Kodin rempat(DIY)

Voi siinä kääntää asian toisinpäinkin, eli tuota kotelo korostetusti esiin, (värein, hylyin ym.) jolloin se parhaimmillaan toimii tyylikkäänä elementtinä keittiössä.

Lattiaa vois kommnetoida, sulla on niin pieni tuo tila, että laittaisin koko keittiön/olohuoneen laudasta tässä
Mahdollinen lisäsuojaus sitten irtomatoin. Maalattuna, koska et saane enää samanlaista lautaa kuin mitä toi vanha lakattu on. (eikä ne kestä kunnolla uudelleen hiontaa).
Makuuhuone on sulla oven takana, joten se voi olla täysin erilainen. Tosin minunkin valinta olisi lautalattia se on todella mukava jalalle, värillä voi sitten tarvittaessa luoda tunnelmaa. Ainut heikkous oikeastaan on vain sen "arkuus kolhuille"

Kyllä nuo vanhat lautalattiat on aina melkeen hiottu eikä kertaakaan ole ollut niin huonossa kunnossa ettei olisi onnistunut. Sävyeroillakaan ei ole ikinä ollut merkitystä kun lopputulos ollut aina yhtenäinen ihan lakattunakin. Maalattu on siinä hyvä jos ei halua sitä puunnäköä liikaa asuntoon niin maalaamalla ei näy niin selvästi mitä materiaalia on ja lisäks mahdolliset jäljet on helpompi kitata. Ainut ongelma tuossa on nuo saumat ja se tietty jos eri huoneissa on korkoeroa. Sitäkin puoltaisi uusiksi tekeminen että ne lattiat saisi samalla laitettua samaan tasoon ja oikaistua suoraksi.


Joo, lautalattia jää varmasti olohuoneeseen sekä makuuhuoneeseen. Tykätään myös laudasta ja sopii tyyliin. Keittiön lattiamateriaali hakusessa.

Uusimalla saisi kyllä olohuoneessa saumoja vähennettyä. Eteisen lattia tehdään viemäröinnin takia muutenkin uudelleen. Konsultoidaan ammattilaista, että mitä tehdään noiden muiden huoneiden kanssa.

Samaa materiaalia pyritään käyttämään, mutta liikaa ei haluta erilaisia puita sekoittaa pieneen tilaan. Voi mennä sekavaksi.

Jos keittiön kohdalle nyt tulisi joku eri lattiamateriaali niin kannattaa laskea/nostaa lattiaa niin että saa samaan tasoon puulattian kanssa.

Voihan sen kotelonkin osastoida jos jostain syystä ei saisi laittaa kaasuputkea vesiputkien viereen. Kyl samaan koteloon kaikki putket kantsii laittaa jos kerran tuollaisen kotelon joutuu jättämään.
 
Kyllä nuo vanhat lautalattiat on aina melkeen hiottu eikä kertaakaan ole ollut niin huonossa kunnossa ettei olisi onnistunut. Sävyeroillakaan ei ole ikinä ollut merkitystä kun lopputulos ollut aina yhtenäinen ihan lakattunakin. Maalattu on siinä hyvä jos ei halua sitä puunnäköä liikaa asuntoon niin maalaamalla ei näy niin selvästi mitä materiaalia on ja lisäks mahdolliset jäljet on helpompi kitata. Ainut ongelma tuossa on nuo saumat ja se tietty jos eri huoneissa on korkoeroa. Sitäkin puoltaisi uusiksi tekeminen että ne lattiat saisi samalla laitettua samaan tasoon ja oikaistua suoraksi.




Jos keittiön kohdalle nyt tulisi joku eri lattiamateriaali niin kannattaa laskea/nostaa lattiaa niin että saa samaan tasoon puulattian kanssa.

Voihan sen kotelonkin osastoida jos jostain syystä ei saisi laittaa kaasuputkea vesiputkien viereen. Kyl samaan koteloon kaikki putket kantsii laittaa jos kerran tuollaisen kotelon joutuu jättämään.
Tota hiontaa mietin lähinnä taipumisen kannalta, noissa on usein k/k 600 koolaus. Eihän siinä oliskaan mitään järkeä jättää tollasessa rempassa lattiaa eritasoon keittiö/olohuone tilassa. Enkä edes usko, että A_SA:kaan asiaa edes harkinnut.
 
Meinasikko että se 2-3mm hionta on se kriittinen joka aiheuttaa notkumisen jalan alla? Muistaakseni nykyäänkin käytetään tuota KK600 lautalattioissa ongelmitta.
 
Meinasikko että se 2-3mm hionta on se kriittinen joka aiheuttaa notkumisen jalan alla? Muistaakseni nykyäänkin käytetään tuota KK600 lautalattioissa ongelmitta.
En vaan, että sitä on jo aiemminkin hiottu (tekijästä riipuen enemmän ja vähemmän, itselläni hioi reunakoneella pyöreän montun, ja kun pyysin hän sen korjaamaan nenäkäs poika sanoi "mistä tiedän, että he sen ovat tehneet, kun en ollut paikalla" komentti takasi, että jäi mieleen :) ) => Aina vaan enemmän taipuu kun lautaa ohennetaan tolla jännevälillä, kyllä jotkut nykyään koolaavat lattian K/K 400 (ei tarvitse niin paksua lautaa laittaa).
 
Hiomiseen pitääkin olla laadukas tekijä. Isot alueet hiotaan isolla koneella ja reunat vaan tuollaisella pienemmällä. Itse aina ulkoistan tuon homman lautalattioihin erikoistuneille. Ei kovin ammattitaitosta jos montun hioo, mut voihan se tosiaan olla että siellä on sellainen jo ollut jos ei kerran ole tarkkaa tietoa. Saahan sitä koolata niin tiukkaan kuin haluaa, mutta ei se ylimääräinen koolaaminenkaan aina hyödyllistä välttämättä ole.
 
Hiomiseen pitääkin olla laadukas tekijä. Isot alueet hiotaan isolla koneella ja reunat vaan tuollaisella pienemmällä. Itse aina ulkoistan tuon homman lautalattioihin erikoistuneille. Ei kovin ammattitaitosta jos montun hioo, mut voihan se tosiaan olla että siellä on sellainen jo ollut jos ei kerran ole tarkkaa tietoa. Saahan sitä koolata niin tiukkaan kuin haluaa, mutta ei se ylimääräinen koolaaminenkaan aina hyödyllistä välttämättä ole.
Voin sulle luvata, että ammattifirma se mullakin oli tekijänä. Valitettavasti heillä ilmeisesti töitä liikaa ja ottaneet oppipojan reunoja tekemään, joka ei ollut tehtäviensä tasalla, toki se sitten lopulta hionnan osalta hyvältä näytti.

Koolaukset sekä laudanpaksuudet ne vaihtelevat. Mutta se on varmaa, että samaa materiaalia oleva lauta taipuu kuorman (lue jalan) alla sitä enemmän mitä ohkasempi lauta tai mitä pitempi koolausväli on.
Lisäksi emme tiedä, kuinkan monta kertaa lattiaa on jo hiottu.
 
Viimeksi muokattu:
Voin sulle luvata, että ammattifirma se mullakin oli tekijänä. Valitettavasti heillä ilmeisesti töitä liikaa ja ottaneet oppipojan reunoja tekemään, joka ei ollut tehtäviensä tasalla, toki se sitten lopulta hionnan osalta hyvältä näytti.

Koolaukset sekä laudanpaksuudet ne vaihtelevat. Mutta se on varmaa, että samaa materiaalia oleva lauta taipuu kuorman (lue jalan) alla sitä enemmän mitä ohkasempi lauta tai mitä pitempi koolausväli on.
Lisäksi emme tiedä, kuinkan monta kertaa lattiaa on jo hiottu.

Tuossa puuinfon ohjeessa tosiaan suositellaan nähtävästi 28mm:lle kk400 koolausväliä, kk600 koolausvälille tuon mukaan pitäisi olla 33mm paksua vaikkakin monessa muussa ohjeessa näyttää olevan tuo KK600 28mmlle. Tämäkin ohje tosin päivätty 8/2010. Pitäis tuolta RT-kortista käydä tarkistamassa mitä siellä on. Ne olleet tunnetusti luotettavin tiedon lähde.


Eihän siitä ole ollut mitään tietoa millaisella koolausvälillä A_SA:n lattia edes on, mutta jos vanha lattia halutaan välttämättä säilyttää niin tuskimpa ketään haittaa lievä notkuminen joka tuosta 2-3mm:n hiomisesta voisi mahdollisesti syntyä.
 
Ikkunoista vetää. Tiivisteet mahdollisesti syynä. Kyseessä 90-luvun alun MSK-ikkunat. Voiko tiivisteet vaihtaa vaikka on talvi?
 
Tuossa puuinfon ohjeessa tosiaan suositellaan nähtävästi 28mm:lle kk400 koolausväliä, kk600 koolausvälille tuon mukaan pitäisi olla 33mm paksua vaikkakin monessa muussa ohjeessa näyttää olevan tuo KK600 28mmlle. Tämäkin ohje tosin päivätty 8/2010. Pitäis tuolta RT-kortista käydä tarkistamassa mitä siellä on. Ne olleet tunnetusti luotettavin tiedon lähde.


Eihän siitä ole ollut mitään tietoa millaisella koolausvälillä A_SA:n lattia edes on, mutta jos vanha lattia halutaan välttämättä säilyttää niin tuskimpa ketään haittaa lievä notkuminen joka tuosta 2-3mm:n hiomisesta voisi mahdollisesti syntyä.
Tossa puuinfossa, paksuuden merkitys tuleekin aika hyvin esiin. Lievä notkuminen, on suhteellinen käsite. Omassani aikoinaan totesin, ettei uudelleen tarvitse hioa.
A_SA lattian koolaus näyttää ainakin keittiössä vaihtelevan 300-600 välillä ja siinä on laitettu 2-lautaa päällekkäin, jottei taivu liikaa? (sota-aikana käytettiin mitä saatiin). No jos hioo liikaa ainahan sitä voi sitten toisen laudan päälle laittaa...
 
Tossa puuinfossa, paksuuden merkitys tuleekin aika hyvin esiin. Lievä notkuminen, on suhteellinen käsite. Omassani aikoinaan totesin, ettei uudelleen tarvitse hioa.
A_SA lattian koolaus näyttää ainakin keittiössä vaihtelevan 300-600 välillä ja siinä on laitettu 2-lautaa päällekkäin, jottei taivu liikaa? (sota-aikana käytettiin mitä saatiin). No jos hioo liikaa ainahan sitä voi sitten toisen laudan päälle laittaa...

Yleensä ei vaan onnistu tuollainen kun alkaa ovet ottamaan kiinni jos laittaa toisen laudan ja jos on sisäänpäin aukeava ulko-ovi niin niitä ei välttämättä pysty ollenkaan nostamaan ilman mittavia muutostoimenpiteitä.
Kyllä sen toipumisen voi ihan mitatakkin.
 
Yleensä ei vaan onnistu tuollainen kun alkaa ovet ottamaan kiinni jos laittaa toisen laudan ja jos on sisäänpäin aukeava ulko-ovi niin niitä ei välttämättä pysty ollenkaan nostamaan ilman mittavia muutostoimenpiteitä.
Kyllä sen toipumisen voi ihan mitatakkin.
Noissa vanhoissa ovissa on se hyvä puoli, että ne on kokopuuta joten voi lyhentää ja sen mahdollisen sisään aukeavan ulko-oven sisäoven voi jättää vähän matalammaksi.
 
Noissa vanhoissa ovissa on se hyvä puoli, että ne on kokopuuta joten voi lyhentää ja sen mahdollisen sisään aukeavan ulko-oven sisäoven voi jättää vähän matalammaksi.

Voi, mutta jos ne on sellasia peiliovia niinkuin vanhat ovet monesti on niin tulee epäsymmetrisenj näkösii kun se alapalkki kapenee 3cmää. Sit viel tulee vaarallisia ylimääräisiä kynnyksiä asuntoon.
 
Voi, mutta jos ne on sellasia peiliovia niinkuin vanhat ovet monesti on niin tulee epäsymmetrisenj näkösii kun se alapalkki kapenee 3cmää.
Eiköhän sellainen 20mm lyhennykseen riitä, eikä oveen hetken päästä mitään huomiota kiinnitä kunhan on muuten OK, on kokemusta.
Sit viel tulee vaarallisia ylimääräisiä kynnyksiä asuntoon.
Tätä en ymmärtänyt.
 
Eiköhän sellainen 20mm lyhennykseen riitä, eikä oveen hetken päästä mitään huomiota kiinnitä kunhan on muuten OK, on kokemusta.

Tätä en ymmärtänyt.

Jos lattiaa nostaa 28mm, niin kyllä se sen 28mm vaatii myös lyhennystä ovista. Jos siis nostat lattiaa 28mm niin johonkin kohti tulee pakosti 28mm kynnys, viimeistään ulko-oven kohdalle joka huonontaa asunnon esteettömyyttä ja aiheuttaa kompastumisriskin.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan siellä vähän tasoeroja, kahdesta kolmeen senttiin. Nämä tietenkin korjataan ja tehdään asunnosta roboystävällinen.

Keittiön tasoero:
Keittiön tasoero.jpg


Olohuoneen tasoero:
Olohuoneen tasoero.jpg
 
Ikkunoista vetää. Tiivisteet mahdollisesti syynä. Kyseessä 90-luvun alun MSK-ikkunat. Voiko tiivisteet vaihtaa vaikka on talvi?

MSE-AL ikkunoihin olen tässä syksyn ja alkutalven mittaan vaihdellut ura- ja liimattavia p-tiivisteitä. Eipä tuolla vuoden ajalla muuta merkitystä ole kuin kämpän viilentyminen sinä aikana mitä ikkunaa pitää auki. Uloimman uratiivisteen vaihtoon ei kylläkään pitkään mene omissa ikkunoissa, mutta samalla tuli pahimmat moskat siistittyä niin jokusen minuutin piti ulointa puitetta pitää auki. Omissa ikkunoissa on se muovinen "liukupala" karmin alapinnassa mikä samalla keskittää ulko- ja sisäpuitteen kiinni laitettaessa. Nuo on ollut poikkeuksetta niin haperoks mennyt et ovat jo murtuneetkin niin ei meinaa sitten puitteet olla edes keskitetty ja jää sitten sitä ilmarakoakin enemmän.
 
Oma DIY projekti lienee pian mahdollista, kun isovanhempien omakotitalo olisi mahdollista lunastaa omaksi.

Onko ketjun lukijoilla antaa jotain karkeaa listaa tämän hetken trendeistä mitä kannattaa lämmityksen, sähköjen ja muutenkin omakotitalon rempassa huomioida, että tulisi 2020-luvun versio. Tietäisi vähän mitä alkaisi lukemaan ja ihmettelemään.

Talosta en vielä ole saanut kaiveltua kun sukulaisilta saatuja tietoja, eli harkoista rakennettu. Vesi-ilmalämpöpumppu jouduttiin uusimaan kun vanha vedenlämmitysjärjestelmä kosahti. Katto pitää uusia ja se on sopivasti aurinkokennoja ajatellen sopivaan suuntaan. Salaojat tarvinnee tehdä. Talo rakennettu noin -82, kaksikerroksinen jossa on noin 4 metriä huonekorkeutena.
 
Oma DIY projekti lienee pian mahdollista, kun isovanhempien omakotitalo olisi mahdollista lunastaa omaksi.

Onko ketjun lukijoilla antaa jotain karkeaa listaa tämän hetken trendeistä mitä kannattaa lämmityksen, sähköjen ja muutenkin omakotitalon rempassa huomioida, että tulisi 2020-luvun versio. Tietäisi vähän mitä alkaisi lukemaan ja ihmettelemään.

Talosta en vielä ole saanut kaiveltua kun sukulaisilta saatuja tietoja, eli harkoista rakennettu. Vesi-ilmalämpöpumppu jouduttiin uusimaan kun vanha vedenlämmitysjärjestelmä kosahti. Katto pitää uusia ja se on sopivasti aurinkokennoja ajatellen sopivaan suuntaan. Salaojat tarvinnee tehdä. Talo rakennettu noin -82, kaksikerroksinen jossa on noin 4 metriä huonekorkeutena.

Eipä tuo kuvaus nyt kerro oikein mitään. Sehän riippuu täysin mikä siellä on hajoamassa ja mitä halutaan ylipäätään korjata/uusia. Samalla suunnalla olevat asiat toki kannattaa korjata samalla kertaa ja osa korjauksista on olennaisempia kuin toiset. Myös korjausjärjestys on olennainen asia. Kukaan tuskin on korjaamassa koko taloa kerralla niin kannattaa jonkinsortin suunnitelma tehä milloin aikoo about mitäkin korjata ja missä tärkeysjärjestyksessä.
 
Eipä tuo kuvaus nyt kerro oikein mitään. Sehän riippuu täysin mikä siellä on hajoamassa ja mitä halutaan ylipäätään korjata/uusia. Samalla suunnalla olevat asiat toki kannattaa korjata samalla kertaa ja osa korjauksista on olennaisempia kuin toiset. Myös korjausjärjestys on olennainen asia. Kukaan tuskin on korjaamassa koko taloa kerralla niin kannattaa jonkinsortin suunnitelma tehä milloin aikoo about mitäkin korjata ja missä tärkeysjärjestyksessä.

Tosiaan se oleellinen unohtui, eli se pitää rempata täysin. Ulkoseinät on ok, mutta muuten sisältä "räjäytys". Lähinnä hain takaa, saada jotain ideoita mitä kannattaisi tutustua esimerkiksi lämmitykseen liittyen, minkälaisia lämmityksiä tämän hetken taloihin laitetaan?

Aika pitkälti kaikki on avointa, mutta googleen kirjoittamalla "taloremppa" antaa vähän liikaa vaihtoehtoja.
 
Jos lattiaa nostaa 28mm, niin kyllä se sen 28mm vaatii myös lyhennystä ovista. Jos siis nostat lattiaa 28mm niin johonkin kohti tulee pakosti 28mm kynnys, viimeistään ulko-oven kohdalle joka huonontaa asunnon esteettömyyttä ja aiheuttaa kompastumisriskin.
Jos vanhan laudan purkaa ei tarvita 28mm korottaa, jos tehdään esim. 20mm vanhan laudan päälle laudalla ei (samaan taipumaan päästäkseen) tarvitse laittaa kuin ohuempi lautta 10mm (ruuvit liima väliin) lauta.
Noissa ton ajan taloissa on jo yleensä valmiiksi n. 25-35mm korkeat kynnykset => lattian korotus vaan vähentää sitä jäävää kynnyskorkeutta.

Tossa A_Sa :lla näyttäs vanha keittiön lattia menevän koolauksineen purkuun, itse saattaisin purattaa sen etualankin laudoituksen.
 
Tosiaan se oleellinen unohtui, eli se pitää rempata täysin. Ulkoseinät on ok, mutta muuten sisältä "räjäytys". Lähinnä hain takaa, saada jotain ideoita mitä kannattaisi tutustua esimerkiksi lämmitykseen liittyen, minkälaisia lämmityksiä tämän hetken taloihin laitetaan?

Aika pitkälti kaikki on avointa, mutta googleen kirjoittamalla "taloremppa" antaa vähän liikaa vaihtoehtoja.

Onko siellä talossa tarkoitus asua samaan aikaan ja missä ajassa se olisi tarkoitus korjata? 100-150k saa varata rahaa jos meinaa täysin laittaa uusiks.
 
Eteisen, keittiön, komeroiden ja KPH:n lattiat kaikki uusitaan. Eli nämä alueet:

Pohja 2 - lattiapurku.jpg


Olohuone vielä avoin. Katsotaan mitä ammattilaiset ovat mieltä.
 
Kukaan levyttänyt seinää osb-levyllä nimenomaan vanhan seinän päälle?

Harkinnassa parin seinän levytys ja maalaus. Ylä-ja alapuolelle on helppo jättää rako elämistä varten mutta entä saumat?

Levy on sen verran hengittävää ettei mitään rimoja tarvita alkuperäisen seinän (toinen betonia, toinen lastulevyä) kait?

Muita ideoita asian suhteen?
 
Onko siellä talossa tarkoitus asua samaan aikaan ja missä ajassa se olisi tarkoitus korjata? 100-150k saa varata rahaa jos meinaa täysin laittaa uusiks.

Tarkoitus on asua nykyisessä rempan ajan ja ottaa remppalaina erikseen. Arviolta tosiaan 75-100k menee. Kokoa on 120 neliötä, josta noin 30 neliötä on semmoista mihin ei tartte koskea (työhuone).
 
Eteisen, keittiön, komeroiden ja KPH:n lattiat kaikki uusitaan. Eli nämä alueet:

Pohja 2 - lattiapurku.jpg


Olohuone vielä avoin. Katsotaan mitä ammattilaiset ovat mieltä.

Vaikuttaa hyvältä. Kannattaa tosiaan harkita olohuoneen purkua kanssa niin tulee varmasti samanlainen lattia ja saat ton vaakasauman mäkeen. Aika pieni kustannuserä taitaa olla tuossa vaiheessa. Näät samalla lattian alle mitä se on syönyt.
 
Vaikuttaa hyvältä. Kannattaa tosiaan harkita olohuoneen purkua kanssa niin tulee varmasti samanlainen lattia ja saat ton vaakasauman mäkeen. Aika pieni kustannuserä taitaa olla tuossa vaiheessa. Näät samalla lattian alle mitä se on syönyt.
Jep, saumojen takia olisi hyvä vaihtaa myös olohuone.

Miksi purut tykätään vaihtaa villaan? Äänieristyksen takia?
 
Jep, saumojen takia olisi hyvä vaihtaa myös olohuone.

Miksi purut tykätään vaihtaa villaan? Äänieristyksen takia?

Oiskohan se vaan varmuuden vuoksi ettei siellä oo jotai vanhaa kasvustoo tms ja tietty jos on ulkoseinistä kyse niin on sil merkitystä lämpöeristykseen. Ei niitä puruja jostain välipohjasta tarvitse vaihtaa jos oon hyvä kuntosen olosta.
 
Voi hyvin olla muuten senkin takia. Samallahan ne siinä vaihtaa. Imuauto pariksi tuntia vaan pihalle huutamaan.
 
Voi hyvin olla muuten senkin takia. Samallahan ne siinä vaihtaa. Imuauto pariksi tuntia vaan pihalle huutamaan.

Joo toki jos haluaa vaihtaa. Menee siinä äkkiä 1-2 tonnia rahaa kun imuauto taitaa olla 150-200e / h ja sit siihe päälle uudet villat ja asennus. Huonossa tapauksessa voi vaan äänieristys jopa huonontuakkin.
 
Tarkoitus on asua nykyisessä rempan ajan ja ottaa remppalaina erikseen. Arviolta tosiaan 75-100k menee. Kokoa on 120 neliötä, josta noin 30 neliötä on semmoista mihin ei tartte koskea (työhuone).

Oon itse vähän skeptinen tuollaisten täysremonttien suhteen, mutta onhan se tietty helpompaa kun talossa ei asuta. Siinä vaan äkkiä tulee ylirempattuu / suunnittelu jää puutteliseksi ja saattaa tulla virheitä hosumalla.
 
Joo toki jos haluaa vaihtaa. Menee siinä äkkiä 1-2 tonnia rahaa kun imuauto taitaa olla 150-200e / h ja sit siihe päälle uudet villat ja asennus. Huonossa tapauksessa voi vaan äänieristys jopa huonontuakkin.
Tuumaillaan tätä tarkemmin urakoitsijan kanssa, kun saadaan lattiat auki. Näkee paremmin tilanteen. Mut hyvä varautua tarvittaessa vaihtoon.
 
Oon itse vähän skeptinen tuollaisten täysremonttien suhteen, mutta onhan se tietty helpompaa kun talossa ei asuta. Siinä vaan äkkiä tulee ylirempattuu / suunnittelu jää puutteliseksi ja saattaa tulla virheitä hosumalla.

Suvussa on kyllä remonttikokemusta, ei minulla mutta muilla. Lähinnä maksajana tässä vähän kiinnostaisi tutustua asioihin ja saada näkemystä mitä ne tämän hetken asiat on. Muuten tulee 60v isän näköinen talo. Suunnitteluun on ihan aikaa kun ei ole pakko just heti aloittaa eikä ole tarve muuttaa kiireellä.
 
Suvussa on kyllä remonttikokemusta, ei minulla mutta muilla. Lähinnä maksajana tässä vähän kiinnostaisi tutustua asioihin ja saada näkemystä mitä ne tämän hetken asiat on. Muuten tulee 60v isän näköinen talo. Suunnitteluun on ihan aikaa kun ei ole pakko just heti aloittaa eikä ole tarve muuttaa kiireellä.

Minkäs tyyppinen talo on ylipäätään kyseessä? Onko kellarii vai onks ne kaks kerrosta maan päällä?
 

Hyvää markkinapuhetta ainakin löytyy. Tästä ei kauheasti verkossa ole juttua. Lämpöä tässä tapauksessa ei tarvitse eristää (ainakaan mielestäni), kun asuinkerros alakerrassa.
 
Minkäs tyyppinen talo on ylipäätään kyseessä? Onko kellarii vai onks ne kaks kerrosta maan päällä?

alakerros on 2/3 osaa maan alla, sinne tulee myös kaksi omaa sisäänkäyntiä. On ajateltu että toinen on lähellä saunan pesää ja toinen työhuoneeseen.
 
Eteisen, keittiön, komeroiden ja KPH:n lattiat kaikki uusitaan. Eli nämä alueet:

Pohja 2 - lattiapurku.jpg


Olohuone vielä avoin. Katsotaan mitä ammattilaiset ovat mieltä.
Jos hiotutat ja lakkaat => pura pois. Jos maalaat lattian ja hyväksyt raot ja kolojen kittauksen, eikä nyt notku ja eurot tiukassa jätä purkamatta.
Toi siis näkemättä tarkemmin, miten minä tekisin :-)
 
Jep, saumojen takia olisi hyvä vaihtaa myös olohuone.

Miksi purut tykätään vaihtaa villaan? Äänieristyksen takia?
Halutaan tuhlata euroja, kun kyse on kerrosten välisestä alapohjasta ja terveys yms. ongelmia ei ole tai pahoja vesivahinkoja ei ole tapahtunut. Kaupan päälle saadaan huonompi äänieristys.
Vähän parempi paloturvallisuus toki saadaan.
 

Hyvää markkinapuhetta ainakin löytyy. Tästä ei kauheasti verkossa ole juttua. Lämpöä tässä tapauksessa ei tarvitse eristää (ainakaan mielestäni), kun asuinkerros alakerrassa.
Tuo Isover Acoustic on sitten ihan "huuhaata", käytetään isoissa kokonaisuuksissa koska hinnaltaan todella edullista mutta niin lämmön kuin ääneneristävyys jää jälkeen ihan perus Parocin kivivillasta. En edes harkitsisi ok-talo tai pienemmässä kokoluokassa
 
Vähän parempi paloturvallisuus toki saadaan.
Eikös tämä ole aika painava argumentti? Minua kuumottaa ihan helvetisti se, että missään on purueristystä, kuten monia muitakin todella pahoja vanhan(olkoon sitten tosi wanhan tai kylmän sodan) ajan miinoja kuten rappaamattomia vaikeasti arvioitavia tiilihormeja, alumiinisia liesituulettimen putkia lautakotelossa läpi vintin jne. Niistä on monta vanhaa pientaloa ja joitakin kantakaupunkienkin arvotaloja kyrvähtänyt ihan turhan takia.
 
Eikös tämä ole aika painava argumentti? Minua kuumottaa ihan helvetisti se, että missään on purueristystä, kuten monia muitakin todella pahoja vanhan(olkoon sitten tosi wanhan tai kylmän sodan) ajan miinoja kuten rappaamattomia vaikeasti arvioitavia tiilihormeja, alumiinisia liesituulettimen putkia lautakotelossa läpi vintin jne. Niistä on monta vanhaa pientaloa ja joitakin kantakaupunkienkin arvotaloja kyrvähtänyt ihan turhan takia.
Joo nää on toki miettimisen arvoisia asioita. 3. kysymystä.
1. kuinka usein tollaset vanhat kerrostalot syttyy muualta kuin kaasurähjähdyksistä ullakolla
2. kuin ko monta henkeä niissä on kuollut
3. kuinka usein kerrostaloissa kärsitään ala-tai yläkerrasta kuuluvista äänistä.
 
Kukaan levyttänyt seinää osb-levyllä nimenomaan vanhan seinän päälle?

Harkinnassa parin seinän levytys ja maalaus. Ylä-ja alapuolelle on helppo jättää rako elämistä varten mutta entä saumat?

Levy on sen verran hengittävää ettei mitään rimoja tarvita alkuperäisen seinän (toinen betonia, toinen lastulevyä) kait?

Muita ideoita asian suhteen?
Miksi siihen pitäisi juuri osb levyä käyttää? Onko kyseessä väliseinät vai ulkoseinä?
 
Joo nää on toki miettimisen arvoisia asioita. 3. kysymystä.
1. kuinka usein tollaset vanhat kerrostalot syttyy muualta kuin kaasurähjähdyksistä ullakolla
2. kuin ko monta henkeä niissä on kuollut
3. kuinka usein kerrostaloissa kärsitään ala-tai yläkerrasta kuuluvista äänistä.
  1. Kerrostaloasuminen on riski itsessään ja modernien kerrostalojen paloturvallisuusominaisuuksia ei ole keksitty turhan takia. En asuisi Grenfell Towerissa, joka toki edustaa uudempaa palopommia. Tampereen Commerce kärähti nolosti kattohuoneistoon asti katutason rasvakeittimestä. Hupsista vaan, ja morjens. Hormeja ei viitsitty laittaa kuntoon ja puruakin kai vielä oli, vaikka ylimpien kerrosten huoneistojen arvo oli alle ja päälle megan. Oliko järkeä?
  2. Liikaa. Itse tosin mietin lähinnä pientalojen ja mökkien vanhanaikaisten ratkaisujen riskejä, enkä koe suurta pelkoa ettenkö ehtisi evakuoida. Tällöin riski on lähinnä hyvän ja huolella laitetun mökkerön palaminen kivijalkaan täysin mitättömästä syystä, jonka pitäisi sammua itsestään.
  3. Purueristyksen korvaaminen paremmin ääntä eristävällä materiaalilla, jos ongelma etukäteen tiedostetaan, ei liene suurikaan haaste. Ei se puru nyt mitään yksisarvisen kusta tai nanohiiltä ole.
 
@Tonnin Seteli
1. Jos talo on 60 vuotta sota mukaan lukien palamatta säilynyt. En nyt niin hirveän huolissani olisi. Vanhojen uunien kohdilla osasivat jo tuolloin huomioida hormeihin turva etäiyydet välipohjissa (hiekaa usein laitettiin väliin).
2. Ollaan kaupungissa missä palokunta tulee paikalle 10-15minuutissa ei se varmasti kivijalalle pala.
3. toki aina voi vaihtaa ja tuohan se silloin "virolaisille" töitäkin, noissa välipohjissa saattaa alla tiilen palasiakin. Ennen ei oltu niin tarkkoja
 
Meillä lapissa lähes alkuperäiskuntoinen rintamamiestalo (rakennettu 1940), nähnyt sodat ja sakalaiset sotilaatkin tuossa majaa pitäneet (räjäyttivät viereisen sillan talon kellarista).

Tekniikkaa paranneltu vuosien saatossa (lisätty viemäri ja juokseva vesi sisään) ja katto pellitetty, mutta muuten kaikki kuten rakennusvuonna. Ei ole ollut koskaan kylmänä (ei siis ole vieläkään vaikka siellä ei enää vakituisesti asuta) seinissä ja välikatossa purut, tuulettuva alapohja kaikki kuivaa eikä hometta tai lahoa ole koskaan löytynyt mistään rakenteista.

Uskoisin että jos pinnat pitää siistinä (huoltomaalaa) ja vaihtaa silloin tällöin huonoja lautoja eikä päästä kylmäksi niin kestää vielä toiset 80v tuossa.
 

Liitteet

  • IMG-20200808-WA0007.jpg
    IMG-20200808-WA0007.jpg
    173,2 KB · Luettu: 134
Hyvä pönttö, mutta ei tuokaan täydellinen ole.

Jos taloudessa on istualtaan pissaavia mieshenkilöitä, tapahtuu sopivissa olosuhteissa ilmiö jossa virtsa nousee pöntön etureunasta sinne rinkulan alle. Normaalissa pöntössä tuo roiske päätyisi sinne huuhtelukauluksen alle. Jos käytössä on vielä kova soft-close kansi, on istuinrinkulan alla pienet korokkeet -> Pahimmassa tapauksessa virtsa valuu rinkulan alta pöntön etureunaa pitkin tehden lammikon lattialle. Lapsiperheissä tällainen ilmiö lienee todennäköisempi.
Täähän se. Ottaa aivoon aivan järjettömän paljon, kun vanhempien luona käyt kylässä ja velipoika ei ole sisäistänyt, että se suihku pitäisi ohjata istualtaan virtsatessa suunnata alas (varmaan pumpum pelit ja sosiaalinen syrjäytyminen sulattanut aivojen vastaanotto keskuksen). Muuten kyllä hieno pytty ja kaikki mitä ihmisestä ullos tulee, tuo myös imee.
 
Täähän se. Ottaa aivoon aivan järjettömän paljon, kun vanhempien luona käyt kylässä ja velipoika ei ole sisäistänyt, että se suihku pitäisi ohjata istualtaan virtsatessa suunnata alas (varmaan pumpum pelit ja sosiaalinen syrjäytyminen sulattanut aivojen vastaanotto keskuksen). Muuten kyllä hieno pytty ja kaikki mitä ihmisestä ullos tulee, tuo myös imee.
Kuules, kun kanki on kankee sitä on paha mennä vääntämään => Pitäs moinen pytty kieltää tai ainakin laittaa iso varoitus asiasta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 475
Viestejä
4 497 789
Jäsenet
74 213
Uusin jäsen
Naxu20

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom