Kommentti: PC ei kuole koskaan

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Tuo monipuolisuus on mikä tekee sen, että pc ei kuole koskaan. Tietysti sitä puhuu vain omasta puolesta, mutta kyllä se on ylivoimainen etu, että voi tehdä lähes kaiken samalla laitteella. Järkevämpi investoidakin kunnolla yhteen laitteeseen kuin puoleen tusinaan erilaisia. Ainoastaan laitteen liikuteltavuus ei puhu pc:n puolesta, mutta kun puhelimet tulleet kelvollisiksi moniin asioihin siitä liikutettavuudesta tinkimättä, niin alkaa olla läppärikin jo vähemmällä käytöllä, joka aikaisemmin se yleislaite, joilla hoidettiin kaikki. Kunnollinen pc ja älypuhelin, niin ei paljon muuta tarvita.
Mobiililaitteissa vaan tietyt käyttöä haittaavat ongelmat eivät tunnu ikinä korjaantuvan. Esim. jos Android-puhelimella/tabletilla avaa pilvestä (onedrive, seafile, syncthing jne) keepass-tiedostoja, jostain syystä esim. mime-assosiaatiota ei saa mitenkään tallennettua vaan joka kerta joutuu hakemaan sen keepass-clientin kymmenien ohjelmien joukosta, kun vaikkapa Windowseissa on ihan jostain 3.1:stä alkaen voinut assosioida .kdbx-tiedostot tietylle ohjelmalle. Tämä nyt on vaan ihan yksittäinen juttu ja vastaavia on lukuisia. Toinen on ohjelmistotuen lyhytaikaisuus. Nythän Windows 11:n yhteydessä ollaan huolissaan kun vanhat ennen 2009 valmistuneet koneet eivät enää aja. No, Linux toimii 20-30 vuotta vanhoissakin. Puhelimissa aktiivinen tuki voi olla mitä vaan 1-5 vuoden väliltä.
 
Mobiililaitteissa vaan tietyt käyttöä haittaavat ongelmat eivät tunnu ikinä korjaantuvan. Esim. jos Android-puhelimella/tabletilla avaa pilvestä (onedrive, seafile, syncthing jne) keepass-tiedostoja, jostain syystä esim. mime-assosiaatiota ei saa mitenkään tallennettua vaan joka kerta joutuu hakemaan sen keepass-clientin kymmenien ohjelmien joukosta, kun vaikkapa Windowseissa on ihan jostain 3.1:stä alkaen voinut assosioida .kdbx-tiedostot tietylle ohjelmalle. Tämä nyt on vaan ihan yksittäinen juttu ja vastaavia on lukuisia. Toinen on ohjelmistotuen lyhytaikaisuus. Nythän Windows 11:n yhteydessä ollaan huolissaan kun vanhat ennen 2009 valmistuneet koneet eivät enää aja. No, Linux toimii 20-30 vuotta vanhoissakin. Puhelimissa aktiivinen tuki voi olla mitä vaan 1-5 vuoden väliltä.

Juu ei älypuhelin ole mikään varsinainen ratkaisu kaikkeen käyttöön, mutta jos tarvii tien päällä katsoa sähköposteja, hoitaa jotain nopeita pankkijuttuja, katsoa wikipediasta jotain, lukea vähän iltasanomia tai io-techiä tms, niin hoitaa ne hommat ihan täysin. Joka tekee sen, että sen pc:n ei tarvitse liikkua.
 
keepass-tiedostoja, jostain syystä esim. mime-assosiaatiota ei saa mitenkään tallennettua vaan joka kerta joutuu hakemaan sen keepass-clientin kymmenien ohjelmien joukosta, kun vaikkapa Windowseissa on ihan jostain 3.1:stä alkaen voinut assosioida .kdbx-tiedostot tietylle ohjelmalle.
Miten se muuten menee Androidissa, oletuksia voi valita, ja mitä ohjelma aukoo, mutta onkone oletukset ohjelma kohtaisia, eli osa ohjelmista tukee oletuksen määrittämistä, tarkoitain siis sitä että jos selain tukee, niin jokun random muu ohjelma ei ?
 
Miten se muuten menee Androidissa, oletuksia voi valita, ja mitä ohjelma aukoo, mutta onkone oletukset ohjelma kohtaisia, eli osa ohjelmista tukee oletuksen määrittämistä, tarkoitain siis sitä että jos selain tukee, niin jokun random muu ohjelma ei ?
Taitavat olla ohjelmakohtaisia. Androidissa on paljon vähemmän tarve avata jollain geneerisellä ohjelmalla paikallisia tiedostoja, joten en nyt suoraan osaa tarkistaa. Tosiaan se oikea ohjelma tuntuu olevan joka avauskerralla eri näytöllisellä ja vaikka nyt tätä testaamista varten tuo KeePassDX oli vasta 5. näytöllisellä vaivalloisesti, vaikka se on ainut ohjelma, joka taitaa suostua avaamaan noita tiedostoja. Näkymässä on alla on rastilaatikko 'Älä kysy uudelleen', mutta se ei tee tosiaan mitään eroa tässä, yhtä lailla kysyy aina uudestaan. Kyseisen laitteen Android-versio on 14, mutta sama vaivannut ainakin 5-6 viimeistä versiota. Tässä taustalla on se, että tuo pilvestä synkatun tiedoston haku KeePassDX:stä käsin on vielä paljon vaivalloisempaa eikä ko. ohjelma muista viimeksi avatun tiedoston sijaintia. ":D"

avaa.png
 
Jatkoin Android ketjuu, jos siellä joku ottaa koppia

Taitavat olla ohjelmakohtaisia. Androidissa on paljon vähemmän tarve avata jollain geneerisellä ohjelmalla paikallisia tiedostoja, joten en nyt suoraan osaa tarkistaa. Tosiaan se oikea ohjelma tuntuu olevan joka avauskerralla eri näytöllisellä ja vaikka nyt tätä testaamista varten tuo KeePassDX oli vasta 5. näytöllisellä vaivalloisesti, vaikka se on ainut ohjelma, joka taitaa suostua avaamaan noita tiedostoja. Näkymässä on alla on rastilaatikko 'Älä kysy uudelleen', mutta se ei tee tosiaan mitään eroa tässä, yhtä lailla kysyy aina uudestaan. Kyseisen laitteen Android-versio on 14, mutta sama vaivannut ainakin 5-6 viimeistä versiota. Tässä taustalla on se, että tuo pilvestä synkatun tiedoston haku KeePassDX:stä käsin on vielä paljon vaivalloisempaa eikä ko. ohjelma muista viimeksi avatun tiedoston sijaintia. ":D"

avaa.png
Mites muut toimii, siis tuli mieleen onko niissä "mime" jutuissa jotain tekemistä asian kanssa, jos tuolla tyrkyllä vähän kaikkea.

Edit:
Siinä toki samaa mieltä että Androidkin luisuu pois siitä perinteisestä älypuhelin ajatuksesta.

No tämän perinteiset tietokone ympäristötkään (ja tiedostojärjestelmät) ole ihan entisensä, ja niille se tiedostopääte oli merkitsevä.
 
No tämän perinteiset tietokone ympäristötkään (ja tiedostojärjestelmät) ole ihan entisensä, ja niille se tiedostopääte oli merkitsevä.
Joo toki. Esim. *nix-puolella on pitkään tunnistettu tiedoston sisällöstä. Meinasin vaan, että jo Windows-puolella tuohon on ollut ratkaisu jo 3.x-ajoista eli noin 33 vuotta. Aika paljon tullaan jäljessä käytettävyydessä/käyttökelpoisuudessa. Koitin myös iPad 4 -aikoina tehdä yksinkertaista devausta iSSH (jossa devaustyökalut) + selain -kombolla kera Applen langattoman näppiksen ja hiiren. Valitettavasti iSSH kaatuili ja starttaili uudestaan alt-tabista ilmeisesti muistin loppumisen takia. Nyttemmin yksi työkaveri koittanut korvata läppäriä iPadilla ja kyllä siinäkin joka kerta on säätämistä. Esim. jos on kulunut HDMI-piuha, PC:llä on triviaalia laskea hertsit 25-30:een ja saada kuva, kun kilpaileva alusta näyttää mustaa ruutua.
 
Juu ei älypuhelin ole mikään varsinainen ratkaisu kaikkeen käyttöön, mutta jos tarvii tien päällä katsoa sähköposteja, hoitaa jotain nopeita pankkijuttuja, katsoa wikipediasta jotain, lukea vähän iltasanomia tai io-techiä tms, niin hoitaa ne hommat ihan täysin. Joka tekee sen, että sen pc:n ei tarvitse liikkua.

älypuhelimella ei voi hoitaa esim excel työskentelyä (tai yhtä hyvin SPSS jos ei excel ole jostain syystä käytössä mutta taulukoita sekin)

tarvitaan nimittäin 30" näyttö ja talkuton resoluutio jotta ruudulle menee tarpeeksi soluja kun isoista taulukoista on kyse
 
älypuhelimella ei voi hoitaa esim excel työskentelyä (tai yhtä hyvin SPSS jos ei excel ole jostain syystä käytössä mutta taulukoita sekin)

tarvitaan nimittäin 30" näyttö ja talkuton resoluutio jotta ruudulle menee tarpeeksi soluja kun isoista taulukoista on kyse
Kännyköissä on toki ollut jo 4k-resoluutiotakin ja samalla pikselitiheydellä taitettavaan puhelimeen saisi esimerkiksi tuplat 4k:sta. Jos vertaa, yritysläppäreitä oli pitkään alle fullhd-resoluutiollakin. Muistan että viimeksi itsellä oli 2011-2014 Macbook Pro, jossa oli alle fullhd:n resoluutio (1440x900). Eli periaatteessa resoluutiosta ei ole kiinni. Näytön koko ja soluihin tähtääminen on sitten vaikeampaa.
 
Kännyköissä on toki ollut jo 4k-resoluutiotakin ja samalla pikselitiheydellä taitettavaan puhelimeen saisi esimerkiksi tuplat 4k:sta. Jos vertaa, yritysläppäreitä oli pitkään alle fullhd-resoluutiollakin. Muistan että viimeksi itsellä oli 2011-2014 Macbook Pro, jossa oli alle fullhd:n resoluutio (1440x900). Eli periaatteessa resoluutiosta ei ole kiinni. Näytön koko ja soluihin tähtääminen on sitten vaikeampaa.
jos oot yhtään enempää taulukkolaskentojen kanssa työskennellyt niin kyllä siinä itku tulee jos kännykkää joutuu käyttämään muuhunkin kuin pelkästään valmiin taulukon katsomiseen
 
jos oot yhtään enempää taulukkolaskentojen kanssa työskennellyt niin kyllä siinä itku tulee jos kännykkää joutuu käyttämään muuhunkin kuin pelkästään valmiin taulukon katsomiseen
Lähtökohtaisesti puhelin ei tietenkään ole paras työväline tällaiseen työskntelyyn mutta nykyään puhelimen voi kytkeä myös ulkoiseen näyttöön ja käyttää desktop modessa hiiren ja näppiksen kanssa. Suorituskyky riittää oikein hyvin Excelin pyörittämiseen. Toki vaatii, että puhelin tukee videoulostuloa. Muistaakseni Android 10:ssä tuli natiivi tuki desktop modelle Androidissa mutta siihen ei vaan ole UI:ta defaulttina. Eli pitää käyttää jotain kolmannen osapuolen ratkaisua sen osalta ellei valmistaja ole sellaista toteuttanut (esim. Samsung Dex).
Sellaisiakin puhelimia on olemassa, missä näppäimistö kulkee mukana, niin Excelin pyörittäminen ja multitaskaus vähän helpompaa.
p_20230131_100657-jpg.1039636

fxtec_pro1_x-2.jpg
Tarkoitus ei ollut sanoa, että puhelin korvaisi PC:n mutta kaikenlaista niilläkin pystyy tekemään.
 
S22 Dex oli yllättävän käyttökelpoinen, kun palauttelin näyttörikki menneestä puhelimesta tiedostoja talteen, ennen huoltoon lähetystä. Kokeilin siinä samalla käyttää muutamassa perus desktop hommassa ja toimi kyllä erittäin pätevästi, näin ollen lippulaivaluokka ainakin hoitaisi varmaan perus tietokoneen tehtäviä jollekin osalle ihmisistä. En sinänsä missään nimessä väitä että kännykkä pc:tä korvaisi, itselläkin monta asiaa mitä en voi sietää tehdä kännykällä, mut lähinnä tuo Dex kokemus tuli mieleen positiivisena.
 
Välineitä millä voi korvata OSAN PC:n toiminnoista toki löytyy. Osa myös erikoistuu kapeasti yhdelle alalle ja osa alkaa olla jo hieman vähemmän käytössä / mennyt pois muodista.

Nopeasti tulee mieleen esim:
- Elektroniikkapelit
- Pelikellot (rannekellot missä muutamia pelejä sisäänrakennettuina)
- Pelikonsolit
- Tabletit
- Kännykät (käytännössä älypuhelimet, mitä nykyisin suurin osa on, ei niitä alun kannettavia/raahattavia matkapuhelimia)
- MP3 soittimet (aiemmin esim. korvalappustereot jne)
- Sähköiset kirjanlukijat
- Läppärit (joista saa esim. telakkaan yhdistämällä lähes pöytäkoneen)
-(Äly)TV:t missä integroituina youtube, selain ja suoratoisto appeja
 
Välineitä millä voi korvata OSAN PC:n toiminnoista toki löytyy. Osa myös erikoistuu kapeasti yhdelle alalle ja osa alkaa olla jo hieman vähemmän käytössä / mennyt pois muodista.

Nopeasti tulee mieleen esim:
- Elektroniikkapelit
- Pelikellot (rannekellot missä muutamia pelejä sisäänrakennettuina)
- Pelikonsolit
- Tabletit
- Kännykät (käytännössä älypuhelimet, mitä nykyisin suurin osa on, ei niitä alun kannettavia/raahattavia matkapuhelimia)
- MP3 soittimet (aiemmin esim. korvalappustereot jne)
- Sähköiset kirjanlukijat
- Läppärit (joista saa esim. telakkaan yhdistämällä lähes pöytäkoneen)
-(Äly)TV:t missä integroituina youtube, selain ja suoratoisto appeja

Sen verran pitää tulla saivartelemaan, että läppärit ovat kyllä aina olleet osa PC-perhettä

Termiähän ei ole tiukasti uudelleenmääritelty aikoihin ja periaatteessa joku android-tabletti tai älypuhelin mahtuu alkuperäiseen määritelmään, mutta tämä nyt ei ole mielekästä että kaikki näyttöulostulolla varustetut elektroniset laitteet olisivat PC...
 
tämä nyt ei ole mielekästä että kaikki näyttöulostulolla varustetut elektroniset laitteet olisivat PC...
Rajaus kannattaisi tehdä ainakin sen mukaan että laitteella voi myös tuottaa sisältöä ja ennen kaikkea uusia ohjelmia kyseiselle alustalle. Tällöin android tabletti saattais just ja just olla pc, mutta esim. pelikonsoli ei. Applen puhelimet ja tabletit ei olis, mut esim. läppärit kyllä.
 
Rajaus kannattaisi tehdä ainakin sen mukaan että laitteella voi myös tuottaa sisältöä ja ennen kaikkea uusia ohjelmia kyseiselle alustalle. Tällöin android tabletti saattais just ja just olla pc, mutta esim. pelikonsoli ei. Applen puhelimet ja tabletit ei olis, mut esim. läppärit kyllä.

Itse mietin asiaa esim. siten että en ole (vielä) kuullut vaikkapa tabletti serveristä mutta ehkä sellaisiakin on saatavilla?
Eli miellän sen että puhutaan "PC ei kuole koskaan" tarkoittavan ennenkaikkea pöytäkoneita joista löytyy aika laaja skaala vanhoista (esim. NASA:n käyttämistä ja avaruudessa olevista) suurista (ei todellakaan jokamiehen ostettavissa olevista) supertietokoneista, serverifarmeissa käytössä oleviin ja sitten pelaamiseen ja jopa kevyeen työskentelyyn.

Ehkä voisi todeta myös kannettavien kuuluvan alakategoriana näihin koska ovat levinneet melkoisesti mutta sitten päästäisiin myös kysymykseen miksi ei sitten tabletteja voisi laskea samaan tai mahdollisesti jotain kirjanlukulaitteita jos niitä käytetään samaan "luetaan koulusta saatavaa oppikirjaa ja ehkä tehdään muistiinpanoja" kategoriaan...
 
Itse mietin asiaa esim. siten että en ole (vielä) kuullut vaikkapa tabletti serveristä mutta ehkä sellaisiakin on saatavilla?
Androidin päälle moisen saa halutessaan tehtyä. Eli kunhan tabletti ei ole liian pahasti lukittu, niin sille voi deployata jonkun backendin niin halutessaan.
Eli miellän sen että puhutaan "PC ei kuole koskaan" tarkoittavan ennenkaikkea pöytäkoneita joista löytyy aika laaja skaala vanhoista (esim. NASA:n käyttämistä ja avaruudessa olevista) suurista (ei todellakaan jokamiehen ostettavissa olevista) supertietokoneista, serverifarmeissa käytössä oleviin ja sitten pelaamiseen ja jopa kevyeen työskentelyyn.

Ehkä voisi todeta myös kannettavien kuuluvan alakategoriana näihin koska ovat levinneet melkoisesti mutta sitten päästäisiin myös kysymykseen miksi ei sitten tabletteja voisi laskea samaan tai mahdollisesti jotain kirjanlukulaitteita jos niitä käytetään samaan "luetaan koulusta saatavaa oppikirjaa ja ehkä tehdään muistiinpanoja" kategoriaan...
Kuulostaa oudolta sitoa termi nimenomaan form factoriin, esim. minimitilavuuteen, toiminnallisuuksien sijaan.

Muuttuuko android tabletti PC:ksi jos sen laittaa pahvilaatikon sisään?
 
Rajaus kannattaisi tehdä ainakin sen mukaan että laitteella voi myös tuottaa sisältöä ja ennen kaikkea uusia ohjelmia kyseiselle alustalle. Tällöin android tabletti saattais just ja just olla pc, mutta esim. pelikonsoli ei. Applen puhelimet ja tabletit ei olis, mut esim. läppärit kyllä.

Tuo on ihan hyvä rajaus, PC:n ei tarvitse ohjelmiston osalta olla avointa lähdekoodia, mutta täysin suljettu järjestelmä se ei voi olla.

Fyysisen toteutuksen osalta pitäisin lähtökohtana sitä, että laite on käytettävissä näppäimistöllä ja hiirellä. Eikä ainoastaan välttävästi käytettävissä, vaan täysimääräisesti toiminnallisuuksia menettämättä.

Itse mietin asiaa esim. siten että en ole (vielä) kuullut vaikkapa tabletti serveristä mutta ehkä sellaisiakin on saatavilla?
Eli miellän sen että puhutaan "PC ei kuole koskaan" tarkoittavan ennenkaikkea pöytäkoneita joista löytyy aika laaja skaala vanhoista (esim. NASA:n käyttämistä ja avaruudessa olevista) suurista (ei todellakaan jokamiehen ostettavissa olevista) supertietokoneista, serverifarmeissa käytössä oleviin ja sitten pelaamiseen ja jopa kevyeen työskentelyyn.

PC terminä nimenomaisesti keksittiin korostamaan sen kotiin ostettavan laitteen eroa palvelimista, mainframeista, supertietokoneista yms.
 
Fyysisen toteutuksen osalta pitäisin lähtökohtana sitä, että laite on käytettävissä näppäimistöllä ja hiirellä. Eikä ainoastaan välttävästi käytettävissä, vaan täysimääräisesti toiminnallisuuksia menettämättä.
'Toiminnallisuuksia menettämättä' on ehkä vähän epätarkka rajaus. Monessa tabletissa on toiminnallisuuksia joita perus PC:ssä ei välttämättä ole, kuten kosketuskäyttöliittymä, mutta ne menettää jos laitetta käyttää näppiksellä ja hiirellä. Katsoisin että laite on silti PC.

Kaupasta ostettuna joku android tabletti ei välttämättä ole käytettävissä riittävällä tasolla näppiksellä ja hiirellä, mutta ongelma on tosiaan jo android 10:ssä ratkottu ja jos sen vaan vanillana saa koneeseen asennettua niin laite on IMO PC.
 
Nuo edellä listatut Gartnerin luvut PC:eiden toimituksista sisältivät työpöytäkoneet ja kannettavat, joissa on käyttöjärjestelmänä Windows, macOS tai ChromeOS. Luvuissa ei ollut eritelty mikä on eri laitteiden osuus, mutta kyllä se niin on, että suurempi ja koko ajan kasvava osuus kuuluu kannettaville ja työpöytäkoneiden myynnit ovat pitkällä aikavälillä laskeneet, vaikka niihinkin varmaan tuli piikki pandemian aikana.
 
Androidin päälle moisen saa halutessaan tehtyä. Eli kunhan tabletti ei ole liian pahasti lukittu, niin sille voi deployata jonkun backendin niin halutessaan.

Kuulostaa oudolta sitoa termi nimenomaan form factoriin, esim. minimitilavuuteen, toiminnallisuuksien sijaan.

Muuttuuko android tabletti PC:ksi jos sen laittaa pahvilaatikon sisään?

Toisaalta täytyy myös peilata tätä alkuperäistä osaa uutisesta minkä pohjalta koko tämä ketju on luotu:
Myyntiluvut käsittävät PC-valmistajien, kuten Lenovon, HP:n, Dellin ja Applen myymät pöytäkoneet, kannettavat tietokoneet ja ultramobiilit laitteet, kuten esimerkiksi Microsoftin Surfacen. Chromebookit ja iPadit eivät sisälly lukuihin, kuten eivät myöskään itse kasatut PC-kokoonpanot. Niiden etuna on mahdollisuus päivittää tarpeen mukaan yksittäinen komponentti, kuten pelkkä näytönohjain, joka pidentää koko tietokoneen uusimistarvetta vuosilla. Luotettavaa statistiikkaa itse kasattujen PC-tietokoneiden lukumäärästä ei ole helposti saatavilla, mutta viime vuosina emolevyjä on myyty vuosittain noin 130-140 miljoonaa kappaletta.

Eli ne mitä tässä ketjussa luetaan PC:ksi (mikä ei kuole koskaan TM) on siis "PC-valmistajien, kuten Lenovon, HP:n, Dellin ja Applen myymät pöytäkoneet, kannettavat tietokoneet ja ultramobiilit laitteet, kuten esimerkiksi Microsoftin Surfacen." Eikä edes itse kasatut tietokoneet mitkä henkilökohtaisesti kyllä ehdottomasti laskisin mukaan noihin...

Lisäksi kovin moni ei varmaan tablettiin, läppäriin tms. vaihda ja päivitä (tehokkaampaan) uutta komponettia kuten pelkkää näytönohjainta kuten uutisessa mainittiin?
 
Microsoftin Surfacen
Tuossahan ei näppäimistöäkään ole, vaan kyse on tabletista.
Lisäksi kovin moni ei varmaan tablettiin, läppäriin tms. vaihda ja päivitä (tehokkaampaan) uutta komponettia kuten pelkkää näytönohjainta kuten uutisessa mainittiin?
Aniharva niitä pöytäkoneeseenkaan päivittelee, siis noihin uutisen markettimikroihin.

Dell, lenovo ja apple on kaikki semmosia että näyttiksen päivittäminen on vähintään haastavaa tyypillisessä pöytäkoneessa.
 
jos oot yhtään enempää taulukkolaskentojen kanssa työskennellyt niin kyllä siinä itku tulee jos kännykkää joutuu käyttämään muuhunkin kuin pelkästään valmiin taulukon katsomiseen
Juu toki. Meinasin vaan, että se ei tarkalleen johdu resoluutiosta tai muista spekseistä. Vaikkapa Googlen sheets olisi tuskaa vaikka olisi näppis ja hiiri kytketty puhelimeen.

S22 Dex oli yllättävän käyttökelpoinen, kun palauttelin näyttörikki menneestä puhelimesta tiedostoja talteen, ennen huoltoon lähetystä. Kokeilin siinä samalla käyttää muutamassa perus desktop hommassa ja toimi kyllä erittäin pätevästi, näin ollen lippulaivaluokka ainakin hoitaisi varmaan perus tietokoneen tehtäviä jollekin osalle ihmisistä. En sinänsä missään nimessä väitä että kännykkä pc:tä korvaisi, itselläkin monta asiaa mitä en voi sietää tehdä kännykällä, mut lähinnä tuo Dex kokemus tuli mieleen positiivisena.
Tämäkin hyvä pointti. Näkisin, että ongelma on nimenomaan tuossa käytettävyydessä ja käyttöliittymän monipuolisuudessa. Nuo laitteet voivat olla ihan uskomattoman tehokkaita varsinkin peruskäyttöön. Esim. puhelimia on jo 24 gigan muistilla ja teran SSD:llä, kun edelleen uusimmankin generaation laadukkaita läppäreitä (esim. Macbook) myydään 8 gigan muistilla ja jopa 256 gigan SSD:llä. Halpalaarista jos katsoo 2023 jälkeen ilmestyneitä koneita, löytyy vielä laitteita joissa on 1366x768 resoluutio, 4 GB RAM ja 128 GB SSD sekä kaksi ydintä. Tuollainen vajaan satasen Honor-puhelin voi olla kaiken kaikkiaan spekseiltään parempi.

Androideissa ja iOS:ssä päivittäisen tehokäytön tuki on edennyt todella hitaasti. Voisi melkein sanoa, että Linux on PC-läppärillä kaikin tavoin käyttökelpoisempi, vaikka Linuxin käytettävyyttä aina haukutaan.
 
Tuollainen vajaan satasen Honor-puhelin voi olla kaiken kaikkiaan spekseiltään parempi.

Olen ymmärtänyt että tuo Mediatek G36 on hitain mobiiliprossu pitkiin aikoihin, eli tuskin tuolla mitään tekee muuta kuin käyttää luuria puhumiseen.

Mitä tulee näihin mobiililaitteisiin, tiedän toki että näissä lippulaivaluureissa on uskomattomasti vääntöä ja suorituskyvyssä haastavat PC prosessorit, mutta ainakin omassa 8GB RAM:lla varustetuissa Samsungeissa ja Xiaomeissa näyttää kaikki taustaprosessit jäätyvän (esim youtube uppaus, tiedostokopiointi verkkolevylle, jne. menee nukkumaan?) helposti, ihan vaan jos esim. ottaa kuvan, niin Android päättää että nyt annetaan kaikki paukut kameraohjelmalle. Olisi kiva kokeilla miten jokin isommalla rammilla varustettu puhelin säilyttää appeja taustalla aktiivisena.

Eihän PC maailmassa ole ikinä tullut kuulonkaan, että taustalta laitetaan jokin random sovellus nukkumaan, vaan ennemmin sen suoritus jatkuu vaikka kuinka hitaasti swappitiedoston "muistin" varassa, koska se laite on työntekoon ja vain käyttäjä saa päättää milloin sovelluksen on aika nukkua, poislukien nämä uudet fiksut nettiselaimien välilehdet, jotka nukkuu tarvittaessa ja nykyään voikin olla vaikka tuhat välilehteä auki 8GB RAM:lla varustetussa markettikoneessa.
 
Olen ymmärtänyt että tuo Mediatek G36 on hitain mobiiliprossu pitkiin aikoihin, eli tuskin tuolla mitään tekee muuta kuin käyttää luuria puhumiseen.
No juu, olisi voinut katsoa jonkun toisen puhelimen vielä. Prosessoriteho näyttää olevan heikko tuossa, mutta ei tuo löytämäni läppärikään huippua ole. Muiden speksien osalta puhelimessa on uudempi wifi, bluetooth jne. Jos hintahaarukkaa nostaa tuohon 230 euroon, niin löytynee nopeampia puhelimia.
 
Olisi kiva kokeilla miten jokin isommalla rammilla varustettu puhelin säilyttää appeja taustalla aktiivisena.
Sähän voit kokeilla ihan millä vaan rootattavalla puhelimella että miten se toimisi. Pakottaa vaan pois päältä tommoset virransäästöfeaturet. Se alla rullaava käyttis osaa kyllä swappia käyttää tarvittaessa jne.
 
Sähän voit kokeilla ihan millä vaan rootattavalla puhelimella että miten se toimisi. Pakottaa vaan pois päältä tommoset virransäästöfeaturet. Se alla rullaava käyttis osaa kyllä swappia käyttää tarvittaessa jne.

On rootattu puhelin. Mistä laitan nämä featuret pois päältä?
 
poislukien nämä uudet fiksut nettiselaimien välilehdet, jotka nukkuu tarvittaessa ja nykyään voikin olla vaikka tuhat välilehteä auki 8GB RAM:lla varustetussa markettikoneessa.

Tämäkin on omasta mielestäni hanurista. Jos minulla on välilehtiä auki selaimessa, niin haluan että ne päivittyvät siellä taustalla jatkuvasti. Jos välilehdellä ei ole enää aktiivista tarvetta, niin suljen sen.
 
Tämäkin on omasta mielestäni hanurista. Jos minulla on välilehtiä auki selaimessa, niin haluan että ne päivittyvät siellä taustalla jatkuvasti. Jos välilehdellä ei ole enää aktiivista tarvetta, niin suljen sen.

Sama, mutta jos ne eivät aktiivisesti siellä taustalla päivity vaan vasta kun menet niille, niin se on vain pieni harmitus sinulle. Välilehtihorderit sen sijaan vetävät laitteensa ihan juntturaan avaamalla satoja tai jopa tuhansia välilehtiä ja sitten syyttävät paskaa selainta, jos ne päivittyvät siellä taustalla jumittaen koneen.

Sinä et pienestä harmista mene ränttäämään internetiin, sen sijaan nämä tuhansien välilehtien ihmiset suuttuvat aivan helkkaristi jos jotain ikävää tapahtuu näille välilehdille... Eräskin kotimaisen valtiollisen median toimittaja on minulle flipannut aivan täysin kun kerroin, että joo ne välilehdet ovat nyt mennyttä kun koneesi hajosi.
 
Ei se ole ihan pieni harmitus mikä iskee, jos siellä tabissa pyörivästä webbiäpistä ei olekaan kuulunut kilahdusnotifikaatiota jonkin tärkeän asian tapahtuessa, vaan hälytyskellot alkavat soimaan vasta sitten kun avaan sivun näkyviin.
 
On rootattu puhelin. Mistä laitan nämä featuret pois päältä?
Varmaan komentoriviä käyttäen. Google olkoon apunasi.

Tuolla on esim. jotain ohjeita miten osassa android toteutuksista noita saa ihan ui:n kautta appien sulkemiset unholaan:
 
Ei se ole ihan pieni harmitus mikä iskee, jos siellä tabissa pyörivästä webbiäpistä ei olekaan kuulunut kilahdusnotifikaatiota jonkin tärkeän asian tapahtuessa, vaan hälytyskellot alkavat soimaan vasta sitten kun avaan sivun näkyviin.

Tästä olen niin samaa mieltä!
Usein teenkin niin, että jos haluan että jonkin tietyn sivun täytyy 100% varmuudella toimia aktiivisena taustalla, niin käynnistän sen uuteen selaimeen jossa vain yksi tabi auki. Ehkä se ainakin maksimoi todennäköisyyden onnistua.
 
Ei se ole ihan pieni harmitus mikä iskee, jos siellä tabissa pyörivästä webbiäpistä ei olekaan kuulunut kilahdusnotifikaatiota jonkin tärkeän asian tapahtuessa, vaan hälytyskellot alkavat soimaan vasta sitten kun avaan sivun näkyviin.
Esim. New Tab Suspenderilla voi whitelistata tietyt sivut kilahtamaan taustalla. Loput voi sulkea. Itsellä on 64 gigaa muistia ja selain vie välillä 45 gigaa muistia. Jos kaikki avoimet sivut renderöitäisiin aina, niin pitäisi päivittää johonkin palvelimeen, johon saa 256-512 gigaa muistia ja silloinkin zram voisi olla tarpeen.
 
On rootattu puhelin. Mistä laitan nämä featuret pois päältä?
Viimeksi kun roottailin, niin siellä allla olevassa linxusissa ei kyllä ollut swap filua tai swap partitiota olemassa. Eil luultavasti ei ole swap käytössä.

joku shelli emulaattori asennukseen ja katsot "free" komennolla onko käytössä vai ei.

Jos swappia ei ole niin total, used ja free on kaikki 0B
Koodi:
root@xxx:/# free -h
               total        used        free      shared  buff/cache   available
Mem:            15Gi       5,1Gi       1,8Gi       110Mi       8,1Gi       9,5Gi
Swap:             0B          0B          0B
root@xxx:/#
Näkymä muuttuu kun kytken swap filen käyttöön (pitää toki esin olla määriteltynä fstabiin, että missä se swap file tai partitio on).

Koodi:
root@xxx:/# swapon -a
root@xxx:/# free -h
               total        used        free      shared  buff/cache   available
Mem:            15Gi       5,1Gi       1,8Gi       110Mi       8,1Gi       9,5Gi
Swap:          975Mi          0B       975Mi
root@xxx:/#

Esimerkit deskarilta, mutta vastaava liimaksi siellä luurissa hurisee.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 357
Viestejä
4 510 304
Jäsenet
74 356
Uusin jäsen
bossteme

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom