Kitaran soittaminen

[Mehtikkö]

Omien turausten nauhoittamisessa ja kappaleiden tekemisessä se paras anti on oikeastaan, kun kuulee oman kehityksensä kaaren. Varsinkin miksauksen ja soundien osalta sitä oppii vaan tekemällä

 

[Markqq]

Miksi ette tee jotain omaa musaa? Harvemmin noita covereita jaksaa kuunnella kun alkuperäinen on yleensä se parhain.

Kyllä sitä omaa tässä pikkuhiljaa alkaa tulemaan.. Tää covereiden tykitys on nyt ollut varsin mukavaa touhuilua. Tässä taas yksi Loppupeleissä itseäni varten tätä teen. Jos joku näistä mun videoista saa jotain irti niin hyvä. Toki jonku verran tulee pyyntöjä erilaisiin covereihin tai videoihin eli kyllä noita joku katselee..

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/7-VF997Id-M?si=1NDZpoR0GGLdfzV5

 

[Markqq]

Omien turausten nauhoittamisessa ja kappaleiden tekemisessä se paras anti on oikeastaan, kun kuulee oman kehityksensä kaaren. Varsinkin miksauksen ja soundien osalta sitä oppii vaan tekemällä

Asiasta kukkaruukkuun. Mistä mä saisin hyviä rumpu -ja basso backup trackeja tai miten niitä saisi suht pienellä vaivalla luotua? Reaperissa/Guitar Prossa. Olisi mukava soitella päälle ja improvisoida. Siinä samalla varmaan tulee myös ideoita omiin riffeihin.

Ja toki voin kysyä näitä kaikkea tekoälyltä sekä googletella, mutta hyvä se on täältä osaajilta myös kysellä.

 

[Mehtikkö]

EZDrummer tai muut vastaavat.

 

[Ad_Astra]

Omien turausten nauhoittamisessa ja kappaleiden tekemisessä se paras anti on oikeastaan, kun kuulee oman kehityksensä kaaren. Varsinkin miksauksen ja soundien osalta sitä oppii vaan tekemällä

Itse teen nykyään paljon kaikkea ihan muuta kuin kitaramusaa, mitä ei nyt kauheasti kehtaa esitellä, kun niin amatööri noissa.

Mutta covereitakin voi tehdä monella tavalla. Se pelkkä tabulatuurien tuijottaminen ei vie yhtään mihinkään pitemmän päälle. Esim. juurikin tuo Alice Cooper tuossa ylempää,
niin eihän näihin mitään löydy kuin kitaralle jotain sointukuviota. Ei siis kuin kirjoittamaan ylös koko biisi eri soittimilla. Varsinkin pianoa on välillä tosi hankala hahmottaa, mitä siellä
soitellaan. Ja sävellajitkin taisi tuossa olla Eb duuria, niin väkisin joutuu skarppaamaan.

Tässä eräästä tulevasta screenshotti mitä coverin tekeminen voi sisältää:

 

[Ad_Astra]

Asiasta kukkaruukkuun. Mistä mä saisin hyviä rumpu -ja basso backup trackeja tai miten niitä saisi suht pienellä vaivalla luotua? Reaperissa/Guitar Prossa. Olisi mukava soitella päälle ja improvisoida. Siinä samalla varmaan tulee myös ideoita omiin riffeihin.

Ja toki voin kysyä näitä kaikkea tekoälyltä sekä googletella, mutta hyvä se on täältä osaajilta myös kysellä.

Mehtikkö tuossa vastailikin. Ez Drummeria, Ez Bassia, MODO Bass ym ym.

Toki mitä enemmän MIDI puoleen ja VST instrumentteihin menee, voi harkita DAWin vaihtamista johonkin millä on miellyttävää tehdä. Joskus Reaperia kokeilin ja MIDI puoli oli ihan perseestä silloin.

Ja samalla rahalla millä ostat (?) noita, hommaat kokonaan uuden DAWin missä on jotain mukanakin. Studio One Pron saa aina välillä johonkin 100-120e hintaan ja siinä on liuta instrumentteja mukana.
Bassosta rumpuihin ja sinfoniaorkkaan, syntikoita yms.

 

[Ad_Astra]

Vie se meillä jotka eivät osaa lukea nuotteja lainkaan

Ei se nuotinlukutaitoa oikein vaadi kun etsii oikeita säveliä. Tosin tässä teoria istuu kuvioon, kun sen aloitusävelen löytää ja siitä yksi tai kaksi seuraavaa niin usein tietää mikä on sävellaji ja mitä seuraavaksi tulee. Tai ainakin vauhdittaa touhua. Duuri vai molli, rinnakkaisuudet (esim Bm, D, F#m, A7). Itselle vaivaa tuottaa kaikki seiskasoinnut ja siitä eteenpäin, dimit ym. Varsinkin jos on joku pianosoundi taustalla jossa hitosti kaikua ja detunea.

Tuossa mun laittamassa kuvassa revin hiukset päästä sen pienen viivaston kanssa. Tosi hiljaa kuuluva, tosi korkealta ja 5/8 lajissa menee 3/4 ja 4/4 päällä.

 

[Ad_Astra]

En minä tiedä sävellajeistakaan mitään. Tabulatuurit kertoo minulle hyvin paljon. Ja ihan vaan korvakuulolta opettelu, jolla coveritkin on yleensä treenattu. Ei ole siis pakollista osata teoriaa, jotta voi tehdä hyviä covereita

Ei mikään olekaan pakollista. Toisaalta, jos korvan perusteella opit helposti, osaat laskea vaikka meneekö biisi neljään vai kolmeen, löydät vaivatta ja arvailet mitä seuraavaksi tulee, niin
oikeastaan se on teoriaa käytännössä ilman että edes osaat sitä teoriaa, eli osaat sanoittaa mitä teet. Vaikka onhan se katu-uskottavampaa populaarimusiikin piireissä todeta että
"minähän en mitään teoriaa osaa tai ala opettelemaan".

 

[Mehtikkö]

Teorian taitaminen altistaa riskille progen fanittamisesta. Olkaa siis varovaisia teoria-annostenne kanssa, ja muistakaa kohtuus sekä terveet elämäntavat.

 

[Markqq]

Ei mikään olekaan pakollista. Toisaalta, jos korvan perusteella opit helposti, osaat laskea vaikka meneekö biisi neljään vai kolmeen, löydät vaivatta ja arvailet mitä seuraavaksi tulee, niin
oikeastaan se on teoriaa käytännössä ilman että edes osaat sitä teoriaa, eli osaat sanoittaa mitä teet. Vaikka onhan se katu-uskottavampaa populaarimusiikin piireissä todeta että
"minähän en mitään teoriaa osaa tai ala opettelemaan".

Entä case. Haluaisin oppia teoriaa, mutta aivoni eivät vaan kykene syvemmin ymmärtämään sitä?

 

[Mehtikkö]

Entä case. Haluaisin oppia teoriaa, mutta aivoni eivät vaan kykene syvemmin ymmärtämään sitä?

Ufona kulmana, katso YouTubesta Richard Feynmanin ”Force Your Brain to Think Like a Genius” kertomus hänen tavastaan opiskella asioita. Ehkäpä saat siitä itsellesi uuden metodin?

 

[Ad_Astra]

Entä case. Haluaisin oppia teoriaa, mutta aivoni eivät vaan kykene syvemmin ymmärtämään sitä?

Mikä vaikeinta ymmärtää? Esim jos lukee että tausta menee vaikka Gm, Bb, Cm, Eb, niin mitä säveliä on turvallista soittaa?

Pianon koskettimet niin on about 300x helpompi ymmärtää. Kun sitä kautta asiat sisäistää ja tietää mistä mitäkin säveliä löytyy kitaran otelaudalta.

Pianon koskettimilla on niin helppo vain kasata isoja ja pieniä terssejä päällekkäin vs kitara

Sitten rytmitykset on taas asia erikseen.

 

[naapoz]

Minulle tuo ei sano mitään. Soitan ja teen vain sitä mikä kuulostaa hyvältä.

Ja tämähän on täysin fine. Varsinkin jos ja kun on treenattu korva ja tajuaa skaalat niin ei muuta kun kovaa ajoa!

 

[Ad_Astra]

Ja tämähän on täysin fine. Varsinkin jos ja kun on treenattu korva ja tajuaa skaalat niin ei muuta kun kovaa ajoa!

Kyllä. Ja se on juurikin sitä, että vaikka sanoo ettei osaa teoriaa, niin tiedostamatta kaikki tuo teoriaan pohjautuu.
Toisin sanoen tekee asiat oikein, mutta ei välttämättä tiedä miksi tekee asiat oikein =)

Mä aloitin pianolla joskus aikoinaan ja sitä myötä oppi nuotit. Kitaraa kun aloin soittamaan, en tajunnut tabulatuureista
mitään vaan soitin nuottien perusteella. Myöhemmin toki tabulatuurit tuli mukaan, mutta kulkenut nuottien rinnalla koko
ajan. Tykkäsin tutkia nuottikirjoja ja lueskella niitä iltaisin. Hiljalleen meni siihen, että pelkästään nuotteja katsoen sai aika
hyvän kokonaiskuvan miltä se kuulostaa. Ja tämä helpotti toisin päin, eli kun joku melodia soi päässä tai keksi kitaralla
niin sen sai vaivatta kirjoitettua ylös.

Myös silloin kun aloitin koneella biisien teon, niin eipä silloin mitään Guitar Proota ollut. Käytin 90-luvulla Midisoft Studio 3
softaa, missä vain nuotein tehtiin. Just vasta asentelin VirtualBoxin kautta Win XP:n niin pääsi availemaan niitä biisejä =)

 

[Paskisti]

Mikä vaikeinta ymmärtää? Esim jos lukee että tausta menee vaikka Gm, Bb, Cm, Eb, niin mitä säveliä on turvallista soittaa?

Pianon koskettimet niin on about 300x helpompi ymmärtää. Kun sitä kautta asiat sisäistää ja tietää mistä mitäkin säveliä löytyy kitaran otelaudalta.

Pianon koskettimilla on niin helppo vain kasata isoja ja pieniä terssejä päällekkäin vs kitara

Sitten rytmitykset on taas asia erikseen.

Et ole ensimmäinen joka tätä vakuuttaa, ja voi pitää paikkaansa ehkä kitaralla kun hahmotellaan sointuja, mutta basso on varmasti helpompi kuin piano. Opettelee jonkun asteikon oikein sormittamaan niin se toimii mistä tahansa sävelestä täsmälleen samalla tavalla. Pianolla sormitus vaihtuu joka kerta. Siksi bassossa on 5. ja 6. kieli viritetty kuten muutkin niin sormitus pysyy samana. Kitarakin toimisi muuten mutta H-kieli on viritetty "väärin" tätä ajatellen ja rikkoo sormituksen, ja soitetaan sitä muutenkin hieman erilailla kuin bassoa.

Esimerkkinä kolmisointu C duuri bassolla: A kielen kolmas nauha keskisormella, siitä D kielen 2. nauha etusormella ja D kielen 5. nauha pikkurillillä. Tällä sormituksella saat tehtyä kaikki duurisoinnut mistä tahansa aloittaen kunhan vaan on kaksi peräkkäistä kieltä käytössä. Pianolla C duuri ja G duuri ovat eri otteella jossa C duurissa on joka toinen valkoinen kosketin (C, E, G), ja G duurissa (G, H, C#) kaksi valkoista ja yksi musta (meniköhän oikein?). Tämä toimii bassolla myös koko asteikkoihin, ei pelkästään kolmisointuihin.

Erona tietysti pianoon ja kitaraan on että bassolla noita ei soiteta yleensä sointuina vaan yksi sävel kerrallaan, mutta bassokuvioissa näitä asteikoiden säveliä tarvitsee vaihto- ja välisävelinä sointujen aikana. Kitaristin kannattaisi opetella tämä yhden oktaavin skaalat kuten bassolla niin ne on helppo siirtää tai soittaa kaksi oktaavia kun noudattelee sormitusta. Tämä luo hyvän pohjan ymmärtää kitaran kaulaa.

 

[Ad_Astra]

Et ole ensimmäinen joka tätä vakuuttaa, ja voi pitää paikkaansa ehkä kitaralla kun hahmotellaan sointuja, mutta basso on varmasti helpompi kuin piano. Opettelee jonkun asteikon oikein sormittamaan niin se toimii mistä tahansa sävelestä täsmälleen samalla tavalla. Pianolla sormitus vaihtuu joka kerta. Siksi bassossa on 5. ja 6. kieli viritetty kuten muutkin niin sormitus pysyy samana. Kitarakin toimisi muuten mutta H-kieli on viritetty "väärin" tätä ajatellen ja rikkoo sormituksen, ja soitetaan sitä muutenkin hieman erilailla kuin bassoa.

Esimerkkinä kolmisointu C duuri bassolla: A kielen kolmas nauha keskisormella, siitä D kielen 2. nauha etusormella ja D kielen 5. nauha pikkurillillä. Tällä sormituksella saat tehtyä kaikki duurisoinnut mistä tahansa aloittaen kunhan vaan on kaksi peräkkäistä kieltä käytössä. Pianolla C duuri ja G duuri ovat eri otteella jossa C duurissa on joka toinen valkoinen kosketin (C, E, G), ja G duurissa (G, H, C#) kaksi valkoista ja yksi musta (meniköhän oikein?). Tämä toimii bassolla myös koko asteikkoihin, ei pelkästään kolmisointuihin.

Erona tietysti pianoon ja kitaraan on että bassolla noita ei soiteta yleensä sointuina vaan yksi sävel kerrallaan, mutta bassokuvioissa näitä asteikoiden säveliä tarvitsee vaihto- ja välisävelinä sointujen aikana. Kitaristin kannattaisi opetella tämä yhden oktaavin skaalat kuten bassolla niin ne on helppo siirtää tai soittaa kaksi oktaavia kun noudattelee sormitusta. Tämä luo hyvän pohjan ymmärtää kitaran kaulaa.

Periaatteessa asteikkoja ei tarvitse opetella. Pääsee jo pitkälle kun tietää mistä sävelet löytyy otelaudalta ja ymmärtää sävellajin. Esimerkiksi jos sanotaan, että kappale menee D-duurista. Muistat että D-duurissa on kaksi ylennystä, eli F# sekä C# niin sitten vain alkaa soittamaan ja tietää missä ne samaiset sävelet ovat

G duurissa ei ole C# vaan ainoastaan yksi ylennys, F#. Pianolla C duuri on kolme valkoista kosketinta, jotka ovat kaikki iso terssi toisistaan. Niin on myös G duuri, siirryt vain että matalin nuotti alkaa G:stä. D-duuriin taas tulee yksi musta koska E:stä hyppy F:ään on pieni terssi (molli) joten pitää hypätä vielä puolikas askel ylöspäin mustalle.

Mutta nää on tosiaan näitä, mihin on tottunut, niin sillä hamottaa parhaiten. Tietty jos kitaraa vain soittanut, niin sillä helpoin hahmottaa. Jos taas on pianisti, niin kitaran otelauta voi olla yhtä helvettiä.

Itse suosittelen todella lämpimästi jonkinnäköisen ymmärryksen luomista eri soittimiin, niin se avartaa tosi paljon ja tulee väkisinkin soitettua muutakin. Esim itse kun koskettimilla jotain improaa, niin yleisimmin tulee just jotain C molli, Eb duuria, sun muita soitettua. Kitaralla taas herkästi menee vain E/A/D
Ja kun tekee jonkun biisin missä pianolla tehty sävellys, niin pitää hieman nähdä vaivaa kitaraa nauhoittaessa kun ollaan vähän niiden mukavuusboksien ulkopuolella.

C duuri

G duuri

D duuri

 

[Paskisti]

Periaatteessa asteikkoja ei tarvitse opetella. Pääsee jo pitkälle kun tietää mistä sävelet löytyy otelaudalta ja ymmärtää sävellajin. Esimerkiksi jos sanotaan, että kappale menee D-duurista. Muistat että D-duurissa on kaksi ylennystä, eli F# sekä C# niin sitten vain alkaa soittamaan ja tietää missä ne samaiset sävelet ovat

G duurissa ei ole C# vaan ainoastaan yksi ylennys, F#. Pianolla C duuri on kolme valkoista kosketinta, jotka ovat kaikki iso terssi toisistaan. Niin on myös G duuri, siirryt vain että matalin nuotti alkaa G:stä. D-duuriin taas tulee yksi musta koska E:stä hyppy F:ään on pieni terssi (molli) joten pitää hypätä vielä puolikas askel ylöspäin mustalle.

Mutta nää on tosiaan näitä, mihin on tottunut, niin sillä hamottaa parhaiten. Tietty jos kitaraa vain soittanut, niin sillä helpoin hahmottaa. Jos taas on pianisti, niin kitaran otelauta voi olla yhtä helvettiä.

Itse suosittelen todella lämpimästi jonkinnäköisen ymmärryksen luomista eri soittimiin, niin se avartaa tosi paljon ja tulee väkisinkin soitettua muutakin. Esim itse kun koskettimilla jotain improaa, niin yleisimmin tulee just jotain C molli, Eb duuria, sun muita soitettua. Kitaralla taas herkästi menee vain E/A/D
Ja kun tekee jonkun biisin missä pianolla tehty sävellys, niin pitää hieman nähdä vaivaa kitaraa nauhoittaessa kun ollaan vähän niiden mukavuusboksien ulkopuolella.

C duuri

G duuri

D duuri

Joo G duurin kolmas sointu (kvintti) on D, ajatusvirhe kun pikaisesti otelautaa mielessäni tapailin, jolloin meni yhden pykälän pieleen. Ei se sitä poista että sormitus ei pysy samana pianolla kolmisointuja otettaessa, mutta kitaralla ja bassolla pysyy.

Se on totta että kitara helposti jää pyörimään E ja A pohjaisten sävellajien ympärille kun siitä löytyy ne helpot vapaat kielet. Tämän huomaa jo hyvin rockista ja metallista ja miksei perusränkytyspopistakin.

 

[Ad_Astra]

Joo G duurin kolmas sointu (kvintti) on D, ajatusvirhe kun pikaisesti otelautaa mielessäni tapailin, jolloin meni yhden pykälän pieleen. Ei se sitä poista että sormitus ei pysy samana pianolla kolmisointuja otettaessa, mutta kitaralla ja bassolla pysyy.

Se on totta että kitara helposti jää pyörimään E ja A pohjaisten sävellajien ympärille kun siitä löytyy ne helpot vapaat kielet. Tämän huomaa jo hyvin rockista ja metallista ja miksei perusränkytyspopistakin.

Siinä se suurin ongelma on että ajatellaan sormituksina intervallien sijaan.

 

[Paskisti]

Siinä se suurin ongelma on että ajatellaan sormituksina intervallien sijaan.

Ei mikään ongelma vaan ainoa tapa pitää nämä päässä vuosikymmeniä. Teoriaopinnoista on melkoisesti aikaa enkä noita juuri tarvitse vaan soittaessa/tehdessä omaa musiikkia (bassoja) otelauta on se millä asia jäsentyy. Transponoit mihin vaan niin sormitus pitää sävelet oikeina. Sävelien suhteet ovat aina nauhoissa ja kielissä laskettuna samat, vaikka olisi ylennetty tai alennettu sävel eikä ole välttämätöntä tietää edes sävelien nimiä kunhan osaa esim tuon kolmisoinnun sormituksen.

Esimerkkinä muutama sormitus miten otelautaa ja kieliä voi jäsentää ja se pätee pohjasävelestä riippumatta kaikkialla otelaudassa (samaa ei voi sanoa pianosta)

• kvartti ylös: sama nauha/ylempi kieli, kvartti alas: alempi kieli/kaksi nauhaa alaspäin
• kvintti ylös: kaksi nauhaa ylöspäin/ylempi kieli (tässä ajatuksissani vedin yhden nauhan vajaaksi, ei tapahdu soittaessa), kvintti alas: alempi kieli/sama nauha
• pieni terssi: sama kieli/kolme nauhaa ylöspäin, suuri terssi: yksi kieli ylöspäin/yksi nauha vähemmän
• oktaavi ylös: kaksi kieltä ylös ja kaksi nauhaa
• jne. löytyy kaikille intervalleille, kunhan on opetellut pääskaalojen sormitukset

Voisikin sanoa että sormitukset ovat se yleisin tapa jäsentää basson otelautaa ja hallita soitinta ja sen päälle rakentuu muut asiat. Kitarasta en ole varma miten sitä opetetaan ja miten se pitäisi käsittää, mutta perusasiat luulisi olevan samanlaiset kun samasta skaalasta ja vireestä kuitenkin on kyse.

 

[Maniac]

Ei mikään ongelma vaan ainoa tapa pitää nämä päässä vuosikymmeniä. Teoriaopinnoista on melkoisesti aikaa enkä noita juuri tarvitse vaan soittaessa/tehdessä omaa musiikkia (bassoja) otelauta on se millä asia jäsentyy. Transponoit mihin vaan niin sormitus pitää sävelet oikeina. Sävelien suhteet ovat aina nauhoissa ja kielissä laskettuna samat, vaikka olisi ylennetty tai alennettu sävel eikä ole välttämätöntä tietää edes sävelien nimiä kunhan osaa esim tuon kolmisoinnun sormituksen.

Esimerkkinä muutama sormitus miten otelautaa ja kieliä voi jäsentää ja se pätee pohjasävelestä riippumatta kaikkialla otelaudassa (samaa ei voi sanoa pianosta)

• kvartti ylös: sama nauha/ylempi kieli, kvartti alas: alempi kieli/kaksi nauhaa alaspäin
• kvintti ylös: kaksi nauhaa ylöspäin/ylempi kieli (tässä ajatuksissani vedin yhden nauhan vajaaksi, ei tapahdu soittaessa), kvintti alas: alempi kieli/sama nauha
• pieni terssi: sama kieli/kolme nauhaa ylöspäin, suuri terssi: yksi kieli ylöspäin/yksi nauha vähemmän
• oktaavi ylös: kaksi kieltä ylös ja kaksi nauhaa
• jne. löytyy kaikille intervalleille, kunhan on opetellut pääskaalojen sormitukset

Voisikin sanoa että sormitukset ovat se yleisin tapa jäsentää basson otelautaa ja hallita soitinta ja sen päälle rakentuu muut asiat. Kitarasta en ole varma miten sitä opetetaan ja miten se pitäisi käsittää, mutta perusasiat luulisi olevan samanlaiset kun samasta skaalasta ja vireestä kuitenkin on kyse.

Itse sanoisin molempi parempi. Esim boldaamani kohta ei päde enää mikäli pohjasävel on D- tai G-kielellä. Siksi on hyvä ymmärtää myös teoriassa intervallit. Ja sitten kun mennään vaihtoehtoisiin virityksiin niin näillä ulkoa opetelluilla otteilla saa heittää vesilintua, jolloin teoriatuntemus jeesaa kummasti. Noi vakiosormitukset on itteä lähinnä jeesannut improillessa kun on ensin päättänyt mihin soinnun säveleen soitossaan oikein tähtää.

 

[Ad_Astra]

Ei mikään ongelma vaan ainoa tapa pitää nämä päässä vuosikymmeniä. Teoriaopinnoista on melkoisesti aikaa enkä noita juuri tarvitse vaan soittaessa/tehdessä omaa musiikkia (bassoja) otelauta on se millä asia jäsentyy. Transponoit mihin vaan niin sormitus pitää sävelet oikeina. Sävelien suhteet ovat aina nauhoissa ja kielissä laskettuna samat, vaikka olisi ylennetty tai alennettu sävel eikä ole välttämätöntä tietää edes sävelien nimiä kunhan osaa esim tuon kolmisoinnun sormituksen.

Esimerkkinä muutama sormitus miten otelautaa ja kieliä voi jäsentää ja se pätee pohjasävelestä riippumatta kaikkialla otelaudassa (samaa ei voi sanoa pianosta)

• kvartti ylös: sama nauha/ylempi kieli, kvartti alas: alempi kieli/kaksi nauhaa alaspäin
• kvintti ylös: kaksi nauhaa ylöspäin/ylempi kieli (tässä ajatuksissani vedin yhden nauhan vajaaksi, ei tapahdu soittaessa), kvintti alas: alempi kieli/sama nauha
• pieni terssi: sama kieli/kolme nauhaa ylöspäin, suuri terssi: yksi kieli ylöspäin/yksi nauha vähemmän
• oktaavi ylös: kaksi kieltä ylös ja kaksi nauhaa
• jne. löytyy kaikille intervalleille, kunhan on opetellut pääskaalojen sormitukset

Voisikin sanoa että sormitukset ovat se yleisin tapa jäsentää basson otelautaa ja hallita soitinta ja sen päälle rakentuu muut asiat. Kitarasta en ole varma miten sitä opetetaan ja miten se pitäisi käsittää, mutta perusasiat luulisi olevan samanlaiset kun samasta skaalasta ja vireestä kuitenkin on kyse.

Intervalli on intervalli, oli soitin mikä hyvänsä. Sen sijaan että opettelet eri sormituksia eri soittimilla, on intervallit kaikille samat.

 

[Paskisti]

Itse sanoisin molempi parempi. Esim boldaamani kohta ei päde enää mikäli pohjasävel on D- tai G-kielellä. Siksi on hyvä ymmärtää myös teoriassa intervallit. Ja sitten kun mennään vaihtoehtoisiin virityksiin niin näillä ulkoa opetelluilla otteilla saa heittää vesilintua, jolloin teoriatuntemus jeesaa kummasti. Noi vakiosormitukset on itteä lähinnä jeesannut improillessa kun on ensin päättänyt mihin soinnun säveleen soitossaan oikein tähtää.

Nyt putosin kärryiltä, tai sitten et halua ymmärtää mitä tarkoitan. Totta kai pitää olla kieliä minne hyppiä ja ainahan voi ottaa saman sävelen alemmalta kieleltä ylempää kaulaa että on kieliä. Ja aina voi nousta skaalaa 12 nauhaa ylöspäin jotta saa saman sävelen oktaavia korkeampaa, tai viisi nauhaa kvinttiä varten. En kuitenkaan listannut ihan kaikkia mahdollisuuksia vaan tein muutaman esimerkin jotta kuvailen miten tuo sormitus toimii. Nuo sormitukset on perusteita ottaa soitin ja skaaloja haltuun, tottakai pitää osata muutakin.

Intervalli on intervalli, oli soitin mikä hyvänsä. Sen sijaan että opettelet eri sormituksia eri soittimilla, on intervallit kaikille samat.

Minä puhuin vain basson ja pianon eroista joissa toisessa sormitus pysyy aina samana ja toisessa on eri sormitukset riippuen sävellajista. Se oli oma kommenttini viestiisi että on pianolla helpompi hahmottaa johon toin eriävän mielipiteeni (koska sormitus on helpompi oppia bassolla ja pätee joka paikassa toisin kuin pianolla). En kiistänyt intervallin olemusta tai tarpeellisuutta. Totta kai on hyvä tietää intervallit, enhän ole muuta sanonutkaan, ja minäkin ne osaan.

Te jotka nämä hommat jo tiedätte niin ei teille tässä ole mitään antia, lähinnä niille joille tämä on helpreaa voi olla joitain uutta ja hyödyllistä tietoa.

 

[Ad_Astra]

Nyt putosin kärryiltä, tai sitten et halua ymmärtää mitä tarkoitan. Totta kai pitää olla kieliä minne hyppiä ja ainahan voi ottaa saman sävelen alemmalta kieleltä ylempää kaulaa että on kieliä. Ja aina voi nousta skaalaa 12 nauhaa ylöspäin jotta saa saman sävelen oktaavia korkeampaa, tai viisi nauhaa kvinttiä varten. En kuitenkaan listannut ihan kaikkia mahdollisuuksia vaan tein muutaman esimerkin jotta kuvailen miten tuo sormitus toimii. Nuo sormitukset on perusteita ottaa soitin ja skaaloja haltuun, tottakai pitää osata muutakin.

Minä puhuin vain basson ja pianon eroista joissa toisessa sormitus pysyy aina samana ja toisessa on eri sormitukset riippuen sävellajista. Se oli oma kommenttini viestiisi että on pianolla helpompi hahmottaa johon toin eriävän mielipiteeni (koska sormitus on helpompi oppia bassolla ja pätee joka paikassa toisin kuin pianolla). En kiistänyt intervallin olemusta tai tarpeellisuutta. Totta kai on hyvä tietää intervallit, enhän ole muuta sanonutkaan, ja minäkin ne osaan.

Te jotka nämä hommat jo tiedätte niin ei teille tässä ole mitään antia, lähinnä niille joille tämä on helpreaa voi olla joitain uutta ja hyödyllistä tietoa.

Jos haluaa näistä vertailukelpoisia niin sitten menee sillä bassolla sitä asteikkoa vain yhdellä kielellä edes takaisin. Tällöin ihan yhtälailla muuttuu mistä kohti painelee.

Mutta turha näistä vääntää. Lähinnä sointujen muodostamisen suhteen ne koskettimet on ylivertaiset mun mielestä.

Ja nimenomaan se oma soitin on itselle se aina paras.

 

[Paskisti]

Jos haluaa näistä vertailukelpoisia niin sitten menee sillä bassolla sitä asteikkoa vain yhdellä kielellä edes takaisin. Tällöin ihan yhtälailla muuttuu mistä kohti painelee.

Mutta turha näistä vääntää. Lähinnä sointujen muodostamisen suhteen ne koskettimet on ylivertaiset mun mielestä.

Ja nimenomaan se oma soitin on itselle se aina paras.

Basso ei kyllä missään suhteessa ole paras

Sointujen luontiin piano on luonteva ja kitara ei sitten mitenkään.

 

[Ad_Astra]

Totta kai on hyvä tietää intervallit, enhän ole muuta sanonutkaan, ja minäkin ne osaan.

"kvintti ylös: kaksi nauhaa ylöspäin/ylempi kieli (tässä ajatuksissani vedin yhden nauhan vajaaksi, ei tapahdu soittaessa), kvintti alas: alempi kieli/sama nauha"

Jos kielet ovat kvartin päässä toisistaa, kuten niin kitaran kuin basson matalammat kielet standardivireessä, niin ei se muutu kvintiksi. Se on kaksi nauhaa alemmas alemmalta kieleltä. Sama nauha kieli alemmas on kvartti.

EDIT: Kaikilla on omat tapansa, mutta mä olen huomannut tehokkaimmaksi sen, että sormitusmuotojen, nauhojen tai numeroiden sijaan ajattelee nauhojen välit niinä sävelinä kuin ne on. Vaikka itsekseen sanoo itselleen että tuossa on D sävel ja tuossa F.
Esim. improvisoidessa homma helpottuu ja voi hyvin hyppiä kaulaa ylös ja alas ja osuu loppupeleissä sitten niihin "parempiin" säveliin isommalla prosentilla.

Ja mitä enemmän hyppii mukavuusalueen ulkopuolelle, eli pois niistä perus-sävellajeista ja pentatonisista bokseista, niin sitä enemmän kehittyy. Valitsee E mollin sijaan vaikka C mollin. Tai E duurin sijaan E lyydinen (lyydisessä tulee yksi korotusmerkki lisää duuriin verraten,
eli E, F#, G#, A#, B, C, D#). Tai miksolyydisen, milloin yksi korotus E duuriin verraten tippuu pois (eli E, F#, G#, A, B, C#, D).

Cory Wong herätti pahennusta taannoin lausahduksellaan, että ei voi kutsua itseään edistyneeksi kitaristiksi jos ei pyydettäessä löydä vaikka kaikkia C -säveliä kitaran kaulalta.

 

[Paskisti]

"kvintti ylös: kaksi nauhaa ylöspäin/ylempi kieli (tässä ajatuksissani vedin yhden nauhan vajaaksi, ei tapahdu soittaessa), kvintti alas: alempi kieli/sama nauha"

Jos kielet ovat kvartin päässä toisistaa, kuten niin kitaran kuin basson matalammat kielet standardivireessä, niin ei se muutu kvintiksi. Se on kaksi nauhaa alemmas alemmalta kieleltä. Sama nauha kieli alemmas on kvartti.

E kielen kolmas nauha on G, sen kvintti ylöspäin on D eli A kielen viides nauha ja oktaavin alempaa H kielen 3. nauha. Olet oikeassa että ei sitä voi kutsua kvintiksi vaan kvartiksi. Omasta teoriastani on jo niin paljon aikaa etten näitä enää muista. Tärkeintä on ollut että olen saanut oikean halutun sävelen vaikka se ehkä on terminä ollut väärin kun olen senkin kvinttinä ajatellut.

 

[Randomizer]

Mulla on kitaran soitossa ollut varmaan viimeiset reilu 10v enemmän sävellys edellä kuin tekniikka. Oon varmaan monilta osin huonompi teknisesti soittamaan kuin joskus 10v sitten mutta musikaalisesti kehitystä on tapahtunut huomattavan paljon vrt. niihin tabulatuuriaikoihin. Nykyään pystyy korvakuulolla melko nopeasti tavaamaan biisin sävellajin ja suurinpiirtein melodialinjat ja perusriffit. Toki jotku järjettömät jazz-tilutukset ja progemätöt on erikseen, niitä pitäisi analysoida oikein ajan kanssa. Mooditkin pystyy aika nopeasti korvakuulolla tunnistamaan. Viime aikoina jostakin syystä on ollut hauskaa koittaa kitaralla tavata jotakin leffasoundtrackeja ja pelimusiikkia. Toki se on erittäin hankalaa kitaralle kun yleensä on ns. orkesterimusiikkia mutta hauskaa se on koittaa skeballa löytää kaikki ne soinnut ja harmoniat mitä niissä on. Tahtilajit ovat oikeastaan ainoa asia mitä pitäisi opetella enemmän. Jotenkin yleensä menee nopeasti melko sekaisin jos tahtilajit muuttuu vinhaa vauhtia, eteenkin polyrytmisissä pätkissä. Jotakin Toolia on ihan mahdoton tavata kitaralla tuosta vaan.

En soita pianoa lainkaan mutta samaa mieltä että piano sopii säveltämiseen ja tavaamiseen huomattavan paljon paremmin ja helpommin kuin kitara. Kunhan vaan löytää nopeasti sen kipaleen sävellajin.

 

[Paskisti]

Mulla on kitaran soitossa ollut varmaan viimeiset reilu 10v enemmän sävellys edellä kuin tekniikka. Oon varmaan monilta osin huonompi teknisesti soittamaan kuin joskus 10v sitten mutta musikaalisesti kehitystä on tapahtunut huomattavan paljon vrt. niihin tabulatuuriaikoihin. Nykyään pystyy korvakuulolla melko nopeasti tavaamaan biisin sävellajin ja suurinpiirtein melodialinjat ja perusriffit. Toki jotku järjettömät jazz-tilutukset ja progemätöt on erikseen, niitä pitäisi analysoida oikein ajan kanssa. Mooditkin pystyy aika nopeasti korvakuulolla tunnistamaan. Viime aikoina jostakin syystä on ollut hauskaa koittaa kitaralla tavata jotakin leffasoundtrackeja ja pelimusiikkia. Toki se on erittäin hankalaa kitaralle kun yleensä on ns. orkesterimusiikkia mutta hauskaa se on koittaa skeballa löytää kaikki ne soinnut ja harmoniat mitä niissä on. Tahtilajit ovat oikeastaan ainoa asia mitä pitäisi opetella enemmän. Jotenkin yleensä menee nopeasti melko sekaisin jos tahtilajit muuttuu vinhaa vauhtia, eteenkin polyrytmisissä pätkissä. Jotakin Toolia on ihan mahdoton tavata kitaralla tuosta vaan.

En soita pianoa lainkaan mutta samaa mieltä että piano sopii säveltämiseen ja tavaamiseen huomattavan paljon paremmin ja helpommin kuin kitara. Kunhan vaan löytää nopeasti sen kipaleen sävellajin.

Korvakuulolta opettelu on tärkeä taito koska se pakottaa oppimaan sävelten välisiä suhteita kuulolta ja erottelemaan soittimet. Esim jos kitara soittaa 2 tahtia E:tä, mutta basso nousee F# toisessa tahdissa, tai toisinpäin basso jää ylä E:hen ja kitara laskee D ja C säveliin. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä mutta ei sitä ole alotteleville soittajille. Nämä ja monet koukerot kun oppii tunnistamaan niin on nopea hakea korvakuulolta molemmat soittimet.

 

[Ad_Astra]

Mulla on kitaran soitossa ollut varmaan viimeiset reilu 10v enemmän sävellys edellä kuin tekniikka. Oon varmaan monilta osin huonompi teknisesti soittamaan kuin joskus 10v sitten mutta musikaalisesti kehitystä on tapahtunut huomattavan paljon vrt. niihin tabulatuuriaikoihin. Nykyään pystyy korvakuulolla melko nopeasti tavaamaan biisin sävellajin ja suurinpiirtein melodialinjat ja perusriffit. Toki jotku järjettömät jazz-tilutukset ja progemätöt on erikseen, niitä pitäisi analysoida oikein ajan kanssa. Mooditkin pystyy aika nopeasti korvakuulolla tunnistamaan. Viime aikoina jostakin syystä on ollut hauskaa koittaa kitaralla tavata jotakin leffasoundtrackeja ja pelimusiikkia. Toki se on erittäin hankalaa kitaralle kun yleensä on ns. orkesterimusiikkia mutta hauskaa se on koittaa skeballa löytää kaikki ne soinnut ja harmoniat mitä niissä on. Tahtilajit ovat oikeastaan ainoa asia mitä pitäisi opetella enemmän. Jotenkin yleensä menee nopeasti melko sekaisin jos tahtilajit muuttuu vinhaa vauhtia, eteenkin polyrytmisissä pätkissä. Jotakin Toolia on ihan mahdoton tavata kitaralla tuosta vaan.

En soita pianoa lainkaan mutta samaa mieltä että piano sopii säveltämiseen ja tavaamiseen huomattavan paljon paremmin ja helpommin kuin kitara. Kunhan vaan löytää nopeasti sen kipaleen sävellajin.

Mulla on aina ollut huono korva ja opettelu on ollut vaikeaa korvalla, mutta sitä tulee tehtyä aina välillä kuitenkin kun pitää. Aikaa se vie, mutta mitä enemmän tekee, niin sujuu myös nopeammin.
Tänkin oon sanonut useasti, mutta kitara ja sen soittaminen on mullakin monia vuosia jo ollut vain yksi työkalu muiden joukossa kun teen musaa. Ne intressit on enemmän siellä kokonaisuudessa
ja niihin käyttää aikaa. Ainakin omasta mielestä kehityssuunta on ollut myönteinen. Uudemmat tuotokset laulujen kera on huomattavan parempia kuin vuoden parin takaiset. En sitten tiedä onko
muut samaa mieltä.

Korvakuulolta opettelua tärkeämmäksi koen sen omalla kohdalla, että se mikä soi päässä tai on ylipäätään idea, saa nopeasti toteutettua. Lähinnä kirjoittelen ylös, joko Guitar Prohon tia Doricoon.
Varsinkin jos on se säveltely ja musiikin tekeminen ykkösjuttu, niin eipä sitä korvalla opettelua tartte, koska itsehän ne musat tekee, niin tietää mitä siellä on.

Myös rumpujen transkriptoiminen on hauskaa puuhaa. Siellä ei sävelkorvaa tarvita, mutta hyvää rytmijuttuihin.

Esim. tässä kun jossain vaiheessa suunnittelin tehdä coverin norjalaisen tukkahevi TNT:n biisistä Tor With The Hammer (tajuttoman kova bändi, TNT).
Vähän ruman näköinen, kun ei siistittyä versiota koskaan tehnyt:

Ja tässä se aito oikea intro:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=CA65SucCe4k&list=RDCA65SucCe4k&start_radio=1

 

[Randomizer]

Mä yleensä käytän vaan oldschool paperia ja kynää. Lyön suurinpiirtein soinnut sinne. Tahtilajin jne. päätän sitten vasta soittaessa että mikä sopisi mihinkin parhaiten. Tosin, ärsyttää laiskuus, joskus on tyyliin herätessä päässä joku melodia, sointukuvio mutta ei niitä saa ulostettua paperille asti ja sitten kyrsii kun ei enää muistakkaan. Toinen juttu, joskus soittaessa löydät jonkun siistin melodian, sointukulun tai biisin alun. Sitte sä unohdat sen kun et kirjoittanut ylös sitä. Joskus oli tapana myös vaan laittaa luuri nauhottamaan soittoa ja myöhemmin sitten kuunnella jäikö sieltä mitään juttuja mikä kannattaisi ns. laittaa ylös.

Tosin viime aikoina moti musaan ja soittamiseen on ollut vähän hakusessa. Pitäisi varmaan aktivoitua taas. Ehkä pitäis ostaa taas uutta kamaa niin innostuis...

 

[Ad_Astra]

Mä yleensä käytän vaan oldschool paperia ja kynää. Lyön suurinpiirtein soinnut sinne. Tahtilajin jne. päätän sitten vasta soittaessa että mikä sopisi mihinkin parhaiten. Tosin, ärsyttää laiskuus, joskus on tyyliin herätessä päässä joku melodia, sointukuvio mutta ei niitä saa ulostettua paperille asti ja sitten kyrsii kun ei enää muistakkaan. Toinen juttu, joskus soittaessa löydät jonkun siistin melodian, sointukulun tai biisin alun. Sitte sä unohdat sen kun et kirjoittanut ylös sitä. Joskus oli tapana myös vaan laittaa luuri nauhottamaan soittoa ja myöhemmin sitten kuunnella jäikö sieltä mitään juttuja mikä kannattaisi ns. laittaa ylös.

Tosin viime aikoina moti musaan ja soittamiseen on ollut vähän hakusessa. Pitäisi varmaan aktivoitua taas. Ehkä pitäis ostaa taas uutta kamaa niin innostuis...

Mulla on tapana lähteä suoraan tekemään kokonaisuuksia eli saman tien kaikkia soittimia mukaan ja pätkä kerrallaan eteenpäin. Eli en tee oikein vain riffiä sellaisenaan mikä jää jonnekin pölyyntymään.

 

[Markqq]

Uutta coveria sisään. Ja luin teidän tekstejä tajuamatta suurinta osaa niistä xD Nyt mulla on strategia, että lähestyn teoriaa improvisoimalla ja kattelen netistä erityisesti metallikitaristeille suunnattuja oppeja step-by-step. Pikkuhiljaa rupeen yhdistelemään palikoita. Tässä auttaa se kun alkaa jo hahmottumaan ilman teorian ymmärtämistä se, että mistä painellaan kitarasta ettei mene ihan ohi sävelen.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=dscfj3KiJvs

 

[Myocyte]

Nuotinnos- ja transkriptioasioihin liittyen, niin nykyään on vaikka kuinka käyttistasoista softaa jotka erottelevat valmiista audioraidasta eri soittimet omille raidoilleen. Taitaapa joissain sekvensseriohjelmissa semmoinen toiminnallisuus olla ihan vakionakin mukana. Itse on tullut käytettyä Moisesta noitten erotteluun. Tulokset nyt eivät välttämättä korvia hivele, mutta tuollaiset voivat auttaa ainakin alussa kun korvakuulolta lähtee nuotintamaan jotain kappaleita taikka niitten osia.

 

[Ad_Astra]

Nuotinnos- ja transkriptioasioihin liittyen, niin nykyään on vaikka kuinka käyttistasoista softaa jotka erottelevat valmiista audioraidasta eri soittimet omille raidoilleen. Taitaapa joissain sekvensseriohjelmissa semmoinen toiminnallisuus olla ihan vakionakin mukana. Itse on tullut käytettyä Moisesta noitten erotteluun. Tulokset nyt eivät välttämättä korvia hivele, mutta tuollaiset voivat auttaa ainakin alussa kun korvakuulolta lähtee nuotintamaan jotain kappaleita taikka niitten osia.

Juu. Studio Onessa tuli v7 mukana ja Cubasessa toimii Spectralayersin kanssa. Mä en oikein niitä käytä kuin laulun pois ottamiseen, jos laulun alta ei Kaikkea saa kaivettua kunnolla. Jos niitä enempi erottelee, häipyy aika paljon pois.

EQ auttaa mutta kuuntelemaan opettelu hyvä juttu. Kuuntelee ja keskittyy johonkin tiettyyn juttuun ja ns sulkee muut pois.

 

[lmu2002]

Mulla on tapana lähteä suoraan tekemään kokonaisuuksia eli saman tien kaikkia soittimia mukaan ja pätkä kerrallaan eteenpäin. Eli en tee oikein vain riffiä sellaisenaan mikä jää jonnekin pölyyntymään.

Sama homma täällä. Mutta erittäin raskas työtapa kun vielä tekee alustavaa miksaustakin samalla. Oonkin tarkoituksella tehnyt nykyään välillä niin että teen ensin vain melodian ja soinnut, ja jopa sanat. Ratkaisen muut vasta myöhemmin. On kyllä antanut uutta väriä biisinkirjoitukseen ja auttanut pääsemään monitorintuijottelusta pikkasen paremmin irti ja kuulemaan mitä on tekemässä.

 

[Ad_Astra]

Sama homma täällä. Mutta erittäin raskas työtapa kun vielä tekee alustavaa miksaustakin samalla. Oonkin tarkoituksella tehnyt nykyään välillä niin että teen ensin vain melodian ja soinnut, ja jopa sanat. Ratkaisen muut vasta myöhemmin. On kyllä antanut uutta väriä biisinkirjoitukseen ja auttanut pääsemään monitorintuijottelusta pikkasen paremmin irti ja kuulemaan mitä on tekemässä.

Niin siis mähän siirryn DAWiin vasta kun biisi on ns valmis. Eli kaikki rokkihevit teen suoraan Guitar Prolla ja siihen kaikki tarvittava ihan GM soundeilla. Niillä kun saa homman valmiiksi niin vasta sitten midit ulos ja työstöön ja oikeat soittimet nauhoitukseen.

Doricolla teen yleensä jollain pienellä määrällä soittimia. Ehkä vain pianolla. Sitten kun ns on valmis niin copy paste ja toiminto millä vaikka kahdeksan äänisen soinnun saa räjäytettyä niin että se liittää jokaisen omalle soittimelle erikseen. Pirun kätevä ominaisuus.

Tai sitten suoraan vain kirjoittaa koko orkesteria kuntoon. Riippuu tilanteesta

 

[Ad_Astra]

Tämmöinen klassinen Alice Cooper pläjäys, eli Years Ago/Steven/The Awakening

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=6C0Zto4edjc

 

[Markqq]

Amon Amarthia.. Mitäs muutakaan taas..

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=cVTALeDe98A

 

[Ad_Astra]

*Edit*

 

[Wanzel]

II II II II - AMP SIM

Vahva suositus jos raskaammat soundit miellyttää. Käyttänyt tähän asti neuralin gojiraa, mutta tästä tuli kyllä uus suosikki. 14 päivän triali löytyy myös.

Standalone on kanssa jos ei jaksa aina dawia availla.

 

[Ad_Astra]

Käärmenäyttely - Kanttorin Kirves

Käärmenäyttely hallitsi pitkään mikseri.netin listoja yli 20v sitten ja keräsi kuunteluita reippaasti yli 250 000. Päätettiin sitten tehdä näitä pari uudelleen ja tästä ensimmäinen. Ei sen tarvitse iso vika olla, jos se on korvien välissä...

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=NPzHjmbiyjA

 

[Markqq]

Mitäs muutakaan kuin....

Soolo(t) meni vähä sinnepäin mut hei kerrankin soitin ne lennosta enkä erikseen (2. soolossa on toi edestä kuvattu kitara niin siinä on vaan tehty tuplana se raita ja ajattelin samalla kuvata).

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/XbIRtdndJVs?si=weZ8noHgmpa6rv4K

 

[Ad_Astra]

Kaivoin jostain arkisto DVD:ltä 20v sitten nauhoitetut laulut ja teinpä uuden version.
Silent Hill 3 pelin soundtrackiltä I WANT LOVE. Kuolemaksenikaan en muista tuon laulajamimmin nimeä-

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=tLp2j7vycLY

 

[Markqq]

Sabatonia pitkästä aikaa.. Alkaa näiltäkin yhä paremmin taittuu biisejä.. Pikkuhiljaa hyvä tulee..

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/OTcEXsoCm9A