Kissat, nuo universumin hallitsijat ja ihanat karvapallerot

Nuo keltaisuus/maksajutut ovat olleet surullisia tapauksia kaikki. Itsellä kaksi omaa kokemusta. Vuosi sitten kolmanneksi siskon nuori kissa.:itku:

Toivon parempaa, mutta henkisesti kannattaa varautua. Toivon todella että huoleni osoittautuu turhaksi. Tällaisissa olen erittäin mielelläni väärässä tms.
 
Eipä ollut maksassa ilmeisesti vika sittenkään, sieltä löytyi jonkin sortin autoimmuunianemia. Käytännössä ELL kysyi että paljonko olen valmis kaatamaan rahaa homman tutkimiseen, yksi vaihtoehto olisi avata vatsaontelo ja kattoa mikä se siellä maksan kyljessä on ja voiko sille jotain tehdä, hintaa ei osannut sanoa eikä ennuste välttämättä yhtään siitä mihinkään muuttuisi.
 
Lähden tässä kk:n reissuun. Kisu saa olla kotona ja hommasin sille hoitajan. Käy kerran päivässä antamassa ruuat ja hoitamassa vessan kuntoon. Kyllä jännittää lähteä reissuun, ihan kisun puolesta. Onko kellään kokemuksia, miten kisu selviäis parhaiten tässä olosuhteissa.
 
Lähden tässä kk:n reissuun. Kisu saa olla kotona ja hommasin sille hoitajan. Käy kerran päivässä antamassa ruuat ja hoitamassa vessan kuntoon. Kyllä jännittää lähteä reissuun, ihan kisun puolesta. Onko kellään kokemuksia, miten kisu selviäis parhaiten tässä olosuhteissa.
Riippuu toki kisun luonteesta miten suhtautuu palvelijan poissaoloon noin ylipäätään. Kuukausi on aika pitkä aika, joten olisi hyvä jos löytyisi ihminen joka voisi käydä kisun kanssa oleskelemassa pitempiä aikoja muutenkin kuin ruokkimassa, laittaa telkkaria/radiota päälle ja leikkiä kenties. Vähän sama kuin lapsen jättäisit yksin ja kävisit vaan ruokaa antamassa nopeasti ja pyllyn pyyhkimässä, kyllähän se hengissä pysyy mutta varmasti on onneton ja yksinäinen.

Toki varmasti jotkut kissat ovat sen verran itsenäisempiä että ovat tavallaan tyytyväisiä että palvelusväki ei ole häiritsemässä, kunhan kupit täyttyy ja vessa kiiltää. Mutta kyllä pääosin kesykissa kaipaa ihmisen seuraa tavalla tai toisella.

Ja varaudu sitten vihaisiin mulkoiluihin ja loppupäivän kestävään kylmään suhtautumiseen palattuasi, vaikka ensin tulisikin ovella vastaan häntä pystyssä. :vihellys:
 
Minulta löytyy kaksi kissaa ja olen niille aiemmin rakentanut kahteen päällekkäin olevaan ikean kaappiin vessat. Tuo toimii muuten ihan ok, mutta olen semisti laiska noiden putsaamisen kanssa ja normisti teen sen joka toinen päivä. Toinen kissoistani on todella tarkka kippojen siisteyden suhteen ja välillä siitä johtuen ei halua käydä kipossa pissalla vaan valitsee mieluummin maton. Olen pitkään haaveillut jostain automaattisesti toimivasta kiposta ja nyt sitten pissoja siivoillessa päätin toimia. Tilasin tämmöinen: Litter-Robot™ III Open Air | Self-Cleaning Cat Litter Box

Onko jollain kokemuksia tästä tai vastaavasta? Suolainen 600€ hintalappu, mutta ajattelin, että olisi pidemmällä aikavälillä sen arvoista ja pääsisi ehkä jossain vaiheessa tuosta nykyisestä kippokompleksista eroon.

Tässä vielä video laitteesta:



Moi,

Onko Litter-Robot osoittautunut millaiseksi vessaksi, risuja ruusuja?
 
Nyt on ollut vähän "oudot" tämä ja eilinen päivä. Sama kissa kyseessä, eilen onnistui paskomaan niin että oli takajalka ja perskarvat ihan jöötissä, tänään paskaa oli rinnuksilla ja etutassuilla. Jätökset itsessään oli sellasta normaalia, ei mitään ripulointia, mutta oli ilmeisesti onnistunut laatikolla säätämään niin ettei kaikki mennyt loppusilauksen kohdalla putkeen.

Kuitenkin, eilen ja tänään ollaan tämän kissan kanssa suoritettu ekat suihkut koskaan sinä vuoden aikana mitä poika on talossa ollut. Eilen oli vähän harjottelua kummallakin, tänään osasin itse jo varmemmin ottaa niskavilloista kiinni rimpuilun estämiseksi ja tuntui että tänään ei muutenkaan pyristelty vastaan niin paljon kuin eilen, vaan saatiin suihku siististi hoidettua ja rontti vähintään puolikuivaksi. Kummallakin kerroilla annoin suihkun jälkeen namia ja rapsutuksia, taisin pelätä itse vähän enemmän että saisin loppuillan mykkäkoulua ja poitsu piilottelisi sängyn alla mutta näin ei onneksi ollut.

Tähän liittyy pari kysymystä. Ei kai tuo kissa vaan nyt voi alkaa jotenkin yhdistämään tätä että käydään isoilla tarpeilla niin heti sen jälkeen joutuu tästälähin suihkuun, nyt kun kerta perättäisinä päivinä näin on tapahtunut? Ja toinen on että minkähän takia tänään suihkun jälkeen poika on innokkaasti tullut puskemaan päin ja nuolemaan kättä? Luulisi että olisi säikähtänyt ja pysyisi kauempana, mutta kovasti tulee nyt puskemaan? Tämähän tietysti varmasti vain hyvä homma?
 
RIP
(Edvin rekkurescue) Jojo.
Vuonna 2001 Tallinnasta öljyisenä pelastettu. Suomessa luultiin tytöksi ja vatsa auki ja sitten olikin poika.
Tuli meille ja oli pomokissa !
Omenapuun alle sain viimeisen leposijan
20180915_220943.jpg
 
Itse tässä pidän seuraa torstaihin asti parille muutaman vuoden vanhalle norskille. Systeri lähti äijänsä kanssa häämatkalle ja kysyi, voisiko tuoda kissat mulle, jotta niiden ei tarvitse olla yksin. Sanoin että paljon helpompi kun muutan itse viikoksi heidän kämppäänsä.

Suurimman osan ajastahan nuo nukkuu tai touhuavat keskenään, mutta kissalle on tärkeää, että ihminen on jossakin lähistöllä.
 
RIP
(Edvin rekkurescue) Jojo.
Vuonna 2001 Tallinnasta öljyisenä pelastettu. Suomessa luultiin tytöksi ja vatsa auki ja sitten olikin poika.
Tuli meille ja oli pomokissa !
Omenapuun alle sain viimeisen leposijan
20180915_220943.jpg
Voimia sinne. Kovasti.

22.9. tulee vuosi siitä kun oma rakas kissa lähti. Ikävä on helpottanut, mutta ei maailma ole enää omalla kohdallani sama.
20100103_1125_2304x3072_IMG_2309-50pros.png
 
Viimeksi muokattu:
Itse tässä pidän seuraa torstaihin asti parille muutaman vuoden vanhalle norskille. Systeri lähti äijänsä kanssa häämatkalle ja kysyi, voisiko tuoda kissat mulle, jotta niiden ei tarvitse olla yksin. Sanoin että paljon helpompi kun muutan itse viikoksi heidän kämppäänsä.

Suurimman osan ajastahan nuo nukkuu tai touhuavat keskenään, mutta kissalle on tärkeää, että ihminen on jossakin lähistöllä.
Hieno asenne. :tup:
Aikoinaan sisko teki samoin, eli muutti meille, kun piti päästä vuosittaiselle lomamatkalle. Ja juuri tuon vuoksi, että kun silloinen kissa (tuossa ylempänä kuvassa) oli niin ihmisrakas, että olisi ollut todella julmaa jos olisi joku käynyt pari kertaa pikaisesti. Oli kivempi olla lomallakin kun tiesi ettei karvainen perheenjäsen ole yksin.

Tiedän, että pari muutakin ovat tehneet noin, mutta kyllä te erikoistyyppejä olette.:tup: Tietenkin, monelle on vaikea, voi olla omat kissat, tai työmatka menee niin mahdottomaksi.
 
Perkele kun alkoi ahistamaan. Kaveri kertoi että kissansa karannut, jotain hyötyä siitäkin että n+1 kuvaa ko. karvapallosta ottanut someen, ns. kadonnut-ilmoituksiin.

Tosiaan, kadonnut ja Muuramesta. Pitäkää silmät auki!


Ei muuta kuin lavuaareja pihalle mirri-ansoiksi! :D Toivottavasti lurjus löytää takaisin kotiinsa.
 
Meillä on ollut yhteensä neljä kissaa (joista kolme ollut yhtäaikaa). Nykyään heitä on kaksi ja se on sopiva luku, kolme oli liikaa. :D


Leeloo on kaksi vuotias. Hän on minun vauvani näemmä ikuisesti. Tätä kirjoittaessa makaa sylissäni tässä koneella ja pesee partaani/leukaani, iltaisin kun pesen hampaat niin hän tietää mennä valmiiksi jo sängylle että pääsee mun viereen nukkumaan. Maukuu todella paljon ja kimakkaasti, osaa pyytää äänillään eri tarpeita kuten ruokaa.


Fauna on jo 13v, aika rientää. Hän on talon rouva ja tietää tasan tarkkaan mitä itse tahtoo. Tykkää omasta rauhasta (nukkuu usein saunassa, vaatekaapeissa, korkeissa paikoissa). Tulee "söpöilemään" ja puskemaan aina kun haluaa ruokaa ja esimerkiksi sänkyyn tai sohvalle mentyä, niin tulee kyllä just sen takia että saisi itse silityksiä ja rapsutuksia joista hän ei saa ikinä tarpeekseen. Erittäin seurallinen, jotta olisi itse tyytyväinen.

Kummatkin kissat ovat äärimmäisen kilttejä, hyvä säkä käynyt kisulotossa.
 
Enpäs oo havainnu tätä ketjua aiemmin. Lisätääs omista kisuistani kuvia.
Karvisen värinen asustaa vanhempieni luona maalla kun itse asun kaupungissa.
Rambo kuoli ilveksen hampaisiin(ulkokissan riski :( )
En halunnut tuoda mukanani asumaan vain sisällä kaupungissa.

Rambo(Uros, 2005-2018)
DSC_0087.JPG
rambo.jpg

Karvinen(Naaras 2011-)
karvinen.jpg
karvinenjarekku.jpg
 
Ilmeisesti laadukas dokumentti Areenassa: Istanbulin kissat
Tuli eilen myös telkusta, ja tullee uudestaakin ensi keskiviikkona 10.10. eläinten viikon viimeisenä päivänä (surullista, tänä kesänä ilmeisesti ennätysmäärä hylättyjä kissoja).

Näistä dokumentissa vapaana liikkuvista kissoista pääosin pidetään huolta, onneksi. Ja onhan siellä toisenlaiset ilman kissan liikkua vapaasti.

Juttua dokkarista esim. tässä: Todelliset kissanpäivät! Istanbulilaiset huolehtivat kulkukissoista yhdessä, vaikka poliittiset riidat erottavat muuten ihmiset

yle.fi sanoi:
Dokumentti Kedi ei ole luonto- eikä matkadokumentti. Ohjaajan mukaan se on pikemminkin kertomus Istanbulin elämästä ja kulttuurista sekä kissojen ja ihmisten välisestä suhteesta.

Dokumenttia tähdittävät Torunin valitsemat seitsemän kissaa. Kissat olivat kaikki selkeästi omia persooniaan ja jokaisella oli sitä kuvaava lempinimi: yhtä kutsuttiin Metsästäjäksi, toista taas Psykopaatiksi.
 
Kun on ragdoll talossa, niin osu ja uppos Netflixissä Joe Roganin stand up niitten osalta ainakin :D
 
Itse en pidä kissoja vapaana mutta teen tuon leikkauksen silti. Nyt 4v vanhalla narttukissalla on jo leikkaus tehty, nuoremmalla pojalla tehdään joskus ensivuoden puolella kun ikää tulee se noin 1v.
Jos bonuksia miettii niin kannattaa muistaa myös että mahdollinen "outo" käytös loppuu / vähenee (ei huuda kiimaansa ja vaadi pääsyä ulos, ei mahdollisesti merkkaile reviiriään talon seiniin sisällä ja pihan nurkkiin jos päästää ulos [toki valjaissa]). Eikä se tuossa 10-20 vuoden arvioidussa elinikä ennusteessa paljoa lisää kustannusta tee (esim. opiskelijoita tai työttömiä ajatellen).

Uskoisin että se ei välttämättä myös tarkoita automaattisesti laiskistuvaa, apaattista kissaa joka lihoo lopun ikäänsä (kuten lukemma voi poikakissalle käydä). Ei ainakaan jos hieman katsoo kissaan syömiskäyttäytymistä, leikkii sen kanssa ja ehkä myös pitää toista(tai useampaa) kissaa jottei kissalla ole yksinäistä.
 
Asumme omakotitalossa ja hyvinkin voitaisiin pitää kissoja myös ulkokissoina, mutta emme sitä tee. Siihen on useita syitä, joista painavimpana pidän että ajattelen myös muita ihmisiä sillä. Kaikki eivät tykkää kissoista, enkä itsekään välittäisi jos joku eläin kävelisi esimerkiksi autoni päällä tai paskantaisi lapseni hiekkalaatikkoon.
 
Itse en pidä kissoja vapaana mutta teen tuon leikkauksen silti. Nyt 4v vanhalla narttukissalla on jo leikkaus tehty, nuoremmalla pojalla tehdään joskus ensivuoden puolella kun ikää tulee se noin 1v.
Jos bonuksia miettii niin kannattaa muistaa myös että mahdollinen "outo" käytös loppuu / vähenee (ei huuda kiimaansa ja vaadi pääsyä ulos, ei mahdollisesti merkkaile reviiriään talon seiniin sisällä ja pihan nurkkiin jos päästää ulos [toki valjaissa]). Eikä se tuossa 10-20 vuoden arvioidussa elinikä ennusteessa paljoa lisää kustannusta tee (esim. opiskelijoita tai työttömiä ajatellen).

Uskoisin että se ei välttämättä myös tarkoita automaattisesti laiskistuvaa, apaattista kissaa joka lihoo lopun ikäänsä (kuten lukemma voi poikakissalle käydä). Ei ainakaan jos hieman katsoo kissaan syömiskäyttäytymistä, leikkii sen kanssa ja ehkä myös pitää toista(tai useampaa) kissaa jottei kissalla ole yksinäistä.
Olen täysin samaa mieltä. Leikatut kissat ovat onnellisempia, kuin mouruavat katit, jotka eivät pääse toteuttamaan ihan normaalia himoansa (siis, ei pitäisi päästä, viittaan yleisesti tiedossa olevaan ongelmaan kodittomista/villikissoista, jotka kuolevat nälkään/tauteihin/kurittomien lasten kidutuksiin, autojen alle jne.).

Luulen, että kyse on rahasta, varsinkin naaraskissan kanssa, jonka leikkauttaminen on suurempi ja kalliimpi operaatio, kuin uroksen leikkauttaminen. Siihen sitten selitellään ties mitä syitä miksei leikkauteta. Eli taas pohjalla on se, ettei kissaa lopulta arvosteta sen verran, että leikkauttamiseen laitettaisiin rahaa ja jätettäisiin pari kossupulloa ostamatta. Ja kun sitä naaraan mouruamista ei jakseta kuunnella, tai ei välitetä, niin kummasti päästetään ulos kulkemaan, ja pian: annetaan kissanpentuja.:mad:

Ja kissan pissan hajusta valittavat, ovat yleensä joutuneet haistamaan nimenomaan leikkaamattoman kissan pisuja. Leikatun kissan pissa ei juurikaan haise, ja se löytää paikkansa aina astiaan, kunhan kissa on leikattu tarpeeksi nuorena, ennen kuin reviiriä on aloitettu merkitsemään pisuilla. Muistan kun eräs työkaverini tuli kylään ensimmäisen kerran, ja totesi hetken päästä: täällä ei yhtään tuoksu kissalta. Selvisi, että hän oli siinä luulossa, että aina kun on kissa, haisee myös kissan pissa. Selitin nykyaikaiset hyvät kissanhiekat, astiasta huolehtimisen, ja kissojen leikkauttamisen. Olipa yksi tietämätön koiraihminen vähemmän epäluuloinen kissojen kanssa elämää kohtaan.:tup:

Kuten @Taneli- kirjoitit, bonuksia riittää. Ja mikä tärkeintä: niin monia surkeita kissa kohtaloita olisi vähemmän.

Ai niin, vielä vanhasta uskomuksesta, että leikattu kissa laiskistuisi, tai ei olisi niin hyvä hiirikissa, kuin leikkaamaton. Vieläkö 2018 joku uskoo tällaisiin? Ei kai? Anyone? Ei enää kissoja pidetä noitien liittolaisinakaan. ;)

Edit. Mainostan vielä tätä Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton ilmaista julkaisua: Hyvinvoiva kissa -opas (sivulta voi tilata painettua opasta ilmaiseksi, tai mieluummin ehkä lukea PDF-versio, joka on saatavilla luonnollisesti). Oppaasta haluan lainata, monen hyödyllisen nykyaikaisen tiedon valikoimasta yhden, kissan leikkauttamista koskevan tiedon, uskomusten hälventämiseksi:
Hyvinvoiva kissa - SEYn opas kissanhoitoon sanoi:
Aikaisemmin uskottiin, että kissan täytyy saada yhdet pennut ennen leikkautusta. Tämä ei pidä paikkaansa. Nykytiedon mukaan kissan voi leikkauttaa jo ennen sukukypsyyttä, jopa jo pentuna. Kissan leikkauttamista pentuna kutsutaan varhaissterilisaatioksi tai -kastraatioksi.

Varhaisia leikkauksia on tehty jo vuosikymmenten ajan, ja aihetta on myös tutkittu. On havaittu, että varhaisella leikkauksella on monia etuja myöhemmin tehtyyn operaatioon verrattuna:
  • Pentu toipuu leikkauksesta aikuista nopeammin.
  • Kissa ei ehdi oppia sukukypsyyteen liittyviä käytöstapoja, kuten virtsalla merkkailua.
  • Varhain leikatun naaraskissan nisäkasvainriski myöhemmin on pieni.
Leikkauttaminen ei vaikuta kissan persoonallisuuteen tai heikennä sen elämänlaatua. Oikeastaan ainoa haaste leikatun kissan hoitamisessa on ylipainon välttäminen. Leikatun kissan energiankulutus on pienempi kuin leikkaamattomalla. Mikäli ruoka-annoksia ei pienennetä, kissa lihoo.
 
Viimeksi muokattu:
Meillähän poitsu menetti "miehuutensa" jo alle puolivuotiaana juurikin siitä syystä ettei edes nyt tiedä mitä puuttuu. Leikkisä sälli on edelleen, tiedä sitten onko syynä tuo vuotta nuorempi "serkkutyttö" Tytti, jonka leikkuutuksen aika oli vajaa parivuotiaana. Tytti nukkuikin kiimassaan pylly pystyssä, huuti kuin syötävä jne. normaalit.
 
Tuon vesikuppi kauas ruokakiposta, olen kuullut useassa paikassa. En sen kummemmin ole kokeiluja tehnyt, mutta noudattanut tuota, ja on ruoka sekä vesi maistunut.
 
Onko hyviä aktivointi leluja suositeltaviksi nirsolle katille? Mitkään yksittäiset pallot ei paljoa enään tuota nappaa.
 
Onko hyviä aktivointi leluja suositeltaviksi nirsolle katille? Mitkään yksittäiset pallot ei paljoa enään tuota nappaa.
Meillä kiinnostuivat tällaisesta radasta, mikä on ihan vain pyöreä niin pallo pyörii siinä ympäri.
Catit Design Senses -leikkirata

Ps. Ja muroja saa vain pallosta jota pyörittämällä tulee nappulaa välillä tai sellaisesta alustasta jossa "piikkejä" niin pitää niitä nappuloita vähän "metsästää".
 
Onko hyviä aktivointi leluja suositeltaviksi nirsolle katille? Mitkään yksittäiset pallot ei paljoa enään tuota nappaa.
Ihminen leikkimässä sen lelun kanssa?

Joskus tuntuu, että se on ainoa kissaa todella viihdyttävä asia. Eli kissan kiva leikkiä mukana, kun ihminen näkee vaivaa ja keskittyy vain leikittämiseen, eikä vain toisella kädellä heiluta jotain kännykän räpläämisen ohessa. ;) Siksipä suon sen hänelle ja leikitän häntä niin kauan kuin kiinnostaa. :)

Onneksi hän tosin leikkii toki itsekseen myös. Silloin on tärkeää, että ei mene laittamassa nokkaansa väliin katsoakseen ryminää tms. ääniä. Ehtii ne vauriot tarkistaa leikin loputtuakin. ;)
 
@DonX hieno giffi :) minkä rotuinen kissa? Tuo kynsien repiminen näyttää aina ilkeältä puuhalta, meilläkin venäjänsininen/pyhä birma puuhastelee ihan samalla tavalla.

Giffeistä puheenollen piti itsekin kaivaa netistä 3-vuotta vanha giffi meidän maatiaiskissasta.

 
Totta. Aivan käsittämättömiin laatikoihin saavat itsensä ängetyksi, ja näyttävät vielä tyytyväisiltä.:lol:

Meillä on nyt vähintään kaksi pientä pahvilaatikkoa olkkarissa, jotka korjataan piiloon vaikkapa vieraiden käydessä. Itseä ne eivät haittaa, ja kun tärkeintä on se, että ne tuottavat kissalle selvää iloa.
 
Totta. Aivan käsittämättömiin laatikoihin saavat itsensä ängetyksi, ja näyttävät vielä tyytyväisiltä.:lol:

Se tunne kun haet pimeässä kylmästä mökineteisestä kaljaa, kurkotat kätesi avatun laatikon sisään umpisokkona, ja yhtäkkiä sysipimeässä RÄPS joku verenhimoinen saalistaja nappaa kädestäsi kiinni pehmeällä tassullaan, vaanittuaan ties kuinka hemmetin pitkään sinne kaljaboxin sisään sulloutuneena vain voidakseen kauhistuttaa sinut sydänkohtauksen partaalle. :eek:

Ja tietysti tuo pitää tehdä sillä nöyryyttävän hellällä ja kivuttomalla tavalla ilman kynsiä, viestien: "Olisin taas voinut teurastaa sinut, mutta enpä nyt jaksanut kun olet kuitenkin ihan siedettävä aina joskus. Purr." Sitten pari kiehnäystä jalkoihin ja takaisin vaanimaan pimeyteen.

Perkeleen kisset. :lol:
 
...sama kokemus, mutta oli muu lovi, jonka perällä pesue - ja tuhat veitsenterävää kynttä.

Meni laastaria.


Mitä pienempi kisu, sitä terävämmät kynnet ja innokkaammin niitä käytetään, olen ollut huomaavinani :beye: Arvokkaasti vanhentuneet kisurouvat ja -herrasmiehet sitten vaan kevyesti tassuttaen ilmoittavat että olisivat voineet juuri murhata sinut, mutta ei juuri tällä hetkellä ollut motivaatiota. :D
 
Mitä pienempi kisu, sitä terävämmät kynnet ja innokkaammin niitä käytetään, olen ollut huomaavinani :beye: Arvokkaasti vanhentuneet kisurouvat ja -herrasmiehet sitten vaan kevyesti tassuttaen ilmoittavat että olisivat voineet juuri murhata sinut, mutta ei juuri tällä hetkellä ollut motivaatiota. :D

Joo. Oli silloin kissamamman hyvin piilottama pesue pitkään etsinnässä.

Kakarana oli herätyskellona kissa. Sellainen vaiheittainen herätys:
1) hyppää sänkyyn viereen, on pari min lämpöpatterina siinä
2) alkaa kiehnää kyljessä
3) kävelee mahan/selän päälle
4) kävelee kynnet piilossa naaman päälle
5) ihan vähän pistää kynsiä esiin seisoessaan pärstän päällä, "Hei unikeko, tajuatko mitä kohta tapahtuu ellet nouse?"
 
Onkohan tuo ihan normaalia kun kissa tulee tuijottelemaan aina kun olet suihkussa. Aina, ei saa eders tuota ovea lukkoon ja osaa sen aukaista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 692
Viestejä
4 537 088
Jäsenet
74 864
Uusin jäsen
Eetu M

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom