Kodin rempat(DIY)

Itse en ainankaan menisi vaihtamaan idoa halpaan yksitoimiseen. Kun on noin ruosteista vettä niin vaihtaisin nuo sisäkalut ja ehkä pohjaventiilin tiivisteen. Tuostahan saa yksitoimisen kun säätää molemmat vedot samaan vesimäärään.

Lattian suoruuksiin, yleensä taitaa olla materiaalivalmistajien tasaisuuspyyntönä olla 2-3mm 2m matkalla. Tosin itse en laiskan oikonut mitenkään halpalaminaatin kanssa (joku 15v sitten) ja hyvin on pysynyt kasassa.
 
Eikös vessanpöntön vaihto ole aina suoraviivainen homma tehdä itsekin? Vanhan pöntön vesikytkentä kiinni ja irti, silarit/liimat auki, pönttö pellolle. Sitten uusi kohdalleen, asennusliimaa väliin, vesi kiinni ja taas balalaika soi?
Jos tähän päädyt, lisään sinulle yhden työvaiheen. Laita uusi tiiviste wc-pöntön viemäriyhteeseen. Eli mansetti vaihtoon. Ei en ole viemäriammattilainen, vaan kerran tehnyt saman, mansettia vaihtamatta ja heti 10 vuoden sisällä piti mansetti uusia.
 
Eikös vessanpöntön vaihto ole aina suoraviivainen homma tehdä itsekin? Vanhan pöntön vesikytkentä kiinni ja irti, silarit/liimat auki, pönttö pellolle. Sitten uusi kohdalleen, asennusliimaa väliin, vesi kiinni ja taas balalaika soi?

Nykyinen Idon kaksitoiminen pönttö (15 tms. vuotta vanha) on jo pitkään ollut aika perseestä, valuttelee ja vetää huonosti jne. ja nyt ei vaan kertakaikkiaan enää lakkaa lorottamasta, luultavasti koska siellä on joku tällainen putki poikki:

PXL_20230710_112830430.jpg

Joten tuumasin, että tuo on varmaan kivuttomampi vaihtaa koko pönttö johonkin halpaan yksitoimiseen, sen sijaan että rupean amatöörinä tuota nykyistä debuggaamaan, putkarin tilaamisesta puhumattakaan.

Näkyy olevan Ido Trevi-E, saa tuohon uudet osat mutta pienemmän vaivan tie on uusia koko roska. Uuden venttiilisarjan lisäksi kannattaa vaihtaa pohjaistukka, säiliön tiiviste ja säiliön kiinnitysruuvit.

Pohjaistukka näissä on yleensä murtunut ja jää vuotamaan läpi vaikka muut osat olisi uusittu.
 
Kampalasta voi olla hyvä työkalu, itse olen tosin tasoitellut ihan noilla tasaisilla. Korkomerkkejä en ole oikein oppinut käyttämään, mutta esim maalarinpeipinpalat seinillä voi olla ihan hyvä ajatus. Ihan tasaista tuskin tuollakaan saa, mutta ajatus on tehdä kaikki kuopat ja nyppylät niin loiviksi että ne ei haittaa lopullisen lattian kanssa. Massan tarkkaa paksuutta on todella vaikea kontrolloida, jos ja kun se on millitouhua, mutta suosittelen laskeskelemaan millaisen alan per säkki missäkin kohtaa lattiaa pitäisi saada aikaiseksi ja kontrolloida tuolla että massaa tulee suht oikea määrä oikeaan kohtaan itsesiliävyys sitten hoitaa viimeistelyn.
Korkomerkkiajatuksesta luovuin itsekin päivällä, kun asiaa pohdin. Rautakaupan puolituttu myyjä meinasi, että likimain tasaisen kerroksen kun saa tehtyä pattien ympärille/ympäristöön, niin se tasaa epätasaisuuksia hyvin pois. Ajatuksena tasoittaa koko lattia. Massa varmaan ohuena kerroksena seuraa lattian muotoja tasoittaen suurimpia heittoja.

Tuota cascon sp-x on tullut käytettyä ja ihan hyvä tuote.
Voithan sinä ruuvata lattiaan ruuvin siten että sen kanta jää halutulle tasolle ja kun laitat tasoitetta niin tiedät tasoitetta olevan riittävästi kun kanta peittyy juuri ja juuri. Ja tärkeintä varmaan muistaa että vaikka tasoitteen nimi on itsestään tasoittuva ei se silti takaa tasaista lopputulosta…

Kävin päivällä rautakaupassa ja kyseinen Cascon massa meillekin valikoitui. Etuina Weberiin pidempi työstettävyysaika. Tiedostan toki, että massa vaatii työtä levittyäkseen, mutta myös sen, että aivan tasaista lattiaa en tule saamaan. Eikä se olekaan tässä ehdoton. Pääasia on, että erityisesti ikkunan edustan patit loiventuvat siedettävälle tasolle.


Mikäs lattiamateriaali tuohon on tulossa? Se on aika iso projekti lähtee koko lattiaa ylitasottamaan varsinkin jos ei ole aikaisemmin tehnyt. Noin pieniä kerrospaksuuksia tuskin edes millään aineella saat vaan sitä korotusta joutuu ottamaan sen 3-5mm. Mittausten perusteella tuo lattia on niin tasainen että kun sen käy läpi ja paikkatasoittaa isommat montut ja ikkunan kohdan sekä hioo patit pois niin siihen käy lähes kaikki lattiamateriaalit. Voi mennä ojasta allikkoon jos lähtee koko lattiaa ylitasoittaa kun noita pikakamoja on vielä aika haastavaa saada hiottua pois kun on niin kovaa kampetta. Jos aivan pakko on saada koko lattia tehtyä niin lähtisin varmaan jollain plaanalla tekemään. Vaikuttaisi parhaalta tuollaiseen. Pyörivällä Laaserillahan sitä korkoa on yleensä mitattu jos ei korkomerkeille ole tilaa. Melkeen kannattaa koittaa ensin palkata joku lattiamies tekemään ja jos ei kukaan suostu niin sit vasta itse.

Pintamateriaaliksi tulee laminaatti tai vinyylikorkki, todennäköisemmin laminaatti.

Lattian pinta-ala on 9,3 m², joten projekti on vielä hallittavan kokoinen. Hiominen kävi mielessä, mutta pidän sitä melkoisen työläänä ajatuksena. En missään nimessä väitä, että tasoitus tapahtuisi itsestään, mutta ajatuksissani hiominen on rankempi homma. Lisäksi tajusin remonttia tehdessäni, että kiipesin osin perse edellä puuhun työjärjestystä toteuttaessani. Lattia olisi pitänyt katsoa ensin kuntoon ja sitten vasta käydä seinien kimppuun. Nyt, kun seinät on maalattu, niin en halua käydä pölyttämään huonetta betonin hionnalla. Kai siihenkin löytyisi liki pölyttömiä vaihtoehtoja.

Toisen makuuhuoneen remontti lähtee liikkeelle loppukesällä. Sen projektin aloitan lattioiden suoruuden tarkastamisella, jolloin ei tarvitse kammoksua hiontaa niin paljon pölyävänä vaihtoehtona.

Betonilaatan valu on ammattilaisten hommaa, kylppäri kaatoineen onnistuu nohevalta amatööriltäkin. tasoitevalu itsestäänsiliävillä ei vaadi edes nohevuutta jos työkalut pysyy edes jokseenkin käsissä. Tosissaan täysin tasaista tuskin saa, mutta riittävän hyvän varmasti. Ehkä isoin mokaamisen paikka on päästää valu kuivamaan ennen uuden massan lisäämistä, jolloin rajalle syntyy helposti pykällystä. Tästä syystä on tärkeää että "valumiehelle" syötetään valmiita ämpäreitä riittävää tahtia. Tuohon alaan tosin ei kovin montaa mene missään tapauksessa, mutta määrästä ei kannata lähteä säästelemään. Melkeimpä mitä paksumpi valu niin sen helpommin sen saa tasaiseksi

Kuivumista ja rajan syntymistä pyrin välttämään pitkän työstöajan massalla. Lisäksi sain mukaan kaverin, joka sekoittaa tasoitteen. Hänen kanssaan katsotaan ensin projektin askelmerkit kuntoon ja käydään massan tekoon.

Ostin kaupasta kaksi säkkiä tavaraa. Se vaan ei taida riittää, kun sillä saa 9,3 m² huoneeseen n. 3,5 mm kerrospaksuuden. :hmm: Valupäivä on keskiviikko, joten vielä ehdin hakemaan huomenna lisää tasoitetta.
 
Se työstöaika voi olla todella viitteellinen jos massa valetaan kesällä 25 asteen lämpötilassa parimilliseksi kerrokseksi eli tuohon ei kannata luottaa yhtään, voi kuivahtaa yllättävänkin nopeasti. Sentin kerros samaa massaa 15 asteen lämpötilassa tarjoaisi todennäköisesti moninkertaisen työstöajan.
 
Mielenkiinnosta: miksi ei perusvinyylilankku?
Jos minulla on nyt yhtään terminologia hallussa, niin vinyylikorkki on sitä paksummalla rungolla olevaa vinyylimateriaalia ja vinyylilankku on ohuempi materiaali ilman varsinaista runkoa. Vinyylilankkukin on mahdollinen pintamateriaali, jos pohja vain on riittävän tasainen vinyylilankulle. Luuloni on, että vinyylikorkki sallii hieman isompia pohjan toleransseja juurikin paksumman rungon ansiosta. Tästä syystä olen ajatellut remontin yhteydessä joko laminaattia tai vinyylikorkkia.

Onko sinulla hyviä tai huonoja kokemuksia vinyylilattiapinnoitteista? Minulla ei ole kokemusta niistä lainkaan.
 
Se työstöaika voi olla todella viitteellinen jos massa valetaan kesällä 25 asteen lämpötilassa parimilliseksi kerrokseksi eli tuohon ei kannata luottaa yhtään, voi kuivahtaa yllättävänkin nopeasti. Sentin kerros samaa massaa 15 asteen lämpötilassa tarjoaisi todennäköisesti moninkertaisen työstöajan.
Varmasti näin. Uskoakseni tasoitteiden keskenäiset työstöajat menevät kuitenkin näiltä osin samassa suhteessa. Weber 3100 -tasoite olisi sitten vielä vartin työstöaikaakin nopeampi. Tämä ei tokikaan perustu mihinkään tietoon, vain luuloon ja mutuun.
 
Jos minulla on nyt yhtään terminologia hallussa, niin vinyylikorkki on sitä paksummalla rungolla olevaa vinyylimateriaalia ja vinyylilankku on ohuempi materiaali ilman varsinaista runkoa. Vinyylilankkukin on mahdollinen pintamateriaali, jos pohja vain on riittävän tasainen vinyylilankulle. Luuloni on, että vinyylikorkki sallii hieman isompia pohjan toleransseja juurikin paksumman rungon ansiosta. Tästä syystä olen ajatellut remontin yhteydessä joko laminaattia tai vinyylikorkkia.

Onko sinulla hyviä tai huonoja kokemuksia vinyylilattiapinnoitteista? Minulla ei ole kokemusta niistä lainkaan.
Mielestäni askeläänieristemateriaali on se, mikä tasoittaa niitä väistämättä löytyviä pieniä epätasaisuuksia, mutta en tiedä sen tarkemmin. Toisaalta luulisi, että korkki on kuitenkin oltava melko jäykkää, ettei lattia ala joustamaan minkään raskaiden huonekalujen alla, ja siten olisi aika lailla sama kuin vaikka SPC-lankku. Vinyylikorkkia välttelisin itse sen takia, että se on kosteudensietokyvyltään yhtä hyvä eli huono kuin laminaattikin, kun taas SPC-lankku ei ole moksiskaan vaikka kastuu kunnolla ja jää kuivaamatta pidemmäksi aikaa.

Meillä oli aiemmin makkareissa laattaan liimatut korkkilattiat (80-luvun alusta) ja kyllä siellä saumat oli muutamasta kohtaa ikävästi nousseet vaikkei suoraan irvistäneetkään. Vaihdettiin vinyylilankkuun kaikki lattiat vuosi sitten ja ei ole tarvinnut murehtia koiran tassuissa kulkeutuvasta kosteudesta tai roiskeista keittiössä. Muutama kohta on sellainen, jossa huomaa korkoeron laatassa ja lankun tietty kohta elää hieman (juuri havaittava kun tietää). Se oli oikeastaan tietoinen valinta, koska vanhojen materiaalien liimat (parketit ja em. korkit) oli poistettava osin jyrsimällä ja kaiken uudelleenpinnoitus olisi ollut valtava työmäärä. Ihan oikea ratkaisu näin jälkikäteen ajatellen.
 
Ainankin jos on elukoita niin ehdottomasti vinyylilankku ja tuntuu se ihmisenkin jalkaan paremmalta. Eikä kopise samalla lailla kun laminaatti. Heti kun motivaatio ja rahat antaa periksi niin vaihdan omat laminaatit vinyyliksi (on jo parin nelion alalta eteisessä että ei tarvitse käytelellä kuramattoa)
 
Massaparketti on ainut tai vaihtoehtoisesti lankkulattia. Kaikki nämä muoviset "lankut" kopisee oli äänieristyksenä mitä vaan. Kuka edes keksi kelluvan lattian?
 
Itselläni on kokemusta HDF- ja SPC-runkoisesta vinyylilankusta. Ensimmäinen asennettiin laminaatin tilalle paikkaan, jossa tasaisuusvaatimukset eivät todellakaan täyttyneet, mutta mitään ongelmia asian kanssa ei ollut. Mitään kuoppia ei ollut keskellä levylattiaa, mutta reunoilla korko saattoi poiketa 5 mm/m, jollei enemmänkin. Jalalle vinyylipinta oli huomattavasti lämpimämpi. SPC tuli nykyiseen kotiin, ja vaikka valu oli todella tasainen, niin silti tuo ohut lankku muutamissa kohdissa hieman napsuu. Paksumpana HDF-runkoiset taitaa olla myös helpompi asentaa.
 
Lattian tasoitusvalu oli eilen. Kiitos kaikille neuvoja antaneille!

Lattian tasoitus sujui hyvin ja hienosti. Massa oli notkeampaa, kuin olin edes kuvitellut, vaikka olinkin joitain videoita aiheesta katsonut. Työaikaa oli yllättävän hyvin, vaikka alkujaan ajattelin, että levityksen kanssa tulee kiire. Cascon SP-X -tasoite oli kyllä ensi kokeilulla oikein mainiota työstettävää.

Teimme kaverin kaksi säkillistä tasoitetta kerralla kahteen ämpäriin. Vasta molempien ämpärillisten sekoittamaisen jälkeen siirryimme tasoitustyöhön. Näin jälkiviisaana on helppo todeta, että ämpärillinen kerralla tehtynä olisi ollut parempi. Massan työstöaika riittää hyvin siihen, että uuden ämpärillisen ehtii sekoittamaan edellisen ämpärin levityksen loppupuollella. Näin massan menekkiä on helpompi hallita. Nyt meiltä meni yli puoli ämpärillistä massaa haaskuun.

Valupaksuus oli täyttä arpapeliä. Merkitsin lattiaan lyjykynällä +-merkkejä niihin kohtiin, jotka olivat kaikkein korkeimmalla ja joita kohtia en halunnut oleellisesti ylittää. Näillä plusmerkeillä ei tehnyt loppuviimein mitään, vaan valupaksuus asettui lopulta täysin mututuntumalla.

Jätin lattian yöksi rauhaan ja katsoin vasta tänä aamuna lopputuloksen. Massan kaato- ja valuämpärin vaihtosaumat eivät näy mitenkään erityisinä kohoumina. Tämä oli itselleni suurin huoli etukäteen. Muutamissa paikoin on ilmakuplia, mutta näen sen vain esteettisenä haittana. Ikkunan alla seinän vieressä on vähän röpöä, todennäköisesti massan ohuesta määrästä johtuen. Kuitenkin kaikkineen olen oikein tyytyväinen lopputulokseen, jota pidän kokonaisuutena onnistuneena.

Vaikka kokonaisuus onnistui hyvin, jäi lattiaan myös yksi ehkäpä puolisentoista metriä pitkä ura/monttu/painanne yhden seinän reunaan. Kun laitan 60 cm lastan seinän viereen, jää lastan matkalle syvimmillään parin millimetrin rako. Laskua seinältä montun pohjalle on siis 2 mm / 30 cm. Onko tätä vielä syytä ja tarvetta tasoittaa, vai hoitaako askeläänieriste ja lattian runkomateriaali (laminaatti tai vinyylikorkki) tällaiset epätasaisuudet? Myös parissa muussa kohdassa on vastaavia painanteita, mutta niissä painanteet ovat matalampia.

IMG_20230713_102211.jpg
 
Novafloorilla on hyvät asennusohjeet ja sieltä lainattu:
”Yli 3 mm epätasaisuudet/ 2 metriä on oikaistava sopivalla tasoitteella.”

tuollaiset montut on niin helppo täyttää vaikka seinätasoitteella, että itse sipaisisin sitä. Perus vinyylit voi olla yllättävän herkkiä noille ˚kuopille”.
 
Novafloorilla on hyvät asennusohjeet ja sieltä lainattu:
”Yli 3 mm epätasaisuudet/ 2 metriä on oikaistava sopivalla tasoitteella.”

tuollaiset montut on niin helppo täyttää vaikka seinätasoitteella, että itse sipaisisin sitä. Perus vinyylit voi olla yllättävän herkkiä noille ˚kuopille”.
Täytyy laittaa tuota seinätasoitetta. Sitä jäi seinien tasoituksesta reilu määrä. Kiitos vinkistä. Ei tarvitse lähteä sekoittamaan uutta satsia lattiatasoitetta.
 
Aivan. Enpä tuota ajatellutkaan. Tasoite tuskin joutuu kovin suurelle rasitukselle, sillä pohja on kuitenkin kova ja notkumaton.

Niin lähinnä se rasite tulee siitä kun siinä päällä kävellään niin tasoitteeseen kohdistuu painetta ja laminaatti hinkkaa tasoitetta.. Oikea tapa on käyttää lattiatasoitetta. Seinätasoite joko kestää tai sitten ei...
 
Tuollaiset kuopat voi täyttää vaikka hiekalla. Hankala kuvitella mitä haittaa mureneminen voisi aiheuttaa ja rasitus on muutenkin ihan olematon etenkin jos lattia tehdään vähääkään jäykemmästä tavarasta.
 
Maalasin työhuonetta ja tuli vähän turha paksu kerros maalia rajaajalla joka sitten vähän kerkesi kuivahtamaan. Voiko tuon vaikka hioa pois/tasaiseksi ja sitten kevyt kerros telalla päälle?

15166721.jpg

:D
 
Maalasin työhuonetta ja tuli vähän turha paksu kerros maalia rajaajalla joka sitten vähän kerkesi kuivahtamaan. Voiko tuon vaikka hioa pois/tasaiseksi ja sitten kevyt kerros telalla päälle?

15166721.jpg

:D

Voi hioa pois epätasaisuuden. Saattaa olla että telan jälki näkyy valoa vasten eri värisenä kuin muu seinä mutta kannattaa varmaan testata tuota ennenkuin alkaa maalata koko seinää uusiksi. Noin reunassa saattaa myös olla ettei näy häiritsevästi.
 
Voi hioa pois epätasaisuuden. Saattaa olla että telan jälki näkyy valoa vasten eri värisenä kuin muu seinä mutta kannattaa varmaan testata tuota ennenkuin alkaa maalata koko seinää uusiksi. Noin reunassa saattaa myös olla ettei näy häiritsevästi.
Juu hioin suurimmat pois ja seinään tulee kertaalleen vielä valkosta. Katotaa peittyykö.
 
Onkos seinän tasoittamiseen kokemuksia pölyttömistä/vähäpölyisistä vaihtoehdoista lasikuitutapetin tasoittamiseen ? Tasoitetapetteja näyttäisi ainakin kaupoista löytyvän.

Lastalla tasotteet päälle ohuesti ja varsihiomakone vuokraamosta imurin kera.
 
Lastalla tasotteet päälle ohuesti ja varsihiomakone vuokraamosta imurin kera.

Seinien koosta ja määrästä riippuen kannattaa varautua pieneen oppimiskäyrään - just tasoittelin uuden kämpän seinät ja ehkä kolmas seinä sujui järkevästi. Ensin tuli liian paksulti, sitten liian ohuelti ja välissä myös ilmakuplia jäi muuten tasaiseen seinään.

Lasikuitutapetin päälle:

- vaatii 2 kerrosta
- käytä isoa liippaa
- hyvä valaistus
- pese seinät maalipesulla
- kärsivällisyyttä
 
Onkos seinän tasoittamiseen kokemuksia pölyttömistä/vähäpölyisistä vaihtoehdoista lasikuitutapetin tasoittamiseen ? Tasoitetapetteja näyttäisi ainakin kaupoista löytyvän.
Tasoitetapetti ei ainakaan pölise ollenkaan ja on helppo ja nopea laittaa. Seinään liimat ja sitten tasoitetapetti tapettiharjalla paikalleen. Pari päivää annetaan kuivua ja maalia tai tapettia pintaan.
 
Kokemuksia Logoclic laminaateieta? Nykyään Pergo, joka on kyllä laadukas. Työhuoneeseen meinasin vaihtaa ensalkuun, alkanut vituttamaan tämä tumma pähkinäpuunvärinen lattia, kaikki paska näkyy ja tekee asunnosta aika synkän.



Tuota meinattiin. Ei mikään kaikkein kulutuksen kestävin ilmeisti, mutta työhuoneessa varmaan menettelee. Lapsi ja koiro löytyy. Melkein saman sävyinen, kuin Pergo, mitä meinattiin. Mutta puoleen hintaan.
 
Seinien koosta ja määrästä riippuen kannattaa varautua pieneen oppimiskäyrään - just tasoittelin uuden kämpän seinät ja ehkä kolmas seinä sujui järkevästi. Ensin tuli liian paksulti, sitten liian ohuelti ja välissä myös ilmakuplia jäi muuten tasaiseen seinään.

Lasikuitutapetin päälle:

- vaatii 2 kerrosta
- käytä isoa liippaa
- hyvä valaistus
- pese seinät maalipesulla
- kärsivällisyyttä

Liippa on just se joka tuottaa aloittelijalle helposti ongelmia ja osaamaton tasottaja saa aikaan aaltoja seinään. Siks melkeen suosittelisin aloittelijalle keskileveää lastaa jolla vetelee. (Ehkä joku 40cm) Lasikuitutapetissa on monesti kohokuvio jota voi käyttää ohjurina ekalle kerrokselle. Täydellisyyteen ei kannata yrittää tähdätä vaan kun seinä on kuivunut niin kevyt hionta ja tarvittaessa toinen kerros. Pienet virheet voi sit korjata pohjamaalin päältä.
 
Onkos seinän tasoittamiseen kokemuksia pölyttömistä/vähäpölyisistä vaihtoehdoista lasikuitutapetin tasoittamiseen ? Tasoitetapetteja näyttäisi ainakin kaupoista löytyvän.
Meillä on kokemusta tasoitetapetista juurikin lasikuitutapetin päälle. Kyseessä on tällainen Sanduddin huopamainen tasoitetapetti. Vaihtoehtoja löytyy varmasti muitakin.

Kun muutimme tähän taloon kuusi vuotta sitten, teimme ennen muuttoa reilun viikon pikaremontin (virhe, ei saisi tehdä kiireellä pakkorakoon). Siinä lasikuitutapetin päälle laitettiin tasoitetapetti. Nyt, kun käymme huone kerrallaan pintojen uusimisia läpi, on aikomuksena irrottaa tasoitetapetti ja tasoittaa lasikuitutapetti päälle.

Kiireestä ja tekijän (minun) osaamattomuudesta johtuen, tasoitetapetin alle jäi paikoin kuprulle, tapettisaumoja en saanut tiivisti yhteen, osin saumat näkyvät ja lisäksi kyseinen tasoitetapetti on pehmeää. Kaikista hieman pidempään seinää vasten olleista asioista jää painauma tapettiin. Omaan kokemukseeni nojaten, suosittelen seinän ylitasoitusta.
 
15167878.jpg


mitähän maalia katossa yleensä käytetään? Onko joku ihan maalarin valkoinen? Joka väriseinällä saatana osuu tela kattoon vaikka kuinka rajaisi :D rustan valkoisella seinämaalilla, kun koittaa ”korjata” niin näyttää ihan märältä nuo kohdat.
 
15167878.jpg


mitähän maalia katossa yleensä käytetään? Onko joku ihan maalarin valkoinen? Joka väriseinällä saatana osuu tela kattoon vaikka kuinka rajaisi :D rustan valkoisella seinämaalilla, kun koittaa ”korjata” niin näyttää ihan märältä nuo kohdat.
Jos ei ole "maalarin valkoinen" niin voi olla ihan mitä vaan.
 
Ruiskurapattukatto? Tuskin silloin on edes maalattu ja jos on niin luultavasti ihan perus sisäkatto/pohjamaalilla ilman sävytyksiä.
 
15167878.jpg


mitähän maalia katossa yleensä käytetään? Onko joku ihan maalarin valkoinen? Joka väriseinällä saatana osuu tela kattoon vaikka kuinka rajaisi :D rustan valkoisella seinämaalilla, kun koittaa ”korjata” niin näyttää ihan märältä nuo kohdat.

Siro 2 vois olla aika vahva veikkaus, hyvä muistisääntö että kakkonen kattoon ja seiska seinään
 
Ruiskurapattukatto? Tuskin silloin on edes maalattu ja jos on niin luultavasti ihan perus sisäkatto/pohjamaalilla ilman sävytyksiä.
Kait tämä on ihan maalattu, tässä kuva keittiön katosta, jossa selkeästi jäänyt osa maalaamatta.
15167881.jpg


ja kiiitos tosta sirosta, jos jostain saisi jonkun pienen näytepurkin niin sillä jo saisi pari kohtaa edes vähän piiloon.
 
Ei taida nyt koskea @Kermeli'n tapausta, sillä katto näyttää kuvien mukaan tasaisen sileältä, mutta tartun käyttäjän @Lumimies kommenttiin. Joitain vuosia sitten sain ohjeen rautakaupasta, että ruiskurappaus on vesiohjenteista, jolloin siihen tulisi käyttää liuotinohenteista maalia. Käytin silloin Tixomatt-maalia kerrostaloasunnon sisäkattomaalaukseen. Aivan jäkyttävän hajuista maalia johtuen liuotinohenteisuudesta. :darra:

 
Ja sitten laminaattiin liittyen. Onko tässä pergossa pohjassa joku äänieriste?
15167894.jpg

Uudessa laminaatiasa ei ole mitään, kannattaako sellainen vielä hankkia ja laittaa se tuon lattiaeristeen päälle?
 
Ei taida nyt koskea @Kermeli'n tapausta, sillä katto näyttää kuvien mukaan tasaisen sileältä, mutta tartun käyttäjän @Lumimies kommenttiin. Joitain vuosia sitten sain ohjeen rautakaupasta, että ruiskurappaus on vesiohjenteista, jolloin siihen tulisi käyttää liuotinohenteista maalia. Käytin silloin Tixomatt-maalia kerrostaloasunnon sisäkattomaalaukseen. Aivan jäkyttävän hajuista maalia johtuen liuotinohenteisuudesta. :darra:

Kyllä se ihan vesiohenteissalkin menee, exä vetäisi aikanaan makkarin ruiskurapatun katon pelkästään Teknoksen Tela kolmosella. Kun tulin kotiin niin katsoin monttu auki hämmästyksestä ettei tasoite kastunut liikaa. Tosin muistaakseni ne ohjeet mitä katselin silloin ei edes maininnut mitään liuotinpohjaisesta pohjamaalista ruiskurapatulle.


Ja sitten laminaattiin liittyen. Onko tässä pergossa pohjassa joku äänieriste?

Uudessa laminaatiasa ei ole mitään, kannattaako sellainen vielä hankkia ja laittaa se tuon lattiaeristeen päälle?

Jos tuo lattiaeriste on tämmöistä, niin ei tarvitse.
 
Kyllä se ihan vesiohenteissalkin menee, exä vetäisi aikanaan makkarin ruiskurapatun katon pelkästään Teknoksen Tela kolmosella. Kun tulin kotiin niin katsoin monttu auki hämmästyksestä ettei tasoite kastunut liikaa. Tosin muistaakseni ne ohjeet mitä katselin silloin ei edes maininnut mitään liuotinpohjaisesta pohjamaalista ruiskurapatulle.
Itse vedin ihan remonttiässällä, ei ongelmia.
 
Itse vedin ihan remonttiässällä, ei ongelmia.
Remontti-Ässä vaan on aika kiiltävä (vaikka virallisesti onkin puolihimmeä). Täysin himmeällä maalilla (esim. Siro sisäkattomaali) tulee katosta nätimpi. edit: Jos siis alusta toimii vesiohenteiselle.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se ihan vesiohenteissalkin menee, exä vetäisi aikanaan makkarin ruiskurapatun katon pelkästään Teknoksen Tela kolmosella. Kun tulin kotiin niin katsoin monttu auki hämmästyksestä ettei tasoite kastunut liikaa. Tosin muistaakseni ne ohjeet mitä katselin silloin ei edes maininnut mitään liuotinpohjaisesta pohjamaalista ruiskurapatulle.

Jos joku onnistuu joskus mäihällä ilman että koko katto tulee alas, ei se sitä tarkoita että joka katto toimisi samalla tavoin. Siinä on iso riski että tulee rappaukset alas. Ei siitä ole mitään takeita miten lujassa ne rappaukset on kiinni vanhassa katossa niin voi tipahtaa yllättävänkin helposti. Lisäks jos vetää vesiohenteisella maalilla niin joutuu maalaamaan melko kuivalla telalla jolloin melko varmasti tulee rantuja jotka näkyy valoa vasten.

Oikea toimintamalli noille on että ensin kokeilee jostain reunasta vaikka märällä sormella varovasti onko vesiliukosta. Jos on vesiliukosta niin tixomattia eka kerros, sit odottaa aurinkoista päivää ja jos kuultaa läpi niin sit toinen kerros vesiohenteisella mielellään täyshimmeellä maalilla päälle
 
Ovatko muut huomanneet led-valoihin siirtymisen jälkeen, että valokytkimet ovat aika lyhytikäisiä? Jos hehkulamppu- ja loisteputkiaikana kesti useita kymmeniä vuosia, niin ledit syövät jopa vuosissa kytkimiä.

Hehkulampun puhdas resistiivinen kuorma on tietty helpoin kytkeä ja katkaista, mutta onko ledien pieni teho jotenkin myrkkyä yhdessä induktiivisen tai kapasitiivisen kuorman kanssa? Likaantuvatko kontaktipinnat pienillä kuormilla nopeammin sähköä huonosti johtavaksi?
Led-lamput valmistetaan Kiinassa polkuhintaan, niin virransyöttökin on varmaan vasemmalla kädellä suunniteltu.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole kyllä varsinaisesti ledien kanssa ollut ongelmia, mutta ainoat kytkimet, jotka reistaa ovat olleet loisteputkien perässä 20v. ABB:n kytkimiä taitaa olla kaikki tässä talossa. Saattaa olla joku perä tuossa kuorman tyypissä.

Lännessa suunniteltuja ledilamppuja saa kyllä ihan edullisesti Ikeasta, ovat kai ihan hyvin suunniteltuja hintasikseen.
 
En ole kuullut että ikinä kellään olisi mennyt valokytkimiä rikki. Olisiko teillä jotain b-luokan osia tai muuta häikkää todennäköisimmin ?

Jaa, aika mustilta kytkimet näytti sisältä. Varmaan kahden isoimman ruokaketjun led-lamput ovat pääosin b-luokkaa. Joku Onnisen (K-ketju) oma Onnline kattovalaisin myös.
Mitään ongelmia ei ollut ennemmin, jopa CFL-valot (e27) toimivat, mutta niissä teho oli isompi. Ehkä ledien hituvirta ei puhdista kontakteja. Tuntuu, että mitä enemmän ledejä on kytkimen takana, niin sitä paremmin kestää. Tai sitten tosi huonoa tuuria.
 
Tarvitseeko laittaa solumuovi laminaatin alle, kun se asennetaan yksikerroksiseen rivitaloasuntoon ja alle jää muovimatto? Eli ainakaan askeläänieristeelle ei ole tarvetta, mutta onko se hyvän maun mukaista silti laittaa?
 
Tarvitseeko laittaa solumuovi laminaatin alle, kun se asennetaan yksikerroksiseen rivitaloasuntoon ja alle jää muovimatto? Eli ainakaan askeläänieristeelle ei ole tarvetta, mutta onko se hyvän maun mukaista silti laittaa?
Yhtiöön kannattaa olla yhteydessä kun lattiarakenteisiin kajoaa. Vaikka tuossa tilanteessa ei alakerran äänitasosta tarvitse välittää, voi olla vaikutuksia pohjan kosteuteen. Parempi ottaa varman päälle.


 
Yhtiöön kannattaa olla yhteydessä kun lattiarakenteisiin kajoaa. Vaikka tuossa tilanteessa ei alakerran äänitasosta tarvitse välittää, voi olla vaikutuksia pohjan kosteuteen. Parempi ottaa varman päälle.


Joo, tein muutostyöilmoituksen ja siinä mainitsin että asennan solumuovin. Eräs sukulainen vaan sanoi ettei sitä tarvitse jos on muovimatto. Ehkä sitten kuitenkin asennan sen, kun sillä tavalla ilmoitinkin. Taloyhtiö ei ottanut siihen suoraan kantaa, että tarviiko vai ei.
 
Joo, tein muutostyöilmoituksen ja siinä mainitsin että asennan solumuovin. Eräs sukulainen vaan sanoi ettei sitä tarvitse jos on muovimatto. Ehkä sitten kuitenkin asennan sen, kun sillä tavalla ilmoitinkin. Taloyhtiö ei ottanut siihen suoraan kantaa, että tarviiko vai ei.

Itse en jättäisi vanhaa muovimattoa lattia alle, meillä oli yhdessä huoneessa jätetty. 20v vanha muovimatto rupesi haisemaan oudolle, varmaan jotain muovin tai liiman hajoamisesta muodostuvaa kaasua sieltä siis tuli, otin muovimaton pois niin loppui hajukin siihen.
 
Yläkerran terassi on avonainen, ja sitä kautta vesi pääsee alemman kerroksen terassille (osa talon rakennetta). Mitenkä tuon helpoiten estäisi, ettei yläkerran terassille pääsisi vesisade? Vai onko edes järkevästi mahdollista..
Jonkunlainen vanhempi kuva löyty, mistä näkee tuon yläkerran.
IMG_20221021_165046.jpg
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 796
Viestejä
4 499 143
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom