Se, mikä tuottaa Ruotsin tietä, on juuri jakaminen meihin ja muihin, sanoo maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen.
www.helsinginuutiset.fi
Semmosta. Boldasin pari kohtaa.
"
– Ruotsi on ottanut vastaan todella paljon ihmisiä, joilla on vähän koulutusta ja olemattomasti kielitaitoa, ja saanut tästä huolimatta ulkomailla syntyneiden työllisyyden ja tulotason nousemaan. Tämä voi olla vähän kerettiläinen ajatus, mutta Ruotsiin muuttaneiden taustoihin nähden maa on itse asiassa onnistunut maahanmuuttopolitiikassa melko hyvin, Saukkonen sanoo."
Koska ulkomailla syntyneiden elintasoa on saatu nostettua, maahanmuutto on o nnistunut? Niin, vitut kantaruotsalaisten eli lystin maksajien turvallisuudesta.
"
Se tarkoittaa Saukkosen mukaan politiikkaa, jossa maahanmuuttajiin on suhtauduttu mielipiteiden tasolla suvaitsevaisesti, mutta heidän ottamisestaan sisään ruotsalaiseen yhteiskuntaan ei kuitenkaan ole huolehdittu riittävästi."
Ja löytyihän se syy rikollisuuteen taas. Vastuutahan ei taaskan tulijoille ilmeisesti ole. Paljonkohan tähän lystiin pitää panostaa?
Tutkija: Ruotsi on itse asiassa onnistunut maahanmuutossa hyvin
Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkosen mukaan ulkomailla syntyneiden osuus on Suomessa Euroopan alimpia. TIINA ÖRN
Se, mikä tuottaa Ruotsin tietä, on juuri jakaminen meihin ja muihin, sanoo maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen.
Minna Airamaa
Tänään 10:50
1
Tilastokeskuksen tietojen mukaan maahanmuutto Suomeen nousi viime vuonna ennätykselliselle tasolle ja sama kehitys on jatkunut tänä vuonna.
Jos Suomea vertaa muihin Pohjoismaihin tai muuhun Eurooppaan, maahanmuuttajien määrät ja suhteelliset osuudet ovat kuitenkin pieniä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jonne Suomen maahanmuutto on voimakkaasti keskittynyt, ulkomaalaistaustaisia on vähemmän kuin Tukholmassa, Kööpenhaminassa tai Oslossa.
Vuonna 2022 ulkomaalaistaustaisten osuus Tukholman väestöstä oli 35 prosenttia, Oslossa vastaava suhdeluku oli 33 prosenttia ja Kööpenhaminassa 27 prosenttia. Pelkästään ulkomailla syntyneitä on Tukholmassa on noin 250 000.
Koko pääkaupunkiseudulla vastaava osuus vuonna 2022 oli 21 prosenttia. Vantaalla, jossa ulkomaalaistaustaisten osuus on suurin, osuus oli 25 prosenttia, Espoossa 22 prosenttia ja Helsingissä 18,6 prosenttia.
– Laajamittaisen maahanmuuton historia on muissa Pohjoismaissa on paljon pidempi ja toista ja kolmattakin sukupolvea on paljon. Suomessa maahanmuutto lähti käyntiin huomattavan myöhään, vasta kylmän sodan jälkeen. Neuvostoliiton romahduksellaa oli maahanmuuton kasvuun huomattava merkitys, sanoo erikoistutkija
Pasi Saukkonen Helsingin Uutisten sisarlehdelle Länsiväylälle.
Saukkosen mukaan ulkomailla syntyneiden osuus on Suomessa Euroopan alimpia.
– Edes pääkaupunkiseudulla, jonne maahanmuutto voimakkaasti keskittyy, määrät eivät ole kansainvälisessä vertailussa suuria.
Pienistä määristä huolimatta maahanmuutto on jatkuvasti tapetilla ja herättää voimakkaita mielipiteitä. Mistä tämä johtuu?
Saukkonen arvelee, että yksi syy voi olla se, että maahanmuutto on kasvanut suhteellisen lyhyessä ajassa ja samaan aikaan kun kantaväestöön syntyy lapsia vähemmän kuin koskaan.
– Meillä maahanmuutto alkoi kasvaa siinä vaiheessa, jossa oma väestö on jo ikääntyvää. Vaikka määrät ovat kohtalaisen pieniä, suhteellinen osuus kohtalaisen suuri varsinkin nuorissa ikäluokissa. Tästä syystä muutos on suurempi kuin mitä se pelkästään absoluuttisten lukujen perusteella on, ja vaikuttaa kenties vielä suuremmalta.
Saukkonen muistuttaa, että Suomen väestökehitys ilman maahanmuuttajia näyttää "todella tylyltä".
– Tutkijan tiedolla ei pidä tänne suuntautunutta maahanmuuttoa kauhean isona. Päinvastoin, väestön kehitysnäkymät ovat sellaiset, että pidän erikoisena sitä, että pyritään vaikuttamaan maahanmuuttoon sillä tavalla kuten nykyinen hallitus tekee, pyrkimällä tekemään Suomea vähemmän houkuttelevaksi.
Yksi keskusteluun toistuvasti nouseva termi on Ruotsin tie, jolla viitataan erityisesti maahanmuuttajien jengiväkivaltaan.
Saukkonen ei vähättele ongelmaa, mutta haluaa kiinnittää huomiota myös kolikon toiseen puoleen.
– Ruotsi on ottanut vastaan todella paljon ihmisiä, joilla on vähän koulutusta ja olemattomasti kielitaitoa, ja saanut tästä huolimatta ulkomailla syntyneiden työllisyyden ja tulotason nousemaan. Tämä voi olla vähän kerettiläinen ajatus, mutta Ruotsiin muuttaneiden taustoihin nähden maa on itse asiassa onnistunut maahanmuuttopolitiikassa melko hyvin, Saukkonen sanoo.
Ruotsin jengiväkivallan yhdeksi syyksi Saukkonen nostaa mittaluokaltaan Suomea huomattavasti suuremmat lähiöt, jotka ovat johtaneet kantaväestön ja maahanmuuttajien maailmojen eriytymiseen.
Hän kritisoi myös Ruotsin tapaa olla näennäisesti suvaitsevainen.
Se tarkoittaa Saukkosen mukaan politiikkaa, jossa maahanmuuttajiin on suhtauduttu mielipiteiden tasolla suvaitsevaisesti, mutta heidän ottamisestaan sisään ruotsalaiseen yhteiskuntaan ei kuitenkaan ole huolehdittu riittävästi.
Samalla käsitys aidosta ruotsalaisuudesta on pidetty ennallaan, vaikka väestöstä jo viidesosa on syntynyt muualla kuin Ruotsissa.
– Ruotsissa, samoin kuin Suomessa, olisi todella tärkeää laajentaa ruotsalaisuuden ja suomalaisuuden käsitettä niin, että siihen mahtuvat myös maahanmuuttajat. Se, mikä tuottaa Ruotsin tietä, on juuri jakaminen meihin ja muihin ja pidän sitä hyvin vahingollisena.