Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa – 1/3 Taustaa
05 maa 2019
Kirjoittanut
Pauli Vahtera |
67 Kommenttia
Humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa. Tämän kolmiosaisen selvityksen avulla osoitetaan, miten tuo meno jakautuu eri yhteiskunnan sektoreille.
Selvitys osoittaa lukuina, missä mennään. Selvityksessä ei tehdä arvovalintoja. Jokainen lukija voi tykönänsä miettiä, mitä hyvää ja tärkeää näillä rahoilla suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan sekä sitä, miten menot vaikuttavat tulevien sukupolvien vastuulla olevien menojen ja velkojen hoitokykyyn.
3,2 miljardin euron menot
Kommentti lukijoille
Suomessa on kymmeniä tuhansia hyväpalkkaisia virkamiehiä, jotka eivät ole pystyneet laskemaan yhteiskunnallisesti näin tärkeän asian, maahanmuuton, aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle. Eivät edes silloin kun selvittämisestä on sovittu hallitusohjelmassa. Paitsi aikaa, rahaa, henkilökuntaa ja tietotekniikkaa heillä on käytössään kaikki se tieto (data), jolla tämä olisi helppo laskea. Virkamiehiltä puuttuu tahto tai osaaminen, tai sitten heiltä on kielletty kustannusten selvittäminen.
Olen tehnyt tämän selvityksen korvauksetta omin resurssein. Motivaationi on ollut se, että tämä on viimeinen hätähuutoni suomalaisille päättäjille – katsokaa, mitä olette tehneet Suomelle. Katsokaa ja miettikää, annetaanko kaiken jatkua, vai tehdäänkö todellisia korjaavia toimenpiteitä. Miettikää, millainen Suomi on vuonna 2030 tai vuonna 2100, jolloin vielä elää tuhansia tämän päivän lapsia. Jos päättäjien mielestä 3,2 miljardia euroa on vähän ja se saadaan kerättyä veroja korottamalla ja suomalaisten etuja leikkaamalla, niin sen kanssa sitten eletään. Tulijoita tulee riittämään, joten veroja joudutaan korottamaan ja suomalaisten perusturvaa leikkaamaan kiihtyvällä vauhdilla.
Erilaiset tutkijat osaavat kertoa tutkimustuloksena kuinka hyvin maahanmuuttajat viihtyvät Suomessa, mutta eivät osaa tai uskalla tutkia sitä, mitä kokonaisvaikutuksia maahanmuutolla on Suomeen ja suomalaiseen elämänmuotoon.
Olen joutunut joiltakin osin käyttämään loogista päättelyä menojen selvittämiseksi. Jokainen, joka tulee esittämään, että väärin laskettu, esittäköön sen oikean luvun perusteluineen. Tarkistan laskelmani näillä paremmilla tiedoilla. Kun saamme virkamiesten huolella ja objektiivisesti tekemän selvityksen kustannuksista tulee se olemaan suurempi kuin laskelman 3,2 miljardia euroa.
Johdanto
Kirjoitusta tehtäessä olen käyttänyt julkisesti esillä olevia lähteitä: valtion ja kuntien talousarvioita ja tilinpäätöksiä, tilastoja mm. valtion velasta, maahanmuutosta, turvapaikkapäätöksistä, väestörakenteesta ja kehitysavusta, tutkimusraportteja, kuntien ja valtion avustuspäätöksiä, ennusteita, uutisia jne. Minulla ei ole ollut käytössä tutkijoiden eri oikeuksin saamia yksityiskohtaisia tietoja näistä asioista.
Tämä ei ole tieteellinen väitöskirja, mutta se on talonpoikaisjärjellä ja vuosikymmenten elämänkokemuksella tehty selvitys. Koska kaikkea merkityksellistä tietoa ei ole ollut saatavilla, olen joissakin kohdin käyttänyt asioiden yhdistelyä ja päättelyä. Olen tehnyt laskelmat varovaisuuden periaatteella siten, että luvut eivät ole liian korkeat, mutta todennäköisesti ne ovat liian alhaiset. Yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta ei ole merkitystä, olisiko euron tarkkuudella laskettu oikea tieto 100 miljoonaa tai puoli miljardia euroa suurempi tai pienempi. Luvut voivat muuttua muutamassa kuukaudessa ja ne kasvavat sitä mukaa kuin maahanmuuttajia saapuu Suomeen..
Vuonna 2015 Suomeen tuli 32.477 turvapaikanhakijaa, joista syys-marraskuussa kolmen kuukauden aikana 23.627. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 4548. Lisäksi perheiden yhdistämisen kautta Suomeen tuli 1752 maahanmuuttajaa. Suomessa syntyneitten tai tänne tulleiden 0-4 vuotiaiden vieraskielisten lasten määrä on nelinkertaistunut 20 vuodessa (1997-2017). Samaan aikaan suomen ja ruotsinkielisten saman ikäisten lasten määrä on vähentynyt 18 %. Uudellamaalla vieraskielisten lasten määrä on lisääntynyt 837 enemmän kuin suomen ja ruotsinkielisten vähentynyt. Väestömuutokset näkyvät heti maahanmuuton hinnassa.
Kansantalouden kannalta kaikkein turmiollisinta on
koulutetun väestön maastamuutto. Ylemmän korkeakoulutason suorittaneita nuoria lähtee Suomesta kasvavassa määrin enemmän kuin Suomeen tulee korkeakoulutettuja ulkomailta. Uusien tulijoiden joukossa on luku-, kirjoitus-, kieli- ja ammattitaidotonta väkeä, jotka jäävät koko iäkseen työttömiksi tai päätyvät pienipalkkaisiin töihin.
Seuraavan vuosikymmenen aikana viime vuoden tahdilla tänne tulisi 63.000 uutta tulijaa. Afrikan ja Lähi-Idän väestöräjähdyksen takia yhden vuoden tulijamäärä Eurooppaan voi olla 10 miljoonaa tulijaa. Siitä riittäisi Suomeen useampi satatuhatta yhden vuoden aikana.
Arvopohja
Selvitykseni perustuu kylmiin numeroihin. Jokainen voi numeroiden avulla tykönänsä pohtia sitä onko maahanmuutto hintansa väärti eli käytetty raha on pieni sen rinnalla, mitä Suomi humanitäärisestä maahanmuutosta saa. Kaikki hyvä kompensoi niin rahat kuin rikollisuuden haitat. Parhaimillaan maahanmuuttajat hoitavat niin Suomen talouden, eläkejärjestelmän kuin laitoksissa olevat vanhukset.
Jos he työllistyvät.
Ylen toimittaja Sannikka tammikuussa 2019:
”Heidän mukanaan tulee rikollisuutta mutta heidän mukanaan tulee myös ystävyyttä, tulee kivoja pelihetkiä, tulee naapuruussuhteita, tulee kulttuurin tuntemusta, tulee esimerkiksi kivoja ruuanlaittohetkiä.”
Maahanmuuttokriittiset voivat arvioida kritiikkinsä sisältöä ja määrää käytetyn rahan perusteella. Toki on paljon asioita, joita ei voi rahalla mitata, kuten rikollisuuden aiheuttamaa tuskaa suomalaisille sekä islamisaation uhkaa suomalaisten elämään.
Kaikki arviot tarpeellisuudesta ja tarpeettomuudesta jätän lukijoiden itsensä tehtäväksi.
Maahanmuuton menoja – 3,2 miljardia euroa – voi suhteuttaa muihin julkisiin menoihin ja valtion velkaantumiseen. Helsingin kaupungin menot olivat vuonna 2017 4,2 miljardia. Valtion talousarvion menot 2019 55 miljardia euroa. Valtiovelan korot 1,4 mrd€ miltei kaksinkertaistuvat, jos korkotaso nousee %-yksiköllä. Vuodelle 2019 on budjetoitu lisää velanottoa 1,4 mrd€.
Kehitysavun määrä tälle vuodelle on 1 miljardi euroa. Sisäministeriöllä on merkittävä asema maahanmuuton menoissa, koska sen alainen Migri päättää saako turvapaikan hakija oleskeluluvan vai ei. Ministeriön menot (sis. poliisitoimi) on budjetoitu 1,5 miljardiksi euroksi.
Maa-, metsä- ja kalataloudessa toimivien kaikkien yritysten ja viljelijöiden liikevaihto 2017 oli 2,4 miljardia euroa. Maahanmuuton ”liikevaihto” eli kulut on merkittävästi suurempi kuin maa-, metsä- ja kalatalouden.
Takuueläkkeen saajia oli vuoden 2018 päättyessä 103 100. Heidän eläkkeensä korottaminen 100 eurolla kuukaudessa maksaisi 123,7 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtiovelan lyhentäminen 1 miljardilla eurolla, vähentää valtion korkomenoja 10 vuodessa 200 miljoonaa euroa (2 % korolla).
Arvolisäverokannan alentaminen 24 %:sta 15 %:iin (Uuden Seelannin taso) vähentäisi valtion arvonlisäverotuloja vuodessa 2,7 miljardia euroa. Hintojen aleneminen parantaisi pienten eläkkeiden ostovoimaa ja vähentäisi valtion sosiaalimenoja.
Pelastakaa Lapset ry järjestää 20 eurolla kouluvaatepaketin lapselle Nepalissa. Paketti sisältää kaksi hametta tai kahdet housut sekä kaksi paitaa ja kaksi paria kenkiä. 100 miljoonalla eurolla voidaan hankkia viisi miljoonaa kouluvaatepakettia.
Kustannuksia aiheuttavien maahanmuuttajien määrittely
(M) on muslimivaltio
Maahanmuuttajaksi (siirtolaiseksi) haluaisi kutsua henkilöä, joka muuttaa Suomeen koulutettuna ja ammattitaitoisena. Hän oma-aloitteisesti integroituu maahamme, opettelee suomen tai ruotsin kielen, hakee työpaikan (mielellään yksityiseltä sektorilta) ja sen jälkeen maksaa asumisensa ja elämisensä kuten suomalaisetkin tekevät. Hän on suomalaisen sosiaaliturvan piirissä, koska maksaa palkastaan sosiaaliset vakuutusmaksut kuten suomalaisetkin. Parhaassa tapauksessa hän jää Suomessa eläkkeelle ja käyttää eläkerahansa pääsääntöisesti Suomessa. Hänen lapsensa jäävät Suomeen, kouluttautuvat ja menevät töihin.
Kustannuksia aiheuttaviksi (humanitäärisiksi) maahanmuuttajiksi voisi kutsua kaikkia muita.
Vuonna 2018 Suomessa jätettiin 4548 turvapaikkahakemusta. Suuri osa näistä oli uusintahakemuksia. Vuodesta 1990 Suomeen on jätetty noin 130.000 turvapaikkahakemusta, joista 54.000 viimeisen neljän vuoden aikana. Kaikki eivät ole saaneet jäädä, mutta viime vuosina on laiton oleskelu kielteisen päätöksen jälkeen yleistynyt. Tilastoista ei saa luotettavaa kuvaa, koska uusintahakemukset, valitusten perusteella myönnetyt luvat sekä perheiden yhdistäminen vääristävät tietoja.
Humanitääriseksi maahanmuuttajaksi on laskelmissa merkitty 20 suurimman lähtömaan kieliset ulkomaalaistaustaiset henkilöt väestötilaston tietojen perusteella. Tällöin mukaan tulevat myös Suomessa syntyneet muun-kieliset. Täällä asuvilla on virallinen tai tosiasiallinen kaksoiskansalaisuus, sillä Suomen kansalaisuuden saanut turvapaikan hakija ei menetä oman kotimaansa kansalaisuutta. Äidinkieli on ainoa keino julkisista tilastoista erottaa suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset muista kieliryhmistä. Tilastotiedot on
julkaistu 31.12.2017 asti.
Venäjältä tuli vv 2015-18 1289 turvapaikan hakijaa, Kiinasta 106. Venäjältä tullaan lähinnä muslimialueilta (esim. Tsetsenia).
Humanitäärisiksi maahanmuuttajiksi on näin laskettu 100.000 Suomessa asuvaa aikuista ja lasta. Osa lapsista on syntynyt Suomessa. Määrästä puuttuvat englannin, kiinan, portugalin, ranskan ja venäjänkieliset turvapaikanhakijat sekä 20 suurimman ulkopuolelle jääneet pienemmät ryhmät. Turvapaikkoja hakivat Suomesta viime vuonna 94 maan kansalaiset.
Suluissa oleva luku on vuoden 2018 tulijatilaston järjestysnumero. Eniten viime vuonna Suomeen tuli irakilaisia (1).
Perheen yhdistämisellä oleskeluluvan saanut näkyy heti väestötilastossa oman kielensä luvuissa. Viimeisen neljän vuoden aikana heitä on tullut yli 6000.
2015
2016
2017
2018
Perheen yhdistäminen
982
1203
2067
1752
Vuoden 2017 lopussa Suomessa asui 373.000 vieraskielistä (ei suomi, ruotsi, saame) ja heistä 207.000 oli EU-maiden kielisiä sekä kiinan, thain ja venäjän kielisiä. Näiden kielisten ulkopuolisia asukkaita oli 166.000, joista 100.000 on huomioitu tässä selvityksessä julkisia menoja aiheuttavina. Suurimmat muut kielet ovat vietnam (9872, alun perin ”venepakolaisia), bosnia (2322, Balkanin sodan pakolaisia), nepali (3685, 2015: 72), bengali (3599, Bangladesh – 2015: 93 hakijaa – ja Koillis-Intia). Suomessa on lähes 200 eri kielen puhujaa, joille lähtökohtaisesti annetaan mahdollisuus asioida omalla kielellään.
Vastaanottokeskuksissa tai laittomasti Suomessa olevat henkilöt (paperittomat) ovat näiden lukujen päälle. ”
Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.”VOKissa asumisen menot sisältyvät valtion tilinpäätöksessä maahanmuuton menoihin. Tilastoista puuttuvien turvapaikanhakijoiden aiheuttamat terveydenhoitomenot maksetaan terveydenhoidon kustannuksina, eivätkä ne ole VOK-menoja.
Migrin vastaanottojärjestelmässä oli asiakkaita vuoden 2018 lopussa 10.677. Heistä joka kolmas (3704) oli yksityismajoituksessa. Määrät vaihtelevat vuosittain, vuoden 2016 lopussa ”asiakkaita” oli melkein 19.000 ja vuotta myöhemmin 13.000. (Ennen suomen kielessä asiakkaalla tarkoitettiin henkilöä, joka maksaa saamastaan. Nyt asiakas on hän, joka saa ilmaiseksi kaiken tarvitsemansa.)
”Suomessa arvioidaan olevan pian jopa
10.000 paperitonta” (lokakuu 2018).
Humanitääristä maahanmuuttoa on monenlaista
Arabiankielisiä ovat mm. irakilaiset ja syyrialaiset. Arabikevät 2011 ja invaasio 2015 näkyvät kuvaajassa.
Maahanmuuttajaksi (siirtolaiseksi) haluaisi kutsua henkilöä, joka muuttaa Suomeen koulutettuna ja ammattitaitoisena. Hän oma-aloitteisesti integroituu maahamme, opettelee suomen tai ruotsin kielen, hakee työpaikan (mielellään yksityiseltä sektorilta) ja sen jälkeen maksaa asumisensa ja elämisensä kuten suomalaisetkin tekevät. Hän on suomalaisen sosiaaliturvan piirissä, koska maksaa palkastaan sosiaaliset vakuutusmaksut kuten suomalaisetkin. Parhaassa tapauksessa hän jää Suomessa eläkkeelle ja käyttää eläkerahansa pääsääntöisesti Suomessa.
Kustannuksia aiheuttaviksi humanitäärisiksi maahanmuuttajiksi voisi kutsua kaikkia muita.
Vuodesta 1990 Suomeen on tullut noin 102.000 turvapaikan hakijaa. Tarkkaa lukua ei saa, koska Migrin netissä julkaistuista tilastoista puuttuu useampikin vuosi. Osa löytyy Migrin tiedotteista, mutta vuodet 2002 ja 2006 on arvioitu valtiovarainministeriön julkaisun pylväskaaviosta. Hakijoiden määrässä jokainen uusintahakemus on uusi hakija.
Turvapaikan tai muun oleskeluluvan on saanut 29.700 henkilöä (vuosi 2006 puuttuu, arvioitu). Se on 29 % hakijoista. Vertailu sisältää kaikki hakemukset: kielteisten lisäksi rauenneet, Dublin-tapaukset, käännytetyt ja karkotetut. Koko määrään vertailu osoittaa perusteettomien hakemusten osuuden kaikista tulleista. Perusteettomia hakemuksia on yli 70 %. Osa perusteettomista hakijoista palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa, osa jää Suomeen paperittomiksi ja ovat täällä vuosikausia, ehkä lopun elämäänsä.
Tässä selvityksessä vuoden TOP20-tulijamaiden äidinkielen perusteella humanitääriseksi maahanmuuttajaksi luokiteltujen määrä on 100.049 (31.12.17), vaikka venäjän, ranskan, portugalin ja englannin kielisiä hakijamaita ei ole huomioitu. Mikä selittää luvun, joka on lähes yhtä suuri on turvapaikanhakijoiden määrä 30 vuoden aikana.
Kiintiöpakolaisia on tullut vuodesta 2003 12.033. Perheenyhdistämisen kautta tulleita vuodesta 2015 6.000.
Valituksen perusteella oleskeluluvan saaneet puuttuvat Migrin luvuista. Suomessa syntyneet humanitääriset vieraskieliset sisältyvät selvitykseen. Lapsia on laskelmassa 30.828 ja suuri osa heistä on syntynyt Suomessa tai he ovat tulleet perheiden yhdistämisen perusteella. Perheen mukana vuonna 2017 tulleita alaikäisiä oli 854.
Katukuvassa joillakin alueilla ulkomaalaisten määrä vaikuttaa suuremmalta. Yksi syy ovat turvapaikanhakijat, jotka ovat vastaanottokeskuksissa kirjoilla. Heitä ei tilastoida, koska vakituista asumispaikkaa ei ole. Lisäksi luvuista puuttuvat paperittomat.
Vuosina 2015-18 tulleista turvapaikanhakijoista 77 % tuli neljästä maasta: Afganistan, Irak, Somalia ja Syyria. Tilaston perustana olevasta luvusta 73 % on tullut näistä maista. TOP20-listan muslimivaltioista tulleiden osuus on 87 %, vaikka Nigeriaa ei ole huomioitu (siellä 50 % asukkaista on muslimeja).
Selvityksessä humanitääriseksi maahanmuutoksi arvioitu määrä (100.000) vaikuttaa suurelta turvapaikan hakijoiden määrään (130.000) verrattuna, koska kaikista hakijoista vain 25-30 % on saanut oleskeluluvan. Lukuihin vaikuttavat mm. kiintiöpakolaiset (vuodesta 2003 12.033), valitusten jälkeen oleskeluluvan saaneet, täällä syntyneet sekä perheiden yhdistämiset. Tulijoiden alkuvuosikymmeninä perheiden yhdistäminen oli nykyistä helpompaa – suurimmat yhdistettävät perhekoot olivat noin 40. Määriin vaikuttavat opiskelijoina tulleet, jotka ovat jääneet.
Tilastojen mukaan maahanmuuttajien toinen sukupolvi työllistyy huonosti. Kun Suomeen on syntynyt maahanmuuttajien asuinkeskittymiä, tänne tullaan myös työperäisinä tulijoina tai muin perustein. Viime vuonna suurimpien oleskeluluvan hakijoiden lähtömaiden joukossa olivat mm. Vietnam (3902), Irak (3485). Somalia (1699), Afganistan (1559), Bangladesh (1554), Pakistan (1499) ja Syyria (1468). Selvityksessä on olettamuksena, että nämä tulijat työllistyvät kuten turvapaikanhakijoina oleskeluluvan saaneet.
Miten verot vaikuttavat maahanmuuton kustannuksiin – check
Humanitäärisin perustein Suomeen tulevat eivät juurikaan maksa veroja ensimmäisen viiden vuoden Suomessa oloaikana. He ostavat Suomessa tavaroita ja palveluja, joiden hinnoissa on arvonlisäveroa. Maahanmuuttajien saamista sosiaalituista osa vuotaa ulkomaille joko kotimaahan lähetettyinä rahalähetyksinä tai ulkomaille ja kotimaahan tehtävillä lomamatkoilla, mutta etenkin silloin kun ostetaan tuontitavaroita.
Sosiaalitukirahoilla ostettujen hyödykkeiden arvonlisävero on vähennetty maahanmuuton menoista.
Myös työllistyneen maahanmuuttajan palkasta pidätettävä ennakonpidätys vähentää maahanmuuton hintaa. Samoin maahanmuuttoteollisuudessa työskentelevien suomalaisten palkoista maksettavat verot. Maahanmuuttoteollisuudella tarkoitan esimerkiksi Migrissä tai vastaanottokeskuksissa töissä olevien palkkojen veroja.
Maahanmuuttajien saamista palkkatuloista maksettu vero on vähennetty maahanmuuton menoista. Sen sijaan suomalaisten maahanmuuttoteollisuuden työntekijöiden veroja ei ole huomioitu. Heidän palkkamenonsa sisältyvät valtion ja kuntien maksamiin vastaanottokeskus- ja kotoutumispalvelujen menoihin.
Puhutaan työvoimapulasta esimerkiksi vanhusten hoidossa. Jos kantaväestö siirtyisi VOK-töistä vanhainkoteihin, verovaikutus olisi sama. Mitä enemmän työvoimaa sitoutuu maahanmuuttoon, sitä enemmän tarvitaan ulkomailta työvoimaa. Suomessa on työttöminä ja erilaisissa työvoimapoliittisissa töissä satoja tuhansia suomalaisia, jotka voisivat työllistyä esimerkiksi Helsingin linja-autonkuljettajina, jos työpaikoista suurta osaa annettaisi positiivisen syrjinnän nimissä maahanmuuttajille.
Maahanmuutto työllistää paljon suomalaisia. Jos näin työllistyvillä ei löytyisi yhteiskunnasta muuta työtä, tulisi kuitenkin halvemmaksi maksaa heille työttömyyskorvauksia palkan ja sosiaalikulujen sijasta.
Sanotaan, etteivät suomalaiset enää halua tehdä kaikkia pienipalkkaisia töitä ja siksi tarvitaan maahanmuuttajia. Sivistysvaltiossa ei kenelläkään työkykyisellä ole oikeutta sanoa, ettei halua tehdä töitä. Haluttomuuteen voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.
Kansantalouden kannalta hyvä ratkaisu olisi, että maahanmuutosta säästettävillä rahoilla vähennetään valtion velkaantumista.
Viittaus Perustan tutkimukseen 2015 – tarkistukset sitä vastaan
Ulkomaalaisväestön kasvuennuste
Helsingin seudun ulkomaalaisväestön
ennustetaan kasvavan 348.000:een vuoteen 2030 mennessä – siis 10 vuodessa vuoden 2018 203.000:sta. Suomen ja ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan samassa ajassa 307.000:sta 352.000:een. Vuonna 2030 joka toinen Helsingin seudulla asuva olisi vieraskielinen.
Ennusteessa väkeä muuttaisi Suomeen etenkin Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta. Heitä olisi vuonna 2030 63.000. Sekä muualta Afrikasta, 39.000. Myös Afganistanista odotetaan tulijoita: muun Aasian kielisiä olisi 59.000.
Juuri näistä maista tulleiden työllisyys on ollut erittäin heikko viimeiset 30 vuotta, joten tuskin tämä muuttuisi paremmaksi 10 vuodessa.
Noin suuri väestön kasvu tarkoittaa uusia asuntoja jopa 100.000, mikä tarkoittaisi uustuotannon käyttämistä ulkomaalaisten asuttamiseen. Suurin osa näistä asuntojen kuluista maksettaisiin sosiaalituella. Ennuste koskee Helsingin seudun kuntia. Myös muun Suomen, etenkin Oulun, Tampereen ja Turun vieraskielisten määrä tulisi nousemaan merkittävästi.
Hyvä kysymys on: missä on päätetty näin voimallisesta verorahojen käytöstä ulkomaalaisten invaasioon Suomeen. Toinen iso kysymys on: tarkoittaako tämä ilmastotavoitteiden kiristämistä jo nyt kaavailluista merkittävästi. Kolmas iso kysymys on: haluavatko suomalaiset elää kaupungeissa, joissa joka toinen asukas on vieraskielinen, koska se muuttaisi kaupunkikuvan olennaisesti.
Asuntojen lisäksi tarvitaan lisää julkista rakentamista: teitä, katuja, kouluja, päiväkoteja. 10 vuodessa nykyiset vieraskieliset eläköityvät ja hekin tarvitsevat hoitoa. Ihmisten ikääntyessä he unohtavat uuden kotimaansa kielen, joten terveydenhoidossa ja vanhusten hoidossa tarvitaan enenevässä määrin vieraskielistä henkilökuntaa.
Jos uudet tulijat työllistyvät julkiselle sektorille, se tulee maksamaan työttömyyttäkin enemmän. Yksityissektorin työpaikat tulisivat edelleen olemaan pienipalkkaisia, eikä niillä Helsingin seudulla pysty elämään ilman sosiaalitukia.
Valtavia haasteita = valtavasti lisää rahaa
Menojen kasvuvauhti tulee kiihtymään nopeammin kuin ulkomaalaisväestö kasvaa.
Jos väestöennuste toteutetaan (kysehän on poliittisista päätöksistä), tulee tämän selvityksen 3,2 miljardin euron
maahanmuuton hinta olemaan vuonna 2030 ainakin viisi (5) miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote ei tule kaksinkertaistumaan, joten edessä on velanottoa, veronkorotuksia ja kantaväestön palvelujen heikentämistä. Tai taloudellinen katastrofi. Odotettavissa on myös väkivaltaisuuden ja rikollisuuden merkittävää lisääntymistä.
Maahanmuuton menot salataan tietoisesti
Maahanmuuton kustannukset on piilotettu niin hyvin kuntien ja valtion kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin, että se on täytynyt tehdä tietoisesti. Tällaista tiedon puutetta ja hämminkiä ei saa syntymään vahingossa. Eivätkä tutkijatkaan halua tai heiltä on kielletty asian selvittäminen. Tai sitten he eivät osaa.
Olin kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sihteerinä sen toiminnan alusta vuodesta 1995 vuoteen 2003. Tärkeä työni oli kirjoittaa yleisohjeita kirjanpidon pitämiseksi ja kirjanpitojen yhdenmukaistamiseksi eri kunnissa.
Kunnan kirjanpidossa oli jo silloin lukuisia dimensioita, joihin kunnan menoja kirjattiin pääkirjatilin lisäksi. Dimensioiden avulla saatiin selville esimerkiksi se, paljonko maksaa yhden kirjaston kirjan lainaaminen. Samanlainen jaottelu on ollut valtion kirjanpidossa. Esitin, että maahanmuuton menoille varattaisiin yksi dimensio. Asia ei edennyt.
Hoitajamitoituksen muutoksen hinta laskettiin Kuntaliitossa eurosentin tarkkuudella.
Monet menoista olen joutunut arvioimaan eri tietoja yhdistelemällä. Näin ei saa tarkkoja lukuja kootuksi, mutta mittakaava tulee kuitenkin oikeaksi.