tuo oli mielestäni aavistuksen liian "tyynnyttelevä" lausunto. Tiedän, että on tylsää/vaikeaa sanoa "emme tiedä", mutta ei totuttaa munnellakaan saisi.
Lähde:
Coronavirus Cases Seemed to Be Leveling Off. Not Anymore.
Lähde:
A Store, a Chalet, an Unsealed Pipe: Coronavirus Hot Spots Flare Far From Wuhan
K: Miten terveydenhuolto on varautunut epidemian leviämiseen?
V: Suomessa hajautettu järjestelmä, varautumista tehty jo 20 vuotta. Taso on erittäin hyvä.
K: Miten viruksen tartuntatesti tehdään?
V: Nukleiinihappomonistustekniikka, käänteis-PCR [RT-PCR]. [Aikaisemmin kertoi, että testin tekeminen kestää tunteja, eli vahvistaisi käsityksen, ettei ole pika-PCR]
K: Onko
viruksesta selvinnyt lisää?
V:
Yhdestä lähteestä lähtenyt,
eläinperäinen tartunta.
K: Paljonko tapauksia voidaan odottaa lisää?
V: Riskiä pitäisi katsoa kolmella eri tavalla: 1) Epidemian leviäminen Kiinan ulkopuolelle, tästä on vaikea sanoa vielä mitään. 2) Mikä on yksittäisen [suomalaisen] ihmisen tartuntariski: tyypillisissä suomalaisissa lomakohteissa äärimmäisen pieni. 3) Kansainvälinen liikkuvuuden väheneminen on vaikuttanut tarttuvuuteen,
kannattaa tarkkailla ulkoministeriön matkustussuosituksia
K: Kuinka epidemia tulee kehittymään (Kiinassa)?
V: Ennustaminen on vaikea, etenkin kun raportointikäytäntö muuttui,
tuskin tilanne tulee
poistumaan"horisontista"
viikkojen tai
edes kuukausien aikana.
K:
Ovatko Kiinan tiedot luotettavia ja riittäviä?
V:
Kiinan viranomaiset tekevät
parhaansa, tilanne on vaikea, ja kertovat sen ulkomaille.
Tietoihin on ehkä [länsimaissa]
suhtauduttu ylikriittisestikin. Oliko
raportoinnin alussa
viivettä, sitä voi
kysyä WHO:lta
V: Laskenta- ja diagnosointitavan muutoksista: hengitystiekuvien pohjalta tehdyt diagnoosit ovat epäspesifisiä, ja niillä varmasti löydetään muitakin hengitystieinfektioita, kuin tätä koronavirusta, eli kaikki lasketut tapaukset tuskin ovat koronavirustartuntoja [tämä siis viittaus Kiinan lukuihin]
V: WHO on uudessa laskennassaan luokitellut nämä uudet [Kiinan] diagnosoidut tapaukset luokkaan "epäillyt tapaukset".
Mielestäni ihan asiallinen tilaisuus ja hyviä pointteja THL:ltä, joskaan mitään varsinaisesti uutta ei selvinnyt ja osa vastauksista perustuu mielestäni jo ns. "vanhaan tietoon", sen perusteella mitä saa ulkomaisista varmistetuista lähteistä ja tutkimuspapereista lukea. Toimittajat eivät oikein osanneet kysyä oleellisia kysymyksiä omasta mielestäni (sairastumistodennäköisyys, tehohoidon tarve riskipopulaatiossa, alueelliset tehohoiden kapasiteet, mitkä suojautumiskeinot esim. riskipaikoissa auttavat käsihygienian lisäksi, mitä tiedämme taudin leviämisnopeudesta ja kriittistä hoitoa tarvitsevista Kiinan ulkopuolella, jne).
Itse haluan vielä todeta, että ihmisten tulisi ymmärtää, että se, että on titteli tai asema, ei tarkoita, että olisi automaattisesti tehtäviensä tasalla tai faktuaalisesti oikeassa. THL:n tehtävä on julkisena viranomaisena ensisijaisesti seurata (WHO:n dataa), tiedottaa JA pitää väestö rauhallisena, ja estää paniikkeja ja ylireagointeja. Tämän he myös tekivät tiedotustilaisuudesa ja THL:n positio vastasi hyvin WHO:n linjauksia.
Mieleeni tulee kuitenkin esim. vuoden 2004 tsunami, josta Suomen viranomaiset olivat päiviä aivan kahvilla ja tiedottivat täysin virheellisiä ja jopa vaarallista tietoja, vaikka netistä ja paikalla olevilta suomalaisilta sai parempaa, tarkempaa ja monipuolisempaa tilannekuvaa. Tästä joukolle suomalaisia myönnettiin tiedonjulkistamispalkinto, koska he tekivät työn, jossa viranomaiset epäonnistuivat täysin.
Eli vaikka trolleihin, huhuihin ja kaikkeen nettiroskaan kannattaa suhtautua varauksella, niin myös virkatyötä tekevien viranomaisten tiedottamisen suhteen saa ja toisinaan kannattaakin olla kriittinen. Sitä työtä tekevät täysin normaalit ihmiset, eivätkä mitkään erehtymättömät yli-ihmiset.
En siis halua kritisoida THL:ää (noita paria ym. kohtaa lukuunottamatta), vaan muistuttaa, että ovat vain ihmisiä ja toimivat yhtä epävarman tiedon varassa, kuin me kaikki muutkin. Kaikkea kriittistä ajattelua ei kannata ulkoistaa, ellei ole täysin varma, että ulkoistettu taho on poikkeuksellisen taitava, virheetön, ajan tasalla ja totuudenmukainen.
www.is.fi
