Kodin yleiskaapelointi ja RJ45 läpi talon - keskustelua ja vinkkejä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Lexy
  • Aloitettu Aloitettu
@puik luepas ajatuksella edes muutama sivu tätä topiccia ennen kyselyjä.
Jokainen mainitsemasi asia on käsitelty moneen kertaan jo.
4 sivua luin eikä nyt asiat edenneet. Kaapelien häiriösuojauksesta löytyi asiaa. Se miten normaali sisäkaapeli kestää yläpohjassa ei selvinnyt, onko uv-suojaus ulkokaapelien suurin ero?

Riittävistä työkaluista ei tullut vastaan sopivia suosituksia paitsi amazonin kaapelitesteri. Onnisen linkkejä en viitsinyt selailla, kun sieltä eivät myy yksityshenkilöille ja tuntuu hankalalta etsiä niitä kuluttajille myyvistä paikoista.

Nuo Clasun liittimet olis varmaan jees, mutteivat ole suojatulle. Bilteman tai Nediksen liittimistä en nyt nopsaan löytänyt mitään, biltemassa olis myös suojattuja muttei työkaluja. Tämän perusteella en Nedistä osta. Ethernet kaapelien itse värkkääminen

Aliexpressistä voisi tilata halpaa tavaraa, mutta nyt olen jo siinä vaiheessa että pitäis saadaa toimivaa kasaan niin en taida odotella että sieltä tulee joskus.

Taitaa olla paras vaan ostaa valmiita kaapeleita.
 
4 sivua luin eikä nyt asiat edenneet. Kaapelien häiriösuojauksesta löytyi asiaa. Se miten normaali sisäkaapeli kestää yläpohjassa ei selvinnyt, onko uv-suojaus ulkokaapelien suurin ero?

Riittävistä työkaluista ei tullut vastaan sopivia suosituksia paitsi amazonin kaapelitesteri. Onnisen linkkejä en viitsinyt selailla, kun sieltä eivät myy yksityshenkilöille ja tuntuu hankalalta etsiä niitä kuluttajille myyvistä paikoista.

Nuo Clasun liittimet olis varmaan jees, mutteivat ole suojatulle. Bilteman tai Nediksen liittimistä en nyt nopsaan löytänyt mitään, biltemassa olis myös suojattuja muttei työkaluja. Tämän perusteella en Nedistä osta. Ethernet kaapelien itse värkkääminen

Aliexpressistä voisi tilata halpaa tavaraa, mutta nyt olen jo siinä vaiheessa että pitäis saadaa toimivaa kasaan niin en taida odotella että sieltä tulee joskus.

Taitaa olla paras vaan ostaa valmiita kaapeleita.
Onnisen tavaroita saat K-Raudan kautta. Ulkokaapelia ei monesti saa sisälle asentaakaan, koska kuori on palavaa materiaalia ja ei täytä palomääräyksiä. Eli sisäkaapelia vaan kunhan et veteen upota tai auringonvalolle altista.
 
Onnisen tavaroita saat K-Raudan kautta. Ulkokaapelia ei monesti saa sisälle asentaakaan, koska kuori on palavaa materiaalia ja ei täytä palomääräyksiä. Eli sisäkaapelia vaan kunhan et veteen upota tai auringonvalolle altista.
Ihan yhtälailla se sisäkaapelikin palaa. Kyse on siitä, mitä se palaessaan ilmaan päästää. Erikseen on sitten palosuojattuja kaapeleita mitkä yleensä on huomio oranssin värisiä. Ja ulkokaapeleita on myös semmoisia mitä voi käyttää sisälläkin.
 
Viimeksi muokattu:
4 sivua luin eikä nyt asiat edenneet. Kaapelien häiriösuojauksesta löytyi asiaa. Se miten normaali sisäkaapeli kestää yläpohjassa ei selvinnyt, onko uv-suojaus ulkokaapelien suurin ero?

Riittävistä työkaluista ei tullut vastaan sopivia suosituksia paitsi amazonin kaapelitesteri. Onnisen linkkejä en viitsinyt selailla, kun sieltä eivät myy yksityshenkilöille ja tuntuu hankalalta etsiä niitä kuluttajille myyvistä paikoista.

Nuo Clasun liittimet olis varmaan jees, mutteivat ole suojatulle. Bilteman tai Nediksen liittimistä en nyt nopsaan löytänyt mitään, biltemassa olis myös suojattuja muttei työkaluja. Tämän perusteella en Nedistä osta. Ethernet kaapelien itse värkkääminen

Aliexpressistä voisi tilata halpaa tavaraa, mutta nyt olen jo siinä vaiheessa että pitäis saadaa toimivaa kasaan niin en taida odotella että sieltä tulee joskus.

Taitaa olla paras vaan ostaa valmiita kaapeleita.
Ainakin vanhempien talossa n. 20 vuotta sitten välikatolle vedetyt cat5e sisäkaapelit on toimineet ongelmitta näihin päiviin asti. Eli sen puolesta ei ongelmia.
 
Sisäkaapelit kestää oikein hyvin. Ongelma ulkona on juuri tuo aurinko, nekin kyllä kestää, mutta siinä vaiheessa kun pitäisi kaapelia liikutella, niin saattaa tulla ongelmia.

Edit: Unohtui se yläpohjan mahdollinen ongelman aiheuttaja. Jyrsijät :)
 
Olisiko vinkkejä DIY LAN-kaapelien tekemiseen enskertalaiselle. Pitäisi vedellä parille tukiasemalle ja kameralle kaapelit ja mietin, jos tekisikin kaapelit itse. Noita työkaluja ja liittimiä on vaan tuhottomasti erilaisia. Ja pitäisi saada samalla onnistumaan.

Tähtäimessä cat6, mutta riittääkö utp vai kannattaisiko vetää ftp-kaapelia? Talon alkuperäinen kaapelointi 2000-luvun alusta ja varmaan cat5e tasoista. Vehkeitä yli gigan verkon testamiseksi ei ole eikä näköpiirissä, että lähivuosina alkaisin päivitellä nopeampaaan verkkoon laitteita.

Riittääkö sisäkäyttöön tarkoitettu kaapeli yläpohjassa? Ja muuten ulkona kun ei tule suoraan auringonvaloon vaan räystään alle jne?

Olisko Clasun Excibel liitimet ja pihdit paras hyvä hankinta, kun tähtäimessaä cat6 kaapelointi?

Esimerkiksi Bilteman liittimistä ei selviä onko rakenne kaksiosainen.

Amazonissa on tuhottomasti kaikenlaista, mutta vaikea ottaa selvää mikä olisi oikeasti käyttökelpoista. Knipexin pihdit on 40e, mutta pärjäiskö vähemmällä?

Tämä on hyvin arvioitu, mutta vaikuttaa olevan vain cat5e. https://www.amazon.de/-/en/Professional-Repair-Network-Computer-Maintenance/dp/B071CDLMGG

Itsellä samassa käytössä Bilteman cat6 utp kaapeli, urosliittimet näitä: Cat6 RJ45 Pass Through Connector VCELINK ja pihdit nämä: RJ45 Pass Through Crimper VCELINK

Et tarvitse mitään suojattuja kaapeleita tai liittimiä.

”Testerinä” tommonen halppis jolla saa johtimien järjestyksen tarkistettua. Yhtään ei oo tarvinnut uusiksi tehdä.

Naarasliittimet on eurolanin työkalulliset ja niille eurolanin pihdit.
 
Mäkin suosittelen noita passthru liittimiä ja niille tarkoitettuja pihtejä. Hemmetin paljon helpompi kuoria 10cm kaaapelia ja työntää johdot yksitellen liittimistä läpi kuin koittaa tehdä se siisti oikeassa järjestyksessä oleva täsmälleen oikeaan mittaan katkaistava kampa.
 
Mäkin suosittelen noita passthru liittimiä ja niille tarkoitettuja pihtejä. Hemmetin paljon helpompi kuoria 10cm kaaapelia ja työntää johdot yksitellen liittimistä läpi kuin koittaa tehdä se siisti oikeassa järjestyksessä oleva täsmälleen oikeaan mittaan katkaistava kampa.
Sama juttu, ehdottomasti suosittelen noita passthru-liittimiä jos noita urosliittimiä aikoo tehdä. Noin miljoona kertaa helpompi tehdä, varsinkin jos tekee ensimmäistä kertaa tai muuten harvoin. Itsellä ei ole passthru-pihtejä tai -liittimiä mutta pääsin testaamaan tuollaista ja oli ihan eri meininki tehdä liitin kuin "perinteisillä" liittimillä. Aikanaan noilla ei-passthru -liittimillä on varmaan satoja liittimiä tullut tehtyä joten itseltä tuo kyllä sujuu mutta nykyään kun en juurikaan RJ45-uroksia puristele niin käytän ainakin ensin vanhat varastot loppuun.
 
Valoo ketjusta kaapelikeskustelua.


Aihe ei ole mitään ydinosaamisaluetta, komentit muistinvaraista mielikuvaa jostain vanhoista prujuista, ja vähän muistia virkestelty mitä nyt tähän hätään löysi.
Tuossa linkissä ei ole mainittu parimäärää, mutta cat5 normissa on vain kaksi paria eli 100Mbs on maksimi.
Onko tämä nyt fakta että vain kaksi paria ? Nopeasti en löytänyt tuolle tukea / lähdettä. Cat5 kaapelit tyypillisesti neliparisia.

Yleinen 100Base-T ethernet on kaksiparinen, mutta se eriasia. ja sitä varten tehdyt nuukailut laitekaapelit voi olla vain kaksiparisia.

Toisaalta foorumillakin on näkynyt 2 parisia patch kaapeleita, ehkä kiinteissä asennuksissa on varauduttu että esim. puhelin saadaan samaan johtoon. Nopeuden puolesta speksi on 100Mbs ehkä häviöistä tai ajan tarpeesta johtuen?

Patch kaapeli? laite kaapeli, liitäntä kaapeli ? Kuten mainittu niin tiedän että on nuukailtuja laite kaapeleita joissa vain 2 paria kytketty. Tiedostan että on lattakaapeleitakin laite kaapeleina.

En löytänyt tukea että CAT5 kaapeli olisi normaalisti kaksiparinen, päinvastoin, yleensä neliparinen.
satamegasen ethernetin tyypillinen kytkentä on toinen ja kolmas pari.

Gigabitin ethernet (1000Base-T) on suunniteltu toimivaksi Cat5 kaapeloinnin yli, perus jutut suoraan 100 megasesta, symboolinopeuskin sama, mutta bitteja enemmän (lisä bitit tekniikalla) ja linjoja suuntaansa enemmän.

Cat5 testaus parametrit niukkoja ja mittaamalla varmistus että kytkennät toimii 1000BASE-T ethernetissä toi jotain lisäyksiä mitattaviin asioihin. (lisää ylikuulumis ja viive mittauksia).
Lopullisesti muodostu Cat5e versio joka on tiukempi kuin 1000Base-T, mutta jos se CAT5 asennus aikanaan tehty laadukkaasti ja testit hyviä, niin ilmeisen todennäköisesti voi testata Cat5e seksi, jos se tekee tiukkaa niin sitten testata 1000Base-T jos testerissä sellainen erikseen.

Kaapeleiden katekoriat ei sinänsä ota kantaa niiden päällä liikuteltaviin asioihin, esim Ethernet standarteihin, vaan kärjistäen enemmin toisin päin . Ethernet on vallannut "markkinat".

Harmi kaapeleiden mittaustapa mulle tutumpaa olis SWR ja dB/m vaimennus.
Analogiaikaan riitti vähemmän, tämä Cat5 -> Cat5e on yksi esimerkkki siitä että asennuksen testaamiseen tarvitaan paljon enemmän mitattavia ja laskettavia asioita, että voidaan varmistaa sen suorituskyky eriasioihin.

Ylikuuluminen on jo viimevuosisadan analogipuhelinlinjoissa merkittävä ongelma, cat5e taitaa olla nippu siihen liittyviä testattavia / laskettavia asioita.

Imbetanssi, heijastumiset, vaimennukset unohtamatta.
 
Samperi sun kanssas sä olet välillä kovin perusteellinen ;)
En löytänyt tukea että CAT5 kaapeli olisi normaalisti kaksiparinen, päinvastoin, yleensä neliparinen.
satamegasen ethernetin tyypillinen kytkentä on toinen ja kolmas pari.
Taidat olla oikeassa määritelmä lähtee tuolta ansi määritelmästä.
Gigabitin ethernet (1000Base-T) on suunniteltu toimivaksi Cat5 kaapeloinnin yli, perus jutut suoraan 100 megasesta, symboolinopeuskin sama, mutta bitteja enemmän (lisä bitit tekniikalla) ja linjoja suuntaansa enemmän.
Oletko varma symboolinopeudesta?

Yleisesti siirtolinjoista niin sovituksen huonous (SWR) aiheuttaa signaalin heijastuksen takaisin lähtöpisteeseen summautuen sieltä lährtevään signaaliin. Häviöt (esim dB/m) aiheuttavat sen sen että vastaanotin ei enään pysty ilmaisemaan tulevaa signaalia, osin signaalin heikkenemisen ja osin pulssin pyöristymisen takia.

Varmaankin hyvälaatuinen CAT5 kaapeli (tai muu kaluste) voidaan mittaamalla määritellä CAT6 kaapeliksi.(CAT7 ei taida onnistua)
 
Samperi sun kanssas sä olet välillä kovin perusteellinen ;)

Taidat olla oikeassa määritelmä lähtee tuolta ansi määritelmästä.

Oletko varma symboolinopeudesta?

Yleisesti siirtolinjoista niin sovituksen huonous (SWR) aiheuttaa signaalin heijastuksen takaisin lähtöpisteeseen summautuen sieltä lährtevään signaaliin. Häviöt (esim dB/m) aiheuttavat sen sen että vastaanotin ei enään pysty ilmaisemaan tulevaa signaalia, osin signaalin heikkenemisen ja osin pulssin pyöristymisen takia.

Varmaankin hyvälaatuinen CAT5 kaapeli (tai muu kaluste) voidaan mittaamalla määritellä CAT6 kaapeliksi.(CAT7 ei taida onnistua)

En , mutta vahva mielikuva, yritin etsiä vahvsitusta wiki 100BASE-T 125 linjaa kohti, sama 1000BASE-T

Yleisesti siirtolinjoista niin sovituksen huonous (SWR) aiheuttaa signaalin heijastuksen takaisin lähtöpisteeseen summautuen sieltä lährtevään signaaliin. Häviöt (esim dB/m) aiheuttavat sen sen että vastaanotin ei enään pysty ilmaisemaan tulevaa signaalia, osin signaalin heikkenemisen ja osin pulssin pyöristymisen takia.


Jep, mutta näihin ilmeisesti haluttu luoda testaus parametrit mitkä kuvaa tarkemmin asennuksen laatua, siirtotien ominaisuuksia. Ja kategoria 5e ilmeisesti seurausta siitä että perusvitosen yhteydessä ei ole ollut riittävästi speksattu parametrejä mitä mitataan. Mitatut asiat riitti, mutta ei taanneet laatu 1000Base-T ethernetille.

Ymmärtääkseni siellä aktiivikomponenttien valmistajat tuoneet esille tarkentavia vaatimuksia, kustannuksilla varmaan merkityksensä. ja muitakin gigabitin kupari juttuja ollut, mutta tuo vei voiton.
 
Valooketjusta poiminta
On myös olemassa neliparisia cat3 kaapeleita joilla pääsee gigan nopeuksiin.

Kun kategoria 5 tekstejä etsin, ja ethernet toteutuksia, niin ethernetistä cat3 neliparinen oli satameganen, mutta ei ilmeisesti menestynyt.
Mutta ilmeisesti vähän epävirallisemmin enemmän tai vähemmän onnistuneesti vedetty olemassaolevilla vanhoilla narujen yli satamegasta ethernettiä.kahdella parilla. Enkä epäile ettekö joku olisi perus neliparista gigastakin yrittänyt

(oletan että ethernettiä tarkoitit, G.fastilla sitten onistuu jos kaapelin uusiminen ei onnistu, ja ilman virheitä ja pakko yrittää, ja samalla se 90m+10m rajankin voi ylittää)

Lyhyitä laitakaapeleita joissain kuluttaja paketeissa ollut jopa ihan "lattakaapelia". mikä kyllä tukee ettei se nyt ihan pienestä kaadu, tosin ei ole ainutlaatuista että ethernet ei toimi kunnolla kun joku rimpula laitekaapeli välissä.

Itselläni on läjäpäin noita ikivanhoja cat5 kaapeleita, ja kaikissa on neljä johdinparia. Viimeisin ostettu joskus 15v sitten. Tuntuu perin oudolta että mukamas tänäpäivänkin voi ostaa vielä cat5/cat6 kaapeleita joissa on vain kaksi johdinparia. Mielestäni niillä ei voi kyllä mitenkään päästä gigan nopeuksiin. Kun olisikin edes yksi kaksiparinen kaapeli, voisi itse kokeilla.
2 parisia laitekaapeleita voi löytää jostain vanhan räkkäkaapin lattialta / vierestä, en tiedä onko ne olleet sitten oikeasti niin monta penniä halvempia valmistaa, vai ihan hinnoittelu kikkailua, vai onko niillä pyritty johonkin. Ajalta jolloin ei ollut automaattista tunnistusta, vaan oli erikseen suorat ja käännetyt. mutta olisko siitä suorillakkaan ideaa.

Noihin aikoihin on myös harrastettu sitä että yksi kaapeli jaettiin kahteen ehernettiin, mutta ei se tuota vajaata laite kaapeli selitä.

Kuluttaja tuotteiden mukana vielä 2010 luvulla voinut tulla kaksiparista, niissä toki senttit on tonnin alku, ja nuukailu tuo lisämyyntiä, ja motiivi on voinut olla se että jos vain ethernetin kaksiparia kytketty niin se puhelin puolen ykköspari on kytkemättä, niin ei sitten söhlää jotain puhelinkeskuksen paria ethernet porttiin (no en ota kantaa onko se kunnon laitteilla haitaksi, onko joku saanut jotain rikki)
Ja toki lisämyynnin paikka.

Kun olisikin edes yksi kaksiparinen kaapeli, voisi itse kokeilla.
Tämä meiden normi portti mikä tukee 1000Base-T käyttää neljää paria ja järjestän normi vehkeet kahdella parilla kättelevät satamegasen 100Base-TX (vai mikä se oli). Tyypillisesti porteissa ledi kertoo kumpi kätelty. (ennen värit selkeitä, mutta yli gigasten porttien jälkeen niitäkin sotkettu)


Yksiparista gigabitin ethernettiä ei normiportit tue.
 
Kun kategoria 5 tekstejä etsin, ja ethernet toteutuksia, niin ethernetistä cat3 neliparinen oli satameganen, mutta ei ilmeisesti menestynyt.
En viitsi tarkistaa mutta eikö cat3 ole 3 parinen puhelinkaapeli ja siinä hyvinkin toimiva, mulla taitaa olla 20m kameran perässä ja 100Mbs testit meni läpi ongelmitta.

Ehkä vähän hölmöä vertailla eri cat luokkia, kaikki edustavat omaa aikaansa ja olleet silloin täysin käyttökelpoisia.
Jos nyt on käytössä joku vanha cat5 kaapeli niin se täytyy vain testata toimiiko jos ei niin ei myöskään pidä masentua vaan mennä eteenpäin.
 
En viitsi tarkistaa mutta eikö cat3 ole 3 parinen puhelinkaapeli ja siinä hyvinkin toimiva, mulla taitaa olla 20m kameran perässä ja 100Mbs testit meni läpi ongelmitta.
En väitä, mutta ymmärtääkseni cat3 kaapelia saanut neliparisena, mutta muinakin.

Se 100Mbs todennäköisesti se perus 100Base-TX, mikä käyttää kahta pari. Mikä testi meni läpi ? Jos cat5e, tai 1000BASE-T menee läpi, niin toki toimii gigasenakin. Jos joku pienempi, niin ei pois sulje etteikö giganen toimisi, 100BASE-TX ymärtääkseni taajuus, symboolinopeuksilla jne sama kuin giganen, mutta giganen vaativampi mm ylikuulumisen, hejastumisen osalta, neljäparia, molempiin suuntiin.


Sori, jos tarkoitat sitä että huonomillakkin kaapeleilla voi toimia ethernet, niin samaa mieltä.(* Tavallista satamegasta ethernettia ajettu läpi suppeammallakkin kaapelilla, luokittelemattomallakkin, esim jos on niitä kaksi tai useampi parisia puhelinnaruja joita ei saa vaihdettua, niin ihan niillä, vähän siistitty päitä ja liittimet päihin. En tiedä onko testattu ja menneet testeistä läpi. Mutta kuullut taloyhtiöistäkin missä asukkaat niin tehneet.


Ja toki tilanteet missä tarvitaan MacGyver apuun , missä kaapeli tehdään niistä mitä löytyy ja jatko surrataan, ihan vain väliaikaiseksi, >10v. toiminut ongelmitta.

(*
He, siis postailuni lähti siitä että allematkin luokat voi riittää kuin se mitä jossain listataan.
 
Viimeksi muokattu:
100 Mbps yhteyksiä on erilaisia. Cat3:n 100BASE-T4 käytti neljää johdinparia. Cat5:n 100BASE-TX käyttää kahta johdinparia. Ovat eri asioita siis.

Mutta eipä mikään estä käyttämästä Cat3-kaapelia kuin Cat5:sta. Voi toimia tai sitten ei.

 
En väitä, mutta ymmärtääkseni cat3 kaapelia saa neliparisena, mutta muinakin.

Se todennäköisesti se perus 100Base-TX, mikä käyttää kahta pari. Mikä testi meni läpi ?
Testinä iperf nopeustesti 100M ja jollain testerillä varustettu Netgear kytkin, En DIY henkisesti virittänyt pulssigeneraattoria ja putkiskooppia perään ;)

Noh tuntuu olevan niin paljon eri piuhoja ja käytäntöjä että mennään varmaan eteenpäin kohti catXX aikaa,
 
Yleensähän kaikki cat5 asennukset menivät sellaisenaan myös cat5e testistä läpi, mutta kyllä niitä joitain kaapeleita oli jotka ei cat5e toimineet.

Cat6 testit kyllä failasivat poikkeuksetta jos cat5e kamoilla koitti.. Tosin eipä niitä nyt tarkoituksella edes yritetty liian korkealla luokituksella testata.
 
Yleensähän kaikki cat5 asennukset menivät sellaisenaan myös cat5e testistä läpi, mutta kyllä niitä joitain kaapeleita oli jotka ei cat5e toimineet.
Ihan uteliaisuutta, menikö ne cat5e hylätyt Cat5 testeistä läpi ?
Ja jos cat5 läpi, niin korjattiinko asennuksia, kokeiltiinko meneeko 1000Base-T testistä läpi jos sellaista testerissä oli.
Jos cat5 hylky, niin kai jo ihan perus asennus moka tai vaurio.

Ihan harrastajellekkin kiintoisaa tietoa miten kentällä käytännössä nuo vanhemmat asennukset olleet.
Mutuna jäänyt olo että aiemmin oli enemmän niitä asennuksia joissa testaamiset jäi vähemmälle.
 
Näyttää jos puhutaan oikeista testereistä, kuten Fluken dsx-sarjalaiset. 10000€ hinta karkoittaa varmaan suurimman osan ostajista ja löytyy niitä kalliimpiakin vielä.
Tarkoitat että missä ja mikä moka, miten korjata, "kaikki" kertoo mikä mittaus jäi vajaaksi speksistä. Kuvittelen että yleensä vika/ moka/ riittävää parannettavaa löytyy jommasta kummasta päästä.

No jos lievästi niukka, kiskottu liikaa, solmussa, ajeltu yli, niukka laatuinen kaapeli, naulattu läpi, ja jos samaan vetoon osuu useampi, niin maalikkona kuvittelen että printin katsominen ei vakuuta syytä.
Tai no jos oikari naulalla , niin sen paikan taitaa halvempikin testeri osata kertoa.
 
Ihan uteliaisuutta, menikö ne cat5e hylätyt Cat5 testeistä läpi ?
Ja jos cat5 läpi, niin korjattiinko asennuksia, kokeiltiinko meneeko 1000Base-T testistä läpi jos sellaista testerissä oli.
Jos cat5 hylky, niin kai jo ihan perus asennus moka tai vaurio.

Ihan harrastajellekkin kiintoisaa tietoa miten kentällä käytännössä nuo vanhemmat asennukset olleet.
Mutuna jäänyt olo että aiemmin oli enemmän niitä asennuksia joissa testaamiset jäi vähemmälle.
Enhän mä muista.. Tuosta kuitenkin jotain 25v aikaa.

Silloin kun uusi mittari joka cat5e mittasi tuli, niin niitä jonkun verran testattiin vanhoja cat5 mitattuja, ja oli puhetta että jonkun valmistajan kaapeli ei menny cat5e läpi.. Muistaakseni syyksi aivoiteltiin ruskean parin liian harvaa kiertoa tjsp.

Mitään 1000base-t testejä ei ikinä tehty, eikä noista edes puhuttu, eikä ne ketään kiinnostaneet, kun se ei ollut mikään tavoite... Jos tuollaista standardia edes silloin vielä oli.

Sen muistan että jossain kohtaa alettiin vaatia että mittaus pitää tehdä sen Tia cat6 testin sijaan jonkun EN standardin mukaan, kun joku oli keksinyt että se tia ei ole virallisesti pätevä eu:ssa.
 
Silloin kun uusi mittari joka cat5e mittasi tuli, niin niitä jonkun verran testattiin vanhoja cat5 mitattuja, ja oli puhetta että jonkun valmistajan kaapeli ei menny cat5e läpi.. Muistaakseni syyksi aivoiteltiin ruskean parin liian harvaa kiertoa tjsp.
Ihan uskottavaa, jotkut väittänyt että "viimevuosinakin" jakelussa olisi ollut kaapeleita jotka ei mene testeistä läpi (siis tuoreempia), tiedä sitten onko ihan perusvikaa, vai heikkolaatuista asentaa, eli kestää huonosti kaapelin vetoa reiteille jne. vs ne mitä asentajat aiemmin käyttäneet.

Tosin jos jokin pari vaikeampi saada läpi, niin tulee myös mieleen liitimen kytkentä. jos sellainen liitin ja asennustapa että joku pari ei mene yhtä nätisti.

Mitään 1000base-t testejä ei ikinä tehty, eikä noista edes puhuttu, eikä ne ketään kiinnostaneet, kun se ei ollut mikään tavoite... Jos tuollaista standardia edes silloin vielä oli.
Ymmärsin että ensin 1000baset-t ja cat5e oli vitoseen päivitys tuota varten. No en nyt väitä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuolla kaveri ihmettelee miten cat3 kaapelilla voi päästä 900+Mbps. Selityksenä varmaankin se että kaapeli on juurikin neliparinen.

https://www.reddit.com/r/HomeNetworking/comments/vxh70m/cat3_to_ethernet/?rdt=51189
Kyllä giga onnistuu vähemmälläkin, mutta jos vetänyt perus gigabitin ethernetillä niin sitten neljäparia tarvitaan.
Cat3 on kierrettyparikaapeli, jos liittimet siististä niin en epäile, gigabitin ethernettiä kätellyt surri jatkoilla, lattakaapelilla, vanhemilla puhelin naruilla jne.
Jos nopeus jää vaajaksi, (900 nurkille) niin kertoo siitä ettei se nyt ihan onnistunut.
 
Kyllä giga onnistuu vähemmälläkin, mutta jos vetänyt perus gigabitin ethernetillä niin sitten neljäparia tarvitaan.
Cat3 on kierrettyparikaapeli, jos liittimet siististä niin en epäile, gigabitin ethernettiä kätellyt surri jatkoilla, lattakaapelilla, vanhemilla puhelin naruilla jne.
Jos nopeus jää vaajaksi, (900 nurkille) niin kertoo siitä ettei se nyt ihan onnistunut.
930M voi pitää maksimina 1G eetterille, vaikka sieltä nyt pystyykin vielä pari kymppiä lisää säätämään.
 
930M voi pitää maksimina 1G eetterille, vaikka sieltä nyt pystyykin vielä pari kymppiä lisää säätämään.
Normi kupari gigabitin ethernet on ymmärtääkseni gigabitin putki missä ethernet, jos siitä laskentaan ethernet kehyksen ja hyötydatan suhde, niin eikö jäljelle jää datalle 97%-98%, ilman mitään kikkailua.

Siis tarkoitin sitä että jos saavutetaan jotain 900 nurkille, niin tulee mieleen että paketteja katoaa matkallla, tulee uudelleen lähetyksiä. ehkä ollaan kiikun kaakun sen toimivuuden kanssa.

Jos ethernetin sisällä lähetetään IP paketteja, niin se syö hyötydataa, mutta mutulla ollaan jossain 94%-95% siitä gigabitin putkesta. Jos sen päällä taasen jne, jne. niin pienenee, mutta silloin ollaan entistä kauempana ethernetistä.
 
930M voi pitää maksimina 1G eetterille, vaikka sieltä nyt pystyykin vielä pari kymppiä lisää säätämään.
Testitulokseni GbE kotiverkossa Linux -> Linux, TCP-protokolla: "941 Mbits/sec". Testiohjelmana molemmissa päissä oli "iperf version 2.1.9 (14 March 2023) pthreads". En tiedä mitä säätämisellä tarkoitetaan, joten tietääkseni en ole säätänyt.
 
Onpahan ollut Via Dolorosa projekti. Vielä pitäisi yks putketon kaapeli saada vaihdettua.

viadolorosa.jpg
 
Testitulokseni GbE kotiverkossa Linux -> Linux, TCP-protokolla: "941 Mbits/sec". Testiohjelmana molemmissa päissä oli "iperf version 2.1.9 (14 March 2023) pthreads". En tiedä mitä säätämisellä tarkoitetaan, joten tietääkseni en ole säätänyt.
Menee toleranssiin, tuo 10M ero tulee jo verkkokortin ajuriversiosta.
 
Testitulokseni GbE kotiverkossa Linux -> Linux, TCP-protokolla: "941 Mbits/sec". Testiohjelmana molemmissa päissä oli "iperf version 2.1.9 (14 March 2023) pthreads". En tiedä mitä säätämisellä tarkoitetaan, joten tietääkseni en ole säätänyt.
Lisäksi iPref (ymmärtääkseni) mittaa IP kerroksen hyötydataa, kuten mittauksesi osoittaa, niin yli 940Mb/s jää sille Ethernet IP pakettia hyötydatalle, ilman kikkailulla, ilman mitään jumbo paketti kokoja, sulla vielä se TCP vienyt osansa.

Menee toleranssiin, tuo 10M ero tulee jo verkkokortin ajuriversiosta.
Olen näissä maalikko, joten sori tyhmyyteni, mutta miten verkkokortin ajurit voi siihen vaikuttaa. Jos nyt oletus että toimivat.

Oletetaan että nyt on laite missä sen verran potkua että gigabitin ethernettiä pystyy ruokkiin/lukeen ongelmitta.

Jos mitataan jotain ylempienkerrosten, sovelluskerroksen suorituskykyä niin ollaan vähän ohi aiheen.
 
Viimeksi muokattu:
Onpahan ollut Via Dolorosa projekti. Vielä pitäisi yks putketon kaapeli saada vaihdettua.
Ne on parhaita. Kaapelin vaihto menee aika hyvin, kun kuorii vanhan ja uuden kaapelin päähän johtolenkit ja kiertää ne yhteen ja teippiä päälle. SItten vaan vetää vanhan kaapelin pois ja uuden tilalle. Olettaen, että kaapeli pääsee liikkumaan rakenteissa.
 
Testitulokseni GbE kotiverkossa Linux -> Linux, TCP-protokolla: "941 Mbits/sec". Testiohjelmana molemmissa päissä oli "iperf version 2.1.9 (14 March 2023) pthreads". En tiedä mitä säätämisellä tarkoitetaan, joten tietääkseni en ole säätänyt.
Mm. tuolta löytyy kehykset, paketit ja muut. Hyvin näyttäis 941 Mbit/s käyvän yksiin gigabittisen ethernetin päällä kulkevan IP/TCP:n kanssa. Tuo 12 tavun aikaleima on käyttöjärjestelmän valinta, ilman sitä nopeus on 949 Mbit/s.
 
Olen näissä maalikko, joten sori tyhmyyteni, mutta miten verkkokortin ajurit voi siihen vaikuttaa. Jos nyt oletus että toimivat.

Oletetaan että nyt on laite missä sen verran potkua että gigabitin ethernettiä pystyy ruokkiin/lukeen ongelmitta.

Jos mitataan jotain ylempienkerrosten, sovelluskerroksen suorituskykyä niin ollaan vähän ohi aiheen.
No, mun piti alunperin kirjoittaa 940, mutta typotin sen 930..

Sinänsä tuo ajuriversio kyllä vaikuttaa sen verkkokortin suorituskykyyn. En tiedä voiko se enää nykyaikaisilla koneilla tehdä tuollaista eroa, mutta joskus.. Luokkaa 20v sitten kun ekan 1G kytkimen hommasin, ihmettelin itse miksi bitti ei kulje kuin jotain 500M. Syynä oli windowsin vakioajuri, ja kun latasin valmistajan ajurin, niiden eri versioilla oli vielä jotain pieniä eroja. En kyllä enää muista kuinka kovaa se bitti silloin lopulta virtasi..
 
No, mun piti alunperin kirjoittaa 940, mutta typotin sen 930..

Sinänsä tuo ajuriversio kyllä vaikuttaa sen verkkokortin suorituskykyyn. En tiedä voiko se enää nykyaikaisilla koneilla tehdä tuollaista eroa, mutta joskus.. Luokkaa 20v sitten kun ekan 1G kytkimen hommasin, ihmettelin itse miksi bitti ei kulje kuin jotain 500M. Syynä oli windowsin vakioajuri, ja kun latasin valmistajan ajurin, niiden eri versioilla oli vielä jotain pieniä eroja. En kyllä enää muista kuinka kovaa se bitti silloin lopulta virtasi..
Minulla on työkoneena HP läppäri WIN11. Siihen ktykettynä USB-C to Ethernet 2.5G adapteri ja ajurit vuodelta 2022 vakiona. Nopeudet heitteli rajusti 600-800 Mbps, 1G yhteydellä.
Sain onneksi firman helpdeskin kautta asennettua uusimmat ajurit (03/24). Sen jälkeen täysin vakaa ~910Mbps aina. Joten voin vahvistaa, että ajureilla on merkitystä. Tämä oli siis pari viikkoa sitten.
 
Sinänsä tuo ajuriversio kyllä vaikuttaa sen verkkokortin suorituskykyyn.
Mä hommasin foorumilta broadcom kortin ja tarkoitus oli vertailla idle tehoja realtekkiin verrattuna, koitin kuitenkin myös siirtoa näissä oli uskomattomia eroja sekä töpseli että prossutehon suhteen..... ajurit vai joku muu seikka.

Kunhan kerkeän koitan tehdä tarkemman analyysin myös intellin suhteen.
 
No, mun piti alunperin kirjoittaa 940, mutta typotin sen 930..

Sinänsä tuo ajuriversio kyllä vaikuttaa sen verkkokortin suorituskykyyn. En tiedä voiko se enää nykyaikaisilla koneilla tehdä tuollaista eroa, mutta joskus.. Luokkaa 20v sitten kun ekan 1G kytkimen hommasin, ihmettelin itse miksi bitti ei kulje kuin jotain 500M. Syynä oli windowsin vakioajuri, ja kun latasin valmistajan ajurin, niiden eri versioilla oli vielä jotain pieniä eroja. En kyllä enää muista kuinka kovaa se bitti silloin lopulta virtasi..
En epäile etteikö jossain ajurissa olisi voinut olla ihan "vikaa" tai oletuksena asetuksia jotka leikkaa suorituskykyä, asetustenkin määrä voi vaihdella isosti ja mitä niissä oletuksena.
Ja en yllätty jos ensimmäisissä sovittimissa ollut omat alku haasteensa muutenkin.

Käyttäjälle tuskin on isoa merkitystä saako hän hyöty dataa 900, 930, 940 mbit/s meneen läpi. mutta se miksi tästä nyt tuli vääntöä johtuu siitä että toimiiko se ethernet, jos ei ole mitään mitausta, lokia mikä laskee hävikkiä niin sitä voi yrittää selvittää nopeustesteillä. menee epämääräiseksi jos ei näe suoraan sitä ethernet nopeutta. Jos näkee vain ylemmänkerroksen hyötydatan, niin pitäs tietää mitä kerrosta mitataan ja sitten laskea se maximi, jos jää alle niin epäillä . Pitäs vielä tsekata ne osapuolten asetukset, mitä enemmän kerroksia välissä niin sitä enemmän sumua.

Mitä nopeutta muuten Windowssin Task manageri näyttää Performance välilehdellä. ihan heti on löytänyt vastausta.
 
Käyttäjälle tuskin on isoa merkitystä saako hän hyöty dataa 900, 930, 940 mbit/s meneen läpi.

Joo, lähinnähän tuossa on se että kun jotkut ovat sen 1G yhteyden hankkineet ja hyppivät seinille kun ei tule kuin 940M.

Johan se oikeasti tuossa 1G eetterissäkin se absoluuttinen bittiliikenne on yli sen gigan...
 
Johan se oikeasti tuossa 1G eetterissäkin se absoluuttinen bittiliikenne on yli sen gigan...
Kiintoisa tieto, olettannut että tuossa 1000Base-T se on tasan giga, siis se kerros missä ethernet paketit kulkee. ja menee niin lähelle käytäntöä etten ole epäillyt.

Yritin nopeasti ilman kirjoja löytää tuohon vahvistusta, niin ihan jossain perus jutussa oli mainittu kättelystä siihen tyyliin että tuolla kätellään kahdella parilla, ja jos kaksi muuta pari puuttuu niin sen jälkeen sitten arvotaan jotain muuta, mutta sivumennen mainittu että osa sovittimista voi muodostaa sen yhteyden kahdella parilla. Jos näin oikeasti, onko kukaan siihen törmännyt käytännössä, tämä olisi edullinen tehostus vaihtoehto niihin missä nyt mennää jollain vanhoilla puhelinaruilla satamegasella.


Edit Broadcom-NetXtreme wirespeed

No ei tuosta kärkeen löytynyt mitään käytännön koti kokemuksia
 
Viimeksi muokattu:
Ne on parhaita. Kaapelin vaihto menee aika hyvin, kun kuorii vanhan ja uuden kaapelin päähän johtolenkit ja kiertää ne yhteen ja teippiä päälle. SItten vaan vetää vanhan kaapelin pois ja uuden tilalle. Olettaen, että kaapeli pääsee liikkumaan rakenteissa.
kaapelijumalat.jpg

Nyt on vetojousi "datakeskuksen" ja vintin välillä. Kyseessä siis 2-kerrostalo.
Vielä pitää rukoilla tele- ja kaapelijumalia, että parikaapelitulee vetojousella ongelmitta. Ensiksi putkitan vintillä olevat kaapelit.
 
Mm. tuolta löytyy kehykset, paketit ja muut. Hyvin näyttäis 941 Mbit/s käyvän yksiin gigabittisen ethernetin päällä kulkevan IP/TCP:n kanssa. Tuo 12 tavun aikaleima on käyttöjärjestelmän valinta, ilman sitä nopeus on 949 Mbit/s.
Testasin äsken TCP/IPv6, ja tulos 928 Mbit/s sopii myös hyvin teoriaan, kuten tuo aiempi ja äskenkin toistamani TCP/IPv4-tulos 941 Mbit/s.
 
....
Käyttäjälle tuskin on isoa merkitystä saako hän hyöty dataa 900, 930, 940 mbit/s meneen läpi. mutta se miksi tästä nyt tuli vääntöä johtuu siitä että toimiiko se ethernet, jos ei ole mitään mitausta, lokia mikä laskee hävikkiä niin sitä voi yrittää selvittää nopeustesteillä. menee epämääräiseksi jos ei näe suoraan sitä ethernet nopeutta. Jos näkee vain ylemmänkerroksen hyötydatan, niin pitäs tietää mitä kerrosta mitataan ja sitten laskea se maximi, jos jää alle niin epäillä . Pitäs vielä tsekata ne osapuolten asetukset, mitä enemmän kerroksia välissä niin sitä enemmän sumua.
...
Ethernetin toimivuutta voi yrittää arvoida seuraamalla verkkokortin ethernet kehysten laskureista virheiden määrää.

Windowsissa:

netstat -e
 
Datakaappeihin ja niiden oviin liittyvä kysymys.

Ne muutamat datakaappien ovet mitä olen nähnyt (kerrostalo)asunnoissa ovat olleet poikkeuksetta metallisia.

Tuli tämä juttu mieleeni, kun metallinen ovi selvästikin häiritsee datakaappiin sijoitetun wifi-reitittimen kantamaa asunnossa.

Onko olemassa joku paloturvallisuusmääräys tms., jonka vuoksi datakaappien ovet tehdään metallista?

Jos metallisen oven voisi korvata muusta materiaalista tehdyllä, niin wifin kantama parantuisi.
 
Datakaappeihin ja niiden oviin liittyvä kysymys.

Ne muutamat datakaappien ovet mitä olen nähnyt (kerrostalo)asunnoissa ovat olleet poikkeuksetta metallisia.

Tuli tämä juttu mieleeni, kun metallinen ovi selvästikin häiritsee datakaappiin sijoitetun wifi-reitittimen kantamaa asunnossa.

Onko olemassa joku paloturvallisuusmääräys tms., jonka vuoksi datakaappien ovet tehdään metallista?

Jos metallisen oven voisi korvata muusta materiaalista tehdyllä, niin wifin kantama parantuisi.
On myös muovisilla ovilla tehtyjä koteloita, mutta wifi-purkkia ei yleensä ole tarkoitus laittaa tuonne kaappiin vaan johonkin huoneeseen. Joidenkin kaappien ovessa on lovi, josta saa wifi-tukiaseman johdon tuotua kaapin ulkopuolelle.
 
Jos asuntoa ei ole tehty aivan minimibudulla, niin sinne on laitettu valmius wifi tukarille johonkin kattoon tms keskeiselle paikalle.. Tosin mikäpä kämppä ei puhtaasti minimibudulla olisi tehty? Jos ylimääräistä käytetään se laitetaan johonkin keittiön tasoon, kylppäriin tms, teknisesti oikeastaan kaikki tehdään laillisella minimillä.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 238
Viestejä
4 505 989
Jäsenet
74 344
Uusin jäsen
Vm85

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom