Koira ihmisen paras ystävä

Dr. Who

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 897
Kiitos asiallisuudesta;
-Palveluskoirien kanssa on hieman eri kriteerit kuin seurakoirien kanssa. Jos ei pysty niin seurakoiraksi eikä löydy adoptiota, niin kaikkein pahimmassa tapauksessa piikki :(
-Alistaminen mitä tarkoitin, eli koiran pakottaminen ei satuta koiraa muuten kuin sen ylpeyttä, joka on asia mitä koiralla ei saa olla palveluskäytössä. Tottelemiselle ei ole vaihtoehtoa.
-Repiminen, lyöminen, heittely tai mitä vaan väläyteltiin ei kuulu minun repertuaariin, siten saa aikaan vain kusipäitä, oli kyseessä ihmislapsi tai koiranpentu.
-Kyse ei ole pelolla hallitsemisesta, vaan siitä että koira tietää, kunnioittaa ja luottaa sinuun että olet lauman johtaja.
-Tottelemattuutta ilmenisi? Ei ollenkaan, koira on kuopassa. Silloinkin tottelemattomuus oli sitä että se ei välttämättä halunnut tulla katsomaan vanhoja Star Trekkejä mun syliin mutta en kysynyt mielipidettä, kyllä se tyytyväisenä nukahti rinnalleni kun Kirk suuteli Uhuraa.
-Väkivalta tekee vittumaisia koiria ja lapsia, ja sanoin sen jo.

Viimeisenä anekdoottina väitän että osoitin enemmän huolenpitoa, rakkautta ja ymmärrystä kuin moni tässä ketjussa kuvittelee. Kärpäsestä härkänen ja halutaan tulkita sanoin kirjoitettu viesti miten haluaa.
Jos olisit tämän kirjoittanut ensimmäisenä viestinä niin keskustelu ei olisi lähtenyt sivuraiteille...
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 101
Olis aika mielenkiintoista nähdä kaveri joka alistaa (vaikka nyt selättää) laumanvartijarodun edustajia. esim. kangalia, tai vaikkapa kaukkaria jotka ovat vähän pahantuulisia.
 
Liittynyt
06.12.2016
Viestejä
1 504
Olis aika mielenkiintoista nähdä kaveri joka alistaa (vaikka nyt selättää) laumanvartijarodun edustajia. esim. kangalia, tai vaikkapa kaukkaria jotka ovat vähän pahantuulisia.
Mikä olisi mielenkiintoista? Ihmisillä on kaksi kättä ja peukalot. Koira joka hyökkää omistajan kimppuun? Vai mitä tarkoitat?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 101
Mikä olisi mielenkiintoista? Ihmisillä on kaksi kättä ja peukalot. Koira joka hyökkää omistajan kimppuun? Vai mitä tarkoitat?
Miten se käytännössä onnistuisi. Veikkaan ettei siitä tulis lasta eikä paskaa. Yhdyn myös muihin kirjoittajiin sen suhteen että fyysinen alistaminen on aivan vitun typerä tapa (imo)
 
Liittynyt
06.12.2016
Viestejä
1 504
Yhdyn myös muihin kirjoittajiin sen suhteen että fyysinen alistaminen on aivan vitun typerä tapa (imo)
Kissan voi nylkeä monella tavalla, mutta minä itse kuulutin sitä että koiraa ei satuteta. Siinä on iso ero.

Miten se käytännössä onnistuisi. Veikkaan ettei siitä tulis lasta eikä paskaa.
Miten luulet että zingalit ja bengalit tulee toimeen ihmisten kanssa? Onko ne rodut ylempänä kuin ihmiset ja määrääväät milloin ruoka tarjoillaan?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 101
Miten luulet että zingalit ja bengalit tulee toimeen ihmisten kanssa? Onko ne rodut ylempänä kuin ihmiset ja määrääväät milloin ruoka tarjoillaan?
Mitkä ihmeen zingalit ja bengalit ? Jos tarkoitat jotain tiikereitä etc. niin miten hyvin ne tuolla katukuvassa ovat sinut muiden (tuntemattomien) ihmisten tai koirien etc. kanssa ? Järki käteen.
 
Liittynyt
06.12.2016
Viestejä
1 504
Mitkä ihmeen zingalit ja bengalit ? Jos tarkoitat jotain tiikereitä etc. niin miten hyvin ne tuolla katukuvassa ovat sinut muiden (tuntemattomien) ihmisten tai koirien etc. kanssa ? Järki käteen.
Onko tervettä hankkia rotu kuin kangali jos ne ei tule toimeen ihmisten kanssa?
 
Liittynyt
06.12.2016
Viestejä
1 504
Harvoin ne toimeen tuleekaan, muuta kuin oman perheensä ihmisten kanssa.
Pyrin eroon tästä riitelystä mitä on jatkunut jo sivun verran.

Ystävälläni oli jokin aika sitten joku erikoinen koirarotu lemmikkinä, olisikohan ollut jokin tiibetintemppelivartija tai jotain sinnepäin. Oli niin suojelevainen omaa laumaa kohtaan että kaveri mietti olisiko oikeasti kaikille paras ratkaisu antaa ressukalle piikki :(
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 101
Onko tervettä hankkia rotu kuin kangali jos ne ei tule toimeen ihmisten kanssa?
Sillä toimeentulemisella ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa että onko koira sinut fyysisen alistamisten suhteen. Esim. oma koirani tulee (dogo canario) kaikkien kanssa helvetin hyvin toimeen mutta ei ole sinut fyysisen alistamisen kanssa. Luottamus kusee jos tämän kaverin kanssa lähtee sille tielle. Enempää en jaksa sinulle vastailla kun olet sen verta eri aaltopituudella näiden suhteen.
 
Liittynyt
06.12.2016
Viestejä
1 504
Sillä toimeentulemisella ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa että onko koira sinut fyysisen alistamisten suhteen. Esim. oma koirani tulee (dogo canario) kaikkien kanssa helvetin hyvin toimeen mutta ei ole sinut fyysisen alistamisen kanssa. Luottamus kusee jos tämän kaverin kanssa lähtee sille tielle. Enempää en jaksa sinulle vastailla kun olet sen verta eri aaltopituudella näiden suhteen.
Ymmärrämme kuitenkin toisiamme, se on tärkein mitä tulee keskustelemiseen.
 

Dr. Who

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 897
Pyrin eroon tästä riitelystä mitä on jatkunut jo sivun verran.

Ystävälläni oli jokin aika sitten joku erikoinen koirarotu lemmikkinä, olisikohan ollut jokin tiibetintemppelivartija tai jotain sinnepäin. Oli niin suojelevainen omaa laumaa kohtaan että kaveri mietti olisiko oikeasti kaikille paras ratkaisu antaa ressukalle piikki :(
Ei tässä kai riidellä, keskustellaan eri roduista ja tavoista.

Ei noita laumanvartioita kannattaisi kotikoiraksi ottaakaan ja jos ottaa niin sitten kun tulee vieraita niin koiralle pitää opettaa se että vieraat on ok tai laittaa kokonaan eri huoneeseen siksi aikaa...

Työkoiran tehtävä on tehdä töitä sille kuuluvassa ympäristössä.

Meillä pari Amstaffia ja toinen on hyvin avoin kaikkia vieraita ihmisiä kohtaan ja haluaa loputtomasti rapsutuksia, mutta tämä nuorin koira on taas hyvin varautunut, varsinkin ulkona. Kotona kyllä vieraita saa käydä ja nuorinkin on heistä kiinnostunut, mutta käy lähinnä haistelemassa ja lähtee pois, eli ei jää ihmisten seuraan kerjäämään rapsutuksia ja jos on pieniä lapsia niin viedään koira ihan eri kerrokseen niin saa olla rauhassa.

Samalla myös tämä nuorin koira ei varmasti alistu, jos sitä ottaisi niskasta kiinni ja yrittäisi kääntää selälleen ja tuijottaa silmiin niin en edes haluaisi tietää mitä tapahtuisi, koska selälleen se ei menisi, tuolle toimii muut tavat paremmin.
 
Liittynyt
17.06.2018
Viestejä
8 992
Pyrin eroon tästä riitelystä mitä on jatkunut jo sivun verran.

Ystävälläni oli jokin aika sitten joku erikoinen koirarotu lemmikkinä, olisikohan ollut jokin tiibetintemppelivartija tai jotain sinnepäin. Oli niin suojelevainen omaa laumaa kohtaan että kaveri mietti olisiko oikeasti kaikille paras ratkaisu antaa ressukalle piikki :(
Varmaan Tiibetinmastiffi
"Tiibetinmastiffi on säilyttänyt omaperäisyytensä, mikä on kaikille tiibetiläisille roduille ominaista. Sen kanssa voi elää yhdessä, mutta sitä ei voi hallita ja kouluttaa palvelualttiiden rotujen tapaan."


Minulla on tuollainen pienempi vartijakoira, tiibetinterrieri. Näiden tarkoitus oli hälyttää mastiffi paikalle.
1692859735441.png
 
Liittynyt
06.12.2016
Viestejä
1 504
Ei tässä kai riidellä, keskustellaan eri roduista ja tavoista.

Ei noita laumanvartioita kannattaisi kotikoiraksi ottaakaan ja jos ottaa niin sitten kun tulee vieraita niin koiralle pitää opettaa se että vieraat on ok tai laittaa kokonaan eri huoneeseen siksi aikaa...

Työkoiran tehtävä on tehdä töitä sille kuuluvassa ympäristössä.

Meillä pari Amstaffia ja toinen on hyvin avoin kaikkia vieraita ihmisiä kohtaan ja haluaa loputtomasti rapsutuksia, mutta tämä nuorin koira on taas hyvin varautunut, varsinkin ulkona. Kotona kyllä vieraita saa käydä ja nuorinkin on heistä kiinnostunut, mutta käy lähinnä haistelemassa ja lähtee pois, eli ei jää ihmisten seuraan kerjäämään rapsutuksia ja jos on pieniä lapsia niin viedään koira ihan eri kerrokseen niin saa olla rauhassa.

Samalla myös tämä nuorin koira ei varmasti alistu, jos sitä ottaisi niskasta kiinni ja yrittäisi kääntää selälleen ja tuijottaa silmiin niin en edes haluaisi tietää mitä tapahtuisi, koska selälleen se ei menisi, tuolle toimii muut tavat paremmin.
Kiteytit asian melko täydellisesti, en voi lisätä mitään. Jos jotain, työkoira on vapaallakin työkoira, ei se karvoistaan pääse.
 

Dr. Who

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 897
Kiteytit asian melko täydellisesti, en voi lisätä mitään. Jos jotain, työkoira on vapaallakin työkoira, ei se karvoistaan pääse.

Tämä, kaikki koirathan on luontaisesti hyviä jossain, edesmennyt kultainennoutaja nouti ihan mitä vain ja mistä vain, kun nykyiset ei nouda mitään. Ongelmahan tulee siitä kun se koiran luontainen toiminta on niin vahva ettei se osaa olla ilman sitä tekemistä ja jos se ei saa tekemistä niin silloin se alkaa keksimään kaikkea muuta tekemistä ja siitä ihmiset taas ei tykkää.
 

Dr. Who

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 897
Varmaan Tiibetinmastiffi
"Tiibetinmastiffi on säilyttänyt omaperäisyytensä, mikä on kaikille tiibetiläisille roduille ominaista. Sen kanssa voi elää yhdessä, mutta sitä ei voi hallita ja kouluttaa palvelualttiiden rotujen tapaan."


Minulla on tuollainen pienempi vartijakoira, tiibetinterrieri. Näiden tarkoitus oli hälyttää mastiffi paikalle.
Moni (en tarkoita sinua) myös ei ymmärrä sitä faktaa kun koiranrodussa on sana "terrieri" niin vaikka kuinka se koira on lutuinen ja ihana, siellä taustalla on terrierille tyypillisiä ominaisuuksia, terävyys, tarkkavaisuus, nopeus, äänekkyys ja metsästysvietti ja tätä yritän aina painottaa ihmisille Amerikanstaffordshirenterrierin (amstaff) kanssa ja myös pienempien terrierin kanssa, ne on tottunut jahtaamaan haittaeläimiä ja tappamaan niitä hampailla joten vaikka se olisi kuinka pieni koira niin se vaatii kouluttamista ettei siitä tule sellainen flexissä räksyttävä pikkukoira, saatikka isoa.
 
Liittynyt
17.06.2018
Viestejä
8 992
Moni (en tarkoita sinua) myös ei ymmärrä sitä faktaa kun koiranrodussa on sana "terrieri" niin vaikka kuinka se koira on lutuinen ja ihana, siellä taustalla on terrierille tyypillisiä ominaisuuksia, terävyys, tarkkavaisuus, nopeus, äänekkyys ja metsästysvietti ja tätä yritän aina painottaa ihmisille Amerikanstaffordshirenterrierin (amstaff) kanssa ja myös pienempien terrierin kanssa, ne on tottunut jahtaamaan haittaeläimiä ja tappamaan niitä hampailla joten vaikka se olisi kuinka pieni koira niin se vaatii kouluttamista ettei siitä tule sellainen flexissä räksyttävä pikkukoira, saatikka isoa.
Tiibetinterrieri on siitä omituinen että se ei ole terrieri vaikka nimestä terrieri löytyy. Se on vahti-, paimen- ja seurakoira. Ei siis ollenkaan metsästyskoira, käytetään paljon näyttely- ja seurakoirana. Ei noista varmaan rotanmetsästäjiksi olisi, paimennustaipumustestiä en ole vielä noille omille tehnyt.
 

Dr. Who

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 897
Tiibetinterrieri on siitä omituinen että se ei ole terrieri vaikka nimestä terrieri löytyy. Se on vahti-, paimen- ja seurakoira. Ei siis ollenkaan metsästyskoira, käytetään paljon näyttely- ja seurakoirana. Ei noista varmaan rotanmetsästäjiksi olisi, paimennustaipumustestiä en ole vielä noille omille tehnyt.
Joo, olisi pitänyt tarkentaa tuo ettei tiibetinterrieri ole oikea terrieri, mutta tarkoitin yleisesti tuon terrierin kanssa kun niitä on niin valtavan paljon erilaisia, mutta kaikkia yhdistää tietyt piirteet...
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
2 338
Tämä, kaikki koirathan on luontaisesti hyviä jossain, edesmennyt kultainennoutaja nouti ihan mitä vain ja mistä vain, kun nykyiset ei nouda mitään. Ongelmahan tulee siitä kun se koiran luontainen toiminta on niin vahva ettei se osaa olla ilman sitä tekemistä ja jos se ei saa tekemistä niin silloin se alkaa keksimään kaikkea muuta tekemistä ja siitä ihmiset taas ei tykkää.
Mekin käytiin aikoinaan tekemässä omalle koiralle paimennustesti, ei sinänsä yllättävää että paimensi niin innolla lehmiä ettei halunnut tulla takaisin hihnaan kiinni.
Yllätyksetön siksi, että innostuessaan ja vaikka jonkun juostessa edestakaisin pihaa tulee helposti näykkimään nilkkaa tms. paimentamaan.
Eipä tuosta hirveästi haittaa ole, lasten kanssa pitää vähän seurata perään ettei repäise lahkeesta palaa.
En tiedä olisiko tuosta jotenkin voinut opettaa pois, saattaa olla että näin veteraanina muutenkin myöhäistä...
 
Liittynyt
18.03.2018
Viestejä
784

Kohta 6v Tanskandoggi sai eilen diagnoosin: Imusolmukesyöpä.

Nyt sitten mennään päivä kerrallaan. Samantien kun alkaa kunto heikkenemään, lähdetään viimeiselle piikille.
Voimia.Toivotaan että saatte viettää vielä pitkän ja ennen kaikkea kivuttoman ajan yhdessä.
 
Liittynyt
05.04.2022
Viestejä
228
Tyttökaverille on iskenyt kova koirakuume. Haluaisi, että ~2 vuoden sisällä ois nelijalkainen talossa. Hän on meistä se selvästi innokkaampi asian suhteen, minulla ei ole mitään koiran hankintaa vastaan, mutta ehkä oma aikataulu olisi hieman erilainen. Tosin pakkohan se on hankkia jos haluaa ennen mahdollisesti lapsien hankintaa, kun se taas saattaa olla ajankohtaista sit ~5 vuoden sisällä.

Tyttökaveri haluaisi esim. samojedin tai vastaan. Semmoisen, jonka kanssa voisi lenkkeillä enemmänkin, muttei kuitenkaan mikään hyperaktiivinen ole. Itse haluaisin mahdollisimman helppohoitoisen koiran, enkä liian isoa. Lemmikkieläintesti ehdotti mopsia (ei kiitos :rofl:). Toki kun vaihtoi lyhytkarvainen -> keskipitkäkarvainen, niin samojedi löytyi jaetulta ykkössijalta varmaan kymmenen muun rodun kanssa. Samojedi voisi olla sopiva rotu.

Tyttökaverin kotona on lapsuudessa ollut koira, minulla ei. Siksipä tuo lemmikin hankinta hieman mietittääkin, että miten se arki ja elämä sen jälkeen muuttuu. Arki tuntuu olevan muutenkin jo kiireistä, niin mietityttää jääkö koiran hankinnan jälkeen ollenkaan aikaa itselle ja harrastuksille, vai pyöriikö arki jatkossa pelkästään töiden, koiran, kotitöiden ja nukkumisen ympärillä. Tyttökaveri olisi valmis ottamaan isomman roolin lemmikin hoitamisesta, hän kun sitä enemmän haluaa. Kulut hän haluaisi jakaa puoliksi. Lapsena olin lievästi allerginen joillekin koirille, vaihteli rotukohtaisesti tuliko oireita vai ei. Tarkoituksena onkin ollut rodun alustavan päättämisen jälkeen käydä jonkun kasvattajan luona vierailulla ja kokeilla tuleeko kyseisestä rodusta oireita.

Onko muita ollut vastaavassa tilanteessa, että puoliso halunnut koiraa enemmän ja itse olet hieman empinyt syystä jos toisesta? Miten asiat lopulta meni, miten paljon arki muuttui jne? :D
 

GGoljatti

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.03.2022
Viestejä
1 639
Tyttökaverille on iskenyt kova koirakuume. Haluaisi, että ~2 vuoden sisällä ois nelijalkainen talossa. Hän on meistä se selvästi innokkaampi asian suhteen, minulla ei ole mitään koiran hankintaa vastaan, mutta ehkä oma aikataulu olisi hieman erilainen. Tosin pakkohan se on hankkia jos haluaa ennen mahdollisesti lapsien hankintaa, kun se taas saattaa olla ajankohtaista sit ~5 vuoden sisällä.

Tyttökaveri haluaisi esim. samojedin tai vastaan. Semmoisen, jonka kanssa voisi lenkkeillä enemmänkin, muttei kuitenkaan mikään hyperaktiivinen ole. Itse haluaisin mahdollisimman helppohoitoisen koiran, enkä liian isoa. Lemmikkieläintesti ehdotti mopsia (ei kiitos :rofl:). Toki kun vaihtoi lyhytkarvainen -> keskipitkäkarvainen, niin samojedi löytyi jaetulta ykkössijalta varmaan kymmenen muun rodun kanssa. Samojedi voisi olla sopiva rotu.

Tyttökaverin kotona on lapsuudessa ollut koira, minulla ei. Siksipä tuo lemmikin hankinta hieman mietittääkin, että miten se arki ja elämä sen jälkeen muuttuu. Arki tuntuu olevan muutenkin jo kiireistä, niin mietityttää jääkö koiran hankinnan jälkeen ollenkaan aikaa itselle ja harrastuksille, vai pyöriikö arki jatkossa pelkästään töiden, koiran, kotitöiden ja nukkumisen ympärillä. Tyttökaveri olisi valmis ottamaan isomman roolin lemmikin hoitamisesta, hän kun sitä enemmän haluaa. Kulut hän haluaisi jakaa puoliksi. Lapsena olin lievästi allerginen joillekin koirille, vaihteli rotukohtaisesti tuliko oireita vai ei. Tarkoituksena onkin ollut rodun alustavan päättämisen jälkeen käydä jonkun kasvattajan luona vierailulla ja kokeilla tuleeko kyseisestä rodusta oireita.

Onko muita ollut vastaavassa tilanteessa, että puoliso halunnut koiraa enemmän ja itse olet hieman empinyt syystä jos toisesta? Miten asiat lopulta meni, miten paljon arki muuttui jne? :D
Noh arki muuttuu. Ensimmäinen puoli vuotta niin hyvinkin radikaalisti, sitten vähän rauhoittuu.

Samojedi on valkoinen että kurakeleillä voi olla vähän putsailua tiedossa jokaisen lenkin jälkeen. Piti ihan käydä lukemassa luonnekuvaus kun en tuommoiseen ole ennen tutustunut :)
Tuplaturkki näytti olevan että talvella voi painella huoletta, kesällä taas saattaa olla vähän kuumissaan. Ei välttämättä miellyttämishaluisin, eli ei välttämättä helpoin koulutettava.

Mites kultainen noutaja? Ja joo, älkää kiitos harkitko noita hengitysvaiva koiria (mopsi jne). Eläinrääkkäystä.

edit. Minun eka koira oli walesin terrieri. Se rotu valikoitui koska isällä oli edellinen koira airedalen terrieri. Ne ovat identtisen näköisiä, toinen vaan puolta pienempi. Eli asuttiin kerrostalossa ala-asteella niin tuli walesi. Noissa ei oikeastaan muuta huonoa puolta ole kuin että hieman kovapäisiä ja pitää trimmata pari kolme kertaa vuoteen. Eli nyppiä. Äiti kerran yritti itse mutta ei jaksanut, siis fyysisesti, niin sitten meni puoliksi nypitty koira trimmaajalle. Nyt niillä on ollut kaksi airedalea sen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
08.10.2017
Viestejä
794
Tyttökaverille on iskenyt kova koirakuume. Haluaisi, että ~2 vuoden sisällä ois nelijalkainen talossa. Hän on meistä se selvästi innokkaampi asian suhteen, minulla ei ole mitään koiran hankintaa vastaan, mutta ehkä oma aikataulu olisi hieman erilainen. Tosin pakkohan se on hankkia jos haluaa ennen mahdollisesti lapsien hankintaa, kun se taas saattaa olla ajankohtaista sit ~5 vuoden sisällä.

Tyttökaveri haluaisi esim. samojedin tai vastaan. Semmoisen, jonka kanssa voisi lenkkeillä enemmänkin, muttei kuitenkaan mikään hyperaktiivinen ole. Itse haluaisin mahdollisimman helppohoitoisen koiran, enkä liian isoa. Lemmikkieläintesti ehdotti mopsia (ei kiitos :rofl:). Toki kun vaihtoi lyhytkarvainen -> keskipitkäkarvainen, niin samojedi löytyi jaetulta ykkössijalta varmaan kymmenen muun rodun kanssa. Samojedi voisi olla sopiva rotu.

Tyttökaverin kotona on lapsuudessa ollut koira, minulla ei. Siksipä tuo lemmikin hankinta hieman mietittääkin, että miten se arki ja elämä sen jälkeen muuttuu. Arki tuntuu olevan muutenkin jo kiireistä, niin mietityttää jääkö koiran hankinnan jälkeen ollenkaan aikaa itselle ja harrastuksille, vai pyöriikö arki jatkossa pelkästään töiden, koiran, kotitöiden ja nukkumisen ympärillä. Tyttökaveri olisi valmis ottamaan isomman roolin lemmikin hoitamisesta, hän kun sitä enemmän haluaa. Kulut hän haluaisi jakaa puoliksi. Lapsena olin lievästi allerginen joillekin koirille, vaihteli rotukohtaisesti tuliko oireita vai ei. Tarkoituksena onkin ollut rodun alustavan päättämisen jälkeen käydä jonkun kasvattajan luona vierailulla ja kokeilla tuleeko kyseisestä rodusta oireita.

Onko muita ollut vastaavassa tilanteessa, että puoliso halunnut koiraa enemmän ja itse olet hieman empinyt syystä jos toisesta? Miten asiat lopulta meni, miten paljon arki muuttui jne? :D
Arki muuttuu, koira sitoo ehkä jopa yllättävänkin paljon. Joskus ajattelin että koirat on kuin pieniä lapsia, sillä erolla että koiran voi jättää työpäiväksi yksin kotiin, lasta ei. Itse vastustin koiraa aikoinaan n. 10 vuotta. Nyt on kaksi enkä kovin pahasti ole katunut sitä päivää kun annoin periksi.
 
Liittynyt
18.03.2018
Viestejä
784
Tyttökaverille on iskenyt kova koirakuume. Haluaisi, että ~2 vuoden sisällä ois nelijalkainen talossa. Hän on meistä se selvästi innokkaampi asian suhteen, minulla ei ole mitään koiran hankintaa vastaan, mutta ehkä oma aikataulu olisi hieman erilainen. Tosin pakkohan se on hankkia jos haluaa ennen mahdollisesti lapsien hankintaa, kun se taas saattaa olla ajankohtaista sit ~5 vuoden sisällä.

Tyttökaveri haluaisi esim. samojedin tai vastaan. Semmoisen, jonka kanssa voisi lenkkeillä enemmänkin, muttei kuitenkaan mikään hyperaktiivinen ole. Itse haluaisin mahdollisimman helppohoitoisen koiran, enkä liian isoa. Lemmikkieläintesti ehdotti mopsia (ei kiitos :rofl:). Toki kun vaihtoi lyhytkarvainen -> keskipitkäkarvainen, niin samojedi löytyi jaetulta ykkössijalta varmaan kymmenen muun rodun kanssa. Samojedi voisi olla sopiva rotu.

Tyttökaverin kotona on lapsuudessa ollut koira, minulla ei. Siksipä tuo lemmikin hankinta hieman mietittääkin, että miten se arki ja elämä sen jälkeen muuttuu. Arki tuntuu olevan muutenkin jo kiireistä, niin mietityttää jääkö koiran hankinnan jälkeen ollenkaan aikaa itselle ja harrastuksille, vai pyöriikö arki jatkossa pelkästään töiden, koiran, kotitöiden ja nukkumisen ympärillä. Tyttökaveri olisi valmis ottamaan isomman roolin lemmikin hoitamisesta, hän kun sitä enemmän haluaa. Kulut hän haluaisi jakaa puoliksi. Lapsena olin lievästi allerginen joillekin koirille, vaihteli rotukohtaisesti tuliko oireita vai ei. Tarkoituksena onkin ollut rodun alustavan päättämisen jälkeen käydä jonkun kasvattajan luona vierailulla ja kokeilla tuleeko kyseisestä rodusta oireita.

Onko muita ollut vastaavassa tilanteessa, että puoliso halunnut koiraa enemmän ja itse olet hieman empinyt syystä jos toisesta? Miten asiat lopulta meni, miten paljon arki muuttui jne? :D
Meillä koirarotu valikoitui(Snautseri) vaimon lievän allergian takia.Meillä oli muutenkin valinta helppo kun hyvä duunikaveri kasvatti Snautsereita ja just sopivasti syntyi 2 pentua joista toinen menehtyi ja jäljelle jäänyt tuli meille kun ei sitä halunnut myydä kovin pitkälle.Kannattaa miettiä jotain karkea karvaista rotua kun ne on yleensä allergia perheeseen sopivampia koska karva ei niin paljon pölyä.En itse pysty olemaaan sellaisessa paikassa missä on esim. joku labbis kun karva "hilseilee"paljon.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 245
Tyttökaverille on iskenyt kova koirakuume. Haluaisi, että ~2 vuoden sisällä ois nelijalkainen talossa. Hän on meistä se selvästi innokkaampi asian suhteen, minulla ei ole mitään koiran hankintaa vastaan, mutta ehkä oma aikataulu olisi hieman erilainen. Tosin pakkohan se on hankkia jos haluaa ennen mahdollisesti lapsien hankintaa, kun se taas saattaa olla ajankohtaista sit ~5 vuoden sisällä.
...
Onko muita ollut vastaavassa tilanteessa, että puoliso halunnut koiraa enemmän ja itse olet hieman empinyt syystä jos toisesta? Miten asiat lopulta meni, miten paljon arki muuttui jne? :D
Niin esim. Helsingissä näkee hyvinkin paljon sellaisia nuoria pareja joilla on nuori koira hankittuna. Se on ihan yleinen tapa naisille kuitata hoivaviettinsä ainakin joksikin aikaa, ja miehille elää toivossa että tämä riittää siihen naisen hoivaviettiin :D Jos on samojedi harkinnassa niin ilmeisesti ei ole pakkomiellettä hankkia pikkukoiraa, mikä on ihan hyvä asia koska omasta näkökulmasta niillä on sitä räksytysluonneongelmaa usein ja muutenkin vähintään 12-kiloinen on selkeämmin ja uskottavammin "koira". Samojedi-urokset tosin tuntuu jostain syystä olevan sellaisia että ne on pakkomielteisen kiinnostuneita vastaantulevista uroksista ja haluaa pullistella näille, tyypillisesti samojedien omistajat ei päästä koiraansa sen takia kohtaamaan muita (ainakin uros/uros). Et tainnut mainita sukupuolesta mitään, se on suht olennaista mutta myös uroksen kanssa kyllä pärjää oikein hyvin ja se saattaa olla miehelle "kiinnostavampi" (vaikea sanoa, ei ole koskaan ollut narttukoiraa).

Kannattaa olla tietoinen että ihmisillä voi elämäntilanteet muuttua ja koira toivottavasti elää pitkään. Omalla kohdalla alunperin avovaimo halusi koiran, itse vähän olin empiväinen käytännön syistä mutta koira tuli taloon, loppupeleissä erottiin ja koira jäi "exälle", kunnes tämä teki lapsen ja lapsi & koira-arki oli liikaa ja koira palasi minulle ja on nyt minulla ja parisuhteessa jne. ja hyvin sen kanssa menee. Mutta olisi tarpeellista että kumpikin oikeasti sitoutuu siihen ja ihan omana itsenään parisuhteesta riippumatta.

Koira sitoo vapautta jonkun verran, mutta ehkä vähän eri tavalla kuin tuossa kirjoitit. Pointti ei ole se, että arki pyörisi jotenkin koko ajan koiran ympärillä (samalla tavalla kuin pikkuvauva) koska helppohan sitä on esim. mennä omiin menoihinsa/harrastuksiinsa ja antaa kumppanin pitää koiralle seuraa (tai jos koira pärjäilee hyvin yksin kotona niin hieno homma). Ja monet koirat (ainakin oma) on aika itseohjautuvia kotona että ei tarvitse sen kummemmin kiinnittää huomiota kunhan tarpeet on tyydytetty. Mutta jos on eroahdistunut koira joka ei viihdy yksin kotona ja esim. haukkuu niin kerrostaloissa tämä on naapuriongelma. Ja ei pysty samalla tavalla ramppaamaan ulkomailla yhteisillä reissuilla, eli vaikka olisikin sopiva paikka minne viedä koiraa hoitoon (esim. vanhempi) niin ei sitä kehtaa määräänsä enempää käyttää. Eli jonkin verran vapaus rajoittuu, mutta toisaalta jos osaa siihen asennoitua niin se on todennäköisesti sen arvoista.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.06.2018
Viestejä
8 992
Tyttökaverille on iskenyt kova koirakuume. Haluaisi, että ~2 vuoden sisällä ois nelijalkainen talossa. Hän on meistä se selvästi innokkaampi asian suhteen, minulla ei ole mitään koiran hankintaa vastaan, mutta ehkä oma aikataulu olisi hieman erilainen. Tosin pakkohan se on hankkia jos haluaa ennen mahdollisesti lapsien hankintaa, kun se taas saattaa olla ajankohtaista sit ~5 vuoden sisällä.

Tyttökaveri haluaisi esim. samojedin tai vastaan. Semmoisen, jonka kanssa voisi lenkkeillä enemmänkin, muttei kuitenkaan mikään hyperaktiivinen ole. Itse haluaisin mahdollisimman helppohoitoisen koiran, enkä liian isoa. Lemmikkieläintesti ehdotti mopsia (ei kiitos :rofl:). Toki kun vaihtoi lyhytkarvainen -> keskipitkäkarvainen, niin samojedi löytyi jaetulta ykkössijalta varmaan kymmenen muun rodun kanssa. Samojedi voisi olla sopiva rotu.

Tyttökaverin kotona on lapsuudessa ollut koira, minulla ei. Siksipä tuo lemmikin hankinta hieman mietittääkin, että miten se arki ja elämä sen jälkeen muuttuu. Arki tuntuu olevan muutenkin jo kiireistä, niin mietityttää jääkö koiran hankinnan jälkeen ollenkaan aikaa itselle ja harrastuksille, vai pyöriikö arki jatkossa pelkästään töiden, koiran, kotitöiden ja nukkumisen ympärillä. Tyttökaveri olisi valmis ottamaan isomman roolin lemmikin hoitamisesta, hän kun sitä enemmän haluaa. Kulut hän haluaisi jakaa puoliksi. Lapsena olin lievästi allerginen joillekin koirille, vaihteli rotukohtaisesti tuliko oireita vai ei. Tarkoituksena onkin ollut rodun alustavan päättämisen jälkeen käydä jonkun kasvattajan luona vierailulla ja kokeilla tuleeko kyseisestä rodusta oireita.

Onko muita ollut vastaavassa tilanteessa, että puoliso halunnut koiraa enemmän ja itse olet hieman empinyt syystä jos toisesta? Miten asiat lopulta meni, miten paljon arki muuttui jne? :D
Kaksi vuotta aikaa niin käylää tutustumassa koiriin vaikka koirapuistossa ja kyselkää omistajilta millaista se on. Ehkä jopa voitte ottaa vähäksi aikaa hoitoon koiran.

Oireita ei välttämättä tule ulkona, vaan vasta kun on pidemmän aikaa samassa tilassa. Samojedi on hyppoallerginen joten hyvä valinta siinä mielessä. Lenkkeily vie aikaa, mutta se on muutenkin terveellistä. Koirapuistoissa kannattaa käydä, jotta tottuu muihin koiriin ja saa vapaana olla. Alkuvaiheessa matot pois siihen asti, kunnes on oppinut sisäsiistiksi. Koirat tykkäävät järsiä kaikkea, joten tavarat kannattaa turvata. Esimerkiksi kengät suojaan. Tyttökaverillasi on hyvin kokemusta koirista, niin hän varmaan tietää nämä. En tunne samojedia, omat pennut tykkäävät saada huomiota ja ovat tässä aamulla käyneet pyytämässä silityksiä ja syliä.

Sukupuoli merkitsee yllättävän paljon koirilla, sitä kannattaa miettiä. Urokset ovat tasalaatuisempia ja seurallisempia. Jos haluatte näyttelyihin taikka muihin koiraharrastuksiin niin ne voivat viedä aikaa. Samojedi on turkkirotu, joten sen hoitoon menee jonkun verran aikaa.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
205
Huvittaa ne sellaiset omistajat, joilla ei ole mitään käsitystä koiran käskyttämisestä. "Äläs nyt mee hei sinne", "Tulisitko nyt takaisin sieltä". Äänessä ei mitään auktoriteettia, minkä koira voisi tulkita kielloksi ja jatkaa vaan matkaansa. Pahimpia on ne, jotka antavat koiran haukkua ja pitävät vaan remmiä kireällä, eivät käske, eivätkä vedä edes sitä koiraa kunnolla vierelleen. Mahdollisesti vielä vastamelukuulokkeet päässä.
Itselläkin välillä huvittaa joidenkin harrastamat pitkät lauseet ja selitykset pehmeällä äänellä koiralle. Ne pitää olla simppeleitä 1-2 sanaa jos haluaa että koira oppii jotain. Tyyliin "Ei!" "Ohi!".
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
357
Hypätääs mukaan tähän ketjuun. Meiltä lopetettiin vuosi sitten 13v. seropi. Uutta koiraa mietittiin niin, että sitten voi tulla kun nuorin lapsi menee eskariin, vuoden kahden päästä. Mutta oma työpaikka vaihtui ja aloin tekemään kotoa töitä ja siitä se ajatus sitten lähti. Sunnuntaina käydään hakemassa meidän perheeseen uusi koira. Australian paimenkoiran ja saksanseisojan sekoitus.
IMG-20230821-WA0010.jpg
 
Liittynyt
06.06.2019
Viestejä
541
Tyttö aina rannalle menossa, niin kovaste tahtoo mukaa järvelle ja ihmettelemää sinne.. viimeksi oli mukana kun verkot kävin kokemassa. Nyt käytii katiska laittamassa vetehen :smile:

Olin hetken, että kuka vittu on meidän mökillä ilman lupia. On nimittäin ranta, vene ja laituri lähes identtiset meidän mökille. Tajusin katsella vastarantaa ja siinä kohtaa huomasin virheeni. Tuo perhanan puukin on samassa kohtaa!
 

Dr. Who

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 897
Mäyräkoiran perisynti iski sitten tänne, jalat lähti alta ja huuto oli kovaa kun kaikki liikkuminen sattuu, nyt mennään 2vko häkkilevossa ja hermokipu lääkkeillä ja jos ei lähde parantumaan niin lopetus on kohtalona. :sori:

PXL_20230906_080925989.jpg
 
Liittynyt
13.01.2019
Viestejä
888
Itselläkin välillä huvittaa joidenkin harrastamat pitkät lauseet ja selitykset pehmeällä äänellä koiralle. Ne pitää olla simppeleitä 1-2 sanaa jos haluaa että koira oppii jotain. Tyyliin "Ei!" "Ohi!".
Itse juttelen paljonkin noin koiralle. En oleta, että se ymmärtää lauseita, vaan tunnistaa tietyissä tilanteissa toistuvia sanoja. Näin näyttääkin olevan. Minun ei useimmiten tarvitse mitenkään käskyttää koiraa, vaan se toimii oikein ihan jutustelun pohjalta,

Koira ei tietenkään heti jutustelusta mitään ymmärrä, mutta kun sitä jatkaa kauan, tilanne muuttuu.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
205
Itse juttelen paljonkin noin koiralle. En oleta, että se ymmärtää lauseita, vaan tunnistaa tietyissä tilanteissa toistuvia sanoja. Näin näyttääkin olevan. Minun ei useimmiten tarvitse mitenkään käskyttää koiraa, vaan se toimii oikein ihan jutustelun pohjalta,

Koira ei tietenkään heti jutustelusta mitään ymmärrä, mutta kun sitä jatkaa kauan, tilanne muuttuu.
Kyllä itsekin jutustelun, mutta avainsanat on hyvin lyhyitä eikä 25 sanan lauseita joiden jälkeen ihmetellään että miksi se koira edelleen esim. ei tee mitä pyydän.

Ja ehdottomasti allekirjoitan tämän että kyllä lempeällä keskustelulla koira ymmärtää. Koira ymmärtää myös ilmeitä todella hyvin.

Pointti oli se että mitä lyhyempiä ja ytimekkäämpiä ne sanat ja ilmeet on sen helpompi koiralla on ne tulkita.

Onhan niitä koiria jotka osaa itse kertoa tunteistaan lattialla olevalla laitteella joka kertoo lausuu sanoja ääneen kun koira tassulla sitä painaa. Mutta se vaatii ihan jäätävää treeniä. Ja ne tapaukset mitkä mua huvittaa ei näin treenaa.

Mua siis huvittaa ihmiset jotka selittää aivan ympäripyöreitä todella pitkiä lauseita koiralle ku ne haluaa esim että koira ei enää hauku.

Kun se tapa millä koira mahdollisesti oppisi jotain olisi hyvin selkeitä lauseita, sanoja, ilmeitä tai tekoja joiden ei tarvi olla käskytyksiä, voi olla lempeääkin puhetta, mutta selkeitä ja ytimekkäitä
 
Liittynyt
21.02.2019
Viestejä
1 965
Meidän rescuet olivat aikuisia meille tullessaan. En mä niille mitään tokoa lähtenyt harrastamaan. Mutta kyllä ne puhetta tajusivat. Jos etummaisena ollut veti eri suuntaan kuin minä olin kaavaillut, tokaisin ”ei me sinne olla menossa”. Kiltisti ihan hihnaa nykimättä katsoivat uuden suunnan. Toki ne ytimekkäät komennot nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa kuuluivat myös ohjelmistoon.

Ihan huvikseen sitten juttelin niille aina sitä sun tätä. Ja kuvittelin, että kyllä ne ymmärsivät, mutta vastaaminen oli vain hiukan liikaa vaadittu.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
8 690
Itsekin höpöttelen koiralle ihan mitä sattuu, tietyt avainsanat tottakai ymmärtää mitä pitää tehdä, ja jotkut asiat hoituu rutiinilla vaikken edes sanois mitään.
Jaa niin, tänään tuo herätti mut ensimäistä kertaa ikinä, nukuin vähän pidempään ja muuta hätää ei ollut kun että pitäis se aamiainen tulla tarjoilemaan...
 
Liittynyt
16.03.2018
Viestejä
1 585
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 180
Iltiksessä juttua koirarekisterin ongelmista:
Ainakin kommenteissa suhtaudutaan vähän kaksijakoisesti, onko joku rekistöröitynyt tuonne
ruokaviraston rekisteri voiko sinne laittaa mitä haluaa?
Onhan tuo rekisteri idioottimainen idea. Kukaan ei tiedä mihin sitä aiotaan käyttää ja mitä hyötyä siitä on. Kaiken lisäksi rekisteröityminen maksaa.
 
Liittynyt
15.02.2017
Viestejä
498
No itse rekkasin koiran tuonne lähinnä kun uhkailivat että siitä voi tulla sakkoja jos sitä ei tämän vuoden puolella tee.
Ei kiinnosta mihin tietoja käyttävät.
 
Liittynyt
03.11.2016
Viestejä
456
Onhan tuo rekisteri idioottimainen idea. Kukaan ei tiedä mihin sitä aiotaan käyttää ja mitä hyötyä siitä on. Kaiken lisäksi rekisteröityminen maksaa.
Niin ja rekisteröitymättömyydestä ei tällä tietoa rangaista. Tulevaisuudessa varmaan keksivät jonkin valvontamaksun, mutta mistäs ne sitten tietää, että koiraa ei ole rekisteröity ja pitäisi valvontamaksulla muistaa, jos siitä ei rekisterissä ole mainintaa.
Lisäksi perustelut tuon tarpeelle ylipäätään ovat kovin kummat. Sanotaan, että voidaan seurailla pentutehtailijoita, jos samasta osoitteesta alkaa tulla paljon uusia rekisteröintejä. Nyt joku roti idiotismiin... :sslap:
 
Liittynyt
05.01.2021
Viestejä
4 925
Meidänkin karvapötkö on nyt tuolla. Sovittiin tietoturvariskeistä koiran kanssa että hän kantaa vastuun, hänen tietojahan siellä on.
Jännä nähdä miten tässä käy, paljonkohan siellä on 10 vuoden kulutta kuolleita koiria. Tuskin kukaan muistaa sitä tuonne ilmoittaa.
 

Rensu

Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
741
Mitenhän tuo ratkaisee ongelman väärennetyt lääkäri ja rokotustodistukset?
Eipä tuo taida ratkaista muuta ongelmaa, ku pari työpaikkaa Ruokavirastossa... En käsitä miten tuosta(kin) saatiin tehtyä noin torspo systeemi.

- Vahva tunnistautuminen, tosin myös paperilappunen allekirjoituksella kelpaa.
- Vaikeuttaa pentutehtailua, nyt voi myydä pennut rekisteröitynä ja ihan valtion viralliseen rekisteriin.
- Ei tulla käyttämään verotukseen (vielä).
- Vain viranomaiskäyttö mahdollista. Käsittääkseni edes löytöeläinten vastaanottajilla ei ole pääsyä tietoihin. Eli ei helpota omistajan löytämistä.
- Ei mitään sukutietoja, eli onnistuu vain kasvattaja tasolla seurata pentutehtailua. Miten se eroaa esim isommasta virallisesta kennelistä?
- Jossain vaiheessa järjestelmä alkaa pursuamaan +20v koiria, kun kukaan ei muista/jaksa/kiinnostu merkitsemään koiria kuolleeksi.
 
Liittynyt
08.10.2017
Viestejä
794
Jossain vaiheessa taisi olla puhetta että eläinlääkärit jollain tavoin valvoisivat onko koirat rekisteröity tuonne. Eli lääkärinkäynnillä muistuttaisivat aina tuosta. Mene sitten ja tiedä, toteutuuko tämä. Jos vain viranomaisilla pääsy rekisteriin, niin tuskin toteutuu.

Jossain vaiheessa järjestelmä alkaa pursuamaan +20v koiria, kun kukaan ei muista/jaksa/kiinnostu merkitsemään koiria kuolleeksi.
Hyvä pointti, ovatkohan edes tätä miettineet.

Meidän koiria ei ole vielä tuonne rekisteröity.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
239 467
Viestejä
4 192 209
Jäsenet
70 745
Uusin jäsen
Rroy

Hinta.fi

Ylös Bottom