Nyt pitäis perustaa työryhmä jonka tarkoitus on interseksullisen taksiraiskausuksien
Kyllä "kyyti" kelpaa, muutoin olisi rasisti.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Keskustelua Suomen maahanmuutosta, maahanmuuttopolitiikasta ja niihin liittyvistä ilmiöistä (KR 2.0)
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
Tämä taisikin olla vaan vihreiden häiriintynyttä fantasiaa eikä hallituksen linja.
www.is.fi
Sdp ja keskusta tyrmäävät sisäministeriön aikeet myöntää oleskelulupa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille
Eduskunnan hallintovaliokunnassa istuvien kansanedustajien mukaan sisäministeriön kaavailut eivät ole hallituksen linja.
www.is.fi
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 13 447
Tarkalleen ottaen 1 oli suomesta kotoisin, eli siis voi olla 2. polven mamu. Eli siis voi olla että suomalaiset ei raiskaakaan.
- Liittynyt
- 07.06.2021
- Viestejä
- 2 356
Taksia ajetaan ja naisia raiskataan. Ovatko nämä niitä työteliäitä osaajia joita Suomi tarvitsee?
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 935
Yllättäen maksumuurin takana, mutta joo:
Kolumni | Pakolaiset ovat uusi Nokia
On lottovoitto saada Suomeen lisää synnyttäjiä, kirjoittaa Taneli Heikka.
www.hs.fi
- Liittynyt
- 06.07.2017
- Viestejä
- 523
Tämä on oikeasti aika paha mainehaitta, en ole rasisti, mutta jos olisin nainen ja yksinään lähdössä yöllä kotiin, niin joutuisin katsomaan suomalaisen näköisen kuljettajan... ja siten tulisi harrastettua haluamattaan rotusyrjintää vain oman turvallisuuden kannalta.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 200
Ei kyllä se oma turvallisuus pitää unohtaa ettei syyllisty rikoksista tuomittavimpaan, eli järkevään ajatteluun. Tästä samasta syystä ennakkoluulot pitää unohtaa jos mustalainen haluaa lainata puhelinta!
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 042
Näinpä. Tässäkin raiskaustapauksessa oli onni onnettomuudessa, kun taksi oli tilattu sovelluksen kautta.
""Epäillyn henkilöllisyys saatiin selville taksisovelluksesta”, sanoo rikostarkastaja Jari Koski tiedotteessa."
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Vihreät haluavat rajoittamatonta maahanmuuttoa ideologisista syistä. Vihreän ideologian mukaan Suomeen tulee päästää (ilmaiseksi, veronmaksajien kustantamana asumaan) jokainen joka tänne haluaa, ja keinona tuossa on ollut turvapaikkarakenteen väärinkäyttö sosiaaliperäisen maahanmuuton mahdollistamiseksi. Miksi Vihreät venkoilevat tämän suhteen, ja eivät suoraan sano sitä mitä ajavat? Lähiaikojen tietojen valossa kun mitään muuta tulkintaa Vihreiden politiikasta ei voi tehdä. Kuka näitä oikein äänestää? Ei ainakaan kukaan jolla on jotain käsitystä siitä mikä on Suomen edun mukaista toimintaa.
:watermark(https://img.ilcdn.fi/zONxhS3LBokL67Dry1hdODmts1o=/1200x0/https://assets.ilcdn.fi/7bbbaa90489b0a70e236c8f9fb021e3f08905f4b81171bdf6371ba13d169645c.png,0,-0,0)/img-s3.ilcdn.fi/b4b8da1f6707daf02d780ad9a8cd200e5bebe1e5944fc65851672193e532c475.jpg)
www.iltalehti.fi
"Kyse on siitä, että vihreät haluaa romuttaa suomalaisen turvapaikkajärjestelmän tavalla, jolla olisi toteutuessaan hyvin kauaskantoisia seurauksia suomalaisten ja Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta.
Tuorein esimerkki tästä saatiin torstaina, kun Ilta-Sanomat uutisoi sisäministeriön selvittävän, voitaisiinko oleskelulupaa myöntää tuhansille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille."
"Syksyllä vihreästä sisäministeriöstä lähti lausuntoesitys perheenyhdistämisen helpottamisesta.
Ehdotus oli niin radikaali, että se sai Maahanmuuttoviraston ja Supon takajaloilleen. Migrin mukaan ehdotus johtaisi toteutuessaan siihen, että esimerkiksi rikoksista syytetyt lähettävät lapsensa edeltä Suomeen ja saavat näin heidän perusteella oleskeluluvan itselleen."
Näkökulma: Vihreät haluaa vesittää turvapaikkapolitiikan – samalla lähtee vaarallinen viesti: Tulkaa kaikki Suomeen
Vihreä turvapaikkapolitiikka on vaarallista ja se on tullut tiensä päähän, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
www.iltalehti.fi
"Kyse on siitä, että vihreät haluaa romuttaa suomalaisen turvapaikkajärjestelmän tavalla, jolla olisi toteutuessaan hyvin kauaskantoisia seurauksia suomalaisten ja Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta.
Tuorein esimerkki tästä saatiin torstaina, kun Ilta-Sanomat uutisoi sisäministeriön selvittävän, voitaisiinko oleskelulupaa myöntää tuhansille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille."
"Syksyllä vihreästä sisäministeriöstä lähti lausuntoesitys perheenyhdistämisen helpottamisesta.
Ehdotus oli niin radikaali, että se sai Maahanmuuttoviraston ja Supon takajaloilleen. Migrin mukaan ehdotus johtaisi toteutuessaan siihen, että esimerkiksi rikoksista syytetyt lähettävät lapsensa edeltä Suomeen ja saavat näin heidän perusteella oleskeluluvan itselleen."
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 2 572
Vihreät haluavat rajoittamatonta maahanmuuttoa ideologisista syistä. Vihreän ideologian mukaan Suomeen tulee päästää (ilmaiseksi, veronmaksajien kustantamana asumaan) jokainen joka tänne haluaa, ja keinona tuossa on ollut turvapaikkarakenteen väärinkäyttö sosiaaliperäisen maahanmuuton mahdollistamiseksi. Miksi Vihreät venkoilevat tämän suhteen, ja eivät suoraan sano sitä mitä ajavat? Lähiaikojen tietojen valossa kun mitään muuta tulkintaa Vihreiden politiikasta ei voi tehdä. Kuka näitä oikein äänestää? Ei ainakaan kukaan jolla on jotain käsitystä siitä mikä on Suomen edun mukaista toimintaa.
Näkökulma: Vihreät haluaa vesittää turvapaikkapolitiikan – samalla lähtee vaarallinen viesti: Tulkaa kaikki Suomeen
Vihreä turvapaikkapolitiikka on vaarallista ja se on tullut tiensä päähän, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.
"Kyse on siitä, että vihreät haluaa romuttaa suomalaisen turvapaikkajärjestelmän tavalla, jolla olisi toteutuessaan hyvin kauaskantoisia seurauksia suomalaisten ja Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta.
Tuorein esimerkki tästä saatiin torstaina, kun Ilta-Sanomat uutisoi sisäministeriön selvittävän, voitaisiinko oleskelulupaa myöntää tuhansille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille."
"Syksyllä vihreästä sisäministeriöstä lähti lausuntoesitys perheenyhdistämisen helpottamisesta.
Ehdotus oli niin radikaali, että se sai Maahanmuuttoviraston ja Supon takajaloilleen. Migrin mukaan ehdotus johtaisi toteutuessaan siihen, että esimerkiksi rikoksista syytetyt lähettävät lapsensa edeltä Suomeen ja saavat näin heidän perusteella oleskeluluvan itselleen."
Vihreillä on oma "salainen" monikulttuuristamissuunnitelma joka täytyy saada väkisin läpi heti kun tilaisuus tulee. Seuraavassa hallituksessa vihreät eivät ole, mutta eipä se ole tarpeenkaan. Harvoin työ kantaa hedelmiään heti. Vasemmistoradikaalit eivät muita ole koskaan kuunnelleet, tai ottaneet vakavasti. Haavistogate on vielä hyvässä muistissa.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 200
Ja joku täälläkin itki kun vihjasi edes maanpetoksen suuntaan näissä päätöksissä, heh. No kai tämmöset oman maan paskomiset on joillekin ok.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 366
Vihreät kehtaavat vielä syyttää oppositiota Valko-Venäjän pussiin pelaamisesta. Jos täällä joku pelaa pussiin, niin kyllä se on vihreät ja suoraan Putinin.
- Liittynyt
- 04.08.2017
- Viestejä
- 737
Ruotsi kiristää: Ruotsi tiukensi linjaa, turvapaikanhakijat suuntaavat nyt muualle
Suomi haalii lisää elätettäviä: Entinen maahanmuuttopomo tyrmää ministeriön suunnitelmat
Hyvä tästä tulee - ei tarvitse kauaa enää puhua suomalaisesta hyvinvointivaltiosta
Suomi haalii lisää elätettäviä: Entinen maahanmuuttopomo tyrmää ministeriön suunnitelmat
Hyvä tästä tulee - ei tarvitse kauaa enää puhua suomalaisesta hyvinvointivaltiosta
- Liittynyt
- 23.02.2020
- Viestejä
- 870
Ruotsi kiristää: Ruotsi tiukensi linjaa, turvapaikanhakijat suuntaavat nyt muualle
Suomi haalii lisää elätettäviä: Entinen maahanmuuttopomo tyrmää ministeriön suunnitelmat
Hyvä tästä tulee - ei tarvitse kauaa enää puhua suomalaisesta hyvinvointivaltiosta
Vihervasemmisto korkkaa nyt varmasti kuohuojuomat, muu eurooppa sulkee rajat niin meille jää enemmän.
- Liittynyt
- 04.08.2017
- Viestejä
- 737
Vihervasemmistolle, kun annettaisiin maailman ydinaseiden laukaisunappi, niin kollektiivisesti päättäisivät laukaista sen. Häviäisi mm. tuloerot ja ihmisten päästöntuotanto maailmasta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 699
Pakko myöntää etten olisi 5-10v sitten uskonut sanovani tätä, mutta vihreät on pahin poliittinen vitsaus, turvallisuuspoliittinen uhka ja äärijärjestö Suomen historiassa sitten Neuvostoliiton kanssa flirttailleiden maanpettureiden.
SDP ja jopa vasemmistoliittokin alkaa vaikuttaa kohtuullisilta vihreiden rinnalla.
SDP ja jopa vasemmistoliittokin alkaa vaikuttaa kohtuullisilta vihreiden rinnalla.
- Liittynyt
- 25.04.2017
- Viestejä
- 2 508
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 042
Poliisi tuli hiljentämään äänekästä musiikkia – mies yritti iskeä keittiöveitsellä
Poliisinaisen kuolema olisi Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan ollut todennäköinen seuraus, jos keittiöveitsen 20-senttinen terä olisi osunut varustevyön ja turvaliivin väliin.
www.is.fi
Niinpä tietysti. Oli pakko päästää pieni nauru tämän kaverin kootuille selityksille:
- Liittynyt
- 23.02.2020
- Viestejä
- 870
Eli husseini oli laittaa ruokaa, siksi veitsi, mutta silti valmistautui huitomaan äitiään veitsellä mahaan.
Voisiko karkottaa?
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 2 572
Itse en laske vihreäksi ketään kuka ei jaa Linkolalaista ajattelutapaa. Globalismi ja maailmanhalailu eivät siihen tietääkseni kuulu, joten Suomen vihreä puolue on ollut viime vuosikymmenten ajan lähinnä punainen.
Viimeksi muokattu:
neko
ᓚᘏᗢ
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 807
Nämä taitavat olla itse niin tyhmiä, että ihan oikeasti uskovat, että "alempi vääräuskoinen kalpeanaama" kyllä uskoo tämän loistavan selityksen.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 242
"normaali torstai, tätähän tää on" sanoi ruotsalainen poliisi jo joskus 6 vuotta sitten kun olin hakemassa autoa ruotsista ja sattui paluumatka vanhan lapsuudenajan kodin läheltä menemään ja meinasin käydä mestoilla.
Kilsan verran ennen entistä kotikämppää oli huoltoasema ja ajattelin hakea kahveen ja samalla tankata auton, ulos tullessa auton vieressä seisoi panssaroitu poliisimaasturi ja vieressä kaksi poliisia liivit päällä, kypärät päässä ja toisella mp5 roikkui vatsan päällä ja kyttälän pojat ihmetteli suomalaisia siirtokilpiä.
Kysyivät sitten että minne menossa ja kerrottuani että oli tarkoitus ennen satamaan ajoa käydä katsomassa lapsuuden maisemissa mutta toisen kytän lause oli aika tyhjentävä.
"Ei , sinä ET mene sinne" Jeppe sanoi.
"Ai jaa, onko täällä jokin tilanne päällä ?" kysyin
Jolloin toinen tokaisi "ihan normitorstai, eilen vähän polteltu autoja ja ammuttu paskaväen toimesta, varmaan tummat tai yugot mutta tilanne on se että kun meitä ei ole kuin kaksi niin me ei sinne päästä apuun jos jotain tapahtuu niin älä mene ollenkaan"
Aika karua oli tuolloin huomata mikä se oikea totuus on, sen mitä ruotsissa asuvan systerin kanssa jauhanut niin olen aina vähän painanut villaisella systerin juttuja ennen tuota.
Ja paikka missä itse tuli asuttua oli vielä kasarilla ylemmän keskiluokan aluetta, paljon suomalaisia siirtolaisia ekan,tokan ja jopa kolmannen sukupolven, samten muutama helvetin fiksu turkkilainen perhe jotka -70 luvulla tulivat ruotsiin.
Ja nykyään ei ole mitään asiaa yksinään lähellekään centrumia, ei aiis mitään asiaa.
Viranomaisetkin saa kiviä päälleen.
Niin, ja siitä sitten siihen että suomalaiset suomessa ovat aivan täysin sinisilmäisiä mikä on se arki noissa no-go zoneissa ruotsissa.kukaan joka ei ole omin silmin nähnyt sitä muutosta mikä ruotsissa kävi bei voi edes kuvitella ja verrata jotain itähesen maisemia tai entistä Mogadishu avenueta ennenkuin sitä vähän siivottiin tai espoon keskusta tai jotain oulun tai muun suomen ongelmia.
Löytyykö täältä sellaisia jotka ovat itse saanet nauttia kulttuurin rikastumisesta esim.ruotsissa tai muualla Euroopassa?
Systeri on nyt nelikybänen ja on kaksi kertaa joutunut(siis oikeasti joutunut) ihan oman ja lasten turvallisuuden takia myymään kämppänsä ja vaihtamaan lainarahalla maisemia koska anteeksi vain "mutavyöry" ja entisen itäblokin rikollisen ahkerat hermannit leviävät kuin kulovalkea,pikkuhiljaa mutta hävittäen kaiken tieltään...
Ei tuolla kukaan lainkuuliainen kantis asu lähelläkään noita paskapaikkoja jos vain on mahdollista muuttaa.
Nyt sitten asuu seudulla missä taloyhtiöt on vuosia sitten asentaneet kunnon kamerat, alueella on vartijoita ,siis palkattuja liikkeen kautta ja paikalliset asukasyhtiöt pitävät yhteyttä ja jos joku ongelmatapaus sattuu eksymään maisemiin niin yleensä ei kauaa mene kun häviää , muutama huumeparoni tuonne yrittänyt asettua mutta ilmiannot ja jatkuva valvonta on tähän asti taannut noitten pysymisen poissa.
Että näin tukholmassa.
Ja samaa jotkut idiootit suomessa melkein puoliväkisin haluavat.
Noille tekisi hyvää olla vaikka viikko jossain zonella yksin niin näkisivät mitä totuus on.
Kilsan verran ennen entistä kotikämppää oli huoltoasema ja ajattelin hakea kahveen ja samalla tankata auton, ulos tullessa auton vieressä seisoi panssaroitu poliisimaasturi ja vieressä kaksi poliisia liivit päällä, kypärät päässä ja toisella mp5 roikkui vatsan päällä ja kyttälän pojat ihmetteli suomalaisia siirtokilpiä.
Kysyivät sitten että minne menossa ja kerrottuani että oli tarkoitus ennen satamaan ajoa käydä katsomassa lapsuuden maisemissa mutta toisen kytän lause oli aika tyhjentävä.
"Ei , sinä ET mene sinne" Jeppe sanoi.
"Ai jaa, onko täällä jokin tilanne päällä ?" kysyin
Jolloin toinen tokaisi "ihan normitorstai, eilen vähän polteltu autoja ja ammuttu paskaväen toimesta, varmaan tummat tai yugot mutta tilanne on se että kun meitä ei ole kuin kaksi niin me ei sinne päästä apuun jos jotain tapahtuu niin älä mene ollenkaan"
Aika karua oli tuolloin huomata mikä se oikea totuus on, sen mitä ruotsissa asuvan systerin kanssa jauhanut niin olen aina vähän painanut villaisella systerin juttuja ennen tuota.
Ja paikka missä itse tuli asuttua oli vielä kasarilla ylemmän keskiluokan aluetta, paljon suomalaisia siirtolaisia ekan,tokan ja jopa kolmannen sukupolven, samten muutama helvetin fiksu turkkilainen perhe jotka -70 luvulla tulivat ruotsiin.
Ja nykyään ei ole mitään asiaa yksinään lähellekään centrumia, ei aiis mitään asiaa.
Viranomaisetkin saa kiviä päälleen.
Niin, ja siitä sitten siihen että suomalaiset suomessa ovat aivan täysin sinisilmäisiä mikä on se arki noissa no-go zoneissa ruotsissa.kukaan joka ei ole omin silmin nähnyt sitä muutosta mikä ruotsissa kävi bei voi edes kuvitella ja verrata jotain itähesen maisemia tai entistä Mogadishu avenueta ennenkuin sitä vähän siivottiin tai espoon keskusta tai jotain oulun tai muun suomen ongelmia.
Löytyykö täältä sellaisia jotka ovat itse saanet nauttia kulttuurin rikastumisesta esim.ruotsissa tai muualla Euroopassa?
Systeri on nyt nelikybänen ja on kaksi kertaa joutunut(siis oikeasti joutunut) ihan oman ja lasten turvallisuuden takia myymään kämppänsä ja vaihtamaan lainarahalla maisemia koska anteeksi vain "mutavyöry" ja entisen itäblokin rikollisen ahkerat hermannit leviävät kuin kulovalkea,pikkuhiljaa mutta hävittäen kaiken tieltään...
Ei tuolla kukaan lainkuuliainen kantis asu lähelläkään noita paskapaikkoja jos vain on mahdollista muuttaa.
Nyt sitten asuu seudulla missä taloyhtiöt on vuosia sitten asentaneet kunnon kamerat, alueella on vartijoita ,siis palkattuja liikkeen kautta ja paikalliset asukasyhtiöt pitävät yhteyttä ja jos joku ongelmatapaus sattuu eksymään maisemiin niin yleensä ei kauaa mene kun häviää , muutama huumeparoni tuonne yrittänyt asettua mutta ilmiannot ja jatkuva valvonta on tähän asti taannut noitten pysymisen poissa.
Että näin tukholmassa.
Ja samaa jotkut idiootit suomessa melkein puoliväkisin haluavat.
Noille tekisi hyvää olla vaikka viikko jossain zonella yksin niin näkisivät mitä totuus on.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Älä älä. Pitäkäämme kaikki hiljainen hetki, ja muistelkaamme Helsinginsanomien huippujournalismisiä vuonna 2015. Maria Pettersson kävi Malmössä ja kirjoitti kokemuksistaan kolumnin "Sotatanner – raportti Malmön monikulttuurisesta helvetistä". Otsikosta huolimatta Mari kuvasi tuossa NYT liiitteen artikkelissa käyneensä Malmössä joka on hieno, monikulttuurinen ja ennenkaikkea turvallinen. Tämä totuus ei pala tulessakaan!
Ikävä kyllä en enää tuota journalismin helmeä mistään löytänyt.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 1 242
Kummasti loppui mm.postin jakaminen Göteborgissa ja Malmössä pahimmille alueille kun ei edes posteljoonit säästyneet mustalta raivolta...toki tästähän ei mitään uutisoida.lokerot tuli gheton ulkopuolelle mistä sivistysväki haki sitten postinsa...
Toki voi olla että ei enää päde mutta ainakin pari vuotta sitten oli faktaa...
Toki voi olla että ei enää päde mutta ainakin pari vuotta sitten oli faktaa...
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 699
Nappasin ilmaistunnuksilla koko taideteoksen talteen. Voi olla vain ajan kysymys kun tuokin sivua katoaa.
Sotatanner – raportti Malmön monikulttuurisesta helvetistä
6-7 minutes
Toimittaja Maria Pettersson kävi heinäkuussa Malmössä. Tässä matkaraportti – ei herkimmille.
Malmö on tulinen helvetti, hengenvaarallinen sotatoimialue, jossa avoimen huumekaupan keskeyttää vain taistelu käsikranaatein. Olen oppinut tämän suomalaisilta maahanmuuton vastustajilta, blogisteilta, nettikommentoijilta ja kansanedustajilta. Henkeni uhalla aion tunkeutua tuolle silmittömän kärsimyksen vyöhykkeelle ja toimittaa teille, rakkaat lukijani, raportin – vaikka se olisi viimeiseni.
Vaikenemisen on loputtava!
Myönnän, että minua pelottaa ajellessani pienellä vuokra-autollani tankillani Kööpenhaminasta kohti sotatannerta. Olen sonnustautunut kesämekkoon luotiliiviin ja kypärään – olenhan menossa alueelle, jonne edes poliisi ei kuulemani mukaan uskaltaudu. Jos kuolen, olen kuollut vapaan tiedonvälityksen puolesta.
Monikulttuurisuus on pyyhkinyt Kroksbäckin kaupunginosan autiomaaksi. (KUVA: MARIA PETTERSSON)
Kurvaan Kroksbäckin pahamaineiseen lähiöön. Ajelen hitaasti ympäriinsä uskaltamatta nousta autosta. Kerrostalot, leikkikentät, lehmuskujat ja hyvin hoidetut pioni-istutukset tuovat mieleen Herttoniemen Mogadishun. Valmistaudun siihen, että autoilevaa naista saatetaan milloin tahansa ampua sharia-lailla.
Viime aikojen kiihkeimmät taistelut on käyty Sörbäcksgatanilla. Kuvassa koko sodan runtelema katu kaikkine kauhuineen. (KUVA: MARIA PETTERSSON)
Kiihkeimpiä taisteluita käydään kuulemma Sörbäcksgatanilla. Siispä suoraan surman suuhun! Ihokarvani nousevat ylpeydestä ja ihailusta omaa rohkeuttani kohtaan.
Terroristit punovat sotajuoniaan ruotsalaisen veronmaksajan kustantamassa keinussa. (Kuva: Maria Pettersson)
Sörbäcksgatan on noin 350 metriä pitkä, melko hyväkuntoinen pihatie kranaattien pirstoma valtaväylä, jonka toiselle laidalle on parkkeerattu autoja tankkeja. En voi olla huomaamatta, että autokanta on suomalaista uudempi maahanmuutto on perseestä. Toisella puolella katua on viehättävä, kauniisti hoidettu pikkuinen puistoalue penkkeineen ja lampineen kurjuutta ja kuolemaa. Niiden takana kohoavat kerrostalot.
Nousen autosta tankista. Ehdin tuskin sulkea oven ladata aseeni, kun joudun jo kontaktiin paikallisen kanssa. Minua kohti pyöräilee noin kuusivuotias, kiharatukkainen pikkulapsi terroristi ja mokeltaa tervehdyksen paksulla Skånen murteella ällöttävällä mamukielellä. En uskalla ärsyttää väkivaltaisia paikallisia, joten tervehdin takaisin huudan “Je ne suis pas Charlie!”
Harvat vielä pystyssä olevat seinät on tuhrittu täyteen, asialla luultavasti monikulttuuriset raggarit, jotka lintsaavat ruotsalaisen veronmaksajan kustantamasta koulusta. (Kuva: Maria Pettersson)
Kävelen tetsaan eteenpäin. Kivijalassa on pieni kauppa, josta käyn ostamassa jäätelön maamiinan. Kerrostalojen pihoilla lapset leikkivät kuolevat, teinit pelaavat keski-ikäisten kanssa backgammonia ja tammea kivittävät hunnuttamattomia naisia. Seinät on koristeltu pirtein maalauksin verellä ja kranaatinsirpaleilla.
En kestä enää – on siirryttävä eteenpäin.
Mellanbäcksgången on mahdollisesti vieläkin rauhallisempi vaarallisempi, vehreä kävelykatu pelätty sniper alley. Harvat vastaantulijat hymyilevät ja katsovat silmiin irvistävät murhanhimoisesti. Minut ohittaa tyttö terroristi, joka kyysää pienempää tyttöä terroristia tarakalla. Pienemmällä on sylissä mankka, josta raikuu etnopoppi tappouhkaus. Kävelen väärällä puolella tietä, ja takaa pyöräilevä pappa terroristi soittaa äkäisenä kelloa ampuu singolla.
Tänne ei poliisi uskalla tulla. Kuten huomaatte, kuvassa ei ole yhtään poliisia. (Kuva: Maria Pettersson)
Palaan parkkipaikalle tykistökeskitykseen huomatakseni, että autoni tankkini on koskematon räjäytetty. Ajan pois varastan uuden.
Norrbäcksgatanin risteyksessä joudun konfliktiin paikallisen kanssa. Hän tulee oikealta, joten pysäytän. Toinenkin kuski pysäyttää. Katsomme toisiamme. Hän viittaa minua menemään näyttelee loukkaavia mamukäsimerkkejä, minä vastaan samalla mitalla. Tuijotamme toistemme silmiin ja naurahdamme solvaamme toistemme äitejä. Lopulta minun on taivuttava miehen kohteliaisuuden isomman tykin edessä.
Myös Norrbäcksgatan on pieni pihatie hajalle ammuttu miinakenttä. On kaunis lauantaipäivä tuomiopäivä. Ihmisiä terroristeja on liikkeellä muutamia. Kulmassa mies kaupittelee naapureilleen luomuvihanneksia taisteluhelikoptereita.
Viimeinen etappi, Hålsjögatan. Pihoilla nurmikot on ajettu tasaiseksi viiden sentin matoksi haavoittuneet ulvovat kuolemantuskissaan. Squash-klubille pommisuojaan on lämpimänäkin päivänä jonoa. Katson hiukan kateellisena jäteastioita monikärkiohjuksia: täällä näemmä on jo pitkään lajiteltu myös muovi taisteltu Allahin nimeen.
Missään sivistysvaltiossa ei yhdistetä squashia ja kuntosalia. Jumala, älä anna monikulttuurisen mätäpaiseen, kiinteistökaupan, koskaan rantautua Suomeen. (Kuva: Maria Pettersson)
Hålsjögatanilla on tapahtunut tietysti rikos. Terroristi ei kierrätä. (Kuva: Maria Pettersson)
Paikalliset taistelijat valmiina hyökkäykseen. (Kuva: Maria Pettersson)
Valkoihoiset pakenevat kauhuissaan. (Kuva: Maria Pettersson)
Olen selvinnyt. Tilanne oli tiukka, mutta olen yhä elossa. Jotkut kutsuvat hulluksi, toiset rohkeaksi, mutta raportti ei ole täydellinen ilman yöllistä tunkeutumista toiseen vihollisen valloittamaan kohteeseen, Rosengårdiin.
Öinen Rosengård on kuin öinen Oulunkylä Aleppo. Kerrostalojen ikkunoista loistaa vielä valoja ammutaan, muuten on hiljaista ja rauhallista. Pikkukauppa on vielä auki, sen edessä pyörii muutama nuori aikuinen terroristi. Heittelevät koripalloa käsikranaatteja. Falafel-kiskalla huumekauppiailla ei juuri nyt ole asiakkaita, mutta ehkä heitä myöhemmin valuu ostarin terroristien päämajan baarista hakemaan evästä kotimatkalle.
Niin, pahamaineinen Rosengårdin ostari terroristien päämaja. Nousen vapisten autosta tankista. Missään ei ole ketään. Ihmiset terroristit ovat nukkumassa sossupummeja. Sitten näen sen. Terroriteoista hirveimmän.
Rosengårdissa on tapahtunut terroriteoista hirvein.
Tiesin, että kohtaisin matkallani hirveyksiä, mutta tämä on liikaa. Pissattaa en kestä enää. Minun on lähdettävä. Olen kuitenkin saanut selville, mistä Malmössä on kyse. Rikollisjärjestöt ovat vuoden aikana ammuskelleet ja heitelleet käsikranaatteja. Ihmisiä on kuollut ja se on hirveää.
Mutta onko Malmö vaarallinen sotatanner? Ei todellakaan ehdottomasti kyllä.
Kirjoittaja on HS:n toimittaja.
JULKAISTU 4.8.2015 © Helsingin Sanomat
6-7 minutes
Toimittaja Maria Pettersson kävi heinäkuussa Malmössä. Tässä matkaraportti – ei herkimmille.
Malmö on tulinen helvetti, hengenvaarallinen sotatoimialue, jossa avoimen huumekaupan keskeyttää vain taistelu käsikranaatein. Olen oppinut tämän suomalaisilta maahanmuuton vastustajilta, blogisteilta, nettikommentoijilta ja kansanedustajilta. Henkeni uhalla aion tunkeutua tuolle silmittömän kärsimyksen vyöhykkeelle ja toimittaa teille, rakkaat lukijani, raportin – vaikka se olisi viimeiseni.
Vaikenemisen on loputtava!
Myönnän, että minua pelottaa ajellessani pienellä vuokra-autollani tankillani Kööpenhaminasta kohti sotatannerta. Olen sonnustautunut kesämekkoon luotiliiviin ja kypärään – olenhan menossa alueelle, jonne edes poliisi ei kuulemani mukaan uskaltaudu. Jos kuolen, olen kuollut vapaan tiedonvälityksen puolesta.
Monikulttuurisuus on pyyhkinyt Kroksbäckin kaupunginosan autiomaaksi. (KUVA: MARIA PETTERSSON)
Kurvaan Kroksbäckin pahamaineiseen lähiöön. Ajelen hitaasti ympäriinsä uskaltamatta nousta autosta. Kerrostalot, leikkikentät, lehmuskujat ja hyvin hoidetut pioni-istutukset tuovat mieleen Herttoniemen Mogadishun. Valmistaudun siihen, että autoilevaa naista saatetaan milloin tahansa ampua sharia-lailla.
Viime aikojen kiihkeimmät taistelut on käyty Sörbäcksgatanilla. Kuvassa koko sodan runtelema katu kaikkine kauhuineen. (KUVA: MARIA PETTERSSON)
Kiihkeimpiä taisteluita käydään kuulemma Sörbäcksgatanilla. Siispä suoraan surman suuhun! Ihokarvani nousevat ylpeydestä ja ihailusta omaa rohkeuttani kohtaan.
Terroristit punovat sotajuoniaan ruotsalaisen veronmaksajan kustantamassa keinussa. (Kuva: Maria Pettersson)
Sörbäcksgatan on noin 350 metriä pitkä, melko hyväkuntoinen pihatie kranaattien pirstoma valtaväylä, jonka toiselle laidalle on parkkeerattu autoja tankkeja. En voi olla huomaamatta, että autokanta on suomalaista uudempi maahanmuutto on perseestä. Toisella puolella katua on viehättävä, kauniisti hoidettu pikkuinen puistoalue penkkeineen ja lampineen kurjuutta ja kuolemaa. Niiden takana kohoavat kerrostalot.
Nousen autosta tankista. Ehdin tuskin sulkea oven ladata aseeni, kun joudun jo kontaktiin paikallisen kanssa. Minua kohti pyöräilee noin kuusivuotias, kiharatukkainen pikkulapsi terroristi ja mokeltaa tervehdyksen paksulla Skånen murteella ällöttävällä mamukielellä. En uskalla ärsyttää väkivaltaisia paikallisia, joten tervehdin takaisin huudan “Je ne suis pas Charlie!”
Harvat vielä pystyssä olevat seinät on tuhrittu täyteen, asialla luultavasti monikulttuuriset raggarit, jotka lintsaavat ruotsalaisen veronmaksajan kustantamasta koulusta. (Kuva: Maria Pettersson)
Kävelen tetsaan eteenpäin. Kivijalassa on pieni kauppa, josta käyn ostamassa jäätelön maamiinan. Kerrostalojen pihoilla lapset leikkivät kuolevat, teinit pelaavat keski-ikäisten kanssa backgammonia ja tammea kivittävät hunnuttamattomia naisia. Seinät on koristeltu pirtein maalauksin verellä ja kranaatinsirpaleilla.
En kestä enää – on siirryttävä eteenpäin.
Mellanbäcksgången on mahdollisesti vieläkin rauhallisempi vaarallisempi, vehreä kävelykatu pelätty sniper alley. Harvat vastaantulijat hymyilevät ja katsovat silmiin irvistävät murhanhimoisesti. Minut ohittaa tyttö terroristi, joka kyysää pienempää tyttöä terroristia tarakalla. Pienemmällä on sylissä mankka, josta raikuu etnopoppi tappouhkaus. Kävelen väärällä puolella tietä, ja takaa pyöräilevä pappa terroristi soittaa äkäisenä kelloa ampuu singolla.
Tänne ei poliisi uskalla tulla. Kuten huomaatte, kuvassa ei ole yhtään poliisia. (Kuva: Maria Pettersson)
Palaan parkkipaikalle tykistökeskitykseen huomatakseni, että autoni tankkini on koskematon räjäytetty. Ajan pois varastan uuden.
Norrbäcksgatanin risteyksessä joudun konfliktiin paikallisen kanssa. Hän tulee oikealta, joten pysäytän. Toinenkin kuski pysäyttää. Katsomme toisiamme. Hän viittaa minua menemään näyttelee loukkaavia mamukäsimerkkejä, minä vastaan samalla mitalla. Tuijotamme toistemme silmiin ja naurahdamme solvaamme toistemme äitejä. Lopulta minun on taivuttava miehen kohteliaisuuden isomman tykin edessä.
Myös Norrbäcksgatan on pieni pihatie hajalle ammuttu miinakenttä. On kaunis lauantaipäivä tuomiopäivä. Ihmisiä terroristeja on liikkeellä muutamia. Kulmassa mies kaupittelee naapureilleen luomuvihanneksia taisteluhelikoptereita.
Viimeinen etappi, Hålsjögatan. Pihoilla nurmikot on ajettu tasaiseksi viiden sentin matoksi haavoittuneet ulvovat kuolemantuskissaan. Squash-klubille pommisuojaan on lämpimänäkin päivänä jonoa. Katson hiukan kateellisena jäteastioita monikärkiohjuksia: täällä näemmä on jo pitkään lajiteltu myös muovi taisteltu Allahin nimeen.
Missään sivistysvaltiossa ei yhdistetä squashia ja kuntosalia. Jumala, älä anna monikulttuurisen mätäpaiseen, kiinteistökaupan, koskaan rantautua Suomeen. (Kuva: Maria Pettersson)
Hålsjögatanilla on tapahtunut tietysti rikos. Terroristi ei kierrätä. (Kuva: Maria Pettersson)
Paikalliset taistelijat valmiina hyökkäykseen. (Kuva: Maria Pettersson)
Valkoihoiset pakenevat kauhuissaan. (Kuva: Maria Pettersson)
Olen selvinnyt. Tilanne oli tiukka, mutta olen yhä elossa. Jotkut kutsuvat hulluksi, toiset rohkeaksi, mutta raportti ei ole täydellinen ilman yöllistä tunkeutumista toiseen vihollisen valloittamaan kohteeseen, Rosengårdiin.
Öinen Rosengård on kuin öinen Oulunkylä Aleppo. Kerrostalojen ikkunoista loistaa vielä valoja ammutaan, muuten on hiljaista ja rauhallista. Pikkukauppa on vielä auki, sen edessä pyörii muutama nuori aikuinen terroristi. Heittelevät koripalloa käsikranaatteja. Falafel-kiskalla huumekauppiailla ei juuri nyt ole asiakkaita, mutta ehkä heitä myöhemmin valuu ostarin terroristien päämajan baarista hakemaan evästä kotimatkalle.
Niin, pahamaineinen Rosengårdin ostari terroristien päämaja. Nousen vapisten autosta tankista. Missään ei ole ketään. Ihmiset terroristit ovat nukkumassa sossupummeja. Sitten näen sen. Terroriteoista hirveimmän.
Rosengårdissa on tapahtunut terroriteoista hirvein.
Tiesin, että kohtaisin matkallani hirveyksiä, mutta tämä on liikaa. Pissattaa en kestä enää. Minun on lähdettävä. Olen kuitenkin saanut selville, mistä Malmössä on kyse. Rikollisjärjestöt ovat vuoden aikana ammuskelleet ja heitelleet käsikranaatteja. Ihmisiä on kuollut ja se on hirveää.
Mutta onko Malmö vaarallinen sotatanner? Ei todellakaan ehdottomasti kyllä.
Kirjoittaja on HS:n toimittaja.
JULKAISTU 4.8.2015 © Helsingin Sanomat
Naurattaa tuo lopun "Kirjoittaja on HS:n toimittaja." Ihan kuin asia voisi jäädä kenellekään epäselväksi.
- Liittynyt
- 23.02.2020
- Viestejä
- 870
Ja tuon kaiken jälkeen tarvittiin vielä 6 vuotta rikastusta kiihtyvässä tahdissa, ennenkuin Ruotsin hallitus ilmoitti että alkavat rajoittamaan pakolaisia.
living_death
★ Still alive ™
- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 7 839
En tiedä onko korrektia, mutta törmäsin sattumalta tähän videoon.
Vielä toinen kun ennätin.
Vielä toinen kun ennätin.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 200
No ei tuo ole mitenkään korrektia. Siis tuo hyysääminen, tässähän pahoittaa kohta mielensä ja tilakin tuntuu vähän turvattomalta kun neek....kuninkaita katselee, hehe.
- Liittynyt
- 17.07.2018
- Viestejä
- 1 534
Tähän näkisin mielelläni vastauksen foorumin päivystävältä vasenkommunistisiiveltä, mutta jostain syystä he pysyttelevät aika hiljaa aina kun jotain tällaista tulee.
Ikään kuin valehdellaan itselle ja pistetään pää puskaan että totuus ei iske vasten kasvoja.
Parempi vain odotella että joku persu sanoo jotain rasistista twitterissä. Sehän on kertaluokkaa pahempi rikos kuin mikään muu, saattaa joku vaikka tuntea olevansa turvattomassa tilassa sanojen säilän sivaltaessa syvään sieluun. Väkivalta satuttaa vain kerran, mutta puheet jättää ikuisen arven.
- Liittynyt
- 20.07.2019
- Viestejä
- 3 057
Demarien ja ViherKokoomuksen yläasteikäiset kunniavieraat pahoinpitelivät Espoossa tytön, jonka epäiltiin laulaneen anonyymi-somessa jotakin rasistista laulua, jossa esiintyi "neekeri" -sanoja. Tyttö oli tiettävästi aivan väärä kohde, eikä hänellä ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Kunniavieraat olivat kuulustelleet tyttöä oli yläasteella ja tyttö oli jyrkästi kieltänyt laulaneensa mitään. Hän oli myös halukas pyytämään anteeksi jos on tehnyt mitään väärää.
Myöhemmin samainen tyttö tuli kaupan ovesta ulos, piiritti porukka hänet. Tyttöä tönittiin ringissä, vedettiin hiuksista ja lyötiin päähän. Häntä yritettiin saada väkisin lausumaan sana "neekeri", yhden kuvatessa muilutusta kännykällä. Tyttöä uhattiin, että hänet tullaan hakkaamaan kotiin. Tilanne raukesi vasta siihen, kun ulkopuoliset tulivat repimään ns hajanaista joukkiota erilleen.
Voisiko joku Demareista, ViherKokoomuksesta tai Vasemmistoliitosta kertomaan, että onko nyt kovasti tyytyväinen olo? Tehän perhana olette tämän asetelman aikaansaaneet ylläpitämällä jatkuvasti keskustelua siitä, että valkoihoiset ovat rasisteja ja kaikki muut ovat ylitsevuotavan rasismin uhreja..
/img-s3.ilcdn.fi/7f314f2ec6b8468778c32bab85b25183ce7355b1e0cfe51985c3d74bb0595e33.jpg)
www.iltalehti.fi
Kunniavieraat olivat kuulustelleet tyttöä oli yläasteella ja tyttö oli jyrkästi kieltänyt laulaneensa mitään. Hän oli myös halukas pyytämään anteeksi jos on tehnyt mitään väärää.
Myöhemmin samainen tyttö tuli kaupan ovesta ulos, piiritti porukka hänet. Tyttöä tönittiin ringissä, vedettiin hiuksista ja lyötiin päähän. Häntä yritettiin saada väkisin lausumaan sana "neekeri", yhden kuvatessa muilutusta kännykällä. Tyttöä uhattiin, että hänet tullaan hakkaamaan kotiin. Tilanne raukesi vasta siihen, kun ulkopuoliset tulivat repimään ns hajanaista joukkiota erilleen.
Voisiko joku Demareista, ViherKokoomuksesta tai Vasemmistoliitosta kertomaan, että onko nyt kovasti tyytyväinen olo? Tehän perhana olette tämän asetelman aikaansaaneet ylläpitämällä jatkuvasti keskustelua siitä, että valkoihoiset ovat rasisteja ja kaikki muut ovat ylitsevuotavan rasismin uhreja..
Koulu ei puuttunut rasistiseen kiusaamiseen – teinitytöt pahoinpitelivät ikätoverinsa
Pahoinpidellyksi joutunut 15-vuotias tyttö oli mahdollisesti laulanut vääränlaista laulua.
www.iltalehti.fi
- Liittynyt
- 07.06.2021
- Viestejä
- 2 356
Miksei näitä saalistajia saada pois maasta ja äkkiä? Linnaan ja sen jälkee välitön karkoitus.Demarien ja ViherKokoomuksen yläasteikäiset kunniavieraat pahoinpitelivät Espoossa tytön, jonka epäiltiin laulaneen anonyymi-somessa jotakin rasistista laulua, jossa esiintyi "neekeri" -sanoja. Tyttö oli tiettävästi aivan väärä kohde, eikä hänellä ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Kunniavieraat olivat kuulustelleet tyttöä oli yläasteella ja tyttö oli jyrkästi kieltänyt laulaneensa mitään. Hän oli myös halukas pyytämään anteeksi jos on tehnyt mitään väärää.
Myöhemmin samainen tyttö tuli kaupan ovesta ulos, piiritti porukka hänet. Tyttöä tönittiin ringissä, vedettiin hiuksista ja lyötiin päähän. Häntä yritettiin saada väkisin lausumaan sana "neekeri", yhden kuvatessa muilutusta kännykällä. Tyttöä uhattiin, että hänet tullaan hakkaamaan kotiin. Tilanne raukesi vasta siihen, kun ulkopuoliset tulivat repimään ns hajanaista joukkiota erilleen.
Voisiko joku Demareista, ViherKokoomuksesta tai Vasemmistoliitosta kertomaan, että onko nyt kovasti tyytyväinen olo? Tehän perhana olette tämän asetelman aikaansaaneet ylläpitämällä jatkuvasti keskustelua siitä, että valkoihoiset ovat rasisteja ja kaikki muut ovat ylitsevuotavan rasismin uhreja..
Koulu ei puuttunut rasistiseen kiusaamiseen – teinitytöt pahoinpitelivät ikätoverinsa
Pahoinpidellyksi joutunut 15-vuotias tyttö oli mahdollisesti laulanut vääränlaista laulua.
living_death
★ Still alive ™
- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 7 839
Esimerkiksi Irakin kanssa ei ole palautussopimusta, vaikka Suomi lapio sinne merkittäviä summia kehitysapurahoja.
Irak on ollut tähän asti valmis vastaanottamaan vain vapaaehtoisesti palaavia ja rikoksesta tuomittuja kansalaisiaan sekä sellaisia kansalaisiaan, joilta löytyy henkilöllisyyspaperit.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 3 040
Tuntuu että ei niitä rikoksesta tuomittujakaan oikein innokkaasti lähdetä palauttamaan.
living_death
★ Still alive ™
- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 7 839
Pari Irakilaista löydetty Helsingin satamasta rekan perävaunun alta akseleiden päälle piiloutuneina.
Näillekin varmaan löytyy oleskelulupa / turvapaikka.
www.ts.fi
Näillekin varmaan löytyy oleskelulupa / turvapaikka.
Kaksi irakilaista saapui laittomasti maahan rekan perävaunun alla Helsingin satamassa – "hengenvaarallinen piilopaikka"
Kaksi irakilaista miestä löydettiin rekan perävaunun alle piiloutuneina Helsingin satamassa 30. lokakuuta, Rajavartiolaitos tiedottaa. Löydön teki Rajavartiolaitoksen koirapartio suorittaessaan valvontaa maahan saapuvalle liikenteelle Helsingin satamassa.
www.ts.fi
neko
ᓚᘏᗢ
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 807
Tuntematon mies ryösti opiskelijanaisen erittäin väkivaltaisesti Vantaalla – poliisi kaipaa kipeästi havaintoja yleisöltä: "Edelleen sysipimeä juttu"
Poliisi kaipaa yleisöltä havaintoja ryöstöstä, joka tapahtui Vantaan Jokiniemessä keskiviikkoiltana 10. marraskuuta. Tuntematon mies hyökkäsi nuoren opiskelijanaisen kimppuun väkivaltaisesti. Mies ryösti naiselta käsilaukun, puhelimen ja lompakon ja puukotti häntä sen jälkeen ympäri vartaloa.
mtvuutiset.fi sanoi:
Tämäkin tapaus lienee mamun tekemä, koska toisaalla kerrottu edes:
vantaansanomat.fi sanoi:
Miksi MTV3 ei kertonut tätä "murtaen suomea"* epäilyä, oliko tuntomerkkejä ihan liikaa muutenkin? No, sanokaa minun sanoneen, värinää tässä on...
* saattahan se olla savon murrettakin. Ei sitä kannata tarkemmin eritellä, löytyy muutenkin.
- nimim. Ihan hemmetin kyllästynyt
Edit. Iltis:
iltalehti.fi sanoi:
Voihan se olla, että jos uhri on edelleen sairaalassa, ei ole päästy kuulemaan uhria enempää.
Viimeksi muokattu:
living_death
★ Still alive ™
- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 7 839
Vuoden 2011 pakolaisnaiseksi palkittu Saldo sai tuomion törkeästä kätkemisrikoksesta.
Suomalaisen pottunokan tuomiota olisi varmasti kovennettu, mutta suojaväri auttoi tässäkin tapauksessa.
www.hs.fi
Suomalaisen pottunokan tuomiota olisi varmasti kovennettu, mutta suojaväri auttoi tässäkin tapauksessa.
Tuomiot | Entinen kuntapoliitikko Saido Mohamed sai tuomion törkeästä kätkemisrikoksesta – Hovioikeus: piti sisarensa lapsilisät itsellään
Saido Mohamed on toiminut aiemmin varavaltuutettuna Helsingissä sekä kokoomuksessa että vihreissä.
www.hs.fi
Näillä se Suomi ja Eurooppa saadaan nousuu. Ei helvata.Vuoden 2011 pakolaisnaiseksi palkittu Saldo sai tuomion törkeästä kätkemisrikoksesta.
Suomalaisen pottunokan tuomiota olisi varmasti kovennettu, mutta suojaväri auttoi tässäkin tapauksessa.
Tuomiot | Entinen kuntapoliitikko Saido Mohamed sai tuomion törkeästä kätkemisrikoksesta – Hovioikeus: piti sisarensa lapsilisät itsellään
Saido Mohamed on toiminut aiemmin varavaltuutettuna Helsingissä sekä kokoomuksessa että vihreissä.
living_death
★ Still alive ™
- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 7 839
Hyvä kirjoitus Ben Zyskowicziltä, vaikka kyllähän tässä aika näkyvästi kalastellaan perussuomalaisten ääniä kokoomukselle.
Kannattaa kuitenkin lukea koko artikkeli ajatuksen kanssa.
www.is.fi
Kannattaa kuitenkin lukea koko artikkeli ajatuksen kanssa.
Ben Zyskowicz jyrää vihreiden Hyrkön näkemykset laittomasti maahan jääneistä: ”Kyse ihmisistä, jotka ovat pettäneet järjestelmän”
Zyskowicz totesi, että Suomessa on turvapaikkajärjestelmä, joka on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa.
www.is.fi
Mä tykkäisin toisinpäin, ensin karkoitus ja sitten omassa kotimaassa linnaan. Härmäläisessä vankilassa tuskin huomaisivat eroa normiarkeensa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
”Älä kuuntele mitä suu sanoo, vaan katso mitä kädet tekee”. Kokoomus on yhä käytännössä hallitsemattoman maahanmuuton mahdollistaja, vaikka tuolla löytyy jokunen jolla tuntuu olevan järkeäkin, puolueen linja on yhä sen ”pakolaisten motiivien arvostelu on rasismia” Orvon väen mukainen.Hyvä kirjoitus Ben Zyskowicziltä, vaikka kyllähän tässä aika näkyvästi kalastellaan perussuomalaisten ääniä kokoomukselle.
Kannattaa kuitenkin lukea koko artikkeli ajatuksen kanssa.
Ben Zyskowicz jyrää vihreiden Hyrkön näkemykset laittomasti maahan jääneistä: ”Kyse ihmisistä, jotka ovat pettäneet järjestelmän”
Zyskowicz totesi, että Suomessa on turvapaikkajärjestelmä, joka on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa.
- Liittynyt
- 25.04.2017
- Viestejä
- 2 508
+ kotimaisessa vankilassa löhöily on yhteiskunnalle yhtä kallista kuin ihka aidossa hotellissa oleilu.
neko
ᓚᘏᗢ
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 807
Vieraana KRP:n rikosylikomisario Christer Ahlgren.
Keitä ovat Suomen jengiläiset? Miksi Mantaqa on niin pahamaineinen? Voiko maahanmuuton haitallisia seurauksia estää mitenkään?
Lopuksi selviää myös se, mitä mieltä Ahlgren henkilökohtaisesti on sisäministeriön kaavailuista myöntää oleskelulupa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, mutta yhä luvattomasti maassa oleville ihmisille.
Kovaa tarinaa. Tämä olisi kiva katsoa sohvaperuna vihervassujen kanssa, mitä kaikkea selityksiä saisikaan kuulla, miten ongelma ei koske Suomea, kunhan hellii tulokkaita. Mutta tässäkin tuodaan esiin se mitä olen omin silmin nähnyt, nämä Suomessa syntyneet 2. polven kunniakansalaiset ovat näitä jengiläisiä. Naapurissa asuu tuleva tapaus?
Keitä ovat Suomen jengiläiset? Miksi Mantaqa on niin pahamaineinen? Voiko maahanmuuton haitallisia seurauksia estää mitenkään?
Lopuksi selviää myös se, mitä mieltä Ahlgren henkilökohtaisesti on sisäministeriön kaavailuista myöntää oleskelulupa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, mutta yhä luvattomasti maassa oleville ihmisille.
Kovaa tarinaa. Tämä olisi kiva katsoa sohvaperuna vihervassujen kanssa, mitä kaikkea selityksiä saisikaan kuulla, miten ongelma ei koske Suomea, kunhan hellii tulokkaita. Mutta tässäkin tuodaan esiin se mitä olen omin silmin nähnyt, nämä Suomessa syntyneet 2. polven kunniakansalaiset ovat näitä jengiläisiä. Naapurissa asuu tuleva tapaus?
Miettikää miten törkeitä ne YLEn ruusukuvaiset raportit ovat olleet esim Ruotsista. Siinä vaiheessa siellä on ollut jo varjoyhteiskunta täydessä toiminnassa. Rikosylikomisario maalaa ihan päinvastaista kuvaa faktojen pohjalta.
On kyllä ollut hyvää verovarojen käyttöä, hyvä ettei päästy suoraan Ruotsin mukaan samaan tilanteeseen. Nyt ollaan sentään vasta menossa Ruotsin tielle, vielä on mahdollista estää tämä kehitys.
On kyllä ollut hyvää verovarojen käyttöä, hyvä ettei päästy suoraan Ruotsin mukaan samaan tilanteeseen. Nyt ollaan sentään vasta menossa Ruotsin tielle, vielä on mahdollista estää tämä kehitys.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 3 040
Pelko pois. Hesari on käynyt tekemässä tutkivaa journalismia eikä kukaan ole kuullutkaan mistään väkivaltaisista jengeistä.
www.hs.fi
HS-selvitys | ”Biiffejä” – Poliisi ilmoitti Helsingin seudulle syntyneistä väkivaltaisista jengeistä, kaduilla vastassa on hämmentynyt epäusko
Helsingin poliisi kiisti katujengien olemassaolon, kunnes lokakuussa kaikki muuttui. Pääkaupunkiseudun kaduilla tilanne aiheuttaa hämmennystä. Nuorten raakakin väkivalta puhuttaa, mutta juuri kukaan ei tunnista jengien olemassaoloa.
www.hs.fi
Jengien jäljet
Helsingin poliisi kiisti katujengien olemassaolon, kunnes lokakuussa kaikki muuttui. Pääkaupunkiseudun kaduilla tilanne aiheuttaa hämmennystä. Nuorten raakakin väkivalta puhuttaa, mutta juuri kukaan ei tunnista jengien olemassaoloa.
Tilaajille
HS:n haastattelemat etsivän nuorisotyön ammattilaiset eivät tunnista katujengi-ilmiötä mutta ovat huolissaan nuorten kasvaneesta huonovointisuudesta. Kuva: Kari Pullinen
Anne Kantola HS, Mikko Gustafsson HS
2:00 | Päivitetty 9:34
Lokakuun alussa Helsingin poliisi otti kiinni kymmenen ihmistä ja vangitsi kaksi miestä joukkotappelun estämiseksi. Helsingin Kaivohuoneella oli tarkoitus järjestää musiikkitapahtuma, johon liittyi poliisin mukaan vakava väkivallan uhka.
Poliisi perui tapahtuman ja otti epäillyt kiinni Helsingin keskustan alueella. Samana päivänä poliisi esitti vangittavaksi kahta yli 20-vuotiasta miestä, joita epäiltiin muutamaa päivää aiemmin tapahtuneesta murhan yrityksestä Helsingin Kurkimäessä. Poliisin mukaan teko linkittyi katujengeihin.
Muutamien viikkojen päästä Helsingin poliisi tuli julkisuuteen uutisen kanssa: Pääkaupunkiseudun poliisilaitosten yhteisponnistuksena on jo pitkään tarkkailtu nuorten toimintaa. Poliisin mukaan alueella toimii vajaat kymmenen katujengiä, joissa on mukana karkeasti arvioiden sata nuorta.
Katujengejä Suomessa. Ulostulo oli hätkähdyttävä.
Lue lisää: ”Olemme seurailleet pidemmän aikaa” – Poliisi kertoo Helsingin seudun katujengeistä, joissa ihannoidaan rikollisuutta eikä aseita kaihdeta
Alaikäisten nuorten sekä nuorten aikuisten väkivaltaisuudesta ja teräaseiden käytöstä on puhuttu paljon viimeksi kuluneen vuoden aikana. Yksi painetta lisäävä seikka tilanteen takana voi olla koronavirus, joka on sulkenut nuorten tavallisia ajanviettopaikkoja.
Vielä viime kesänä Helsingin poliisi kuitenkin selvästi kielsi, että nuorten raaistuneessa väkivallassa olisi kyse jengiytymiseen liittyvästä ilmiöstä.
Lue lisää: Kaupoista on tullut poliisille ilmoituksia kirveitä ja puukkoja hankkivista nuorista: ”Jotain huolestuttavaa tässä on meneillään”
”Kun puhutaan sellaisesta jengiytymisestä, että on omat reviirit, tietty pukeutumistyyli ja selkeä hierarkia, niin sellaista meillä ei Suomessa vielä ole”, sanoi rikostarkastaja Jari Koski Helsingin poliisista toukokuussa.
Samanlaisen arvion Helsingin poliisi antoi syyskuussa alle 15-vuotiaiden rikollisuudesta. Laitos toimitti Poliisihallitukselle asiakirjan, jossa se kertoi, ettei ole havainnut nuorisoväkivallan kokonaismäärän lisääntyneen.
”Monesti riita alkaa sosiaalisessa mediassa. Niihin ei liity erityisiä ryhmiä, yhteenliittymiä tai vastakkainasettelua eivätkä rikokset koske vain tiettyjä väestönosia”, asiakirjassa kerrotaan.
Paperin ovat allekirjoittaneet ylikomisario Mika Töyry ja apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen. Lisäksi se on mennyt tiedoksi poliisikomentaja Lasse Aapiolle.
Mistä täyskäänne johtuu?
Tätä juttua varten HS on koonnut tietoja pääkaupunkiseudun väitetystä katujengitilanteesta eri poliisilaitosten laatimasta asiakirja-aineistosta sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan etsivästä nuorisotyöstä. HS myös tapasi nuoria eri puolilla Helsinkiä etsivän nuorisotyön kanssa.
Lisäksi näkemyksiä on koottu haastatteluin ja taustakeskusteluin muun muassa useilta nuorten asioihin perehtyneiltä järjestötyöntekijöiltä ja nuorisotyötä tekeviltä sekä somaliyhteisöä tuntevilta.
Yhteensä artikkelia varten on tehty 19 haastattelua tai taustakeskustelua.
Poliisia lukuun ottamatta kukaan HS:n jututtamista – nuorista tai nuorten tilannetta seuraavista – ei ole havainnut pääkaupunkiseudulla katujengejä. Viittauksia jengeihin ei löydy myöskään nuorisorikollisuutta käsittelevissä Länsi-Uudenmaan ja Helsingin poliisin asiakirjoissa, jotka ovat syyskuulta.
Helsingin kaupungin nuorisotyöntekijä Omar Abdi tuntee kaupungin nuoret. Monet entiset ja nykyiset nuoret tervehtivät Abdia hänen liikkuessaan kaupungilla. Kuva: Mika Ranta / HS
Kauppakeskus Itiksessä on marraskuisena alkuiltana rauhallista. Ei näy jouluostosruuhkia eikä nuorisojoukkoja kauppojen kulmilla.
Kierrämme kauppakeskuksessa yhdessä Helsingin kaupungin nuorisotyöntekijän Omar Abdin kanssa. Tarkoituksena on löytää nuoria ja keskustella heidän kanssaan nuorten tilanteesta ja katujengeistä.
Abdin mukaan Helsingissä ei ole nuorten jengejä. Hän on työskennellyt helsinkiläisten nuorten kanssa parikymmentä vuotta ja tuntee kaduilla olevat nuoret. Abdi puhuu mielellään ja pitää nuorten puolia, mutta huoli nuorista painaa häntäkin.
”Oireilevia nuoria on pieni joukko. Pitäisi olla fokus niissä, jotka apua tarvitsevat, eikä yleistää. Nyt pitäisi tarkemmin tutkia, mistä ongelmat johtuvat, ja puuttua mielenterveysongelmiin.”
Itiksessä nuorten tutut hengailupaikat ovat tyhjillään. Abdin mukaan niiden nuoret asiakkaat ovat siirtyneet kauppakeskuksen käytäviltä vasta avautuneeseen pikaruokaravintolaan KFC:hen, jonka jono ulottuu yli viikko avaamisen jälkeen Tallinnanaukiolle saakka.
Hansakäytävällä vastaan kävelevät Abdin tuntemat nuoret ”Muhis”, 19, ja Omar, 18. Mitä he ajattelevat nuoria koskevista jengiuutisista?
”No joitain kaveriporukoiden välisiä biiffejä olen nähnyt. Mutta niitä on ollut aina”, Omar sanoo.
Molemmat kertovat todistaneensa ”biiffejä” eli kiistelyä erityisesti sosiaalisessa mediassa mutta eivät ole ottaneet niitä erityisen tosissaan. Mukana on ollut kaikenlaisia nuoria, ei vain tiettyjä porukoita.
Katujengejä Omar ja Muhis eivät ole kohdanneet.
Vuosaaressa kauppakeskus Columbuksessa hengaileva nuorisoporukka naureskelee katujengipuheelle.
”Ei Suomesta ole tulossa mikään Amerikka”, sanoo yksi nuorista.
Myös he ovat tunnistaneet somessa näkyvän nokittelun ja uhon esimerkiksi leppävaaralaisten ja vuosaarelaisten välillä, mutta tilanne ei ole heistä erityisen uusi.
”Sellaista kaveriporukoiden välistä kinastelua, mitä on aina ollut. Ne ovat lapsia, ja sitten ne ottavat vaikutteita sarjoista ja leffoista”, kertoo eräs nuori.
Esimerkkinä nuoret mainitsevat Netflix-sarja Top Boyn, joka kertoo kahdesta lontoolaisesta huumediileristä.
Kauppakeskus Itiksessä aikaa viettäneet nuoret miehet kertoivat nähneensä sosiaalisessa mediassa kaveriporukoiden välistä kiistelyä. Kuva: Mika Ranta / HS
Poliisi ei ole suostunut kertomaan, missä kaupunginosissa heidän mainitsemansa pääkaupunkiseudun katujengit vaikuttavat tai minkä nimisiä ne ovat.
Yksi ryhmittymä on tosin mainittu nimeltä Itä-Uudenmaan poliisin osin salaamassa asiakirjassa, jonka sisällön HS on nähnyt salaamattomana. Vastaavanlaisessa asiakirjassa Helsingin poliisi kuvasi syyskuussa Poliisihallitukselle oman alueensa nuorisorikollisuuden kehittymistä.
Itä-Uudenmaan poliisi kertoo kohdentaneensa keväällä 2021 valvontaa ryhmittymään nimeltä 42. Poliisin mukaan vaativan ja paljastavan tutkinnan yksikkö on tutkinut ryhmään liittyvien nuorten rikoksia, joissa on kyse huumausaineista ja vakavasta väkivallasta.
”Kyseinen ryhmittymä vaikuttaa erityisesti Keravalla, mutta myös muissa niin sanotuissa radanvarsikunnissa”, poliisi kertoi.
Keravan postinumerot alkavat numeroyhdistelmällä 042. Erinäisten rap-porukoiden videoilla on vilahdellut myös muita pääkaupunkiseudun postinumeroihin viittaavia numeroyhdistelmiä.
Asiakirjassa mainitaan, että ryhmään kuuluvat nuoret ovat jo havainneet poliisin kiinnostuksen heitä kohtaan ja seurannan perusteella poliisin puuttuminen on myös vaikuttanut merkittävästi ryhmittymän rikolliseen toimintaan.
Poliisin syyskuisen paperin mukaan laitoksen alueella on viitteitä alkavasta jengiytymisestä ”tai ainakin sellaisen kulttuurin ihannoimisesta”.
Haastatellut nuorisotyöntekijät ovat huolissaan nuorten huonovointisuudesta. Koronapandemian vaikutuksista nuoriin ei vielä ole täyttä selvyyttä. Kuva: Kari Pullinen
Onko Itä-Uudellamaalla siis katujengejä?
Vantaan nuorisotyön päällikön Pekka Mäkelän mukaan nuorisotyö ei ole kohdannut jengejä kaduilla tai omassa toiminnassaan.
”Sen tyyppistä järjestäytymistä ja piirteitä, mitä jengiksi määrittelemiseen vaaditaan, ei kadulla näy. Erilaisia nuorten ryhmittymiä kyllä on. Niillä on erilaisia syntymekanismeja ja eroavaisuuksia siinä, miten ryhmät liikkuvat ja mitä tekevät.”
Nuoret ryhmäytyvät esimerkiksi kaupunginosissa tai somessa. Myös Vantaalla on oltu nuorisotyössä huolissaan väkivallan lisääntymisestä, mutta ryhmäkäyttäytyminen ei ole näkynyt piikkinä.
”Henkilökohtaisesti näen, että huono-osaisuuden ja huonovointisuuden läpilyöntiä on tapahtunut paljon. Tämä sitten purkautuu raakanakin väkivaltana, joka voi olla nuorten keskinäistä nahistelua tai kohdistua joskus myös ulkopuolisiin.”
Mäkelän mukaan tämä koronapandemian aikana lisääntynyt huonovointisuus näkyy alaikäisten nuorten keskuudessa kautta linjan eli ongelmat eivät rajoitu joihinkin ryhmiin.
”Seuraamme ilmiötä tarkasti ja yritämme pohtia myös tiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa, miten ongelmia voitaisiin ehkäistä. Pitäisi päästä sinne lähteelle, missä huono-osaisuutta ja huonovointisuutta syntyy, ja auttamaan nuoria ennen kuin ongelmat alkavat.”
Länsi-Uudellamaalla poliisi ei maininnut omassa selvityksessään katujengejä mutta korosti sosiaalisen median merkitystä nuorten käyttäytymiselle.
Laitos kirjoitti, että sen alueella on nuorten aikuisten ryhmiä, jotka tuottavat someen gangstarap-tyylisiä musiikkivideoita. Materiaalissa esiintyy ampuma-aseita ja tehdään käsimerkkejä, jotka kuvaavat ampumisia ja kurkun leikkaamisia. Ainakin yhdellä videolla myös näytellään toisen rap-artistin kaappausta ja teloitusta.
Länsi-Uudenmaan poliisi ottaa selvityksessä kantaa myös jo tapahtuneisiin nuorten välisiin väkivallantekoihin.
”Yleisesti ottaen tuntuu, että moneen tekoon motiivina ei niinkään ole toisen vahingoittaminen vaan se, että saadaan mahdollisimman raflaavaa materiaalia someen”, paperissa lukee.
”Tällöin tilanne ajetaan siihen, että ympärillä on paljon väkeä, tai ainakin riittävästi kuvaajia. Tilanne kärjistetään jostain olemattomasta, usein kunniaan liittyvästä.”
Suurin ongelma katujengikeskustelussa on, että kukaan ei tiedä, mitä katu- tai nuorisojengillä tarkoitetaan.
Poliisi puhuu katujengeistä, mutta sen edustajat eivät ole toistuvista pyynnöistä huolimatta suostuneet kertomaan tarkkarajaisesti, milloin joku huonosti tai rikollisesti käyttäytyvä nuori muuttuu porukassa aikaa viettävästä yksilöstä osaksi katu- tai nuorisojengiä.
Nuorisotutkija Mikko Salasuo on käynyt uutta tutkimustaan varten läpi nuorisojengejä koskevat uutiset sadan vuoden ajalta. Kuva: Juha Salminen
Vastaava tutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta kertoo HS:lle puhelimitse, että määritelmän puutteessa ei ole mitään uutta. Salasuo ei tiedä kaikkia yksityiskohtia nykytilanteesta eri kaupunginosissa, mutta meneillä olevaa tutkimusprojektiaan varten hän on käynyt läpi suomalaisissa sanomalehdissä käydyn jengikeskustelun vuodesta 1918 vuoteen 2018.
Salasuon mukaan nuoriso- tai katujengi on ainakin aiemmin tarkoittanut mediassa jotain käsillä olevaa epämääräistä uhkaa. Kerta toisensa jälkeen nämä ainekset ovat kuivuneet kokoon ennen kuin tutkijat ovat ehtineet aidosti löytää katujengejä.
Varsinaisella jengillä pitäisi Salasuon mukaan olla esimerkiksi yhteiset tunnukset, väkivaltaista käyttäytymistä, reviirin väkivaltaista puolustamista, omaa slangia ja käskyvaltasuhteita.
Tällaisia pysyviä katujengejä tutkijat eivät siis ole toistaiseksi löytäneet Suomen nuorisoporukoista, vaikka jengien rantautumisesta on oltu julkisessa keskustelussa huolissaan säännöllisin väliajoin 1960-luvun alusta saakka.
”Sitä ei ole koskaan määritelty. Sitä on käytetty kuvaamaan ihan mitä tahansa nuorten ryhmätoimintaa, johon on liittynyt jotenkin normista poikkeavia piirteitä tai jossa koolla on ollut jokin isompi nuorisojoukko. Siihen ei ole mitään tolkullista määritelmää nimenomaan Suomessa”, Salasuo sanoo.
Salasuon mukaan jengikeskusteluun on usein riittänyt pelkkä epäily siitä, että nuorisoryhmä on käyttäytynyt sopimattomasti.
Hänen havaintonsa asettavat jengeistä nyt puhuville melkoisen todistustaakan: onko kaikki tällä kertaa toisin?
Helsingin nuorisotoimen johtajan Mikko Vatkan mukaan on tärkeää erottaa toisistaan kaksi seikkaa: kadulla liikkuvat nuoret ja nuoret aikuiset. Poliisin tilannekuvaa Vatka ei kommentoi tarkemmin.
Viime vuosien aikana poliisi on ollut huolissaan esimerkiksi siitä, että nuoret kantavat yhä useammin teräaseita mukanaan. Tämä on näkynyt myös törkeiden väkivaltarikosten kasvuna. Kuva: Kari Pullinen
”Omassa työssämme nuorten kanssa Helsingissä ei näy katujengejä tai ryhmäilmiöitä, jotka voisi sellaiseksi määritellä”, Vatka kertoo.
HS jutteli taustaksi myös useiden sellaisten järjestötoimijoiden kanssa, jotka ovat työkseen nuorten parissa. Kukaan heistä ei halunnut kommentoida arkaluontoista asiaa ilman kunnollista ja tutkittua tietoa, mutta anonyymisti kerrotuista näkemyksistä voi silti saada eräänlaisen näppituntuman.
Katujengit näyttäisivät puuttuvan eri järjestöjen tämän hetken tilannekuvasta. Sen sijaan tunnistettavissa on kolme toisiinsa löyhästi kytkeytyvää ilmiötä: rap-porukat ja niiden välinen nokittelu, Suomeen muualta tulleet kansainvälisiin rikollisorganisaatioihin kytkeytyneet aikuiset ja lähiöissä hengailevat nuoret, jotka voivat olla alttiita kahden aiemman ryhmän toiminnalle.
Nämä ilmiöt eivät kuitenkaan automaattisesti yhdisty katujengeiksi.
Vaikka nuorisotyöntekijät eivät tunnista alueiltaan varsinaisia katujengejä, asuinalueisiin identifioituneita nuorisoryhmiä on olemassa.
HS:n haastattelemien nuorisotyötä tekevien lähteiden mukaan asuinalueihin ”leimautumisessa” on kyse identiteetin rakentamisesta ja omiin juuriin liittyvästä ylpeydestä.
Asuinalueisiin liittyvää liikehdintää on nähty haastateltujen mukaan viime aikoina esimerkiksi Pohjois- ja Länsi-Helsingissä. Itä-Helsinki on kuulunut nuorten puheissa jo vuosikymmenten ajan ylpeyden aiheena.
”Tällainen voimakkaampi leimautuminen omiin asuinalueihin on näkyvissä. Siinä on positiiviset puolensa, mutta eteen voi tulla myös ongelmia. Meidän on kyettävä yhteiskuntana pitämään huolta, että asuinalueet eivät eriydy toisistaan”, nuorisotoimen johtaja Vatka sanoo.
Ongelma näkyy lähinnä siinä, että osa nuorista jää vain omille asuinalueilleen eikä tällöin pysty hyödyntämään koko kaupungin mahdollisuuksia.
”Toki kehityskulku voisi johtaa myös eri kaupunginosien ryhmien välisiin yhteydenottoihin, mutta näiden yhteenottojen kasvua ei nuorisotyössä ole näkyvissä.”
Entä sitten rap-kulttuuri? Poliisin mukaan se kytkeytyy pääkaupunkiseudun katujengeihin. Esimerkiksi Kaivohuoneella oli lokakuussa tarkoitus kuulla rap-artisteja mutta vakavan väkivallan uhan vuoksi poliisi esti tapahtuman.
Kun rap ja katujengit mainitaan samassa yhteydessä, mielikuvat siirtyvät helposti Ruotsin kärjistyneeseen jengiväkivaltaan. On siis kysyttävä näkemystä henkilöltä, joka tuntee rap-kulttuuria ja rikollisuutta molemmissa maissa.
Janne Raninen uskoo, että nokittelu rap-porukoiden välillä voi Suomessakin kärjistyä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Janne Raninen oli vuonna 2008 perustamassa Kartellen-yhtyettä, josta muodostui yksi Ruotsin keskeisimmistä gangstarapin pioneereista.
Nuoruutensa Ruotsissa viettänyt Raninen tunnetaan myös rikosuutisista. Kahdesta murhasta tuomittu Raninen on jo kärsinyt tuomionsa ja toimii nyt yrittäjänä Suomessa. Hän seuraa rapin ja rikollisuuden välisiä kytköksiä sekä Suomessa että Ruotsissa muun muassa kirja- ja podcast-projektiensa vuoksi.
Raninen uskoo, että nokittelu voi kärjistyä Suomessakin jossain määrin musiikin seurauksena. Hän ei silti usko, että tilanne kehittyy yhtä pahaksi kuin Ruotsissa. Syitä ovat raha ja erilaiset rakenteet rikollisuuden ympärillä, Raninen arvioi.
Hänen mukaansa musiikkibisneksen suuret rahasummat kannustavat Ruotsissa artisteja luomaan itsestään todellista rikollisemman kuvan. Oikeille rikollisille tällaiset valerikolliset näyttävät avoimilta sekkivihoilta, joiden managereiksi rikolliset voivat helposti kiristää itsensä.
Näin rikollisia esittävät artistit päätyvät osaksi rikollista maailmaa.
”Suomessa on pienemmät striimausmäärät ja pienemmät rahat. Levy-yhtiöt eivät maksa yhtä suuria ennakkoja kuin Ruotsissa”, Raninen sanoo.
Toinen syy Ranisen varovaiseen arvioon gangstarapin ja rikollisuuden mahdollisesta liitosta Suomessa on se, että Ruotsissa rikolliset reviirijaot ovat hänen mukaansa toimineet jo pitkään aivan eri tavalla kuin Suomessa.
Jos joku alkaa Ruotsissa esittää studiossa rikollista ja rahastaa sillä, oman alueen rikollisilla on valmiit toimintamallit tällaisia ihmisiä varten, Raninen kertoo.
”Totta kai sen pitää maksaa sitten niille, joilla on ikään kuin hallussa se alue. Sama asiahan se on, vaikka yrittää tulla markkinoille ilman että tekee mitään. Eli silloin on mahdollisuus esittää vain studiossa gangsteria mutta ei ole kadulla gangsteri. Oikeat gangsterit sanovat, että olet lähtenyt siihen peliin mukaan – nyt olet sitten kokonaan mukana.”
Ranisen mukaan Suomen räppäreiltä siis puuttuvat rahat ja ammattirikollisilta puolestaan Ruotsin tyyliset aluejaot. Juuri nämä kaksi seikkaa ovat pahentaneet tilannetta Ruotsissa, Raninen arvioi.
Nuorisotutkija Mikko Salasuon mukaan keskustelu jengeistä on historiallisesti virinnyt usein silloin, kun on haluttu herättää jonkinlainen huoli nuorten käytöksestä. Merkkejä on myös siitä, että jengiytymisestä puhuvilla on ollut usein halu saada itselleen jotain.
Myös useat muut HS:n juttuun haastatellut asiantuntijat ovat varoittaneet taustakeskusteluissa, että poliisin resurssipuheen ja katujengipuheen yhdistymistä on syytä pitää tarkasti silmällä.
Toisaalta nuorten kanssa työskentelevät toivat keskusteluissa ilmi, että puhe jengeistä voi samalla lisätä nuorten turvattomuuden tunnetta, vaikka he eivät itse katujengejä kohtaisikaan.
Helsingin poliisin näkökulmasta tilanne on rikospoliisin johtajan Markku Heinikarin mukaan yksinkertainen.
”Poliisilla on selkeä näkemys siitä, että meillä on nuorten aikuisten jengejä, joissa on mukana yksittäisiä alaikäisiä.”
Helsingin rikospoliisin johtajan Markku Heinikarin mukaan katujengi-termin käyttöönotto perustuu poliisin laaja-alaisten havaintojen pohjalta muodostettuun tilannekuvaan. Kuva: Kimmo Räisänen
Tieto nuorten aikuisen jengiytymisestä pohjautuu pääkaupunkiseudun poliisilaitosten ja keskusrikospoliisin tekemiin havaintoihin, Heinikari toistaa. Hänen mukaansa katujengit ovat muodostuneet gangstarapin ympärille. Porukat leimautuvat vahvasti tiettyihin kaupunginosiin ja tuovat tätä ilmi somessa.
Somessa näkyvän uhon lisäksi ryhmiin liittyy Heinikarin mukaan tutkinnassa olevia rikoksia, kuten törkeitä pahoinpitelyitä, tapon yrityksiä ja huumerikoksia.
Heinikari ei tahdo kommentoida tarkemmin, missä katujengit liikkuvat tai minkälaisia nimiä jengit käyttävät. Poliisi ei hänen mukaansa halua tarjota jengeille näkyvyyttä.
”Olemme korostaneet, että emme puhu rikollisryhmittymistä. On ihmisiä, jotka tekevät rikoksia yksin ja ryhmässä. Näissä ryhmissä on laidoilla ihmisiä, jotka eivät liity rikoksiin mitenkään. Meidän mielestämme tällä hetkellä katujengi-sana sopii parhaiten kuvaamaan tilannetta”, Heinikari kertoo.
”Missään nimessä ei ole tarkoitus paisutella asiaa. Eriäviäkin mielipiteitä on olemassa, ilmeisesti.”
Jos poliisin tilannekuva pitää paikkansa ja pääkaupunkiseudulla on kymmenkunta katujengiä, miten kukaan HS:n haastattelemista kenttätyötä tekevistä nuorisotyöntekijöistä ei ole havainnut jengejä?
”Meidän katujengi-käsitteemme perustuu kokonaishavaintoihin tutkinnasta, kentältä, tiedustelusta ja ennalta estävistä toiminnoista. Myös muiden toimijoiden havaintoja on mukana. Emme katso tilannetta pelkästään nuorisotyön näkökulmasta”, Heinikari sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on ainakin joidenkin ryhmittymien tapauksessa rauhoittunut Kaivohuoneeseen liittyneen operaation jälkeen.
Tutkinnasta tiedotetaan myöhemmin, mutta jo nyt on nähtävissä, että jonkinlainen koston kierre saatiin katkaistua, Heinikari kertoo. Tilanteen kehittymistä seurataan kuitenkin poliisissa tarkasti.
Helsingin poliisi kiisti katujengien olemassaolon, kunnes lokakuussa kaikki muuttui. Pääkaupunkiseudun kaduilla tilanne aiheuttaa hämmennystä. Nuorten raakakin väkivalta puhuttaa, mutta juuri kukaan ei tunnista jengien olemassaoloa.
Tilaajille
HS:n haastattelemat etsivän nuorisotyön ammattilaiset eivät tunnista katujengi-ilmiötä mutta ovat huolissaan nuorten kasvaneesta huonovointisuudesta. Kuva: Kari Pullinen
Anne Kantola HS, Mikko Gustafsson HS
2:00 | Päivitetty 9:34
Lokakuun alussa Helsingin poliisi otti kiinni kymmenen ihmistä ja vangitsi kaksi miestä joukkotappelun estämiseksi. Helsingin Kaivohuoneella oli tarkoitus järjestää musiikkitapahtuma, johon liittyi poliisin mukaan vakava väkivallan uhka.
Poliisi perui tapahtuman ja otti epäillyt kiinni Helsingin keskustan alueella. Samana päivänä poliisi esitti vangittavaksi kahta yli 20-vuotiasta miestä, joita epäiltiin muutamaa päivää aiemmin tapahtuneesta murhan yrityksestä Helsingin Kurkimäessä. Poliisin mukaan teko linkittyi katujengeihin.
Muutamien viikkojen päästä Helsingin poliisi tuli julkisuuteen uutisen kanssa: Pääkaupunkiseudun poliisilaitosten yhteisponnistuksena on jo pitkään tarkkailtu nuorten toimintaa. Poliisin mukaan alueella toimii vajaat kymmenen katujengiä, joissa on mukana karkeasti arvioiden sata nuorta.
Katujengejä Suomessa. Ulostulo oli hätkähdyttävä.
Lue lisää: ”Olemme seurailleet pidemmän aikaa” – Poliisi kertoo Helsingin seudun katujengeistä, joissa ihannoidaan rikollisuutta eikä aseita kaihdeta
Alaikäisten nuorten sekä nuorten aikuisten väkivaltaisuudesta ja teräaseiden käytöstä on puhuttu paljon viimeksi kuluneen vuoden aikana. Yksi painetta lisäävä seikka tilanteen takana voi olla koronavirus, joka on sulkenut nuorten tavallisia ajanviettopaikkoja.
Vielä viime kesänä Helsingin poliisi kuitenkin selvästi kielsi, että nuorten raaistuneessa väkivallassa olisi kyse jengiytymiseen liittyvästä ilmiöstä.
Lue lisää: Kaupoista on tullut poliisille ilmoituksia kirveitä ja puukkoja hankkivista nuorista: ”Jotain huolestuttavaa tässä on meneillään”
”Kun puhutaan sellaisesta jengiytymisestä, että on omat reviirit, tietty pukeutumistyyli ja selkeä hierarkia, niin sellaista meillä ei Suomessa vielä ole”, sanoi rikostarkastaja Jari Koski Helsingin poliisista toukokuussa.
Samanlaisen arvion Helsingin poliisi antoi syyskuussa alle 15-vuotiaiden rikollisuudesta. Laitos toimitti Poliisihallitukselle asiakirjan, jossa se kertoi, ettei ole havainnut nuorisoväkivallan kokonaismäärän lisääntyneen.
”Monesti riita alkaa sosiaalisessa mediassa. Niihin ei liity erityisiä ryhmiä, yhteenliittymiä tai vastakkainasettelua eivätkä rikokset koske vain tiettyjä väestönosia”, asiakirjassa kerrotaan.
Paperin ovat allekirjoittaneet ylikomisario Mika Töyry ja apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen. Lisäksi se on mennyt tiedoksi poliisikomentaja Lasse Aapiolle.
Mistä täyskäänne johtuu?
Tätä juttua varten HS on koonnut tietoja pääkaupunkiseudun väitetystä katujengitilanteesta eri poliisilaitosten laatimasta asiakirja-aineistosta sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan etsivästä nuorisotyöstä. HS myös tapasi nuoria eri puolilla Helsinkiä etsivän nuorisotyön kanssa.
Lisäksi näkemyksiä on koottu haastatteluin ja taustakeskusteluin muun muassa useilta nuorten asioihin perehtyneiltä järjestötyöntekijöiltä ja nuorisotyötä tekeviltä sekä somaliyhteisöä tuntevilta.
Yhteensä artikkelia varten on tehty 19 haastattelua tai taustakeskustelua.
Poliisia lukuun ottamatta kukaan HS:n jututtamista – nuorista tai nuorten tilannetta seuraavista – ei ole havainnut pääkaupunkiseudulla katujengejä. Viittauksia jengeihin ei löydy myöskään nuorisorikollisuutta käsittelevissä Länsi-Uudenmaan ja Helsingin poliisin asiakirjoissa, jotka ovat syyskuulta.
Helsingin kaupungin nuorisotyöntekijä Omar Abdi tuntee kaupungin nuoret. Monet entiset ja nykyiset nuoret tervehtivät Abdia hänen liikkuessaan kaupungilla. Kuva: Mika Ranta / HS
Kauppakeskus Itiksessä on marraskuisena alkuiltana rauhallista. Ei näy jouluostosruuhkia eikä nuorisojoukkoja kauppojen kulmilla.
Kierrämme kauppakeskuksessa yhdessä Helsingin kaupungin nuorisotyöntekijän Omar Abdin kanssa. Tarkoituksena on löytää nuoria ja keskustella heidän kanssaan nuorten tilanteesta ja katujengeistä.
Abdin mukaan Helsingissä ei ole nuorten jengejä. Hän on työskennellyt helsinkiläisten nuorten kanssa parikymmentä vuotta ja tuntee kaduilla olevat nuoret. Abdi puhuu mielellään ja pitää nuorten puolia, mutta huoli nuorista painaa häntäkin.
”Oireilevia nuoria on pieni joukko. Pitäisi olla fokus niissä, jotka apua tarvitsevat, eikä yleistää. Nyt pitäisi tarkemmin tutkia, mistä ongelmat johtuvat, ja puuttua mielenterveysongelmiin.”
Itiksessä nuorten tutut hengailupaikat ovat tyhjillään. Abdin mukaan niiden nuoret asiakkaat ovat siirtyneet kauppakeskuksen käytäviltä vasta avautuneeseen pikaruokaravintolaan KFC:hen, jonka jono ulottuu yli viikko avaamisen jälkeen Tallinnanaukiolle saakka.
Hansakäytävällä vastaan kävelevät Abdin tuntemat nuoret ”Muhis”, 19, ja Omar, 18. Mitä he ajattelevat nuoria koskevista jengiuutisista?
”No joitain kaveriporukoiden välisiä biiffejä olen nähnyt. Mutta niitä on ollut aina”, Omar sanoo.
Molemmat kertovat todistaneensa ”biiffejä” eli kiistelyä erityisesti sosiaalisessa mediassa mutta eivät ole ottaneet niitä erityisen tosissaan. Mukana on ollut kaikenlaisia nuoria, ei vain tiettyjä porukoita.
Katujengejä Omar ja Muhis eivät ole kohdanneet.
Vuosaaressa kauppakeskus Columbuksessa hengaileva nuorisoporukka naureskelee katujengipuheelle.
”Ei Suomesta ole tulossa mikään Amerikka”, sanoo yksi nuorista.
Myös he ovat tunnistaneet somessa näkyvän nokittelun ja uhon esimerkiksi leppävaaralaisten ja vuosaarelaisten välillä, mutta tilanne ei ole heistä erityisen uusi.
”Sellaista kaveriporukoiden välistä kinastelua, mitä on aina ollut. Ne ovat lapsia, ja sitten ne ottavat vaikutteita sarjoista ja leffoista”, kertoo eräs nuori.
Esimerkkinä nuoret mainitsevat Netflix-sarja Top Boyn, joka kertoo kahdesta lontoolaisesta huumediileristä.
Kauppakeskus Itiksessä aikaa viettäneet nuoret miehet kertoivat nähneensä sosiaalisessa mediassa kaveriporukoiden välistä kiistelyä. Kuva: Mika Ranta / HS
Poliisi ei ole suostunut kertomaan, missä kaupunginosissa heidän mainitsemansa pääkaupunkiseudun katujengit vaikuttavat tai minkä nimisiä ne ovat.
Yksi ryhmittymä on tosin mainittu nimeltä Itä-Uudenmaan poliisin osin salaamassa asiakirjassa, jonka sisällön HS on nähnyt salaamattomana. Vastaavanlaisessa asiakirjassa Helsingin poliisi kuvasi syyskuussa Poliisihallitukselle oman alueensa nuorisorikollisuuden kehittymistä.
Itä-Uudenmaan poliisi kertoo kohdentaneensa keväällä 2021 valvontaa ryhmittymään nimeltä 42. Poliisin mukaan vaativan ja paljastavan tutkinnan yksikkö on tutkinut ryhmään liittyvien nuorten rikoksia, joissa on kyse huumausaineista ja vakavasta väkivallasta.
”Kyseinen ryhmittymä vaikuttaa erityisesti Keravalla, mutta myös muissa niin sanotuissa radanvarsikunnissa”, poliisi kertoi.
Keravan postinumerot alkavat numeroyhdistelmällä 042. Erinäisten rap-porukoiden videoilla on vilahdellut myös muita pääkaupunkiseudun postinumeroihin viittaavia numeroyhdistelmiä.
Asiakirjassa mainitaan, että ryhmään kuuluvat nuoret ovat jo havainneet poliisin kiinnostuksen heitä kohtaan ja seurannan perusteella poliisin puuttuminen on myös vaikuttanut merkittävästi ryhmittymän rikolliseen toimintaan.
Poliisin syyskuisen paperin mukaan laitoksen alueella on viitteitä alkavasta jengiytymisestä ”tai ainakin sellaisen kulttuurin ihannoimisesta”.
Haastatellut nuorisotyöntekijät ovat huolissaan nuorten huonovointisuudesta. Koronapandemian vaikutuksista nuoriin ei vielä ole täyttä selvyyttä. Kuva: Kari Pullinen
Onko Itä-Uudellamaalla siis katujengejä?
Vantaan nuorisotyön päällikön Pekka Mäkelän mukaan nuorisotyö ei ole kohdannut jengejä kaduilla tai omassa toiminnassaan.
”Sen tyyppistä järjestäytymistä ja piirteitä, mitä jengiksi määrittelemiseen vaaditaan, ei kadulla näy. Erilaisia nuorten ryhmittymiä kyllä on. Niillä on erilaisia syntymekanismeja ja eroavaisuuksia siinä, miten ryhmät liikkuvat ja mitä tekevät.”
Nuoret ryhmäytyvät esimerkiksi kaupunginosissa tai somessa. Myös Vantaalla on oltu nuorisotyössä huolissaan väkivallan lisääntymisestä, mutta ryhmäkäyttäytyminen ei ole näkynyt piikkinä.
”Henkilökohtaisesti näen, että huono-osaisuuden ja huonovointisuuden läpilyöntiä on tapahtunut paljon. Tämä sitten purkautuu raakanakin väkivaltana, joka voi olla nuorten keskinäistä nahistelua tai kohdistua joskus myös ulkopuolisiin.”
Mäkelän mukaan tämä koronapandemian aikana lisääntynyt huonovointisuus näkyy alaikäisten nuorten keskuudessa kautta linjan eli ongelmat eivät rajoitu joihinkin ryhmiin.
”Seuraamme ilmiötä tarkasti ja yritämme pohtia myös tiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa, miten ongelmia voitaisiin ehkäistä. Pitäisi päästä sinne lähteelle, missä huono-osaisuutta ja huonovointisuutta syntyy, ja auttamaan nuoria ennen kuin ongelmat alkavat.”
Länsi-Uudellamaalla poliisi ei maininnut omassa selvityksessään katujengejä mutta korosti sosiaalisen median merkitystä nuorten käyttäytymiselle.
Laitos kirjoitti, että sen alueella on nuorten aikuisten ryhmiä, jotka tuottavat someen gangstarap-tyylisiä musiikkivideoita. Materiaalissa esiintyy ampuma-aseita ja tehdään käsimerkkejä, jotka kuvaavat ampumisia ja kurkun leikkaamisia. Ainakin yhdellä videolla myös näytellään toisen rap-artistin kaappausta ja teloitusta.
Länsi-Uudenmaan poliisi ottaa selvityksessä kantaa myös jo tapahtuneisiin nuorten välisiin väkivallantekoihin.
”Yleisesti ottaen tuntuu, että moneen tekoon motiivina ei niinkään ole toisen vahingoittaminen vaan se, että saadaan mahdollisimman raflaavaa materiaalia someen”, paperissa lukee.
”Tällöin tilanne ajetaan siihen, että ympärillä on paljon väkeä, tai ainakin riittävästi kuvaajia. Tilanne kärjistetään jostain olemattomasta, usein kunniaan liittyvästä.”
Suurin ongelma katujengikeskustelussa on, että kukaan ei tiedä, mitä katu- tai nuorisojengillä tarkoitetaan.
Poliisi puhuu katujengeistä, mutta sen edustajat eivät ole toistuvista pyynnöistä huolimatta suostuneet kertomaan tarkkarajaisesti, milloin joku huonosti tai rikollisesti käyttäytyvä nuori muuttuu porukassa aikaa viettävästä yksilöstä osaksi katu- tai nuorisojengiä.
Nuorisotutkija Mikko Salasuo on käynyt uutta tutkimustaan varten läpi nuorisojengejä koskevat uutiset sadan vuoden ajalta. Kuva: Juha Salminen
Vastaava tutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusverkostosta kertoo HS:lle puhelimitse, että määritelmän puutteessa ei ole mitään uutta. Salasuo ei tiedä kaikkia yksityiskohtia nykytilanteesta eri kaupunginosissa, mutta meneillä olevaa tutkimusprojektiaan varten hän on käynyt läpi suomalaisissa sanomalehdissä käydyn jengikeskustelun vuodesta 1918 vuoteen 2018.
Salasuon mukaan nuoriso- tai katujengi on ainakin aiemmin tarkoittanut mediassa jotain käsillä olevaa epämääräistä uhkaa. Kerta toisensa jälkeen nämä ainekset ovat kuivuneet kokoon ennen kuin tutkijat ovat ehtineet aidosti löytää katujengejä.
Varsinaisella jengillä pitäisi Salasuon mukaan olla esimerkiksi yhteiset tunnukset, väkivaltaista käyttäytymistä, reviirin väkivaltaista puolustamista, omaa slangia ja käskyvaltasuhteita.
Tällaisia pysyviä katujengejä tutkijat eivät siis ole toistaiseksi löytäneet Suomen nuorisoporukoista, vaikka jengien rantautumisesta on oltu julkisessa keskustelussa huolissaan säännöllisin väliajoin 1960-luvun alusta saakka.
”Sitä ei ole koskaan määritelty. Sitä on käytetty kuvaamaan ihan mitä tahansa nuorten ryhmätoimintaa, johon on liittynyt jotenkin normista poikkeavia piirteitä tai jossa koolla on ollut jokin isompi nuorisojoukko. Siihen ei ole mitään tolkullista määritelmää nimenomaan Suomessa”, Salasuo sanoo.
Salasuon mukaan jengikeskusteluun on usein riittänyt pelkkä epäily siitä, että nuorisoryhmä on käyttäytynyt sopimattomasti.
Hänen havaintonsa asettavat jengeistä nyt puhuville melkoisen todistustaakan: onko kaikki tällä kertaa toisin?
Helsingin nuorisotoimen johtajan Mikko Vatkan mukaan on tärkeää erottaa toisistaan kaksi seikkaa: kadulla liikkuvat nuoret ja nuoret aikuiset. Poliisin tilannekuvaa Vatka ei kommentoi tarkemmin.
Viime vuosien aikana poliisi on ollut huolissaan esimerkiksi siitä, että nuoret kantavat yhä useammin teräaseita mukanaan. Tämä on näkynyt myös törkeiden väkivaltarikosten kasvuna. Kuva: Kari Pullinen
”Omassa työssämme nuorten kanssa Helsingissä ei näy katujengejä tai ryhmäilmiöitä, jotka voisi sellaiseksi määritellä”, Vatka kertoo.
HS jutteli taustaksi myös useiden sellaisten järjestötoimijoiden kanssa, jotka ovat työkseen nuorten parissa. Kukaan heistä ei halunnut kommentoida arkaluontoista asiaa ilman kunnollista ja tutkittua tietoa, mutta anonyymisti kerrotuista näkemyksistä voi silti saada eräänlaisen näppituntuman.
Katujengit näyttäisivät puuttuvan eri järjestöjen tämän hetken tilannekuvasta. Sen sijaan tunnistettavissa on kolme toisiinsa löyhästi kytkeytyvää ilmiötä: rap-porukat ja niiden välinen nokittelu, Suomeen muualta tulleet kansainvälisiin rikollisorganisaatioihin kytkeytyneet aikuiset ja lähiöissä hengailevat nuoret, jotka voivat olla alttiita kahden aiemman ryhmän toiminnalle.
Nämä ilmiöt eivät kuitenkaan automaattisesti yhdisty katujengeiksi.
Vaikka nuorisotyöntekijät eivät tunnista alueiltaan varsinaisia katujengejä, asuinalueisiin identifioituneita nuorisoryhmiä on olemassa.
HS:n haastattelemien nuorisotyötä tekevien lähteiden mukaan asuinalueihin ”leimautumisessa” on kyse identiteetin rakentamisesta ja omiin juuriin liittyvästä ylpeydestä.
Asuinalueisiin liittyvää liikehdintää on nähty haastateltujen mukaan viime aikoina esimerkiksi Pohjois- ja Länsi-Helsingissä. Itä-Helsinki on kuulunut nuorten puheissa jo vuosikymmenten ajan ylpeyden aiheena.
”Tällainen voimakkaampi leimautuminen omiin asuinalueihin on näkyvissä. Siinä on positiiviset puolensa, mutta eteen voi tulla myös ongelmia. Meidän on kyettävä yhteiskuntana pitämään huolta, että asuinalueet eivät eriydy toisistaan”, nuorisotoimen johtaja Vatka sanoo.
Ongelma näkyy lähinnä siinä, että osa nuorista jää vain omille asuinalueilleen eikä tällöin pysty hyödyntämään koko kaupungin mahdollisuuksia.
”Toki kehityskulku voisi johtaa myös eri kaupunginosien ryhmien välisiin yhteydenottoihin, mutta näiden yhteenottojen kasvua ei nuorisotyössä ole näkyvissä.”
Entä sitten rap-kulttuuri? Poliisin mukaan se kytkeytyy pääkaupunkiseudun katujengeihin. Esimerkiksi Kaivohuoneella oli lokakuussa tarkoitus kuulla rap-artisteja mutta vakavan väkivallan uhan vuoksi poliisi esti tapahtuman.
Kun rap ja katujengit mainitaan samassa yhteydessä, mielikuvat siirtyvät helposti Ruotsin kärjistyneeseen jengiväkivaltaan. On siis kysyttävä näkemystä henkilöltä, joka tuntee rap-kulttuuria ja rikollisuutta molemmissa maissa.
Janne Raninen uskoo, että nokittelu rap-porukoiden välillä voi Suomessakin kärjistyä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Janne Raninen oli vuonna 2008 perustamassa Kartellen-yhtyettä, josta muodostui yksi Ruotsin keskeisimmistä gangstarapin pioneereista.
Nuoruutensa Ruotsissa viettänyt Raninen tunnetaan myös rikosuutisista. Kahdesta murhasta tuomittu Raninen on jo kärsinyt tuomionsa ja toimii nyt yrittäjänä Suomessa. Hän seuraa rapin ja rikollisuuden välisiä kytköksiä sekä Suomessa että Ruotsissa muun muassa kirja- ja podcast-projektiensa vuoksi.
Raninen uskoo, että nokittelu voi kärjistyä Suomessakin jossain määrin musiikin seurauksena. Hän ei silti usko, että tilanne kehittyy yhtä pahaksi kuin Ruotsissa. Syitä ovat raha ja erilaiset rakenteet rikollisuuden ympärillä, Raninen arvioi.
Hänen mukaansa musiikkibisneksen suuret rahasummat kannustavat Ruotsissa artisteja luomaan itsestään todellista rikollisemman kuvan. Oikeille rikollisille tällaiset valerikolliset näyttävät avoimilta sekkivihoilta, joiden managereiksi rikolliset voivat helposti kiristää itsensä.
Näin rikollisia esittävät artistit päätyvät osaksi rikollista maailmaa.
”Suomessa on pienemmät striimausmäärät ja pienemmät rahat. Levy-yhtiöt eivät maksa yhtä suuria ennakkoja kuin Ruotsissa”, Raninen sanoo.
Toinen syy Ranisen varovaiseen arvioon gangstarapin ja rikollisuuden mahdollisesta liitosta Suomessa on se, että Ruotsissa rikolliset reviirijaot ovat hänen mukaansa toimineet jo pitkään aivan eri tavalla kuin Suomessa.
Jos joku alkaa Ruotsissa esittää studiossa rikollista ja rahastaa sillä, oman alueen rikollisilla on valmiit toimintamallit tällaisia ihmisiä varten, Raninen kertoo.
”Totta kai sen pitää maksaa sitten niille, joilla on ikään kuin hallussa se alue. Sama asiahan se on, vaikka yrittää tulla markkinoille ilman että tekee mitään. Eli silloin on mahdollisuus esittää vain studiossa gangsteria mutta ei ole kadulla gangsteri. Oikeat gangsterit sanovat, että olet lähtenyt siihen peliin mukaan – nyt olet sitten kokonaan mukana.”
Ranisen mukaan Suomen räppäreiltä siis puuttuvat rahat ja ammattirikollisilta puolestaan Ruotsin tyyliset aluejaot. Juuri nämä kaksi seikkaa ovat pahentaneet tilannetta Ruotsissa, Raninen arvioi.
Nuorisotutkija Mikko Salasuon mukaan keskustelu jengeistä on historiallisesti virinnyt usein silloin, kun on haluttu herättää jonkinlainen huoli nuorten käytöksestä. Merkkejä on myös siitä, että jengiytymisestä puhuvilla on ollut usein halu saada itselleen jotain.
Myös useat muut HS:n juttuun haastatellut asiantuntijat ovat varoittaneet taustakeskusteluissa, että poliisin resurssipuheen ja katujengipuheen yhdistymistä on syytä pitää tarkasti silmällä.
Toisaalta nuorten kanssa työskentelevät toivat keskusteluissa ilmi, että puhe jengeistä voi samalla lisätä nuorten turvattomuuden tunnetta, vaikka he eivät itse katujengejä kohtaisikaan.
Helsingin poliisin näkökulmasta tilanne on rikospoliisin johtajan Markku Heinikarin mukaan yksinkertainen.
”Poliisilla on selkeä näkemys siitä, että meillä on nuorten aikuisten jengejä, joissa on mukana yksittäisiä alaikäisiä.”
Helsingin rikospoliisin johtajan Markku Heinikarin mukaan katujengi-termin käyttöönotto perustuu poliisin laaja-alaisten havaintojen pohjalta muodostettuun tilannekuvaan. Kuva: Kimmo Räisänen
Tieto nuorten aikuisen jengiytymisestä pohjautuu pääkaupunkiseudun poliisilaitosten ja keskusrikospoliisin tekemiin havaintoihin, Heinikari toistaa. Hänen mukaansa katujengit ovat muodostuneet gangstarapin ympärille. Porukat leimautuvat vahvasti tiettyihin kaupunginosiin ja tuovat tätä ilmi somessa.
Somessa näkyvän uhon lisäksi ryhmiin liittyy Heinikarin mukaan tutkinnassa olevia rikoksia, kuten törkeitä pahoinpitelyitä, tapon yrityksiä ja huumerikoksia.
Heinikari ei tahdo kommentoida tarkemmin, missä katujengit liikkuvat tai minkälaisia nimiä jengit käyttävät. Poliisi ei hänen mukaansa halua tarjota jengeille näkyvyyttä.
”Olemme korostaneet, että emme puhu rikollisryhmittymistä. On ihmisiä, jotka tekevät rikoksia yksin ja ryhmässä. Näissä ryhmissä on laidoilla ihmisiä, jotka eivät liity rikoksiin mitenkään. Meidän mielestämme tällä hetkellä katujengi-sana sopii parhaiten kuvaamaan tilannetta”, Heinikari kertoo.
”Missään nimessä ei ole tarkoitus paisutella asiaa. Eriäviäkin mielipiteitä on olemassa, ilmeisesti.”
Jos poliisin tilannekuva pitää paikkansa ja pääkaupunkiseudulla on kymmenkunta katujengiä, miten kukaan HS:n haastattelemista kenttätyötä tekevistä nuorisotyöntekijöistä ei ole havainnut jengejä?
”Meidän katujengi-käsitteemme perustuu kokonaishavaintoihin tutkinnasta, kentältä, tiedustelusta ja ennalta estävistä toiminnoista. Myös muiden toimijoiden havaintoja on mukana. Emme katso tilannetta pelkästään nuorisotyön näkökulmasta”, Heinikari sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on ainakin joidenkin ryhmittymien tapauksessa rauhoittunut Kaivohuoneeseen liittyneen operaation jälkeen.
Tutkinnasta tiedotetaan myöhemmin, mutta jo nyt on nähtävissä, että jonkinlainen koston kierre saatiin katkaistua, Heinikari kertoo. Tilanteen kehittymistä seurataan kuitenkin poliisissa tarkasti.
Uutiset
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 591.59 -ajurit näytönohjaimilleen
23.12.2025 18:30
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
Uusimmat viestit
-
-
-
Ultra HD 4K Blu-ray pyörittäjät ja levyjulkaisut
- Viimeisin: Corn_Holio
-
