- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 1 233
Huvittavia nämä arvailut. Ilmoitusherkkyyden nousun kerrottiin olevan myös Ruotsin seksuaalirikosten lisääntymisen syynä.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Keskustelua Suomen maahanmuutosta, maahanmuuttopolitiikasta ja niihin liittyvistä ilmiöistä (KR 2.0)
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
Ilmoitusherkkyys ei kyllä päde vakaviin väkivaltarikoksiin samalla tavalla kuin seksuaalirikoksiin. Kuinka moni joka tulee hakatuksi sairaalakuntoon tai lähes kuoliaaksi ei vie asiaa poliisille? En usko että kovin moni, paitsi jos molemmat osapuolet ovat jotain jengiläisiä ja kosto on suunnitelmissa.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 235
Yle on saanut kirjoitettua jutun katujengeistä ilman yhtään mainintaa maahanmuuttajista. Ainoastaan Jaff mainitaan kerran.
yle.fi
"Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta.
Arttur ja Velu ovat huolissaan nuorten lisääntyneestä väkivallasta. Heidän mukaansa mallia otetaan sosiaalisesta mediasta. Kuva: Ilkka Loikkanen
PETRA NYKÄNEN,
OILI ORISPÄÄ
24.10. 20:30•Päivitetty 24.10. 22:34
– Kyllä sen huomaa, että ihmiset ovat aggressiivisempia kuin aiemmin, Arttur toteaa.
Nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyvä keskustelu katujengeistä on kiihtynyt viimeisen vuoden aikana. Iltalehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että tällä hetkellä Suomessa toimii 11 katujengiä, joissa on noin 200 jäsentä. Rinteen mukaan jengit ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.
Parhaillaan käynnissä on paljon julkisuutta saanut oikeudenkäynti, jonka keskiössä on yhden helsinkiläisen katujengin johtohahmona pidetty Milan Jaff. Useisiin rikoksiin syyllistynyt Jaff on hankkinut mainetta sosiaalisessa mediassa.
Arttur ja Velu tunnistavat ilmiön: Heidän mukaansa sosiaalinen media vaikuttaa paljonkin jengikulttuurin levittämiseen. Esimerkiksi väkivaltaiset videot ovat siellä suuren joukon katsottavissa.
Velun mielestä monet yrittävät väkivaltavideoilla todistella olevansa jotakin.
– Halutaan esittää vähän kovempaa äijää, kovempaa mimmiä.
Arttur ja Velu uskovat, että usein taustalla on huono itsetunto ja näköalattomuus.
– Tuo on tavallaan helppo tie ottaa sellaista voimaa, Arttur pohtii.
Arttur ja Velu vertaavat Suomen tilannetta Ruotsiin. Heidän mielestään Ruotsissa tilanne on yhä pahempi, mutta myös kotimaassa nuorten yhteenotot ovat kärjistyneet aiempaa vakavammiksi.
– Meno on muuttunut. Suomi ei ole enää Suomi, Velu kiteyttää.
Arttur ja Velu kertovat, miten väkivaltaiset videot leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle joukolle. Jopa kymmenvuotiaat lapset käyttävät huumeita
Myös Aleksi ja Elina ovat tulleet viettämään aikaansa Tikkurilan asemalle. He sanovat, että kadulla liikkuvat entistä nuoremmat lapset. Molemmat ovat tavanneet kymmenvuotiaita, jotka käyttävät alkoholin lisäksi huumeita.
– Se on tosi epänormaalia. Itse aloin käyttää alkoholia ja tupakkaa 14-vuotiaana, Elina kertoo.
Aleksi on itsekin joutunut osalliseksi konflikteihin erityisesti lähijunissa.
– Aika helposti lähtevät tavarat liikkumaan, jos on jotakin vähän kalliimpaa päällä.
Hän on joutunut puolustautumaan esimerkiksi silloin, kun hänen takkinsa on yritetty varastaa.
– Olen tullut junasta siisti Adidaksen takki päällä. Sitten on tultu uhkailemaan, että tuo on nyt minun, ja yritetty viedä se päältäni.
Aleksi ja Elina ajattelevat, että perhetausta ja olot koulussa vaikuttavat nuorten käyttäytymiseen. Aleksilla on tästä omakohtaista kokemusta:
– Jos kouluikäisenä tulee köyhemmästä perheestä eikä ole jotain vaatetta tai tavaraa, ne on hankittava tavalla tai toisella. Sitä tulee helposti koulukiusatuksi ja jengiin lähtee mukaan, kun ei ole muuta vaihtoehtoa.
Aleksi odottaa, kun Elina keskustelee Aseman Lasten nuorisotyöntekijöiden kanssa. Kuva: Ilkka LoikkanenEnemmän ennaltaehkäisyä ja kovemmat rangaistukset
Arttur ja Velu toivoisivat panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta ongelmat eivät pahenisi entisestään. Heidän mielestään mahdollisen rikoskierteen voisi välttää, jos nuorten saatavilla olisi tarpeeksi ajoissa oikeanlaista tietoa muista mahdollisuuksista.
– Jos vaikka koulussa menee vähän huonommin, voi silti hakea töihin jonnekin ja rakentaa uraa, Arttur summaa.
Velu kannattaa myös rangaistusten tiukentamista.
– Linnatuomiot ylös! Nuoret romantisoivat vankilaa ihan liikaa. Nyt kaikki haluavat ja pyrkivät sinne. Siellä istuu vuoden tai kaksi, ja sen jälkeen on vielä isompi auktoriteetti.
Nuorisotyöntekijät Mikko Riiheläinen ja Mika Rouvinen päivystivät Tikkurilan asemalla perjantai-iltana. Kuva: Ilkka Loikkanen
Aseman Lasten pitämässä Walkers-bussissa vieraili perjantaina noin kolmekymmentä nuorta. Kuva: Ilkka Loikkanen
_Aiheesta lisää maanantai-illan A-studiossa. Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostutkintayksikön päällikkö Markku Heinikari, Helsinki Mission väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela. Lähetyksen voit katsoa Yle Areenasta.
Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta.
Arttur ja Velu ovat huolissaan nuorten lisääntyneestä väkivallasta. Heidän mukaansa mallia otetaan sosiaalisesta mediasta. Kuva: Ilkka Loikkanen
PETRA NYKÄNEN,
OILI ORISPÄÄ
24.10. 20:30•Päivitetty 24.10. 22:34
- https://twitter.com/intent/tweet/?u...at&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
- https://www.facebook.com/sharer/sha...5?utm_medium=social&utm_source=facebook-share
- https://wa.me/?text=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=whatsapp-share
- https://www.linkedin.com/sharing/sh...5?utm_medium=social&utm_source=linkedin-share
- https://yle.fi/uutiset/3-12666145#
– Kyllä sen huomaa, että ihmiset ovat aggressiivisempia kuin aiemmin, Arttur toteaa.
Nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyvä keskustelu katujengeistä on kiihtynyt viimeisen vuoden aikana. Iltalehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että tällä hetkellä Suomessa toimii 11 katujengiä, joissa on noin 200 jäsentä. Rinteen mukaan jengit ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.
Parhaillaan käynnissä on paljon julkisuutta saanut oikeudenkäynti, jonka keskiössä on yhden helsinkiläisen katujengin johtohahmona pidetty Milan Jaff. Useisiin rikoksiin syyllistynyt Jaff on hankkinut mainetta sosiaalisessa mediassa.
Arttur ja Velu tunnistavat ilmiön: Heidän mukaansa sosiaalinen media vaikuttaa paljonkin jengikulttuurin levittämiseen. Esimerkiksi väkivaltaiset videot ovat siellä suuren joukon katsottavissa.
Velun mielestä monet yrittävät väkivaltavideoilla todistella olevansa jotakin.
– Halutaan esittää vähän kovempaa äijää, kovempaa mimmiä.
Arttur ja Velu uskovat, että usein taustalla on huono itsetunto ja näköalattomuus.
– Tuo on tavallaan helppo tie ottaa sellaista voimaa, Arttur pohtii.
Arttur ja Velu vertaavat Suomen tilannetta Ruotsiin. Heidän mielestään Ruotsissa tilanne on yhä pahempi, mutta myös kotimaassa nuorten yhteenotot ovat kärjistyneet aiempaa vakavammiksi.
– Meno on muuttunut. Suomi ei ole enää Suomi, Velu kiteyttää.
Arttur ja Velu kertovat, miten väkivaltaiset videot leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle joukolle. Jopa kymmenvuotiaat lapset käyttävät huumeita
Myös Aleksi ja Elina ovat tulleet viettämään aikaansa Tikkurilan asemalle. He sanovat, että kadulla liikkuvat entistä nuoremmat lapset. Molemmat ovat tavanneet kymmenvuotiaita, jotka käyttävät alkoholin lisäksi huumeita.
– Se on tosi epänormaalia. Itse aloin käyttää alkoholia ja tupakkaa 14-vuotiaana, Elina kertoo.
Aleksi on itsekin joutunut osalliseksi konflikteihin erityisesti lähijunissa.
– Aika helposti lähtevät tavarat liikkumaan, jos on jotakin vähän kalliimpaa päällä.
Hän on joutunut puolustautumaan esimerkiksi silloin, kun hänen takkinsa on yritetty varastaa.
– Olen tullut junasta siisti Adidaksen takki päällä. Sitten on tultu uhkailemaan, että tuo on nyt minun, ja yritetty viedä se päältäni.
Aleksi ja Elina ajattelevat, että perhetausta ja olot koulussa vaikuttavat nuorten käyttäytymiseen. Aleksilla on tästä omakohtaista kokemusta:
– Jos kouluikäisenä tulee köyhemmästä perheestä eikä ole jotain vaatetta tai tavaraa, ne on hankittava tavalla tai toisella. Sitä tulee helposti koulukiusatuksi ja jengiin lähtee mukaan, kun ei ole muuta vaihtoehtoa.
Aleksi odottaa, kun Elina keskustelee Aseman Lasten nuorisotyöntekijöiden kanssa. Kuva: Ilkka LoikkanenEnemmän ennaltaehkäisyä ja kovemmat rangaistukset
Arttur ja Velu toivoisivat panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta ongelmat eivät pahenisi entisestään. Heidän mielestään mahdollisen rikoskierteen voisi välttää, jos nuorten saatavilla olisi tarpeeksi ajoissa oikeanlaista tietoa muista mahdollisuuksista.
– Jos vaikka koulussa menee vähän huonommin, voi silti hakea töihin jonnekin ja rakentaa uraa, Arttur summaa.
Velu kannattaa myös rangaistusten tiukentamista.
– Linnatuomiot ylös! Nuoret romantisoivat vankilaa ihan liikaa. Nyt kaikki haluavat ja pyrkivät sinne. Siellä istuu vuoden tai kaksi, ja sen jälkeen on vielä isompi auktoriteetti.
Nuorisotyöntekijät Mikko Riiheläinen ja Mika Rouvinen päivystivät Tikkurilan asemalla perjantai-iltana. Kuva: Ilkka Loikkanen
Aseman Lasten pitämässä Walkers-bussissa vieraili perjantaina noin kolmekymmentä nuorta. Kuva: Ilkka Loikkanen
_Aiheesta lisää maanantai-illan A-studiossa. Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostutkintayksikön päällikkö Markku Heinikari, Helsinki Mission väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela. Lähetyksen voit katsoa Yle Areenasta.
"Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta.
yle.fi
neko
ᓚᘏᗢ
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 770
Lukematta pa**aa. Ylen jutut niin tiedetään.Yle on saanut kirjoitettua jutun katujengeistä ilman yhtään mainintaa maahanmuuttajista. Ainoastaan Jaff mainitaan kerran.
"Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta.
Arttur ja Velu ovat huolissaan nuorten lisääntyneestä väkivallasta. Heidän mukaansa mallia otetaan sosiaalisesta mediasta. Kuva: Ilkka Loikkanen
PETRA NYKÄNEN,
OILI ORISPÄÄ
24.10. 20:30•Päivitetty 24.10. 22:34
Useat nuoret ovat kokoontuneet Tikkurilan rautatieasemalle lokakuisena perjantai-iltana. Paikalla ovat myös parikymppiset Arttur ja Velu. Molemmat nyökyttelevät, kun heiltä kysyy, onko nuorten väkivalta kaduilla lisääntynyt.
- https://twitter.com/intent/tweet/?url=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?text=%2522Suomi%2520ei%2520ole%2520en%25C3%25A4%25C3%25A4%2520Suomi%2522%2520%25E2%2580%2593%2520nuoret%2520kertovat%252C%2520miksi%2520katujengit%2520kiinnostavat&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
- https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=facebook-share
- https://wa.me/?text=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=whatsapp-share
- https://www.linkedin.com/sharing/share-offsite/?url=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=linkedin-share
- "Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
– Kyllä sen huomaa, että ihmiset ovat aggressiivisempia kuin aiemmin, Arttur toteaa.
Nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyvä keskustelu katujengeistä on kiihtynyt viimeisen vuoden aikana. Iltalehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että tällä hetkellä Suomessa toimii 11 katujengiä, joissa on noin 200 jäsentä. Rinteen mukaan jengit ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.
Parhaillaan käynnissä on paljon julkisuutta saanut oikeudenkäynti, jonka keskiössä on yhden helsinkiläisen katujengin johtohahmona pidetty Milan Jaff. Useisiin rikoksiin syyllistynyt Jaff on hankkinut mainetta sosiaalisessa mediassa.
Arttur ja Velu tunnistavat ilmiön: Heidän mukaansa sosiaalinen media vaikuttaa paljonkin jengikulttuurin levittämiseen. Esimerkiksi väkivaltaiset videot ovat siellä suuren joukon katsottavissa.
Velun mielestä monet yrittävät väkivaltavideoilla todistella olevansa jotakin.
– Halutaan esittää vähän kovempaa äijää, kovempaa mimmiä.
Arttur ja Velu uskovat, että usein taustalla on huono itsetunto ja näköalattomuus.
– Tuo on tavallaan helppo tie ottaa sellaista voimaa, Arttur pohtii.
Arttur ja Velu vertaavat Suomen tilannetta Ruotsiin. Heidän mielestään Ruotsissa tilanne on yhä pahempi, mutta myös kotimaassa nuorten yhteenotot ovat kärjistyneet aiempaa vakavammiksi.
– Meno on muuttunut. Suomi ei ole enää Suomi, Velu kiteyttää.
Arttur ja Velu kertovat, miten väkivaltaiset videot leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle joukolle. Jopa kymmenvuotiaat lapset käyttävät huumeita
Myös Aleksi ja Elina ovat tulleet viettämään aikaansa Tikkurilan asemalle. He sanovat, että kadulla liikkuvat entistä nuoremmat lapset. Molemmat ovat tavanneet kymmenvuotiaita, jotka käyttävät alkoholin lisäksi huumeita.
– Se on tosi epänormaalia. Itse aloin käyttää alkoholia ja tupakkaa 14-vuotiaana, Elina kertoo.
Aleksi on itsekin joutunut osalliseksi konflikteihin erityisesti lähijunissa.
– Aika helposti lähtevät tavarat liikkumaan, jos on jotakin vähän kalliimpaa päällä.
Hän on joutunut puolustautumaan esimerkiksi silloin, kun hänen takkinsa on yritetty varastaa.
– Olen tullut junasta siisti Adidaksen takki päällä. Sitten on tultu uhkailemaan, että tuo on nyt minun, ja yritetty viedä se päältäni.
Aleksi ja Elina ajattelevat, että perhetausta ja olot koulussa vaikuttavat nuorten käyttäytymiseen. Aleksilla on tästä omakohtaista kokemusta:
– Jos kouluikäisenä tulee köyhemmästä perheestä eikä ole jotain vaatetta tai tavaraa, ne on hankittava tavalla tai toisella. Sitä tulee helposti koulukiusatuksi ja jengiin lähtee mukaan, kun ei ole muuta vaihtoehtoa.
Aleksi odottaa, kun Elina keskustelee Aseman Lasten nuorisotyöntekijöiden kanssa. Kuva: Ilkka LoikkanenEnemmän ennaltaehkäisyä ja kovemmat rangaistukset
Arttur ja Velu toivoisivat panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta ongelmat eivät pahenisi entisestään. Heidän mielestään mahdollisen rikoskierteen voisi välttää, jos nuorten saatavilla olisi tarpeeksi ajoissa oikeanlaista tietoa muista mahdollisuuksista.
– Jos vaikka koulussa menee vähän huonommin, voi silti hakea töihin jonnekin ja rakentaa uraa, Arttur summaa.
Velu kannattaa myös rangaistusten tiukentamista.
– Linnatuomiot ylös! Nuoret romantisoivat vankilaa ihan liikaa. Nyt kaikki haluavat ja pyrkivät sinne. Siellä istuu vuoden tai kaksi, ja sen jälkeen on vielä isompi auktoriteetti.
Nuorisotyöntekijät Mikko Riiheläinen ja Mika Rouvinen päivystivät Tikkurilan asemalla perjantai-iltana. Kuva: Ilkka Loikkanen
Aseman Lasten pitämässä Walkers-bussissa vieraili perjantaina noin kolmekymmentä nuorta. Kuva: Ilkka Loikkanen
_Aiheesta lisää maanantai-illan A-studiossa. Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostutkintayksikön päällikkö Markku Heinikari, Helsinki Mission väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela. Lähetyksen voit katsoa Yle Areenasta."Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta.
No vastataan sitten kun niin haluat. Ne keinot ovat äärimmäisiä jotka toimisivat. Ainoastaan Unkari on sanonut ettei suostu pakolaiskiintiöihin. Suomen pitäisi ottaa sellainen järjestelmä käyttöön että jokainen maa tai maanosa pisteytetään sen mukaan miten hyvin ihmiset kotoutuvat Suomeeen tilastojen perusteella. Sitten tästä lasketaan kiintiöt suhteessa siihen miten paljon ihmisiä otetaan Suomeen joka vuosi, tai miten pidempiä oleskelulupia myönnetään. Sitä vaikeampaa päästä mitä huonommin kotoutuu. Eli rasistista kuin mikä, ja vastoin EUn sääntöjä. Eikä tämän pitäisi koskea pelkästään turvapaikanhakua vaan myös kansalaisuuden saantia.
Ole hyvä.
Mut siis niin, kyllä suomalaiset tulevat jäämään vähemmistöksi täällä kuten muissakin maissa käy vähitellen. Tänne muuttavat lisääntyvät moninkertaisesti suomalaisiin verrattuna.
- Liittynyt
- 05.01.2021
- Viestejä
- 2 507
Kannattaa katsoa toi A-studion lähetys, jos haluaa mainintaa maahanmuuttajista. Siellä se tuotiin useasti toimittajan puolesta esiin. Ylen artikkeli oli siihen nähden lähinnä parin nuoren haastattelu eikä sen kummempaa.Yle on saanut kirjoitettua jutun katujengeistä ilman yhtään mainintaa maahanmuuttajista. Ainoastaan Jaff mainitaan kerran.
"Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta.
Arttur ja Velu ovat huolissaan nuorten lisääntyneestä väkivallasta. Heidän mukaansa mallia otetaan sosiaalisesta mediasta. Kuva: Ilkka Loikkanen
PETRA NYKÄNEN,
OILI ORISPÄÄ
24.10. 20:30•Päivitetty 24.10. 22:34
Useat nuoret ovat kokoontuneet Tikkurilan rautatieasemalle lokakuisena perjantai-iltana. Paikalla ovat myös parikymppiset Arttur ja Velu. Molemmat nyökyttelevät, kun heiltä kysyy, onko nuorten väkivalta kaduilla lisääntynyt.
- https://twitter.com/intent/tweet/?url=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?text=%2522Suomi%2520ei%2520ole%2520en%25C3%25A4%25C3%25A4%2520Suomi%2522%2520%25E2%2580%2593%2520nuoret%2520kertovat%252C%2520miksi%2520katujengit%2520kiinnostavat&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
- https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=facebook-share
- https://wa.me/?text=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=whatsapp-share
- https://www.linkedin.com/sharing/share-offsite/?url=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=linkedin-share
- "Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
– Kyllä sen huomaa, että ihmiset ovat aggressiivisempia kuin aiemmin, Arttur toteaa.
Nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyvä keskustelu katujengeistä on kiihtynyt viimeisen vuoden aikana. Iltalehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että tällä hetkellä Suomessa toimii 11 katujengiä, joissa on noin 200 jäsentä. Rinteen mukaan jengit ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.
Parhaillaan käynnissä on paljon julkisuutta saanut oikeudenkäynti, jonka keskiössä on yhden helsinkiläisen katujengin johtohahmona pidetty Milan Jaff. Useisiin rikoksiin syyllistynyt Jaff on hankkinut mainetta sosiaalisessa mediassa.
Arttur ja Velu tunnistavat ilmiön: Heidän mukaansa sosiaalinen media vaikuttaa paljonkin jengikulttuurin levittämiseen. Esimerkiksi väkivaltaiset videot ovat siellä suuren joukon katsottavissa.
Velun mielestä monet yrittävät väkivaltavideoilla todistella olevansa jotakin.
– Halutaan esittää vähän kovempaa äijää, kovempaa mimmiä.
Arttur ja Velu uskovat, että usein taustalla on huono itsetunto ja näköalattomuus.
– Tuo on tavallaan helppo tie ottaa sellaista voimaa, Arttur pohtii.
Arttur ja Velu vertaavat Suomen tilannetta Ruotsiin. Heidän mielestään Ruotsissa tilanne on yhä pahempi, mutta myös kotimaassa nuorten yhteenotot ovat kärjistyneet aiempaa vakavammiksi.
– Meno on muuttunut. Suomi ei ole enää Suomi, Velu kiteyttää.
Arttur ja Velu kertovat, miten väkivaltaiset videot leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle joukolle. Jopa kymmenvuotiaat lapset käyttävät huumeita
Myös Aleksi ja Elina ovat tulleet viettämään aikaansa Tikkurilan asemalle. He sanovat, että kadulla liikkuvat entistä nuoremmat lapset. Molemmat ovat tavanneet kymmenvuotiaita, jotka käyttävät alkoholin lisäksi huumeita.
– Se on tosi epänormaalia. Itse aloin käyttää alkoholia ja tupakkaa 14-vuotiaana, Elina kertoo.
Aleksi on itsekin joutunut osalliseksi konflikteihin erityisesti lähijunissa.
– Aika helposti lähtevät tavarat liikkumaan, jos on jotakin vähän kalliimpaa päällä.
Hän on joutunut puolustautumaan esimerkiksi silloin, kun hänen takkinsa on yritetty varastaa.
– Olen tullut junasta siisti Adidaksen takki päällä. Sitten on tultu uhkailemaan, että tuo on nyt minun, ja yritetty viedä se päältäni.
Aleksi ja Elina ajattelevat, että perhetausta ja olot koulussa vaikuttavat nuorten käyttäytymiseen. Aleksilla on tästä omakohtaista kokemusta:
– Jos kouluikäisenä tulee köyhemmästä perheestä eikä ole jotain vaatetta tai tavaraa, ne on hankittava tavalla tai toisella. Sitä tulee helposti koulukiusatuksi ja jengiin lähtee mukaan, kun ei ole muuta vaihtoehtoa.
Aleksi odottaa, kun Elina keskustelee Aseman Lasten nuorisotyöntekijöiden kanssa. Kuva: Ilkka LoikkanenEnemmän ennaltaehkäisyä ja kovemmat rangaistukset
Arttur ja Velu toivoisivat panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta ongelmat eivät pahenisi entisestään. Heidän mielestään mahdollisen rikoskierteen voisi välttää, jos nuorten saatavilla olisi tarpeeksi ajoissa oikeanlaista tietoa muista mahdollisuuksista.
– Jos vaikka koulussa menee vähän huonommin, voi silti hakea töihin jonnekin ja rakentaa uraa, Arttur summaa.
Velu kannattaa myös rangaistusten tiukentamista.
– Linnatuomiot ylös! Nuoret romantisoivat vankilaa ihan liikaa. Nyt kaikki haluavat ja pyrkivät sinne. Siellä istuu vuoden tai kaksi, ja sen jälkeen on vielä isompi auktoriteetti.
Nuorisotyöntekijät Mikko Riiheläinen ja Mika Rouvinen päivystivät Tikkurilan asemalla perjantai-iltana. Kuva: Ilkka Loikkanen
Aseman Lasten pitämässä Walkers-bussissa vieraili perjantaina noin kolmekymmentä nuorta. Kuva: Ilkka Loikkanen
_Aiheesta lisää maanantai-illan A-studiossa. Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostutkintayksikön päällikkö Markku Heinikari, Helsinki Mission väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela. Lähetyksen voit katsoa Yle Areenasta."Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta.
Studiossa Suomelan ja Meren osalta jäi vähän turhauttamaan, ettei noi nyt niin valtavasti varmaan eri mieltä asioista ollut, mutta piti jotain keinotekoista sanaharkkaa sytytellä. Lähinnä molemmilla oli omat ns. ääripäät toimenpiteistä esillä (Suomelalla ennaltaehkäisy, Merellä karkotus), eikä sitten mitenkään haluttu keskustella kummastakaan saati sitten välimuodoista.
- Liittynyt
- 24.09.2020
- Viestejä
- 1 247
Ikäänkuin nämä sulkisivat toisensa pois?
- Liittynyt
- 05.01.2021
- Viestejä
- 2 507
Nimenomaan, se juuri vähän turhauttikin. Keskustelijoilla ei ihan vastaavaa asennetta tuntunut löytyvän.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 708
"Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta."Yle on saanut kirjoitettua jutun katujengeistä ilman yhtään mainintaa maahanmuuttajista. Ainoastaan Jaff mainitaan kerran.
"Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta.
Arttur ja Velu ovat huolissaan nuorten lisääntyneestä väkivallasta. Heidän mukaansa mallia otetaan sosiaalisesta mediasta. Kuva: Ilkka Loikkanen
PETRA NYKÄNEN,
OILI ORISPÄÄ
24.10. 20:30•Päivitetty 24.10. 22:34
Useat nuoret ovat kokoontuneet Tikkurilan rautatieasemalle lokakuisena perjantai-iltana. Paikalla ovat myös parikymppiset Arttur ja Velu. Molemmat nyökyttelevät, kun heiltä kysyy, onko nuorten väkivalta kaduilla lisääntynyt.
- https://twitter.com/intent/tweet/?url=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?text=%2522Suomi%2520ei%2520ole%2520en%25C3%25A4%25C3%25A4%2520Suomi%2522%2520%25E2%2580%2593%2520nuoret%2520kertovat%252C%2520miksi%2520katujengit%2520kiinnostavat&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
- https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=facebook-share
- https://wa.me/?text=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=whatsapp-share
- https://www.linkedin.com/sharing/share-offsite/?url=https://yle.fi/uutiset/3-12666145?utm_medium=social&utm_source=linkedin-share
- "Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
– Kyllä sen huomaa, että ihmiset ovat aggressiivisempia kuin aiemmin, Arttur toteaa.
Nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin liittyvä keskustelu katujengeistä on kiihtynyt viimeisen vuoden aikana. Iltalehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kertoo, että tällä hetkellä Suomessa toimii 11 katujengiä, joissa on noin 200 jäsentä. Rinteen mukaan jengit ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.
Parhaillaan käynnissä on paljon julkisuutta saanut oikeudenkäynti, jonka keskiössä on yhden helsinkiläisen katujengin johtohahmona pidetty Milan Jaff. Useisiin rikoksiin syyllistynyt Jaff on hankkinut mainetta sosiaalisessa mediassa.
Arttur ja Velu tunnistavat ilmiön: Heidän mukaansa sosiaalinen media vaikuttaa paljonkin jengikulttuurin levittämiseen. Esimerkiksi väkivaltaiset videot ovat siellä suuren joukon katsottavissa.
Velun mielestä monet yrittävät väkivaltavideoilla todistella olevansa jotakin.
– Halutaan esittää vähän kovempaa äijää, kovempaa mimmiä.
Arttur ja Velu uskovat, että usein taustalla on huono itsetunto ja näköalattomuus.
– Tuo on tavallaan helppo tie ottaa sellaista voimaa, Arttur pohtii.
Arttur ja Velu vertaavat Suomen tilannetta Ruotsiin. Heidän mielestään Ruotsissa tilanne on yhä pahempi, mutta myös kotimaassa nuorten yhteenotot ovat kärjistyneet aiempaa vakavammiksi.
– Meno on muuttunut. Suomi ei ole enää Suomi, Velu kiteyttää.
Arttur ja Velu kertovat, miten väkivaltaiset videot leviävät sosiaalisessa mediassa laajalle joukolle. Jopa kymmenvuotiaat lapset käyttävät huumeita
Myös Aleksi ja Elina ovat tulleet viettämään aikaansa Tikkurilan asemalle. He sanovat, että kadulla liikkuvat entistä nuoremmat lapset. Molemmat ovat tavanneet kymmenvuotiaita, jotka käyttävät alkoholin lisäksi huumeita.
– Se on tosi epänormaalia. Itse aloin käyttää alkoholia ja tupakkaa 14-vuotiaana, Elina kertoo.
Aleksi on itsekin joutunut osalliseksi konflikteihin erityisesti lähijunissa.
– Aika helposti lähtevät tavarat liikkumaan, jos on jotakin vähän kalliimpaa päällä.
Hän on joutunut puolustautumaan esimerkiksi silloin, kun hänen takkinsa on yritetty varastaa.
– Olen tullut junasta siisti Adidaksen takki päällä. Sitten on tultu uhkailemaan, että tuo on nyt minun, ja yritetty viedä se päältäni.
Aleksi ja Elina ajattelevat, että perhetausta ja olot koulussa vaikuttavat nuorten käyttäytymiseen. Aleksilla on tästä omakohtaista kokemusta:
– Jos kouluikäisenä tulee köyhemmästä perheestä eikä ole jotain vaatetta tai tavaraa, ne on hankittava tavalla tai toisella. Sitä tulee helposti koulukiusatuksi ja jengiin lähtee mukaan, kun ei ole muuta vaihtoehtoa.
Aleksi odottaa, kun Elina keskustelee Aseman Lasten nuorisotyöntekijöiden kanssa. Kuva: Ilkka LoikkanenEnemmän ennaltaehkäisyä ja kovemmat rangaistukset
Arttur ja Velu toivoisivat panostusta ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta ongelmat eivät pahenisi entisestään. Heidän mielestään mahdollisen rikoskierteen voisi välttää, jos nuorten saatavilla olisi tarpeeksi ajoissa oikeanlaista tietoa muista mahdollisuuksista.
– Jos vaikka koulussa menee vähän huonommin, voi silti hakea töihin jonnekin ja rakentaa uraa, Arttur summaa.
Velu kannattaa myös rangaistusten tiukentamista.
– Linnatuomiot ylös! Nuoret romantisoivat vankilaa ihan liikaa. Nyt kaikki haluavat ja pyrkivät sinne. Siellä istuu vuoden tai kaksi, ja sen jälkeen on vielä isompi auktoriteetti.
Nuorisotyöntekijät Mikko Riiheläinen ja Mika Rouvinen päivystivät Tikkurilan asemalla perjantai-iltana. Kuva: Ilkka Loikkanen
Aseman Lasten pitämässä Walkers-bussissa vieraili perjantaina noin kolmekymmentä nuorta. Kuva: Ilkka Loikkanen
_Aiheesta lisää maanantai-illan A-studiossa. Keskustelemassa ovat Helsingin poliisin rikostutkintayksikön päällikkö Markku Heinikari, Helsinki Mission väkivaltatyöntekijä Miika Mehmet, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela. Lähetyksen voit katsoa Yle Areenasta."Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat
Tikkurilan asemalle kokoontuneet nuoret tunnistavat lisääntyneen väkivallan taustalta itsetunto-ongelmia, koulukiusaamista ja mahdollisuuksien puutetta.
"Itsetunto-ongelmia ja koulukiusaamista". Näitähän ei ole koskaan ennen maailman historiassa nuorilla ollutkaan.
"Mahdollisuuksien puute". Katsooko nämä jätkät jotain vitun jenkkileffoja ja kopioi suoraan sieltä vuorosanoja? Jos Suomessa ei löydä mahdollisuuksia niin kannattaa siinä vaiheessa jo hankkia eutanasia.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Jos haastatellaan nuoria, niin heillä kyse myös omasta kokemasta kehityksestä, eikä niinkään siitä miten asiat muuttuneet jostain boomereiden ajoista.
Termit ja sanojen merkityskin muuttuu.
Jos yläkoululainen päihteidenkäyttäjä yöllä viettää aikaa kadulla, niin se normaali vähän toinen kuin heillä jotka silloin lepäämässä tai pänttäämässä kokeita varten.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 708
Jos 5-10v sitten koulussa olleet on "buumereita" niin taitaa olla terminologia hukassa.
Asiat kuitenkaan ei ole muuttuneet mitenkään joten silloin vian täytyy olla aineksessa eli mamutus on tuonut Suomeen kriittisen pisteen ylittävän määrän ongelmatapauksia tai sitten syystä tai toisesta uudet sukupolvet ovat entistä heikompia joko puutteellisen kasvatuksen tai jonkin muun syyn takia.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 109
Tottakai epätoivottava (joidenkin mielestä nähtävästi toivottava) kehitys ei johdu siitä mistä se johtuu, vaan boomereista. Tarvitaan siis lisää rahaa kotouttamiseen, hehe
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 19 500
Sori , en oikein onnistunut.
Yritin tuoda sitä esille että kun nuori vanhenee, niin siinä muuttuu myös se nuori ja se millaisessa ympäristössä nuori milloinkin liikkuu.
Sanojen merkityksetkin elää.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 109
Kyllä, ja se ympäristö muuttuu myös, siitähän tässä on kyse.
Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen Ulkomaalaiset osaajat Suomessa -raportti kertoo
www.kvosaajiensuomi.com
Joo, en lukenut kesken päivän 91-sivuista raporttia, varmasti löytyy huonojakin puolia Suomessa asumisesta.
Eli osaajista 4/5 sopeutuu ja huomattava osa nopeasti. Voisiko tästä vetää johtopäätöksen nuivemman puolen näkemyksen että Suomeen tulee liikaa ns. heikompaa ainesta olevan totta, kun äänekkäin osa tulijoista pitää sopeutumista vaikeana ja heitä lisää haluavista taas toivoo asuinalueiden monimuotoisuutta ja ties mitä.
Hankkeen ulkomaalaisia osaajia ja heidän puolisoitaan koskeva raportti julkaistu — Kansainvälisten osaajien Suomi
Suuri osa Suomessa asuvista korkeasti koulutetuista ulkomaalaisista on kotiutunut hyvin ja työskentelee koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Tutkimus kuitenkin tunnistaa Suomeen asettumiseen liittyviä kehityskohteita.
www.kvosaajiensuomi.com
Joo, en lukenut kesken päivän 91-sivuista raporttia, varmasti löytyy huonojakin puolia Suomessa asumisesta.
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 9 820
Näyttäisi että ukrainalaiset ovat solahtaneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Heillä suurena erona on että he ovat heti saaneet työluvan ja työ on tunnetusti erinomainen integraation väline. Sen sijaan se että ei pysty tekemään mitään johtaa pahantekoon monesti, sanotaan joutilaisuuden olevan ilkivallan siemen.
Olisiko hyvä muuttaa niin että jokainen turvapaikanhakija/pakolainen saisi heti työluvan? Enkä usko tänne ryntäystä tulevan vaikka työlupa annettaisiin kaikille. Liittyviä lakeja voisi säätää jos on tarvetta.
Olisiko hyvä muuttaa niin että jokainen turvapaikanhakija/pakolainen saisi heti työluvan? Enkä usko tänne ryntäystä tulevan vaikka työlupa annettaisiin kaikille. Liittyviä lakeja voisi säätää jos on tarvetta.
Jännityksellä jään odottamaan tätä Unkarin talouden ja elinolojen nousua mikä tästä toimivasta politiikasta varmasti täytyy seurata.
Mietin kanssa mitenkä meinaat hankaloittaa Suomen kansalaisuuden saamista? Tällä hetkellä jos meinaat saada kansalaisuuden sinun pitää:
1) Asua Suomessa kuusi vuotta
2) Opetella suomen tai Ruotsin kieli kirjallisesti ja suullisesti
3) Olla tekemättä rikoksia
Kai se migri voisi vaihtaa nimeä joka vuosi ja lähettää jotain virolaisia torpedoja hakijoiden perään tuon kuuden vuoden aikana jos halutaan prosessia vielä saada hankalammaksi.
Suomessa ostovoima on heikko ja sää helvetin ankea, miksi kukaan näkisi vielä enemmän vaivaa kansalaisuuden saamiseksi?
Jokaisessa kohdassa jotain korjattavaa Migrin mukaan:
1) Olet asunut Suomessa riittävän kauan, jos
- Olet asunut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta keskeytyksettä (yhtäjaksoinen asumisaika) tai
- Olet asunut Suomessa yhteensä seitsemän vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen (kerätty asumisaika). Seitsemästä vuodesta viimeiset kaksi vuotta sinun on tullut asua Suomessa keskeytyksettä
- olet yli 65-vuotias
- terveydentilasi estää kielitaidon hankkimisen
- olet saapunut Suomeen aikuisena ja olet luku- ja kirjoitustaidoton
- esität jonkin muun erittäin painavan syyn poikkeamiselle.
Ilmeisesti kielitaidosta ei helpolla poiketa, mutta pidetään mielessä millainen määrä tp-hakijoista on virallisesti luku- ja kirjoitustaidottomia.
Yle on kirjoittanut
Yle sanoi:
Lisäksi hallitus suunnittelee henkilöllisyyden varmentamisen löysäämistä: Marinin hallitukselta taas hävytön lakiesitys eduskuntaan: Suomen kansalaisuuden voisi saada vaikka väärennetyillä asiakirjoilla - Suomen Uutiset
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 235
Olisi hienoa, jos tämäkin ihmisjäte saataisiin karkoitettua. Tosin eiköhän vihervasemmisto keksi jonkin esteen.
www.hs.fi
Milan Jaffin karkotus synnyinmaahansa voisi olla mahdollinen
Useista rikoksista tuomittu Milan Jaff voitaisiin karkottaa Suomesta, sillä siihen riittäisi jo yksi vuoden mittainen vankeustuomio.
Rikoksista epäilty Milan Jaff Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla 10. lokakuuta. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Anne Kantola HS
13:32
JO vuoden mittainen vankeustuomio voi riittää ulkomaan kansalaisen karkottamiseen Suomesta. Karkotus voisi siis teoriassa koitua myös useista rikoksista tuomittu, mielentilatutkimukseen passitetun Milan Jaffinkohtaloksi.
SUOMESTA karkotetaan vuosittain yli tuhat ihmistä, joilla on tai on ollut oleskelulupa.
Karkotuspäätös voi tulla kyseeseen myös, jos ulkomaan kansalainen syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen tai vaarantaa turvallisuutta, kertoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Ville Laitila.
Keskustelu karkottamisista on noussut pinnalle samaan aikaan, kun katujengien väliset yhteenotot ovat tulleet päivänvaloon.
Laitila kommentoi karkottamista yleisellä tasolla, eikä ota kantaa yksittäisiin henkilöihin.
Katujengien johtohahmoksi tituleerattu Milan Jaff tuomittiin viime toukokuussa 10 vuoden vankeusrangaistukseen. Jaff on Irakin kurdi, joka on tullut Suomeen vuonna 2017. Hänellä ei ole Suomen kansalaisuutta.
Lue lisää: Jengipomo Milan Jaff tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen – Oikeus: Omien ”kunniaa” suojeltiin väkivallalla
ULKOMAALAISIA voidaan poistaa Suomesta joko käännyttämällä tai karkottamalla. Karkotukset koskevat heitä, joilla on tai on ollut oleskelulupa Suomessa. Suurin osa karkottamisista liittyy luvattomaan oleskeluun eli henkilöiden oleskelulupa tai -oikeus on päättynyt.
Vielä erikseen on säädetty tilanteesta, jossa kyse on EU:n kansalaisesta, mutta tässä jutussa puhutaan niin sanotuista kolmansien maiden kansalaisista.
Käytännössä prosessi etenee niin, että poliisi tai Rajavartiolaitos esittää henkilön maasta karkottamista Migrille eli Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto voi ottaa asian harkittavaksi myös omasta aloitteestaan.
VUOSITASOLLA Suomesta karkotetaan noin sata henkilöä rikosten vuoksi. Laitilan mukaan jokaisen henkilön kohdalla tehdään oma harkinta. Laitila puhuu karkotuskynnyksen ylittämisestä.
Tämä tarkoittaa siis sitä, täyttyvätkö ulkomaalaislaissa määritetyt perusteet maasta karkottamiseen. Näitä perusteita ovat muun muassa sellaiseen rikokseen syyllistyminen, josta on säädetty rangaistukseksi vähintään yksi vuosi vankeutta tai jos henkilön on todettu syyllistyvän toistuvasti rikoksiin.
Tuomion saaminen ei vielä itsessään tarkoita karkottamista.
”Täytyy harkita ovatko rikokset niin vakavia, että karkottaminen on oikea toimenpide. Samalla otetaan huomioon myös henkilön siteet Suomeen, onko esimerkiksi perhesuhteita”, Laitila kertoo.
KARKOTTAMISPÄÄTÖKSEN tekemiseksi henkilöllä ei tarvitse olla lainvoimaista tuomita. Karkottamispäätös voidaan siis antaa myös kesken oikeusprosessin. Varsinaisen maasta poistamisen suorittaa poliisi tai rajaviranomainen.
Poikkeustapauksia maasta poistamiseen ovat alaikäiset ja tiettyjen maiden kansalaiset. Alaikäisten kohdalla tulee varmistua siitä, että vastaanottajamaassa on huoltaja, joka voi ottaa lapsen asianmukaisesti vastaan, Laitila selostaa.
Tällä hetkellä Suomesta ei tehdä karkottamisia Afganistaniin tai sotaa käyvään Ukrainaan. Viime vuosina eniten karkottamisia on tehty Venäjälle ja Irakiin.
Useista rikoksista tuomittu Milan Jaff voitaisiin karkottaa Suomesta, sillä siihen riittäisi jo yksi vuoden mittainen vankeustuomio.
Rikoksista epäilty Milan Jaff Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla 10. lokakuuta. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Anne Kantola HS
13:32
JO vuoden mittainen vankeustuomio voi riittää ulkomaan kansalaisen karkottamiseen Suomesta. Karkotus voisi siis teoriassa koitua myös useista rikoksista tuomittu, mielentilatutkimukseen passitetun Milan Jaffinkohtaloksi.
SUOMESTA karkotetaan vuosittain yli tuhat ihmistä, joilla on tai on ollut oleskelulupa.
Karkotuspäätös voi tulla kyseeseen myös, jos ulkomaan kansalainen syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen tai vaarantaa turvallisuutta, kertoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Ville Laitila.
Keskustelu karkottamisista on noussut pinnalle samaan aikaan, kun katujengien väliset yhteenotot ovat tulleet päivänvaloon.
Laitila kommentoi karkottamista yleisellä tasolla, eikä ota kantaa yksittäisiin henkilöihin.
Katujengien johtohahmoksi tituleerattu Milan Jaff tuomittiin viime toukokuussa 10 vuoden vankeusrangaistukseen. Jaff on Irakin kurdi, joka on tullut Suomeen vuonna 2017. Hänellä ei ole Suomen kansalaisuutta.
Lue lisää: Jengipomo Milan Jaff tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen – Oikeus: Omien ”kunniaa” suojeltiin väkivallalla
ULKOMAALAISIA voidaan poistaa Suomesta joko käännyttämällä tai karkottamalla. Karkotukset koskevat heitä, joilla on tai on ollut oleskelulupa Suomessa. Suurin osa karkottamisista liittyy luvattomaan oleskeluun eli henkilöiden oleskelulupa tai -oikeus on päättynyt.
Vielä erikseen on säädetty tilanteesta, jossa kyse on EU:n kansalaisesta, mutta tässä jutussa puhutaan niin sanotuista kolmansien maiden kansalaisista.
Käytännössä prosessi etenee niin, että poliisi tai Rajavartiolaitos esittää henkilön maasta karkottamista Migrille eli Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto voi ottaa asian harkittavaksi myös omasta aloitteestaan.
VUOSITASOLLA Suomesta karkotetaan noin sata henkilöä rikosten vuoksi. Laitilan mukaan jokaisen henkilön kohdalla tehdään oma harkinta. Laitila puhuu karkotuskynnyksen ylittämisestä.
Tämä tarkoittaa siis sitä, täyttyvätkö ulkomaalaislaissa määritetyt perusteet maasta karkottamiseen. Näitä perusteita ovat muun muassa sellaiseen rikokseen syyllistyminen, josta on säädetty rangaistukseksi vähintään yksi vuosi vankeutta tai jos henkilön on todettu syyllistyvän toistuvasti rikoksiin.
Tuomion saaminen ei vielä itsessään tarkoita karkottamista.
”Täytyy harkita ovatko rikokset niin vakavia, että karkottaminen on oikea toimenpide. Samalla otetaan huomioon myös henkilön siteet Suomeen, onko esimerkiksi perhesuhteita”, Laitila kertoo.
KARKOTTAMISPÄÄTÖKSEN tekemiseksi henkilöllä ei tarvitse olla lainvoimaista tuomita. Karkottamispäätös voidaan siis antaa myös kesken oikeusprosessin. Varsinaisen maasta poistamisen suorittaa poliisi tai rajaviranomainen.
Poikkeustapauksia maasta poistamiseen ovat alaikäiset ja tiettyjen maiden kansalaiset. Alaikäisten kohdalla tulee varmistua siitä, että vastaanottajamaassa on huoltaja, joka voi ottaa lapsen asianmukaisesti vastaan, Laitila selostaa.
Tällä hetkellä Suomesta ei tehdä karkottamisia Afganistaniin tai sotaa käyvään Ukrainaan. Viime vuosina eniten karkottamisia on tehty Venäjälle ja Irakiin.
Rikokset | Milan Jaffin karkotus synnyinmaahansa voisi olla mahdollinen
Useista rikoksista tuomittu Milan Jaff voitaisiin karkottaa Suomesta, sillä siihen riittäisi jo yksi vuoden mittainen vankeustuomio.
www.hs.fi
tjkoo
Tukijäsen
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 3 174
Olisi hienoa, jos tämäkin ihmisjäte saataisiin karkoitettua. Tosin eiköhän vihervasemmisto keksi jonkin esteen.
Milan Jaffin karkotus synnyinmaahansa voisi olla mahdollinen
Useista rikoksista tuomittu Milan Jaff voitaisiin karkottaa Suomesta, sillä siihen riittäisi jo yksi vuoden mittainen vankeustuomio.
Rikoksista epäilty Milan Jaff Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla 10. lokakuuta. KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Anne Kantola HS
13:32
JO vuoden mittainen vankeustuomio voi riittää ulkomaan kansalaisen karkottamiseen Suomesta. Karkotus voisi siis teoriassa koitua myös useista rikoksista tuomittu, mielentilatutkimukseen passitetun Milan Jaffinkohtaloksi.
SUOMESTA karkotetaan vuosittain yli tuhat ihmistä, joilla on tai on ollut oleskelulupa.
Karkotuspäätös voi tulla kyseeseen myös, jos ulkomaan kansalainen syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen tai vaarantaa turvallisuutta, kertoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Ville Laitila.
Keskustelu karkottamisista on noussut pinnalle samaan aikaan, kun katujengien väliset yhteenotot ovat tulleet päivänvaloon.
Laitila kommentoi karkottamista yleisellä tasolla, eikä ota kantaa yksittäisiin henkilöihin.
Katujengien johtohahmoksi tituleerattu Milan Jaff tuomittiin viime toukokuussa 10 vuoden vankeusrangaistukseen. Jaff on Irakin kurdi, joka on tullut Suomeen vuonna 2017. Hänellä ei ole Suomen kansalaisuutta.
Lue lisää: Jengipomo Milan Jaff tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen – Oikeus: Omien ”kunniaa” suojeltiin väkivallalla
ULKOMAALAISIA voidaan poistaa Suomesta joko käännyttämällä tai karkottamalla. Karkotukset koskevat heitä, joilla on tai on ollut oleskelulupa Suomessa. Suurin osa karkottamisista liittyy luvattomaan oleskeluun eli henkilöiden oleskelulupa tai -oikeus on päättynyt.
Vielä erikseen on säädetty tilanteesta, jossa kyse on EU:n kansalaisesta, mutta tässä jutussa puhutaan niin sanotuista kolmansien maiden kansalaisista.
Käytännössä prosessi etenee niin, että poliisi tai Rajavartiolaitos esittää henkilön maasta karkottamista Migrille eli Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto voi ottaa asian harkittavaksi myös omasta aloitteestaan.
VUOSITASOLLA Suomesta karkotetaan noin sata henkilöä rikosten vuoksi. Laitilan mukaan jokaisen henkilön kohdalla tehdään oma harkinta. Laitila puhuu karkotuskynnyksen ylittämisestä.
Tämä tarkoittaa siis sitä, täyttyvätkö ulkomaalaislaissa määritetyt perusteet maasta karkottamiseen. Näitä perusteita ovat muun muassa sellaiseen rikokseen syyllistyminen, josta on säädetty rangaistukseksi vähintään yksi vuosi vankeutta tai jos henkilön on todettu syyllistyvän toistuvasti rikoksiin.
Tuomion saaminen ei vielä itsessään tarkoita karkottamista.
”Täytyy harkita ovatko rikokset niin vakavia, että karkottaminen on oikea toimenpide. Samalla otetaan huomioon myös henkilön siteet Suomeen, onko esimerkiksi perhesuhteita”, Laitila kertoo.
KARKOTTAMISPÄÄTÖKSEN tekemiseksi henkilöllä ei tarvitse olla lainvoimaista tuomita. Karkottamispäätös voidaan siis antaa myös kesken oikeusprosessin. Varsinaisen maasta poistamisen suorittaa poliisi tai rajaviranomainen.
Poikkeustapauksia maasta poistamiseen ovat alaikäiset ja tiettyjen maiden kansalaiset. Alaikäisten kohdalla tulee varmistua siitä, että vastaanottajamaassa on huoltaja, joka voi ottaa lapsen asianmukaisesti vastaan, Laitila selostaa.
Tällä hetkellä Suomesta ei tehdä karkottamisia Afganistaniin tai sotaa käyvään Ukrainaan. Viime vuosina eniten karkottamisia on tehty Venäjälle ja Irakiin.Rikokset | Milan Jaffin karkotus synnyinmaahansa voisi olla mahdollinen
Useista rikoksista tuomittu Milan Jaff voitaisiin karkottaa Suomesta, sillä siihen riittäisi jo yksi vuoden mittainen vankeustuomio.
Olisi mahdollista mutta silti mahdotonta niin kauan kun mm. minä istumme lautakunnissa.
Pidempi vastaus:
Ei Milania voi palauttaa kotimaahan, kun häntä ei oteta siellä vastaan. Sen sijaan mm. ura ansioituneena räppärinä otettava huomioon, ja nyt istuttava tuomio todennäköisesti putoaa, niin mahdollistetaan jooko?
Ei kotimaassa ollut ehkä yhtä hyviä räppäreitä ja esim. Helsinki boy ne haluu tehdä kaupungin eteen, miksi dumaat?
Mitä spändex-alusvaatetta ajat bro? Testaa guccii MY
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 235
Naael Talib Dakhil Albadri raiskasi 16-vuotiaan tytön.
www.hs.fi
Mies raiskasi 16-vuotiaan tytön Espoossa törkeästi, oli tuntenut uhrin vain tunteja
Hovioikeus vahvisti Espoon Lintuvaarassa 16-vuotiaan tytön raiskanneen vankeustuomion ja määräsi hänet vangittavaksi heti.
Jukka Perttu HS
28.10. 15:26
KAUPPAKESKUS Sellosta Espoossa alkanut illanvietto päättyi raiskaukseen Espoon Leppävaarassa. 16-vuotias uhri lähti ystävänsä kanssa kauppakeskuksessa tapaamansa tuomitun ja tämän tuttavien mukaan illanviettoon yksityisasuntoon.
Helsingin hovioikeus tuomitsi 30-vuotiaan Naael Talib Dakhil Albadrinkolmeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen törkeästä raiskauksesta.
Lisäksi hänet määrättiin korvaamaan uhrilleen tämän kärsimyksistä 8 000 euroa sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 300 euroa.
RIKOS tapahtui Espoossa vuoden 2018 tammikuussa tuomitun tuttavan asunnolla, jossa juteltiin, kuunneltiin musiikkia ja juotiin alkoholia.
Uhri ja tuomittu siirtyivät makuuhuoneeseen, jossa raiskaus tapahtui. Uhri kertoi sanoneensa tuomitulle, ettei hän halunnut olla seksuaalisessa kanssakäymisessä. Uhri kertoi myös vastustelleensa fyysisesti raiskausta ja yrittäneensä rimpuilla pois tilanteesta.
Tuomittu kuitenkin jatkoi tekoa käyttäen fyysistä väkivaltaa.
Tuomittu väitti, että teot olivat tapahtuneet vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä. Oikeus ei pitänyt uskottavana, että 16-vuotias nuori olisi ollut valmis seksuaalisen kanssakäymiseen vain muutama tunti tapaamisen jälkeen. Lisäksi uhri oli kertonut tapahtumista johdonmukaisesti heti tapahtumien jälkeen.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Hovioikeus vahvisti Espoon Lintuvaarassa 16-vuotiaan tytön raiskanneen vankeustuomion ja määräsi hänet vangittavaksi heti.
Jukka Perttu HS
28.10. 15:26
KAUPPAKESKUS Sellosta Espoossa alkanut illanvietto päättyi raiskaukseen Espoon Leppävaarassa. 16-vuotias uhri lähti ystävänsä kanssa kauppakeskuksessa tapaamansa tuomitun ja tämän tuttavien mukaan illanviettoon yksityisasuntoon.
Helsingin hovioikeus tuomitsi 30-vuotiaan Naael Talib Dakhil Albadrinkolmeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen törkeästä raiskauksesta.
Lisäksi hänet määrättiin korvaamaan uhrilleen tämän kärsimyksistä 8 000 euroa sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 300 euroa.
RIKOS tapahtui Espoossa vuoden 2018 tammikuussa tuomitun tuttavan asunnolla, jossa juteltiin, kuunneltiin musiikkia ja juotiin alkoholia.
Uhri ja tuomittu siirtyivät makuuhuoneeseen, jossa raiskaus tapahtui. Uhri kertoi sanoneensa tuomitulle, ettei hän halunnut olla seksuaalisessa kanssakäymisessä. Uhri kertoi myös vastustelleensa fyysisesti raiskausta ja yrittäneensä rimpuilla pois tilanteesta.
Tuomittu kuitenkin jatkoi tekoa käyttäen fyysistä väkivaltaa.
Tuomittu väitti, että teot olivat tapahtuneet vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä. Oikeus ei pitänyt uskottavana, että 16-vuotias nuori olisi ollut valmis seksuaalisen kanssakäymiseen vain muutama tunti tapaamisen jälkeen. Lisäksi uhri oli kertonut tapahtumista johdonmukaisesti heti tapahtumien jälkeen.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Tuomiot | Mies raiskasi 16-vuotiaan tytön Espoossa törkeästi, oli tuntenut uhrin vain tunteja
Hovioikeus vahvisti Espoon Lintuvaarassa 16-vuotiaan tytön raiskanneen vankeustuomion ja määräsi hänet vangittavaksi heti.
www.hs.fi
Tähän asumisaika-asiaan vielä palatakseni:
Saa siinä jo muutaman hetken kotimaassa lomailla. Lisäksi kansainvälistä suojelua saaneiden vaadittava yhtäjaksoinen asumisaika on 4 vuotta hakemuksen jättöpäivästä.
Suomessa on yksi Euroopan lepsuimmista kansalaisuuslaeista, jos jätetään ns. kultaisia passeja myöntävät valtiot pois.
On se nyt kumma juttu, että kultamunan kotimaa ei halua vastaanottaa tuommoista moniosaajaa. Noh, suomessa päästään nauttimaan miehen lahjoista ja tuotteliaisuudesta lisää tulevaisuudessa. Toivottavasti pysyy ehjänä linnassa. Sormet ristiin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 541
Irak nimenomaan ottaa vastaan jos on rikoksesta tuomittu. Tuolloin palautus onnistuu. Ei ota vastaan muita jotka eivät halua palata.
Elin Milanin tapauksessa palautukselle ei pitäisi olla esteitä.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 235
Yllättäen ulkomaalaistaustaiset syytettynä huumejutussa.
"Poliisi kertoo, että rikoksesta epäillyn ryhmittymän johtohenkilöt ovat noin 20–30-vuotiaita, ulkomaalaistaustaisia henkilöitä."
:watermark(https://lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2020/05/07/2020.05.07.09.06.40_watermark_kalevafi_logo.png,50,0,0)/https%3A//lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2022/10/29/2022.10.29.07.13.54_neo-7298187.jpg)
www.kaleva.fi
"Poliisi kertoo, että rikoksesta epäillyn ryhmittymän johtohenkilöt ovat noin 20–30-vuotiaita, ulkomaalaistaustaisia henkilöitä."
Poliisi kertoo selvittäneensä Oulussa mittavan huumausainerikosten kokonaisuuden, jossa takavarikoitujen huumeiden katukauppa-arvo on jopa kaksi miljoonaa euroa
Oulun poliisi kertoo selvittäneensä suuren huumausainerikosten kokonaisuuden Oulussa. Rikoskokonaisuutta on poliisin mukaan tutkittu alkuvuodesta 2022 alkaen.
www.kaleva.fi
living_death
★ Still alive ™
- Liittynyt
- 15.11.2016
- Viestejä
- 7 247
Tunsin 90-luvun lopussa noin vuonna 98-99 somalimiehen, joka puhui täysin hyvää suomea ja ajoi jo silloin paikallislinjan bussia ja ei tullut mieleenkään miten maailma tulee muuttumaan tähän päivään menessä.
Asuttiin samassa omakotitalossa Askistossa, missä oli lohkottu huoneita omiksi asunnoiksi (pimeä vuokranantaja, joka omisti useita omakotitaloja).
Kävi muutaman kerran kylässä ja jäi katsomaan telkkaria kun menin nukkumaan. No, aamulla olisin laittanut lenkkimakkaraa ruisleivän päälle, mutta se oli kadonnut somalin naamaan.
Pari kertaa käytiin jopa yhdessä saunassa ja otti ihan reippaasti olutta kun tarjottiin ja pihagrillistäkin maistui niin kasslerit kuin makkarat hyvin mahaan.
Että näin se uskonto rajoittaa tekemisiä
Sen jälkeen en ole kuullut hänestä muuta kuin sen, että sai akkansa Somaliasta Suomeen pitkän prosessin jälkeen.
Oli ihan kaikin puolin mukava ja iloinen heppu.
Asuttiin samassa omakotitalossa Askistossa, missä oli lohkottu huoneita omiksi asunnoiksi (pimeä vuokranantaja, joka omisti useita omakotitaloja).
Kävi muutaman kerran kylässä ja jäi katsomaan telkkaria kun menin nukkumaan. No, aamulla olisin laittanut lenkkimakkaraa ruisleivän päälle, mutta se oli kadonnut somalin naamaan.
Pari kertaa käytiin jopa yhdessä saunassa ja otti ihan reippaasti olutta kun tarjottiin ja pihagrillistäkin maistui niin kasslerit kuin makkarat hyvin mahaan.
Että näin se uskonto rajoittaa tekemisiä
Sen jälkeen en ole kuullut hänestä muuta kuin sen, että sai akkansa Somaliasta Suomeen pitkän prosessin jälkeen.
Oli ihan kaikin puolin mukava ja iloinen heppu.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 235
Tässä 12-vuotiaan pahoinpitelyssä tekijöinä irakilainen, venäläinen ja suomalainen. Esim. Minfosta löytyy keskustelua aiheesta.
Kolme poikaa pahoinpiteli 12-vuotiaan lapsen Rovaniemellä
Video pahoinpitelystä levisi netissä.
JAA
Lapin käräjäoikeus antoi tuomion maanantaina. KUVA: PETE AARRE-AHTIO.
Niko Ranta
14:25
KOLME poikaa pahoinpiteli 12-vuotiaan lapsen erityisen julmalla sekä törkeällä tavalla Rovaniemen keskuskentällä tämän vuoden huhtikuussa.
Lapsi sai sairaalahoitoa vaatineita vammoja, muun muassa kasvoissa oli lukuisia murtumia. Yksi sivullinen todistaja kuvasi pahoinpitelyn, ja video hakatusta pojasta levisi netissä.
POJAT, jotka olivat tapahtumien aikaan 15- ja 17-vuotiaita, saivat törkeästä pahoinpitelystä 8 kuukauden ehdollisen vankeustuomion. Sen sijaan 14-vuotias poika vältti rikosvastuun nuoren ikänsä takia.
Nujakan aloitti 14-vuotias poika. Hän väitti, että uhri olisi haukkunut sosiaalisessa mediassa hänen äitiään ja siskoaan. Tästä kimmastuneena poika löi uhria nyrkillä kasvoihin.
HÄN yllytti kahta muuta poikaa väkivaltaisuuksiin.
– Ottakaa oma osuus, poika sanoi.
Uhri oli nousemassa ylös, kun 17-vuotias potkaisi uhria ylävartaloon. Lopuksi 15-vuotias löi lasta nyrkillä kasvoihin.
Poikakolmikko joutuu maksamaan uhrille yhteisvastuullisesti liki 11 200 euron korvaukset muun muassa kärsimyksestä ja kivusta. He joutuvat maksamaan myös uhrin yli 3 500 euron oikeudenkäyntikulut.
Lapin käräjäoikeuden maanantaina antama tuomio ei ole lainvoimainen.
www.is.fi
Kolme poikaa pahoinpiteli 12-vuotiaan lapsen Rovaniemellä
Video pahoinpitelystä levisi netissä.
JAA
Lapin käräjäoikeus antoi tuomion maanantaina. KUVA: PETE AARRE-AHTIO.
Niko Ranta
14:25
KOLME poikaa pahoinpiteli 12-vuotiaan lapsen erityisen julmalla sekä törkeällä tavalla Rovaniemen keskuskentällä tämän vuoden huhtikuussa.
Lapsi sai sairaalahoitoa vaatineita vammoja, muun muassa kasvoissa oli lukuisia murtumia. Yksi sivullinen todistaja kuvasi pahoinpitelyn, ja video hakatusta pojasta levisi netissä.
POJAT, jotka olivat tapahtumien aikaan 15- ja 17-vuotiaita, saivat törkeästä pahoinpitelystä 8 kuukauden ehdollisen vankeustuomion. Sen sijaan 14-vuotias poika vältti rikosvastuun nuoren ikänsä takia.
Nujakan aloitti 14-vuotias poika. Hän väitti, että uhri olisi haukkunut sosiaalisessa mediassa hänen äitiään ja siskoaan. Tästä kimmastuneena poika löi uhria nyrkillä kasvoihin.
HÄN yllytti kahta muuta poikaa väkivaltaisuuksiin.
– Ottakaa oma osuus, poika sanoi.
Uhri oli nousemassa ylös, kun 17-vuotias potkaisi uhria ylävartaloon. Lopuksi 15-vuotias löi lasta nyrkillä kasvoihin.
Poikakolmikko joutuu maksamaan uhrille yhteisvastuullisesti liki 11 200 euron korvaukset muun muassa kärsimyksestä ja kivusta. He joutuvat maksamaan myös uhrin yli 3 500 euron oikeudenkäyntikulut.
Lapin käräjäoikeuden maanantaina antama tuomio ei ole lainvoimainen.
Kolme poikaa pahoinpiteli 12-vuotiaan lapsen Rovaniemellä
Video pahoinpitelystä levisi netissä.
www.is.fi
- Liittynyt
- 20.07.2019
- Viestejä
- 2 785
Pääkaupunkiseudun väkivaltarintamalla tuntuu olevan ihmeen hiljaista. Alkaa miettimään, että onko lähestyvillä eduskuntavaaleilla jotakin vaikutusta asiaan?
Alla olevassa uutinen kertoo tapauksesta, jossa nuorisojoukko hakkasi ja ryösti aikuisen naisen 27.10 Harjun nuorisotalon läheisyydessä. Kaksi poikaa ja kolme tyttöä löivät naista nyrkillä ja potkivät päähän (uutisessa kuvat). Pahoinpitelyn aikana poika sanoi naiselle, että ole onnellinen etten tapa sua. Nuoret nauroivat pahoinpitelyn aikana. Nainen jätettiin loukkaantuneena kadulle makaamaan.
Uutisointihetkellä 2.11, eli kuusi päivää myöhemmin, Helsingin poliisi ei ollut aloittanut tapauksesta esitutkintaa. Vasta MTV:n uutisoinnin jälkeen 8.11 poliisi ilmoitti aloittavansa esitutkinnan nimikkeellä törkeä ryöstö. 12 päivää tapauksen jälkeen...
Mutta tämähän menee ihan kuin vuonna 2014, eli ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja: kymmeniä alaikäisiä ryöstettiin ja hakattiin, eikä poliisi tehnyt yhtään mitään. Vasta kun somessa oli tuhansia kirjoituksia aiheesta, suostui Helsingin poliisi toimimaan. Tuomiot suurelta osin maahanmuuttotaustaiselle jengille jaettiin 20.4.2015, eli eduskuntavaalien jälkeisenä arkipäivänä.
www.mtvuutiset.fi
Alla olevassa uutinen kertoo tapauksesta, jossa nuorisojoukko hakkasi ja ryösti aikuisen naisen 27.10 Harjun nuorisotalon läheisyydessä. Kaksi poikaa ja kolme tyttöä löivät naista nyrkillä ja potkivät päähän (uutisessa kuvat). Pahoinpitelyn aikana poika sanoi naiselle, että ole onnellinen etten tapa sua. Nuoret nauroivat pahoinpitelyn aikana. Nainen jätettiin loukkaantuneena kadulle makaamaan.
Uutisointihetkellä 2.11, eli kuusi päivää myöhemmin, Helsingin poliisi ei ollut aloittanut tapauksesta esitutkintaa. Vasta MTV:n uutisoinnin jälkeen 8.11 poliisi ilmoitti aloittavansa esitutkinnan nimikkeellä törkeä ryöstö. 12 päivää tapauksen jälkeen...
Mutta tämähän menee ihan kuin vuonna 2014, eli ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja: kymmeniä alaikäisiä ryöstettiin ja hakattiin, eikä poliisi tehnyt yhtään mitään. Vasta kun somessa oli tuhansia kirjoituksia aiheesta, suostui Helsingin poliisi toimimaan. Tuomiot suurelta osin maahanmuuttotaustaiselle jengille jaettiin 20.4.2015, eli eduskuntavaalien jälkeisenä arkipäivänä.
Viisi nuorta potki ja löi Melinan sairaalakuntoon ja jätti tajuttomana vesilätäkköön – "Kuulin heidän nauravan, kun he pahoinpitelivät minua"
MTV Uutiset Live tapasi Melinan Pihan paikassa, jossa hänet pahoinpideltiin ja ryöstettiin viikko sitten Harjun Nuorisotalon edessä Helsingissä. Katso videolta, mitä hän itse muistaa traagisista tapahtumista.
www.mtvuutiset.fi
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 3 109
Hesarissa oli tänään aiemmin artikkeli jengiväkivallasta ja siitä kuinka iso osa on ulkomaalaistaustaisia, mutta en löydä sitä enää.
Siinä oli joku quote vielä että "jotain pitäisi tehdä" tms.
Löytääkö joku sen? En usko, että se sieltä on poistunut, mutta ei osu silmään.
Siinä oli joku quote vielä että "jotain pitäisi tehdä" tms.
Löytääkö joku sen? En usko, että se sieltä on poistunut, mutta ei osu silmään.
Sattuipa niin hämmentävä hetki etten kameraa saanut kaivetuksi esille. Paikkana ruokala jossa asioi myös yliopisto-opiskelijoita, vastapäisen pöydän vaihtarit alkoivat tehdä lähtöä. Katsoin että läppäriäkö työnnetään takin sisään, vaan ei, oli siirretty lautanen ym. toisten tarjottimille ja 1-2 tarjotinta meni takin sisään käärittynä kainalossa ruokalasta ulos. Syylliset naisia, Intia, Pakistan, Indonesia tjsp. suunnalta. Lukuvuosimaksut tuhansia euroja ja vuokra satasia per kk, mutta muutaman euron hintainen tarjotin täytyy varastaa 
Ihan vaan esimerkki miten integroitumista ei tapahdu rajaa ylittäessä vaikka vasemmalla niin kuvitellaankin. Joo, suomalaisetkin vie tuoppeja baarista, väärin sekin. Tuopillisessa on sentään asiakkaan silmin reilu kate, tuossa paikassa opiskelijalounas liha/kala alle 3 e ja kasvis alle 2 e.
Ihan vaan esimerkki miten integroitumista ei tapahdu rajaa ylittäessä vaikka vasemmalla niin kuvitellaankin. Joo, suomalaisetkin vie tuoppeja baarista, väärin sekin. Tuopillisessa on sentään asiakkaan silmin reilu kate, tuossa paikassa opiskelijalounas liha/kala alle 3 e ja kasvis alle 2 e.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 1 233
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 235
Ryöstö lähes täydessä bussissa. Tekijät eivät yllätä.
"– Pojat olivat painaneet tuntomerkit tarkasti mieleensä. He kertoivat, että ne olivat arviolta 16–17-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehenalkuja, yksi äiti kertoo toisen pojan isän vahvistaessa saman."
/img-s3.ilcdn.fi/105502106ee6fba110b09b3f2c390d684a2c2521aa6f392f1e4e669aec5b589d.jpg)
www.iltalehti.fi
"– Pojat olivat painaneet tuntomerkit tarkasti mieleensä. He kertoivat, että ne olivat arviolta 16–17-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehenalkuja, yksi äiti kertoo toisen pojan isän vahvistaessa saman."
”Me tapetaan teidät” – naamioituneet nuoret ryöstivät koululaiset bussissa: miksi kukaan ei tehnyt mitään?
Kommandopipoilla naamioituneet ryöstäjät veivät 14-vuotiailta pojilta puhelimia, lompakoita ja vaatteita.
Yläkouluikäiset pojat joutuivat ryöstön kohteeksi bussimatkalla Helsingissä lauantaina 5. marraskuuta iltakuuden aikaan. Ryöstäjät pakenivat bussista Aleksis Kiven kadulla sijaitsevalla pysäkillä. PETE ANIKARI
Matti Tanner
matti.tanner@iltalehti.fi
Tänään klo 9:03
Neljän helsinkiläisen kahdeksasluokkalaisen kaveruksen lyhyt bussimatka ostosreissun jälkeen muuttui painajaiseksi lauantaina 5. marraskuuta, kun kaksi nuorta miestä ryösti heidät. Poikien vanhemmista useampi kertoo, miten kauppakeskus Triplasta Pasilasta palaamassa olleilta pojilta vietiin bussissa puhelimia, lompakot ja juuri ostettuja vaatteita.
Vanhempien mukaan kaksi vain muutaman vuoden vanhempaa, huomattavan isokokoista, nuorukaista ilmoitti bussissa poikanelikolle tappavansa heidät, jos eivät saa poikien omaisuutta mukaansa.
Vanhemmat ovat kauhuissaan sekä itse ryöstöstä että bussissa olleiden aikuisten välinpitämättömyydestä.
– Pelottavinta oli se, että yksikään aikuinen suhteellisen täydessä bussissa ei puuttunut asiaan. Kukaan aikuinen ei tarjonnut apuaan siinä, miten pitäisi toimia, saati kysynyt, olivatko pojat kunnossa. Arvata saattaa, että pojat olivat melko kauhuissaan ja peloissaan, yhden koulupojan äiti kertoo Iltalehdelle.
Toisen pojan isän mukaan koululaiset olivat kiinnittäneet huomiota kommandopipoilla naamioituneisiin nuorukaisiin jo kauppakeskukseen sisään mennessään.
– Sitten kun he menivät bussiin, siellä oli jo toinen näistä kavereista ja toinen oli odottanut ulkopuolella. Ilmeisesti siinä oli varmistettu, ettei bussiin tule vartijoita tai muuta, isä sanoo.
Huuto ei auttanut
Röyhkeän ryöstön kohteeksi joutuneiden poikien vanhemmat ihmettelevät, miksei kukaan varsin täydessä bussissa olleista aikuisista puuttunut tilanteeseen. Kuvituskuva. Kuvan henkilöt eivät liity tapahtumiin. PETE ANIKARI
Isä kertoo poikanelikon menneen istumaan takapenkeille ja ryöstäjien ilmaantuneen heidän kimppuunsa heti bussin lähdettyä liikkeelle.
– Olivat ensin kysyneet, että minne olette menossa. Vastauksen jälkeen oli ilmoitettu, että antakaa kaikki tavarat tänne tai me tapetaan teidät, isä sanoo.
Ryöstäjien saatua lompakoita ja puhelimia haltuunsa, he vaativat vielä yhdeltä pojalta takkia päältä. Tämä sai kuitenkin takin sanottuaan, että alla on vain t-paita.
– Meidän poika oli saanut pitää kotiavaimet, ei muuta.
Yksi äiti kertoo poikien olleen ryöstämisen aikana niin kauhuissaan, että he eivät uskaltaneet sanoa mitään.
– Mutta siinä vaiheessa kun bussi pysähtyi pysäkille, ja ryöstäjät pakenivat, olivat pojat huutaneet, että meidät ryöstettiin, hän sanoo.
Äiti kertoo poikansa ihmetelleen miksi kukaan ei puuttunut asiaan, vaikka linja-autossa oli kyydissä muun muassa useampi isokokoinen mies. Poikien mukaan bussi oli varsin täynnä matkustajia, joten silminnäkijöitä oli paljon. Edes tilanteen jälkeen kukaan matkustaja ei ollut tullut kysymään tapahtuneesta.
– Siinä oli matkustajia aivan vieressä, kun tämä uhkaus oli esitetty, ja lähellä olleet varmasti kuulivat sen. On myös kuultu, kun näitä neuvotteluja tavaroiden pitämisestä on pidetty, yhden pojan isä toteaa.
Hyvät tuntomerkit
14-vuotiaat pojat kertoivat kiinnittäneensä jo kauppakeskukseen sisälle mennessään huomiota oven luona olleisiin kommandopipoilla varustautuneisiin nuorukaisiin. Arkistokuva. PETE ANIKARI
Ryöstäjät jäivät vanhempien mukaan bussista Aleksis Kiven kadulla. Ryöstetyksi joutuneet pojat hyppäsivät bussin kyydistä kauppakeskus Redin kohdalla ja soittivat hätänumeroon. Soittaminen onnistui, koska yhdellä pojalla oli ollut puhelin vyölaukussa, eikä tätä ollut huomattu.
– Näin meidänkin poika sai soitettua kotiin, isä kertoo.
Poliisipartio saapui pian paikalle kauppakeskukseen ja pojat pääsivät lopulta käymään tapahtumia läpi aikuisten kanssa.
– Pojat olivat painaneet tuntomerkit tarkasti mieleensä. He kertoivat, että ne olivat arviolta 16–17-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehenalkuja, yksi äiti kertoo toisen pojan isän vahvistaessa saman.
Tarkat tuntomerkit auttoivat poliisia pääsemään ryöstäjien jäljille, ja parin tunnin kuluttua toinen epäillyistä oli otettu kiinni kauppakeskus Triplassa vartijoiden avustuksella.
Kun poliisit etsivät ryöstäjiä, lähtivät yhden pojan vanhemmat samaan aikaan etsimään tämän puhelinta, koska siinä oli paikannussovellus. Puhelin löytyi lopulta rikottuna ja samalla myös pojan pankkikortti.
– Kun pääsimme puhelimen luo, poliisit soittivat ja kertoivat, että heillä on toinen tekijä kiinni autossa. Siinä vaiheessa toisesta oli myös jo tiedot olemassa. Sitten poliisit tulivat ja ottivat rikotun puhelimen sekä pankkikortin talteen, yksi isä sanoo.
Kyse ilmiöstä
Isän mukaan poliisit olivat saaneet kauppakeskus Triplan vartijoiden avulla kamerakuvaa epäillyistä ja näin toinen heistä oli tavoitettu parissa tunnissa.
Isä kertoo poliisien vahvistaneen, että ryöstöstä epäillyt ovat vielä alaikäisiä. Hän kiitteleekin poliisia ripeästä toiminnasta. Sen sijaan alaikäisten ryöstäjien selviäminen teoistaan mahdollisesti varsin lievillä seurauksilla mietityttää.
– Kysyin, että ovatko he sitten heti huomenna taas tuolla jatkamassa toimintaa. Poliisi myönsi näin todennäköisesti olevan ja kertoi heidän olevan varsin aseettomia tämän ilmiön kanssa. Poliisi kertoi, että tämä on nyt Helsingissä trendi, että nuoria ryöstetään ja viedään merkkivaatteita päältäkin, isä sanoo.
Komisario Marko Forss Helsingin poliisista kertoo Iltalehdelle, että poliisilla on kuvauksiin sopiva rikosepäily tutkinnassa. Tapausta tutkitaan ryöstönä. Tässä vaiheessa tutkintaa hän ei kuitenkaan pysty kertomaan enempää yksityiskohdista.
– Alaikäisten tekemiksi epäiltyjä ryöstöjä on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon, Forss vahvistaa.
Hän toteaa, että Helsingissä on ollut jo muutaman vuoden menossa ilmiö, jossa merkkivaatteita varastetaan jopa suoraan lasten ja nuorten päältä.
Forss kertoo yleisellä tasolla, että 16–17-vuotias ryöstäjä saattaa kyllä oikeudessa saada jo kovankin rangaistuksen teosta.
– Tässä vähän aikaa sitten 16-vuotias poika tuomittiin kolmesta törkeästä ryöstöstä neljän vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen, hän sanoo.
”Puuttukaa”
Pankkikorttia ja rikottua puhelinta lukuun ottamatta mitään koulupojilta vietyä ei ole saatu takaisin. Vanhemmat pitävät tätä kuitenkin sivuseikkana ja huolehtivat ennen kaikkea järkyttävän kokemuksen pojilleen aiheuttamista peloista.
– Pahinta on se, millaisen trauman tämä jättää meidän lapsille. Aika pitkät keskustelut käytiin lauantai-iltana kotona, että uskaltaako sitä enää liikkua bussilla edes päiväsaikaan, yhden pojan isä sanoo.
Toisen pojan äidillä on selkeä toive kaikille aikuisille, jotka näkevät jotain vastaavaa tapahtuvan:
– Älkää jättäkö lasta yksin, vaan puuttukaa tällaiseen toimintaan edes kysymällä lapselta, onko tämä kunnossa ja tarvitseeko apua. Ainakin minun mielestä se on aikuisen velvollisuus, hän sanoo.
Iltalehti ei julkaise ryöstön uhreiksi joutuneiden poikien tai heidän vanhempiensa nimiä heidän turvallisuutensa takia.
Kommandopipoilla naamioituneet ryöstäjät veivät 14-vuotiailta pojilta puhelimia, lompakoita ja vaatteita.
Yläkouluikäiset pojat joutuivat ryöstön kohteeksi bussimatkalla Helsingissä lauantaina 5. marraskuuta iltakuuden aikaan. Ryöstäjät pakenivat bussista Aleksis Kiven kadulla sijaitsevalla pysäkillä. PETE ANIKARI
Matti Tanner
matti.tanner@iltalehti.fi
Tänään klo 9:03
- Neljän koulupojan joukko joutui itseään pari vuotta vanhempien nuorukaisten ryöstämäksi ostosreissun päätteeksi bussissa. Poliisi tavoitti toisen ryöstäjän nopeasti tuntomerkkien perusteella.
- Koululaisten vanhemmat ihmettelevät, miksi kukaan aikuinen ei puuttunut tilanteeseen, vaikka bussi oli lähes täynnä.
- Poliisin mukaan alaikäisten tekemiä ryöstöjä on ollut tänä vuonna Helsingissä poikkeuksellisen paljon. Jo pari vuotta trendinä on ollut merkkivaatteiden vieminen lapsilta ja nuorilta, jopa suoraan päältä.
Neljän helsinkiläisen kahdeksasluokkalaisen kaveruksen lyhyt bussimatka ostosreissun jälkeen muuttui painajaiseksi lauantaina 5. marraskuuta, kun kaksi nuorta miestä ryösti heidät. Poikien vanhemmista useampi kertoo, miten kauppakeskus Triplasta Pasilasta palaamassa olleilta pojilta vietiin bussissa puhelimia, lompakot ja juuri ostettuja vaatteita.
Vanhempien mukaan kaksi vain muutaman vuoden vanhempaa, huomattavan isokokoista, nuorukaista ilmoitti bussissa poikanelikolle tappavansa heidät, jos eivät saa poikien omaisuutta mukaansa.
Vanhemmat ovat kauhuissaan sekä itse ryöstöstä että bussissa olleiden aikuisten välinpitämättömyydestä.
– Pelottavinta oli se, että yksikään aikuinen suhteellisen täydessä bussissa ei puuttunut asiaan. Kukaan aikuinen ei tarjonnut apuaan siinä, miten pitäisi toimia, saati kysynyt, olivatko pojat kunnossa. Arvata saattaa, että pojat olivat melko kauhuissaan ja peloissaan, yhden koulupojan äiti kertoo Iltalehdelle.
Toisen pojan isän mukaan koululaiset olivat kiinnittäneet huomiota kommandopipoilla naamioituneisiin nuorukaisiin jo kauppakeskukseen sisään mennessään.
– Sitten kun he menivät bussiin, siellä oli jo toinen näistä kavereista ja toinen oli odottanut ulkopuolella. Ilmeisesti siinä oli varmistettu, ettei bussiin tule vartijoita tai muuta, isä sanoo.
Huuto ei auttanut
Röyhkeän ryöstön kohteeksi joutuneiden poikien vanhemmat ihmettelevät, miksei kukaan varsin täydessä bussissa olleista aikuisista puuttunut tilanteeseen. Kuvituskuva. Kuvan henkilöt eivät liity tapahtumiin. PETE ANIKARI
Isä kertoo poikanelikon menneen istumaan takapenkeille ja ryöstäjien ilmaantuneen heidän kimppuunsa heti bussin lähdettyä liikkeelle.
– Olivat ensin kysyneet, että minne olette menossa. Vastauksen jälkeen oli ilmoitettu, että antakaa kaikki tavarat tänne tai me tapetaan teidät, isä sanoo.
Ryöstäjien saatua lompakoita ja puhelimia haltuunsa, he vaativat vielä yhdeltä pojalta takkia päältä. Tämä sai kuitenkin takin sanottuaan, että alla on vain t-paita.
– Meidän poika oli saanut pitää kotiavaimet, ei muuta.
Yksi äiti kertoo poikien olleen ryöstämisen aikana niin kauhuissaan, että he eivät uskaltaneet sanoa mitään.
– Mutta siinä vaiheessa kun bussi pysähtyi pysäkille, ja ryöstäjät pakenivat, olivat pojat huutaneet, että meidät ryöstettiin, hän sanoo.
Äiti kertoo poikansa ihmetelleen miksi kukaan ei puuttunut asiaan, vaikka linja-autossa oli kyydissä muun muassa useampi isokokoinen mies. Poikien mukaan bussi oli varsin täynnä matkustajia, joten silminnäkijöitä oli paljon. Edes tilanteen jälkeen kukaan matkustaja ei ollut tullut kysymään tapahtuneesta.
– Siinä oli matkustajia aivan vieressä, kun tämä uhkaus oli esitetty, ja lähellä olleet varmasti kuulivat sen. On myös kuultu, kun näitä neuvotteluja tavaroiden pitämisestä on pidetty, yhden pojan isä toteaa.
Hyvät tuntomerkit
14-vuotiaat pojat kertoivat kiinnittäneensä jo kauppakeskukseen sisälle mennessään huomiota oven luona olleisiin kommandopipoilla varustautuneisiin nuorukaisiin. Arkistokuva. PETE ANIKARI
Ryöstäjät jäivät vanhempien mukaan bussista Aleksis Kiven kadulla. Ryöstetyksi joutuneet pojat hyppäsivät bussin kyydistä kauppakeskus Redin kohdalla ja soittivat hätänumeroon. Soittaminen onnistui, koska yhdellä pojalla oli ollut puhelin vyölaukussa, eikä tätä ollut huomattu.
– Näin meidänkin poika sai soitettua kotiin, isä kertoo.
Poliisipartio saapui pian paikalle kauppakeskukseen ja pojat pääsivät lopulta käymään tapahtumia läpi aikuisten kanssa.
– Pojat olivat painaneet tuntomerkit tarkasti mieleensä. He kertoivat, että ne olivat arviolta 16–17-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehenalkuja, yksi äiti kertoo toisen pojan isän vahvistaessa saman.
Tarkat tuntomerkit auttoivat poliisia pääsemään ryöstäjien jäljille, ja parin tunnin kuluttua toinen epäillyistä oli otettu kiinni kauppakeskus Triplassa vartijoiden avustuksella.
Kun poliisit etsivät ryöstäjiä, lähtivät yhden pojan vanhemmat samaan aikaan etsimään tämän puhelinta, koska siinä oli paikannussovellus. Puhelin löytyi lopulta rikottuna ja samalla myös pojan pankkikortti.
– Kun pääsimme puhelimen luo, poliisit soittivat ja kertoivat, että heillä on toinen tekijä kiinni autossa. Siinä vaiheessa toisesta oli myös jo tiedot olemassa. Sitten poliisit tulivat ja ottivat rikotun puhelimen sekä pankkikortin talteen, yksi isä sanoo.
Kyse ilmiöstä
Isän mukaan poliisit olivat saaneet kauppakeskus Triplan vartijoiden avulla kamerakuvaa epäillyistä ja näin toinen heistä oli tavoitettu parissa tunnissa.
Isä kertoo poliisien vahvistaneen, että ryöstöstä epäillyt ovat vielä alaikäisiä. Hän kiitteleekin poliisia ripeästä toiminnasta. Sen sijaan alaikäisten ryöstäjien selviäminen teoistaan mahdollisesti varsin lievillä seurauksilla mietityttää.
– Kysyin, että ovatko he sitten heti huomenna taas tuolla jatkamassa toimintaa. Poliisi myönsi näin todennäköisesti olevan ja kertoi heidän olevan varsin aseettomia tämän ilmiön kanssa. Poliisi kertoi, että tämä on nyt Helsingissä trendi, että nuoria ryöstetään ja viedään merkkivaatteita päältäkin, isä sanoo.
Komisario Marko Forss Helsingin poliisista kertoo Iltalehdelle, että poliisilla on kuvauksiin sopiva rikosepäily tutkinnassa. Tapausta tutkitaan ryöstönä. Tässä vaiheessa tutkintaa hän ei kuitenkaan pysty kertomaan enempää yksityiskohdista.
– Alaikäisten tekemiksi epäiltyjä ryöstöjä on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon, Forss vahvistaa.
Hän toteaa, että Helsingissä on ollut jo muutaman vuoden menossa ilmiö, jossa merkkivaatteita varastetaan jopa suoraan lasten ja nuorten päältä.
Forss kertoo yleisellä tasolla, että 16–17-vuotias ryöstäjä saattaa kyllä oikeudessa saada jo kovankin rangaistuksen teosta.
– Tässä vähän aikaa sitten 16-vuotias poika tuomittiin kolmesta törkeästä ryöstöstä neljän vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen, hän sanoo.
”Puuttukaa”
Pankkikorttia ja rikottua puhelinta lukuun ottamatta mitään koulupojilta vietyä ei ole saatu takaisin. Vanhemmat pitävät tätä kuitenkin sivuseikkana ja huolehtivat ennen kaikkea järkyttävän kokemuksen pojilleen aiheuttamista peloista.
– Pahinta on se, millaisen trauman tämä jättää meidän lapsille. Aika pitkät keskustelut käytiin lauantai-iltana kotona, että uskaltaako sitä enää liikkua bussilla edes päiväsaikaan, yhden pojan isä sanoo.
Toisen pojan äidillä on selkeä toive kaikille aikuisille, jotka näkevät jotain vastaavaa tapahtuvan:
– Älkää jättäkö lasta yksin, vaan puuttukaa tällaiseen toimintaan edes kysymällä lapselta, onko tämä kunnossa ja tarvitseeko apua. Ainakin minun mielestä se on aikuisen velvollisuus, hän sanoo.
Iltalehti ei julkaise ryöstön uhreiksi joutuneiden poikien tai heidän vanhempiensa nimiä heidän turvallisuutensa takia.
”Me tapetaan teidät” – naamioituneet nuoret ryöstivät koululaiset bussissa: miksi kukaan ei tehnyt mitään?
Kommandopipoilla naamioituneet ryöstäjät veivät 14-vuotiailta pojilta puhelimia, lompakoita ja vaatteita.
www.iltalehti.fi
neko
ᓚᘏᗢ
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 770
Vanhemmille vastaukseksi puuttumisen puutteesta. Mainitut pojat olivat kertoman mukaan huomattavan isokokoisia. Ja kuten me kaikki tiedämme, näillä on se roadwoman käsilaukku mukana, sieltä voi käden käänteessä löytyä jopa ampuma-ase. Okei, ehkä aikuisen miehen pitäisi silti puuttua...
Paitsi sitten hän muistaa, että suuri osa suomalaisista ovat äänestäneet tänne tällaisen uuden jännän kulttuurin. Muistaa vieläpä kuulleensa rasistiksi kutsutun näistä huolissaan olijoita. Joten antaa kansan saada sitä mitä ovat tilanneet.
Ehkä sitten kun on äänestetty toisin, tuotu huolestuminen julki reilusti työpaikan kahvipöydässä jne. tulee aika jolloin näihin aletaan puuttua.
Paitsi sitten hän muistaa, että suuri osa suomalaisista ovat äänestäneet tänne tällaisen uuden jännän kulttuurin. Muistaa vieläpä kuulleensa rasistiksi kutsutun näistä huolissaan olijoita. Joten antaa kansan saada sitä mitä ovat tilanneet.
Ehkä sitten kun on äänestetty toisin, tuotu huolestuminen julki reilusti työpaikan kahvipöydässä jne. tulee aika jolloin näihin aletaan puuttua.
- Liittynyt
- 25.04.2017
- Viestejä
- 2 503
+ jos puutut mitenkään tilanteeseen, jossa todennäköisesti tarvitaan väkivaltaa, saat sen puukon lisäksi vitunmoiset sakot ja rikosrekisterin, koska kohtelit kullannuppuja väärin.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 235
Tutkija Pasi Saukkonen lataa faktoja työperäisestä maahanmuutosta. Vielä kun päättäjät tämän tajuaisivat.
Puheet työperäisestä maahanmuutosta ovat täysin epärealistisia ja vastuuttomia, sanoo tutkija
Tutkija Pasi Saukkosen mukaan työperusteinen maahanmuutto ei tule ratkaisemaan Suomen ongelmia. ”Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä”, asiantuntija sanoo.
Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen on pettynyt suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun.KUVA: MIKA RANTA / HS
Veli-Pekka Lehtonen HS
2:00 | Päivitetty 6:57
TUTKIJA Pasi Saukkonen on totisen oloinen. Hänellä on myös erittäin vakavaa asiaa. Saukkosen mielestä Suomen suuriin ongelmiin tarjotaan lääkkeeksi temppua, joka ei tule toimimaan.
Suomea vaivaa työvoimapula muun muassa terveydenhoidossa, ja pitkällä tähtäimellä ongelmana on huoltosuhde. Lääkkeeksi ongelmiin on toistuvasti esitetty voimakasta maahanmuuttoa.
”Ajatus on auttamattoman epärealistinen. On suoraan sanoen vastuutonta ajatella, että ratkaisu huoltosuhteeseen tai työvoimapulaan löytyisi työperusteisesta maahanmuutosta”, Saukkonen sanoo.
Saukkonen on perehtynyt politiikan tutkijana maahanmuuttoon ja hän on julkaissut aiheesta myös useita teoksia. Nykyään hän työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.
TYÖPERUSTEISESTA maahanmuutosta kuitenkin puhutaan ja monesta suusta. Pääministeri Sanna Marin (sd) on puhunut asian puolesta, kuten myös työministeri Tuula Haatainen (sd). Hän on perustellut maahanmuuton tarvetta Suomen osaajapulalla. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä noin 170 000.
Hallituspuolue keskusta esitti samaa lääkettä viimeksi kuukausi sitten. Myös elinkeinoelämän ylin johto veisaa samaa virttä: OP:n pääjohtajaTimo Ritakallio ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muiden muassa.
”Tätä ajatusta toistellaan, koska sitä halutaan helliä. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä ajatella, että saisimme Suomeen sellaista väkeä, joka ratkaisisi meidän ongelmiamme. Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä”, Saukkonen sanoo ja aloittaa perustelunsa.
Lue lisää: OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio varoittaa Suomea velkaantumisen seurauksista
ENSINNÄKIN vauraat lähinaapurit ovat samassa tilanteessa, eli muutkin maat kamppailevat samasta työvoimasta.
”Meidän asemamme kilpailutilanteessa ei ole kummoinen. Jos verrataan palkkatasoa, Norja on hitosti parempi. Ihmiset tekevät rationaalisia valintoja”, Saukkonen muistuttaa.
Asiaa ei auta sekään, että Suomessa on maahanmuuttajia verraten vähän, mikä tarkoittaa vähäistä ketjumuuttoa. Ketjumuutossa ihmiset liikkuvat yhteisössään jo muuttaneiden perässä.
Suomelta myös puuttuu pitovoimaa, eli tänne tullut ei aina jää. Kehittyneenä yhteiskuntana Suomen työmarkkinat ovat myös vaikeat uusille tulijoille.
”Kehittynyt yhteiskunta on tietenkin hyvä asia, mutta kääntöpuoli on se, että tänne tulevalla ei ole välittömästi valmiuksia tehdä töitä samalla tuottavuudella kuin täällä olevalla”, Saukkonen sanoo.
”Täydellisesti”, Saukkonen vieläpä painottaa.
Onko hän tosissaan? Kuulemma on. Tutkijana hän on yrittänyt tuoda maahanmuuton, kotoutumisen ja kotouttamisen faktoja esiin vuosia, mutta keskustelut päättäjien kanssa eivät ole Saukkosen mukaan johtaneet mihinkään.
”Kun kerron faktoja, ihmiset nyökkäilevät, ja sitten asioita tehdään, kuten aina ennenkin”, Saukkonen sanoo luovuttaneen kuuloisena.
Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen kuvattiin Hakaniemen metroaseman sisäänkäynnillä.KUVA: MIKA RANTA / HS
SAUKKONEN korostaa, ettei hän vastusta maahanmuuttoa. Hän toivoo vakavasta asiasta kunnollista keskustelua ja myös kritiikkiä omille ajatuksilleen.
Saukkosenkin mukaan työperusteisella maahanmuutolla on annettavaa Suomelle. ”Sillä on tiettyjä onnistumismahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla ja Vaasan ja sen ympäristön kaltaisilla alueilla, mutta koko Suomen ratkaisuna se ei tule kysymykseenkään”, Saukkonen sanoo.
Lue lisää: Närpiön maahanmuuttajat tuovat tomaatit suomalaisten pöytään ja auttavat pitämään hengissä kyläkouluja, sanoo Rkp:n Henriksson: ”Oma väestömme ei tule riittämään”
Ulkomaalaiset ovat työllistyneet monille aloille elintarviketeollisuudesta logistiikkaan. Tilastojen valossa Suomeen on kuitenkin muutettu työperusteisesti suurissa määrin ainoastaan yhdestä maasta, Virosta. Virta Virosta on kuitenkin tyrehtynyt, eikä korvaavaa maata ole näköpiirissä.
”Kiina, Intia ja Filippiinit ovat kasvussa, mutta määrät ovat pieniä. Norjaan ja Tanskaan on tullut muuttajia Filippiineiltä moninkertaisesti”, Saukkonen sanoo.
”Meillä on varsin vähän työpaikkoja väelle, joka ei osaa kohtuullisesti suomea ja jolla ei ole sopivaa koulutusta”, Saukkonen sanoo.
Suomi ei ole ollut Saukkosen mukaan maahanmuuttoasiassa tarpeeksi aktiivinen. Kyse on lopulta kansainvälisestä rekrytointikilpailusta, johon Suomi ei ole osannut panostaa, kuten vaikkapa Tanska ja Hollanti.
”Jos tätä halutaan tehdä, Suomen pitää mennä paikan päälle kohteisiin, missä ajatellaan olevan väestöä, joka on riittävän lähellä pohdintaa Suomeen tulosta. Suomi toimii tässä työnantajana. Siihen pitää investoida”, Saukkonen sanoo.
NOIN puolet Suomen kaikista ulkomaalaistaustaista asuu Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Saukkonen sanoo, että pääkaupunkiseudun kunnissa maahanmuutto otetaan tosissaan, mutta Suomen kuihtuvia syrjäseutuja se ei pelasta.
”Ei ikinä”, Saukkonen sanoo.
”Länsimaista ei löydy sellaista esimerkkiä, että kansainvälisellä rekrytoinnilla olisi ratkottu väestörakennetta tai työvoimapulaa alueilla, jossa ei muutenkaan ole dynamiikkaa ja josta muutenkin ihmiset ennemmin lähtevät.”
Puheet maahanmuutosta ovat Saukkosen mukaan epärealistisia myös siksi, ettei Suomella ole tosiasiassa asenteellisia valmiuksia ottaa suurta määrää tulijoita vastaan. ”Epäilen tätä vahvasti”, Saukkonen sanoo ja ottaa esimerkiksi tunnetason valmiuden.
”Kun nyt jo puhutaan vähän paniikinomaisesti ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvusta, niin mitä keskustelu olisi, jos muutto olisi oikeasti toivotuissa luvuissa ja mitä kaikkea se tarkoittaisi esimerkiksi haasteina kasvatus- ja koulutussektorille.”
Lue lisää: Lisää maahanmuuttoa vaativien on kyettävä vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin
”Halutaan hallitusohjelmaan mieluusti yksi teko, joka ei maksaisi, ja joka ratkaisisi kaiken. Tuotan pettymyksen joka kerta, kun haluan pysyä rehellisenä”, Saukkonen sanoo.
Esimerkki taikatempusta on kotihoidontuesta leikkaaminen. Sitä ajavat uskovat, että tuen poisto toisi kotona olevat maahanmuuttajanaiset suoraan työelämään. ”Minusta ainoa varma asia on se, että valmiiksi köyhät köyhtyisivät entisestään”, Saukkonen sanoo.
Saukkosen mukaan maahanmuuton ympärillä käytävässä keskustelussa on Suomessa parannettavaa monilla tasoilla.
”Parannettavaa on myös medialla. Media voisi kysyä, onko väitteille kymmenistä tuhansista tänne yhtäkkiä töihin tulevista mitään perää.”
Lue lisää: Suomalaiset haluavat pelastaa eläkkeet maahanmuuton avulla
JOS maahanmuutto ei ole avain Suomen ongelmiin, niin ratkaisut on etsittävä muualta. Tutkija Saukkosen mukaan Suomella on edessään epämiellyttäviä rakenteellisia uudistuksia.
”Minä en ainakaan näe mitään muuta vaihtoehtoa. Juuri sen vuoksi tavanomaista enemmän ärsyttää tämä nykyinen keskustelu työperusteisesta maahanmuutosta”, Saukkonen sanoo.
Hänen mukaansa päättäjät välttelevät keskustelua ikävistä asioista.
”Kun meillä on jo nyt isoja ongelmia, niin missä olemme 10–15 vuoden päästä. Tämä tosiasia tuottaa niin hankalia ja epämiellyttäviä ratkaisuehdotuksia, että silloin messiaaninen ajatus ulkomaisesta työvoimasta tuntuu varmasti mukavalta, vaikka siihen ei ole perusteita.”
Kuka?
Pasi Saukkonen
KUVA: MIKA RANTA / HS
Tutkija Pasi Saukkosen mukaan työperusteinen maahanmuutto ei tule ratkaisemaan Suomen ongelmia. ”Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä”, asiantuntija sanoo.
Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen on pettynyt suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun.KUVA: MIKA RANTA / HS
Veli-Pekka Lehtonen HS
2:00 | Päivitetty 6:57
TUTKIJA Pasi Saukkonen on totisen oloinen. Hänellä on myös erittäin vakavaa asiaa. Saukkosen mielestä Suomen suuriin ongelmiin tarjotaan lääkkeeksi temppua, joka ei tule toimimaan.
Suomea vaivaa työvoimapula muun muassa terveydenhoidossa, ja pitkällä tähtäimellä ongelmana on huoltosuhde. Lääkkeeksi ongelmiin on toistuvasti esitetty voimakasta maahanmuuttoa.
”Ajatus on auttamattoman epärealistinen. On suoraan sanoen vastuutonta ajatella, että ratkaisu huoltosuhteeseen tai työvoimapulaan löytyisi työperusteisesta maahanmuutosta”, Saukkonen sanoo.
Saukkonen on perehtynyt politiikan tutkijana maahanmuuttoon ja hän on julkaissut aiheesta myös useita teoksia. Nykyään hän työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.
TYÖPERUSTEISESTA maahanmuutosta kuitenkin puhutaan ja monesta suusta. Pääministeri Sanna Marin (sd) on puhunut asian puolesta, kuten myös työministeri Tuula Haatainen (sd). Hän on perustellut maahanmuuton tarvetta Suomen osaajapulalla. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä noin 170 000.
Hallituspuolue keskusta esitti samaa lääkettä viimeksi kuukausi sitten. Myös elinkeinoelämän ylin johto veisaa samaa virttä: OP:n pääjohtajaTimo Ritakallio ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muiden muassa.
Talousväen puheissa maahanmuutto ratkaisee huoltosuhteen ja tuo myös eläkkeille maksajia. Maahanmuuttajia kaivataan poliitikkojen ja elinkeinoelämän suunnitelmissa Suomeen satojatuhansia, jopa 500 000.
”Tätä ajatusta toistellaan, koska sitä halutaan helliä. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä ajatella, että saisimme Suomeen sellaista väkeä, joka ratkaisisi meidän ongelmiamme. Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä”, Saukkonen sanoo ja aloittaa perustelunsa.
Lue lisää: OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio varoittaa Suomea velkaantumisen seurauksista
ENSINNÄKIN vauraat lähinaapurit ovat samassa tilanteessa, eli muutkin maat kamppailevat samasta työvoimasta.
”Meidän asemamme kilpailutilanteessa ei ole kummoinen. Jos verrataan palkkatasoa, Norja on hitosti parempi. Ihmiset tekevät rationaalisia valintoja”, Saukkonen muistuttaa.
Asiaa ei auta sekään, että Suomessa on maahanmuuttajia verraten vähän, mikä tarkoittaa vähäistä ketjumuuttoa. Ketjumuutossa ihmiset liikkuvat yhteisössään jo muuttaneiden perässä.
Suomelta myös puuttuu pitovoimaa, eli tänne tullut ei aina jää. Kehittyneenä yhteiskuntana Suomen työmarkkinat ovat myös vaikeat uusille tulijoille.
”Kehittynyt yhteiskunta on tietenkin hyvä asia, mutta kääntöpuoli on se, että tänne tulevalla ei ole välittömästi valmiuksia tehdä töitä samalla tuottavuudella kuin täällä olevalla”, Saukkonen sanoo.
SAUKKONEN istuu virkahuoneessaan Helsingin Ympyrätalossa ja selittää tilastoja tasaisella äänellä. Kun haastattelu on puolivälissä, Saukkonen sanoo jotakin, mitä asiantuntijat eivät juuri koskaan sano julkisuudessa. Hän sanoo epäonnistuneensa ammatissaan.
”Täydellisesti”, Saukkonen vieläpä painottaa.
Onko hän tosissaan? Kuulemma on. Tutkijana hän on yrittänyt tuoda maahanmuuton, kotoutumisen ja kotouttamisen faktoja esiin vuosia, mutta keskustelut päättäjien kanssa eivät ole Saukkosen mukaan johtaneet mihinkään.
”Kun kerron faktoja, ihmiset nyökkäilevät, ja sitten asioita tehdään, kuten aina ennenkin”, Saukkonen sanoo luovuttaneen kuuloisena.
Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen kuvattiin Hakaniemen metroaseman sisäänkäynnillä.KUVA: MIKA RANTA / HS
SAUKKONEN korostaa, ettei hän vastusta maahanmuuttoa. Hän toivoo vakavasta asiasta kunnollista keskustelua ja myös kritiikkiä omille ajatuksilleen.
Saukkosenkin mukaan työperusteisella maahanmuutolla on annettavaa Suomelle. ”Sillä on tiettyjä onnistumismahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla ja Vaasan ja sen ympäristön kaltaisilla alueilla, mutta koko Suomen ratkaisuna se ei tule kysymykseenkään”, Saukkonen sanoo.
Lue lisää: Närpiön maahanmuuttajat tuovat tomaatit suomalaisten pöytään ja auttavat pitämään hengissä kyläkouluja, sanoo Rkp:n Henriksson: ”Oma väestömme ei tule riittämään”
Ulkomaalaiset ovat työllistyneet monille aloille elintarviketeollisuudesta logistiikkaan. Tilastojen valossa Suomeen on kuitenkin muutettu työperusteisesti suurissa määrin ainoastaan yhdestä maasta, Virosta. Virta Virosta on kuitenkin tyrehtynyt, eikä korvaavaa maata ole näköpiirissä.
”Kiina, Intia ja Filippiinit ovat kasvussa, mutta määrät ovat pieniä. Norjaan ja Tanskaan on tullut muuttajia Filippiineiltä moninkertaisesti”, Saukkonen sanoo.
Saukkosen mukaan on ilmeistä, että monet Suomeen paenneista ukrainalaisista muuttavat Suomen eri kulmilta pääkaupunkiseudulle saatuaan oleskeluluvan. Se voi tuottaa hankaluuksia, sillä pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne on hyvin palvelukeskeinen.
”Meillä on varsin vähän työpaikkoja väelle, joka ei osaa kohtuullisesti suomea ja jolla ei ole sopivaa koulutusta”, Saukkonen sanoo.
Suomi ei ole ollut Saukkosen mukaan maahanmuuttoasiassa tarpeeksi aktiivinen. Kyse on lopulta kansainvälisestä rekrytointikilpailusta, johon Suomi ei ole osannut panostaa, kuten vaikkapa Tanska ja Hollanti.
”Jos tätä halutaan tehdä, Suomen pitää mennä paikan päälle kohteisiin, missä ajatellaan olevan väestöä, joka on riittävän lähellä pohdintaa Suomeen tulosta. Suomi toimii tässä työnantajana. Siihen pitää investoida”, Saukkonen sanoo.
NOIN puolet Suomen kaikista ulkomaalaistaustaista asuu Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Saukkonen sanoo, että pääkaupunkiseudun kunnissa maahanmuutto otetaan tosissaan, mutta Suomen kuihtuvia syrjäseutuja se ei pelasta.
”Ei ikinä”, Saukkonen sanoo.
”Länsimaista ei löydy sellaista esimerkkiä, että kansainvälisellä rekrytoinnilla olisi ratkottu väestörakennetta tai työvoimapulaa alueilla, jossa ei muutenkaan ole dynamiikkaa ja josta muutenkin ihmiset ennemmin lähtevät.”
Puheet maahanmuutosta ovat Saukkosen mukaan epärealistisia myös siksi, ettei Suomella ole tosiasiassa asenteellisia valmiuksia ottaa suurta määrää tulijoita vastaan. ”Epäilen tätä vahvasti”, Saukkonen sanoo ja ottaa esimerkiksi tunnetason valmiuden.
”Kun nyt jo puhutaan vähän paniikinomaisesti ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvusta, niin mitä keskustelu olisi, jos muutto olisi oikeasti toivotuissa luvuissa ja mitä kaikkea se tarkoittaisi esimerkiksi haasteina kasvatus- ja koulutussektorille.”
Lue lisää: Lisää maahanmuuttoa vaativien on kyettävä vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin
TUTKIJAN mukaan päättäjät kysyvät häneltä usein neuvoa. Asian laajuutta ja monimutkaisuutta ei kuitenkaan haluta ymmärtää.
”Halutaan hallitusohjelmaan mieluusti yksi teko, joka ei maksaisi, ja joka ratkaisisi kaiken. Tuotan pettymyksen joka kerta, kun haluan pysyä rehellisenä”, Saukkonen sanoo.
Esimerkki taikatempusta on kotihoidontuesta leikkaaminen. Sitä ajavat uskovat, että tuen poisto toisi kotona olevat maahanmuuttajanaiset suoraan työelämään. ”Minusta ainoa varma asia on se, että valmiiksi köyhät köyhtyisivät entisestään”, Saukkonen sanoo.
Saukkosen mukaan maahanmuuton ympärillä käytävässä keskustelussa on Suomessa parannettavaa monilla tasoilla.
”Parannettavaa on myös medialla. Media voisi kysyä, onko väitteille kymmenistä tuhansista tänne yhtäkkiä töihin tulevista mitään perää.”
Lue lisää: Suomalaiset haluavat pelastaa eläkkeet maahanmuuton avulla
JOS maahanmuutto ei ole avain Suomen ongelmiin, niin ratkaisut on etsittävä muualta. Tutkija Saukkosen mukaan Suomella on edessään epämiellyttäviä rakenteellisia uudistuksia.
”Minä en ainakaan näe mitään muuta vaihtoehtoa. Juuri sen vuoksi tavanomaista enemmän ärsyttää tämä nykyinen keskustelu työperusteisesta maahanmuutosta”, Saukkonen sanoo.
Hänen mukaansa päättäjät välttelevät keskustelua ikävistä asioista.
”Kun meillä on jo nyt isoja ongelmia, niin missä olemme 10–15 vuoden päästä. Tämä tosiasia tuottaa niin hankalia ja epämiellyttäviä ratkaisuehdotuksia, että silloin messiaaninen ajatus ulkomaisesta työvoimasta tuntuu varmasti mukavalta, vaikka siihen ei ole perusteita.”
Kuka?
Pasi Saukkonen
KUVA: MIKA RANTA / HS
- Politiikan tutkija. Erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.
- Syntynyt vuonna 1964, asuu Helsingissä.
- Koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori.
- Dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa.
- Harrastaa Hollannin ja Belgian politiikan seuraamista.
-
Lauantaivieras | Puheet työperäisestä maahanmuutosta ovat täysin epärealistisia ja vastuuttomia, sanoo tutkija
Tutkija Pasi Saukkosen mukaan työperusteinen maahanmuutto ei tule ratkaisemaan Suomen ongelmia. ”Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä”, asiantuntija sanoo.
www.hs.fi
- Liittynyt
- 20.07.2019
- Viestejä
- 2 785
Vihreitä ja Kokoomusta pk-seudulla äänestävillä on lapsenomainen käsitys, ettei heitä kosketa maahanmuuton ongelmat. "Mä asun täällä Westendissä, eikä mua kiinnosta mitä jossakin asemalla tapahtuu".Ryöstö lähes täydessä bussissa. Tekijät eivät yllätä.
"– Pojat olivat painaneet tuntomerkit tarkasti mieleensä. He kertoivat, että ne olivat arviolta 16–17-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehenalkuja, yksi äiti kertoo toisen pojan isän vahvistaessa saman."
”Me tapetaan teidät” – naamioituneet nuoret ryöstivät koululaiset bussissa: miksi kukaan ei tehnyt mitään?
Kommandopipoilla naamioituneet ryöstäjät veivät 14-vuotiailta pojilta puhelimia, lompakoita ja vaatteita.
Yläkouluikäiset pojat joutuivat ryöstön kohteeksi bussimatkalla Helsingissä lauantaina 5. marraskuuta iltakuuden aikaan. Ryöstäjät pakenivat bussista Aleksis Kiven kadulla sijaitsevalla pysäkillä. PETE ANIKARI
Matti Tanner
matti.tanner@iltalehti.fi
Tänään klo 9:03
- Neljän koulupojan joukko joutui itseään pari vuotta vanhempien nuorukaisten ryöstämäksi ostosreissun päätteeksi bussissa. Poliisi tavoitti toisen ryöstäjän nopeasti tuntomerkkien perusteella.
- Koululaisten vanhemmat ihmettelevät, miksi kukaan aikuinen ei puuttunut tilanteeseen, vaikka bussi oli lähes täynnä.
- Poliisin mukaan alaikäisten tekemiä ryöstöjä on ollut tänä vuonna Helsingissä poikkeuksellisen paljon. Jo pari vuotta trendinä on ollut merkkivaatteiden vieminen lapsilta ja nuorilta, jopa suoraan päältä.
Neljän helsinkiläisen kahdeksasluokkalaisen kaveruksen lyhyt bussimatka ostosreissun jälkeen muuttui painajaiseksi lauantaina 5. marraskuuta, kun kaksi nuorta miestä ryösti heidät. Poikien vanhemmista useampi kertoo, miten kauppakeskus Triplasta Pasilasta palaamassa olleilta pojilta vietiin bussissa puhelimia, lompakot ja juuri ostettuja vaatteita.
Vanhempien mukaan kaksi vain muutaman vuoden vanhempaa, huomattavan isokokoista, nuorukaista ilmoitti bussissa poikanelikolle tappavansa heidät, jos eivät saa poikien omaisuutta mukaansa.
Vanhemmat ovat kauhuissaan sekä itse ryöstöstä että bussissa olleiden aikuisten välinpitämättömyydestä.
– Pelottavinta oli se, että yksikään aikuinen suhteellisen täydessä bussissa ei puuttunut asiaan. Kukaan aikuinen ei tarjonnut apuaan siinä, miten pitäisi toimia, saati kysynyt, olivatko pojat kunnossa. Arvata saattaa, että pojat olivat melko kauhuissaan ja peloissaan, yhden koulupojan äiti kertoo Iltalehdelle.
Toisen pojan isän mukaan koululaiset olivat kiinnittäneet huomiota kommandopipoilla naamioituneisiin nuorukaisiin jo kauppakeskukseen sisään mennessään.
– Sitten kun he menivät bussiin, siellä oli jo toinen näistä kavereista ja toinen oli odottanut ulkopuolella. Ilmeisesti siinä oli varmistettu, ettei bussiin tule vartijoita tai muuta, isä sanoo.
Huuto ei auttanut
Röyhkeän ryöstön kohteeksi joutuneiden poikien vanhemmat ihmettelevät, miksei kukaan varsin täydessä bussissa olleista aikuisista puuttunut tilanteeseen. Kuvituskuva. Kuvan henkilöt eivät liity tapahtumiin. PETE ANIKARI
Isä kertoo poikanelikon menneen istumaan takapenkeille ja ryöstäjien ilmaantuneen heidän kimppuunsa heti bussin lähdettyä liikkeelle.
– Olivat ensin kysyneet, että minne olette menossa. Vastauksen jälkeen oli ilmoitettu, että antakaa kaikki tavarat tänne tai me tapetaan teidät, isä sanoo.
Ryöstäjien saatua lompakoita ja puhelimia haltuunsa, he vaativat vielä yhdeltä pojalta takkia päältä. Tämä sai kuitenkin takin sanottuaan, että alla on vain t-paita.
– Meidän poika oli saanut pitää kotiavaimet, ei muuta.
Yksi äiti kertoo poikien olleen ryöstämisen aikana niin kauhuissaan, että he eivät uskaltaneet sanoa mitään.
– Mutta siinä vaiheessa kun bussi pysähtyi pysäkille, ja ryöstäjät pakenivat, olivat pojat huutaneet, että meidät ryöstettiin, hän sanoo.
Äiti kertoo poikansa ihmetelleen miksi kukaan ei puuttunut asiaan, vaikka linja-autossa oli kyydissä muun muassa useampi isokokoinen mies. Poikien mukaan bussi oli varsin täynnä matkustajia, joten silminnäkijöitä oli paljon. Edes tilanteen jälkeen kukaan matkustaja ei ollut tullut kysymään tapahtuneesta.
– Siinä oli matkustajia aivan vieressä, kun tämä uhkaus oli esitetty, ja lähellä olleet varmasti kuulivat sen. On myös kuultu, kun näitä neuvotteluja tavaroiden pitämisestä on pidetty, yhden pojan isä toteaa.
Hyvät tuntomerkit
14-vuotiaat pojat kertoivat kiinnittäneensä jo kauppakeskukseen sisälle mennessään huomiota oven luona olleisiin kommandopipoilla varustautuneisiin nuorukaisiin. Arkistokuva. PETE ANIKARI
Ryöstäjät jäivät vanhempien mukaan bussista Aleksis Kiven kadulla. Ryöstetyksi joutuneet pojat hyppäsivät bussin kyydistä kauppakeskus Redin kohdalla ja soittivat hätänumeroon. Soittaminen onnistui, koska yhdellä pojalla oli ollut puhelin vyölaukussa, eikä tätä ollut huomattu.
– Näin meidänkin poika sai soitettua kotiin, isä kertoo.
Poliisipartio saapui pian paikalle kauppakeskukseen ja pojat pääsivät lopulta käymään tapahtumia läpi aikuisten kanssa.
– Pojat olivat painaneet tuntomerkit tarkasti mieleensä. He kertoivat, että ne olivat arviolta 16–17-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehenalkuja, yksi äiti kertoo toisen pojan isän vahvistaessa saman.
Tarkat tuntomerkit auttoivat poliisia pääsemään ryöstäjien jäljille, ja parin tunnin kuluttua toinen epäillyistä oli otettu kiinni kauppakeskus Triplassa vartijoiden avustuksella.
Kun poliisit etsivät ryöstäjiä, lähtivät yhden pojan vanhemmat samaan aikaan etsimään tämän puhelinta, koska siinä oli paikannussovellus. Puhelin löytyi lopulta rikottuna ja samalla myös pojan pankkikortti.
– Kun pääsimme puhelimen luo, poliisit soittivat ja kertoivat, että heillä on toinen tekijä kiinni autossa. Siinä vaiheessa toisesta oli myös jo tiedot olemassa. Sitten poliisit tulivat ja ottivat rikotun puhelimen sekä pankkikortin talteen, yksi isä sanoo.
Kyse ilmiöstä
Isän mukaan poliisit olivat saaneet kauppakeskus Triplan vartijoiden avulla kamerakuvaa epäillyistä ja näin toinen heistä oli tavoitettu parissa tunnissa.
Isä kertoo poliisien vahvistaneen, että ryöstöstä epäillyt ovat vielä alaikäisiä. Hän kiitteleekin poliisia ripeästä toiminnasta. Sen sijaan alaikäisten ryöstäjien selviäminen teoistaan mahdollisesti varsin lievillä seurauksilla mietityttää.
– Kysyin, että ovatko he sitten heti huomenna taas tuolla jatkamassa toimintaa. Poliisi myönsi näin todennäköisesti olevan ja kertoi heidän olevan varsin aseettomia tämän ilmiön kanssa. Poliisi kertoi, että tämä on nyt Helsingissä trendi, että nuoria ryöstetään ja viedään merkkivaatteita päältäkin, isä sanoo.
Komisario Marko Forss Helsingin poliisista kertoo Iltalehdelle, että poliisilla on kuvauksiin sopiva rikosepäily tutkinnassa. Tapausta tutkitaan ryöstönä. Tässä vaiheessa tutkintaa hän ei kuitenkaan pysty kertomaan enempää yksityiskohdista.
– Alaikäisten tekemiksi epäiltyjä ryöstöjä on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen paljon, Forss vahvistaa.
Hän toteaa, että Helsingissä on ollut jo muutaman vuoden menossa ilmiö, jossa merkkivaatteita varastetaan jopa suoraan lasten ja nuorten päältä.
Forss kertoo yleisellä tasolla, että 16–17-vuotias ryöstäjä saattaa kyllä oikeudessa saada jo kovankin rangaistuksen teosta.
– Tässä vähän aikaa sitten 16-vuotias poika tuomittiin kolmesta törkeästä ryöstöstä neljän vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen, hän sanoo.
”Puuttukaa”
Pankkikorttia ja rikottua puhelinta lukuun ottamatta mitään koulupojilta vietyä ei ole saatu takaisin. Vanhemmat pitävät tätä kuitenkin sivuseikkana ja huolehtivat ennen kaikkea järkyttävän kokemuksen pojilleen aiheuttamista peloista.
– Pahinta on se, millaisen trauman tämä jättää meidän lapsille. Aika pitkät keskustelut käytiin lauantai-iltana kotona, että uskaltaako sitä enää liikkua bussilla edes päiväsaikaan, yhden pojan isä sanoo.
Toisen pojan äidillä on selkeä toive kaikille aikuisille, jotka näkevät jotain vastaavaa tapahtuvan:
– Älkää jättäkö lasta yksin, vaan puuttukaa tällaiseen toimintaan edes kysymällä lapselta, onko tämä kunnossa ja tarvitseeko apua. Ainakin minun mielestä se on aikuisen velvollisuus, hän sanoo.
Iltalehti ei julkaise ryöstön uhreiksi joutuneiden poikien tai heidän vanhempiensa nimiä heidän turvallisuutensa takia.”Me tapetaan teidät” – naamioituneet nuoret ryöstivät koululaiset bussissa: miksi kukaan ei tehnyt mitään?
Kommandopipoilla naamioituneet ryöstäjät veivät 14-vuotiailta pojilta puhelimia, lompakoita ja vaatteita.
Paha vaan, että se mahdollinen jälkikasvu saattaa joutua kouluissa, harrastuksissa, kaupungilla, metrossa, lähijunassa, ratikassa, bussissa liikkuessaan tekemisiin erilaisten lieveilmiöiden kanssa. Teini-ikäiset nuoret kun ei välttämättä ole kiinnostuneita pysyttelemään kaiket päivät siellä Westendin lekaharkkolinnassa.
Ja kun tilanne etenee pidemmälle, niin aikuisetkaan eivät ole enää turvassa, elleivät sitten ala eristäytyä muusta yhteiskunnasta Intian varakkaiden tapaan. Lue: kulkevat isoilla maastureilla aidatuilta ja vartioiduilta asuinalueilta aidatuille ja vartioiduille liikerakennusalueille.
Mutta sitä saa mitä tilaa. Äänestäkäämme siis jatkossakin Vihreitä ja Kokoomusta ja nauttikaamme menosta.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 1 061
Kuten sanoin ei tietysti liity mitenkään mihinkään. Sattumaa vain kuten sekin että lähes kaikki Euroopan ulkopuolelta tulevat "pakolaiset" ovat ihan vaan sattumalta olleet usean vuosikymmenen ajan vuodesta toiseen muslimeja. Ja ihan vaan sattumalta kulkevat useiden turvallisten maiden läpi ihan vaan sattumalta hölmölään.
Viimeksi muokattu:
Eikun selitä nyt ihan juurta jaksain miten toi liittyy 15-19 vuotiaiden huumekuolemiin ja miksi.Kuten sanoin ei tietysti liity mitenkään mihinkään. Sattumaa vain kuten sekin että lähes kaikki Euroopan ulkopuolelta tulevat "pakolaiset" ovat ihan vaan sattumalta olleet usean vuosikymmenen ajan vuodesta toiseen muslimeja. Ja ihan vaan sattumalta kulkevat useiden turvallisten maiden läpi ihan vaan sattumalta hölmölään.
Vituttaa ketjusta toiseen vihjailu ja asioiden ympärillä pyöriminen ilman että lyödään niitä omia argumentteja pöytään.
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 1 061
Mikäli yrität saada valtakunnansyyttäjän tms. kiihottumaan viesteistäni niin voin kertoa että ei kiinnosta. Saatan olla pervo mutta en niin pervo.
Sitäpaitsi eikös tämä ala jo hipoa seksuaalisen hyväksikäytön yritystä?
Kyllä pitäisi tietää, että ilman maahanmuuttoa ei olisi nuorten huumekuolemia. Myös, koska 2015 tuli hitosti pakolaisia niin pakkohan senkin on jotenkin asiaan liittyä. Fakta kuitenkin on, että ilman pakolaisia ja maahanmuuttajia ei Suomessa kukaan käyttäisi huumeita saati sitten kuolisi niihin. Argumentit ja perustelut tiedän, mutta en kerro.
- Liittynyt
- 23.02.2020
- Viestejä
- 834
Juurikin tämä. Suomessa jos menet ihan tavallisen valkoisen pottunokan ryöstelijäpummin pysäyttämään, niin tulee satavarmasti kutsu käräjille.
Jos pysäytät kunniakansalaisen, niin tulee rasismisyytteet päälle ja vaikka tuomari vapauttaisikin syytteistä, niin media ja vihervasemmisto yhteisö pitää huolen että sinut lynkataan ja olet lopun ikääsi natsirasisti.
Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi ettei kultamunalla ollut mukanaan kättä pidempää eikä rikoksen estäminen mennyt painiksi tai kehenkään sattunut, koska muuten olet joko kuollut tai pahassa pulassa.
Siellä on sitten kiva käräjillä yrittää todistaa, että miksi tällaista siviilin kiinniotto-oikeutta tarvittiin. Kurdi saa valtion puolesta syyttäjän, joka pyrkii kaikin keinoin tekemään tästä viharikoksen ja sinusta pahimman luokan rikollisen maksimi tuomiolla linnaa ja sakkoja. Valitus tapahtuu tarvittaessa kaikki oikeusasteet läpi, eli kiva stressihelvetti tiedossa seuraaviksi vuosiksi.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 235
Edelleen vain koronaa tarjotaan syyksi tähän ilmiöön.
Forss toteaa korona-ajan ongelmien jatkon olevan kyllä ”paras arvaus” ilmiöön, mutta koska kyseessä on laaja asia se vaatisi myös isompaa tutkimusta.
/img-s3.ilcdn.fi/ebddd73cd6f8d28bd96edcce187d3470f3fd462045e8cc661d8ef7904db5be5d.jpg)
www.iltalehti.fi
Forss toteaa korona-ajan ongelmien jatkon olevan kyllä ”paras arvaus” ilmiöön, mutta koska kyseessä on laaja asia se vaatisi myös isompaa tutkimusta.
Helsingissä meneillään valtava nuorison ryöstöaalto
Poliisin mukaan koronavuosien jälkeen nousseelle ilmiölle on vaikea löytää yksittäistä syytä.
Poliisin mukaan nuorten tekemissä ryöstöissä on yleensä aina mukana useampia tekijöitä. Kuvituskuva. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. PETE ANIKARI
Matti Tanner
matti.tanner@iltalehti.fi
Tänään klo 7:33
145 erityyppistä ryöstöä marraskuun puoliväliin mennessä. Tämä on Helsingin poliisin nuorisoryhmällä tutkinnassa olevien tai selvitettyjen alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä tältä vuodelta ja vuotta on vielä hieman jäljellä. Ryhmää vetävä rikoskomisario Marko Forss on tilanteesta erittäin huolissaan ja kuvailee määrää täysin poikkeukselliseksi.
– Ihan ennätysvuosi menossa. Ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen ei ole vastaavaa. Juuri viikonloppuna tuli kaksi lisää, Forss sanoo Iltalehdelle.
Ryöstöjen lukumäärässä ovat mukana rikokset joita poliisi tutkii nimikkeillä ryöstö tai törkeä ryöstö. Myös molempien yrityksiä on joukossa. Toisen omaisuuden varastaminen muuttuu ryöstöksi siinä kohtaa, kun rikoksen uhria uhataan väkivallalla tai väkivaltaa käytetään. Jos mukana on teräaseita tai muuta aseistusta, tekoa tutkitaan yleensä törkeänä ryöstönä.
Karu tilanne bussissa
Iltalehti kertoi viime viikolla miten neljä koulupoikaa joutui bussimatkalla ryöstön uhriksi Helsingissä. Kauppakeskus Triplasta Pasilasta palaamassa olleet 14-vuotiaat kaverukset uhattiin tappaa, jos he eivät luovuta omaisuuttaan. Pojilta vietiin lompakoita, puhelimia ja vaatteita.
Ryöstäjiä oli kaksi kappaletta ja he olivat naamioituneet kommandopipoilla. Uhrit kuvailivat ryöstäjien olleen vain pari vuotta heitä vanhempia, mutta isokokoisia. Poliisi tavoitti epäillyistä toisen parissa tunnissa. Toisesta saatiin tuntomerkit valvontakameroiden avulla.
Forss kertoi aiemmin, että poliisilla on kuvauksiin sopiva rikosepäily tutkinnassa. Tapahtunutta tutkitaan ryöstönä. Nyt hän toteaa, ettei tutkinnasta ole uutta kerrottavaa tässä vaiheessa.
Hän vahvistaa, että kyseessä ei ole mitenkään ainutkertainen tapahtuma, sillä täysin vastaavia nuorten tekemiä ja nuoriin kohdistuvia niin sanottuja katuryöstöjä tulee poliisin tietoon jatkuvasti. Käytännössä alaikäisten tekemiä ryöstöjä tulee poliisin tutkintaan viikoittain. Usein monta tapausta viikossa.
– Näistä 60 prosenttia on sellaisia missä tiedetään, että siellä on vähintään yksi alaikäinen epäilty ja 40 prosenttia sellaisia missä oletetaan, että epäilty tai epäillyt ovat alaikäisiä, Forss sanoo tämän vuoden tapauksista.
Hän kertoo, että tuoreessa luvussa eivät ole mukana aivan kaikki poliisin tietoon tulevat ryöstöt, sillä täysi-ikäisten ryöstörikosten joukossa on välillä mukana myös alaikäisiä epäiltyjä ja nämä eivät välttämättä päädy nuorisoryhmän tutkintaan.
Yleensä useita
Neljän 14-vuotiaan koulupojan porukka joutui ryöstön kohteeksi bussimatkalla Helsingissä. Ryöstäjät pakenivat bussista Aleksis Kiven kadulla sijaitsevalla pysäkillä, mutta poliisi tavoitti pian toisen heistä. PETE ANIKARI
Pelkkä poliisin tietoon tulleiden alaikäisten tekemien rikosten lukumäärä ei kerro koko totuutta, sillä ryöstöissä tekijöitä on yleensä aina useampia. Lisäksi kaikki ryöstäjät eivät jää kiinni.
– Keskimäärin näissä meidän 60 prosentissa tapauksissa on noin 2,5 epäiltyä rikosilmoitusta kohti. Nuorethan tekevät rikoksia yleensä ryhmässä. Toki luku voisi olla suurempikin, mutta kaikissa jutuissa eivät ole kaikki epäillyt selvinneet, Forss sanoo.
Poliisille tutkintaan tulleissa ryöstöissä saattaa olla aluksi mukana useita epäiltyjä, mutta lopulta vain yksi heistä on pystytty selvittämään ja ottamaan kiinni.
Poliisilla saattaa myös Forssin mukaan kestää pitkään ennen kuin epäillyt on saatu varmistettua tai tavoitettua. Osittain tämä liittyy asioiden varmisteluun tutkinnassa, mutta syytä on myös ryöstöjen runsaassa määrässä ja poliisin resursseissa.
Esimerkiksi syksyllä 2020 tapahtuneessa Helsingin Alppipuiston tapon yrityksessä ja törkeässä ryöstössä epäiltyä kaivettiin esiin useita kuukausia. Tapauksesta tuomittiin lopulta käräjäoikeudessa viime helmikuussa 16-vuotias poika yli neljän vuoden vankeustuomioon. Mukana ollut 17-vuotias poika tuomittiin 4,5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Kyseisessä paljon esillä olleessa tapauksessa noin kymmenen pojan ryhmä oli käynyt Alppipuistossa kahden 15-vuotiaan pojan kimppuun. Päätekijänä tuomittu 16-vuotias poika oli uhannut uhreja väkivallalla ja puukolla, jos hän ei saisi heidän kenkiään.
Toinen uhreista pääsi tilanteesta juosten pakoon, mutta toista 16-vuotias löi puukolla selkään hänen yritettyään poistua paikalta. Uhrille aiheutui keuhkoon asti ulottunut puukotusvamma.
Väkivalta vaihtui ryöstöihin
Rikoskomisario Forss sanoo, että selkeää yksittäistä syytä poikkeukselliselle ryöstösumalle on vaikea sanoa. Jonkinlainen jatkumo koronavuosien ongelmille on kuitenkin kyseessä. Siinä missä kaksi edellistä koronapandemian sävyttämää vuotta olivat täysin poikkeuksellisia nuorten vakavan väkivaltarikollisuuden suhteen. Nyt rikollisuuden muoto on vaihtunut ryöstöihin.
– Törkeitä pahoinpitelyitä, tapon yrityksiä, tappoja, Forss listaa vuosien 2020 ja 2021 nuorten rikoksia, joita oli määrällisesti huomattavan paljon.
– Tämä vuosi on taas poikkeuksellinen ryöstörikosten kohdalla. Ihan selkeä piikki niissä nyt on, hän jatkaa.
Forss toteaa korona-ajan ongelmien jatkon olevan kyllä ”paras arvaus” ilmiöön, mutta koska kyseessä on laaja asia se vaatisi myös isompaa tutkimusta.
Hän kertoo, että alaikäisten kohdalla on kuitenkin poliisin näkökulmasta havaittavissa selvä levottomuusaalto. Tämän vahvistaa myös se, että alle 15-vuotiaiden kohdalla rikosepäilyjen määrä on lisääntynyt selvästi Helsingin alueella.
– Jos ajatellaan, että miten se näyttäytyy, niin meillä on enemmän ja enemmän rikoksiin syyllistyviä nuoria, jotka ovat potentiaalisia tällaiselle toiminnalle, hän sanoo.
Forss pitää selvänä, että rikoksia tekevien nuorten taustalla on ongelmia yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Siellä on haasteita vaikka koulussa tai sosiaalityöllä tai vanhemmilla. Kaikki ne tietyllä tapaa valuvat sitten meidän puoleen, Forss sanoo.
Hän muistuttaa, että tutkimusten mukaankin rikoksia tekevien nuorten ryhmä on suhteellisen pieni osuus ikäluokasta. Lisäksi ryöstöjä tehtailevat paljon samat nuoret.
– Vasta lähti käräjille sellainen missä oli ainakin neljä ryöstöä ja hyvin pitkälti samoja tekijöitä. Se on tietynlainen kierre, että sitten tehdään ja suoritetaan sitä toimintaa.
”Voi olla teräaseita”
Bussissa ryöstön kohteeksi joutuneiden koulupoikien vanhemmat ihmettelivät jälkeenpäin miten kukaan aikuinen ei puuttunut tilanteeseen, vaikka bussi oli lähes täynnä matkustajia. Edes jälkeenpäin kukaan ei tullut kysymään uhreilta mitään.
– Siinä oli matkustajia aivan vieressä, kun tämä uhkaus oli esitetty, ja lähellä olleet varmasti kuulivat sen. On myös kuultu, kun näitä neuvotteluja tavaroiden pitämisestä on pidetty, yhden pojan isä sanoi.
Poliisi ei kuitenkaan kehota sivullisia puuttumaan suoraan uhkaavaan tilanteeseen, vaikka olisi aivan lähelläkin. Riskinä on joutua itsekin uhriksi.
– En kyllä kehota ketään menemään suoraan väliin. Sen sijaan soitto hätänumeroon 112 ja poliisi paikalle, Forss sanoo selkeäksi toimintaohjeeksi.
Uhkaavassa tilanteessa kannattaa toki käyttää aina omaa harkintaa, mutta ottaa myös huomioon esimerkiksi se, että ryöstäjillä on usein jotain kättä pidempää mukanaan. Forss muistuttaa myös, että teini-ikäiset voivat iästään huolimatta olla jo aikuisten kokoisia.
– Jos otetaan näitä meidän ryöstöjä mitä tässä on ollut, vaikka kyseessä ovat alaikäiset, niin siellä voi olla teräaseita mukana.
Poliisin mukaan koronavuosien jälkeen nousseelle ilmiölle on vaikea löytää yksittäistä syytä.
Poliisin mukaan nuorten tekemissä ryöstöissä on yleensä aina mukana useampia tekijöitä. Kuvituskuva. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. PETE ANIKARI
Matti Tanner
matti.tanner@iltalehti.fi
Tänään klo 7:33
- Alaikäisten nuorten toisiin alaikäisiin kohdistamia ryöstöjä on tänä tullut poliisin tietoon ennätysmäärä Helsingissä. Tapauksia tulee tutkintaan viikoittain.
- Poliisi arvioi, että Helsingin seudulla on jatkuvasti yhä enemmän rikoksiin syyllistyviä nuoria.
- Rikoskomisario Marko Forssin mukaan korona-aikana syntyneet nuorten ongelmat saattavat näkyä nyt kasvaneina rikosmäärinä.
- Sivullisia poliisi neuvoo soittamaan ryöstön nähdessään hätänumeroon.
145 erityyppistä ryöstöä marraskuun puoliväliin mennessä. Tämä on Helsingin poliisin nuorisoryhmällä tutkinnassa olevien tai selvitettyjen alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä tältä vuodelta ja vuotta on vielä hieman jäljellä. Ryhmää vetävä rikoskomisario Marko Forss on tilanteesta erittäin huolissaan ja kuvailee määrää täysin poikkeukselliseksi.
– Ihan ennätysvuosi menossa. Ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen ei ole vastaavaa. Juuri viikonloppuna tuli kaksi lisää, Forss sanoo Iltalehdelle.
Ryöstöjen lukumäärässä ovat mukana rikokset joita poliisi tutkii nimikkeillä ryöstö tai törkeä ryöstö. Myös molempien yrityksiä on joukossa. Toisen omaisuuden varastaminen muuttuu ryöstöksi siinä kohtaa, kun rikoksen uhria uhataan väkivallalla tai väkivaltaa käytetään. Jos mukana on teräaseita tai muuta aseistusta, tekoa tutkitaan yleensä törkeänä ryöstönä.
Karu tilanne bussissa
Iltalehti kertoi viime viikolla miten neljä koulupoikaa joutui bussimatkalla ryöstön uhriksi Helsingissä. Kauppakeskus Triplasta Pasilasta palaamassa olleet 14-vuotiaat kaverukset uhattiin tappaa, jos he eivät luovuta omaisuuttaan. Pojilta vietiin lompakoita, puhelimia ja vaatteita.
Ryöstäjiä oli kaksi kappaletta ja he olivat naamioituneet kommandopipoilla. Uhrit kuvailivat ryöstäjien olleen vain pari vuotta heitä vanhempia, mutta isokokoisia. Poliisi tavoitti epäillyistä toisen parissa tunnissa. Toisesta saatiin tuntomerkit valvontakameroiden avulla.
Forss kertoi aiemmin, että poliisilla on kuvauksiin sopiva rikosepäily tutkinnassa. Tapahtunutta tutkitaan ryöstönä. Nyt hän toteaa, ettei tutkinnasta ole uutta kerrottavaa tässä vaiheessa.
Hän vahvistaa, että kyseessä ei ole mitenkään ainutkertainen tapahtuma, sillä täysin vastaavia nuorten tekemiä ja nuoriin kohdistuvia niin sanottuja katuryöstöjä tulee poliisin tietoon jatkuvasti. Käytännössä alaikäisten tekemiä ryöstöjä tulee poliisin tutkintaan viikoittain. Usein monta tapausta viikossa.
– Näistä 60 prosenttia on sellaisia missä tiedetään, että siellä on vähintään yksi alaikäinen epäilty ja 40 prosenttia sellaisia missä oletetaan, että epäilty tai epäillyt ovat alaikäisiä, Forss sanoo tämän vuoden tapauksista.
Hän kertoo, että tuoreessa luvussa eivät ole mukana aivan kaikki poliisin tietoon tulevat ryöstöt, sillä täysi-ikäisten ryöstörikosten joukossa on välillä mukana myös alaikäisiä epäiltyjä ja nämä eivät välttämättä päädy nuorisoryhmän tutkintaan.
Yleensä useita
Neljän 14-vuotiaan koulupojan porukka joutui ryöstön kohteeksi bussimatkalla Helsingissä. Ryöstäjät pakenivat bussista Aleksis Kiven kadulla sijaitsevalla pysäkillä, mutta poliisi tavoitti pian toisen heistä. PETE ANIKARI
Pelkkä poliisin tietoon tulleiden alaikäisten tekemien rikosten lukumäärä ei kerro koko totuutta, sillä ryöstöissä tekijöitä on yleensä aina useampia. Lisäksi kaikki ryöstäjät eivät jää kiinni.
– Keskimäärin näissä meidän 60 prosentissa tapauksissa on noin 2,5 epäiltyä rikosilmoitusta kohti. Nuorethan tekevät rikoksia yleensä ryhmässä. Toki luku voisi olla suurempikin, mutta kaikissa jutuissa eivät ole kaikki epäillyt selvinneet, Forss sanoo.
Poliisille tutkintaan tulleissa ryöstöissä saattaa olla aluksi mukana useita epäiltyjä, mutta lopulta vain yksi heistä on pystytty selvittämään ja ottamaan kiinni.
Poliisilla saattaa myös Forssin mukaan kestää pitkään ennen kuin epäillyt on saatu varmistettua tai tavoitettua. Osittain tämä liittyy asioiden varmisteluun tutkinnassa, mutta syytä on myös ryöstöjen runsaassa määrässä ja poliisin resursseissa.
Esimerkiksi syksyllä 2020 tapahtuneessa Helsingin Alppipuiston tapon yrityksessä ja törkeässä ryöstössä epäiltyä kaivettiin esiin useita kuukausia. Tapauksesta tuomittiin lopulta käräjäoikeudessa viime helmikuussa 16-vuotias poika yli neljän vuoden vankeustuomioon. Mukana ollut 17-vuotias poika tuomittiin 4,5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Kyseisessä paljon esillä olleessa tapauksessa noin kymmenen pojan ryhmä oli käynyt Alppipuistossa kahden 15-vuotiaan pojan kimppuun. Päätekijänä tuomittu 16-vuotias poika oli uhannut uhreja väkivallalla ja puukolla, jos hän ei saisi heidän kenkiään.
Toinen uhreista pääsi tilanteesta juosten pakoon, mutta toista 16-vuotias löi puukolla selkään hänen yritettyään poistua paikalta. Uhrille aiheutui keuhkoon asti ulottunut puukotusvamma.
Väkivalta vaihtui ryöstöihin
Rikoskomisario Forss sanoo, että selkeää yksittäistä syytä poikkeukselliselle ryöstösumalle on vaikea sanoa. Jonkinlainen jatkumo koronavuosien ongelmille on kuitenkin kyseessä. Siinä missä kaksi edellistä koronapandemian sävyttämää vuotta olivat täysin poikkeuksellisia nuorten vakavan väkivaltarikollisuuden suhteen. Nyt rikollisuuden muoto on vaihtunut ryöstöihin.
– Törkeitä pahoinpitelyitä, tapon yrityksiä, tappoja, Forss listaa vuosien 2020 ja 2021 nuorten rikoksia, joita oli määrällisesti huomattavan paljon.
– Tämä vuosi on taas poikkeuksellinen ryöstörikosten kohdalla. Ihan selkeä piikki niissä nyt on, hän jatkaa.
Forss toteaa korona-ajan ongelmien jatkon olevan kyllä ”paras arvaus” ilmiöön, mutta koska kyseessä on laaja asia se vaatisi myös isompaa tutkimusta.
Hän kertoo, että alaikäisten kohdalla on kuitenkin poliisin näkökulmasta havaittavissa selvä levottomuusaalto. Tämän vahvistaa myös se, että alle 15-vuotiaiden kohdalla rikosepäilyjen määrä on lisääntynyt selvästi Helsingin alueella.
– Jos ajatellaan, että miten se näyttäytyy, niin meillä on enemmän ja enemmän rikoksiin syyllistyviä nuoria, jotka ovat potentiaalisia tällaiselle toiminnalle, hän sanoo.
Forss pitää selvänä, että rikoksia tekevien nuorten taustalla on ongelmia yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Siellä on haasteita vaikka koulussa tai sosiaalityöllä tai vanhemmilla. Kaikki ne tietyllä tapaa valuvat sitten meidän puoleen, Forss sanoo.
Hän muistuttaa, että tutkimusten mukaankin rikoksia tekevien nuorten ryhmä on suhteellisen pieni osuus ikäluokasta. Lisäksi ryöstöjä tehtailevat paljon samat nuoret.
– Vasta lähti käräjille sellainen missä oli ainakin neljä ryöstöä ja hyvin pitkälti samoja tekijöitä. Se on tietynlainen kierre, että sitten tehdään ja suoritetaan sitä toimintaa.
”Voi olla teräaseita”
Bussissa ryöstön kohteeksi joutuneiden koulupoikien vanhemmat ihmettelivät jälkeenpäin miten kukaan aikuinen ei puuttunut tilanteeseen, vaikka bussi oli lähes täynnä matkustajia. Edes jälkeenpäin kukaan ei tullut kysymään uhreilta mitään.
– Siinä oli matkustajia aivan vieressä, kun tämä uhkaus oli esitetty, ja lähellä olleet varmasti kuulivat sen. On myös kuultu, kun näitä neuvotteluja tavaroiden pitämisestä on pidetty, yhden pojan isä sanoi.
Poliisi ei kuitenkaan kehota sivullisia puuttumaan suoraan uhkaavaan tilanteeseen, vaikka olisi aivan lähelläkin. Riskinä on joutua itsekin uhriksi.
– En kyllä kehota ketään menemään suoraan väliin. Sen sijaan soitto hätänumeroon 112 ja poliisi paikalle, Forss sanoo selkeäksi toimintaohjeeksi.
Uhkaavassa tilanteessa kannattaa toki käyttää aina omaa harkintaa, mutta ottaa myös huomioon esimerkiksi se, että ryöstäjillä on usein jotain kättä pidempää mukanaan. Forss muistuttaa myös, että teini-ikäiset voivat iästään huolimatta olla jo aikuisten kokoisia.
– Jos otetaan näitä meidän ryöstöjä mitä tässä on ollut, vaikka kyseessä ovat alaikäiset, niin siellä voi olla teräaseita mukana.
Helsingissä meneillään valtava nuorison ryöstöaalto
Poliisin mukaan koronavuosien jälkeen nousseelle ilmiölle on vaikea löytää yksittäistä syytä.
www.iltalehti.fi
- Liittynyt
- 05.01.2021
- Viestejä
- 2 507
Vain koronaa, vaikka jutussa nimenomaan mainittiin sen voivan olla yksi taustatekijä ilmiön takana. Siis voi olla, ja osana muita syitä.Edelleen vain koronaa tarjotaan syyksi tähän ilmiöön.
Forss toteaa korona-ajan ongelmien jatkon olevan kyllä ”paras arvaus” ilmiöön, mutta koska kyseessä on laaja asia se vaatisi myös isompaa tutkimusta.
Helsingissä meneillään valtava nuorison ryöstöaalto
Poliisin mukaan koronavuosien jälkeen nousseelle ilmiölle on vaikea löytää yksittäistä syytä.
Poliisin mukaan nuorten tekemissä ryöstöissä on yleensä aina mukana useampia tekijöitä. Kuvituskuva. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. PETE ANIKARI
Matti Tanner
matti.tanner@iltalehti.fi
Tänään klo 7:33
- Alaikäisten nuorten toisiin alaikäisiin kohdistamia ryöstöjä on tänä tullut poliisin tietoon ennätysmäärä Helsingissä. Tapauksia tulee tutkintaan viikoittain.
- Poliisi arvioi, että Helsingin seudulla on jatkuvasti yhä enemmän rikoksiin syyllistyviä nuoria.
- Rikoskomisario Marko Forssin mukaan korona-aikana syntyneet nuorten ongelmat saattavat näkyä nyt kasvaneina rikosmäärinä.
- Sivullisia poliisi neuvoo soittamaan ryöstön nähdessään hätänumeroon.
145 erityyppistä ryöstöä marraskuun puoliväliin mennessä. Tämä on Helsingin poliisin nuorisoryhmällä tutkinnassa olevien tai selvitettyjen alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä tältä vuodelta ja vuotta on vielä hieman jäljellä. Ryhmää vetävä rikoskomisario Marko Forss on tilanteesta erittäin huolissaan ja kuvailee määrää täysin poikkeukselliseksi.
– Ihan ennätysvuosi menossa. Ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen ei ole vastaavaa. Juuri viikonloppuna tuli kaksi lisää, Forss sanoo Iltalehdelle.
Ryöstöjen lukumäärässä ovat mukana rikokset joita poliisi tutkii nimikkeillä ryöstö tai törkeä ryöstö. Myös molempien yrityksiä on joukossa. Toisen omaisuuden varastaminen muuttuu ryöstöksi siinä kohtaa, kun rikoksen uhria uhataan väkivallalla tai väkivaltaa käytetään. Jos mukana on teräaseita tai muuta aseistusta, tekoa tutkitaan yleensä törkeänä ryöstönä.
Karu tilanne bussissa
Iltalehti kertoi viime viikolla miten neljä koulupoikaa joutui bussimatkalla ryöstön uhriksi Helsingissä. Kauppakeskus Triplasta Pasilasta palaamassa olleet 14-vuotiaat kaverukset uhattiin tappaa, jos he eivät luovuta omaisuuttaan. Pojilta vietiin lompakoita, puhelimia ja vaatteita.
Ryöstäjiä oli kaksi kappaletta ja he olivat naamioituneet kommandopipoilla. Uhrit kuvailivat ryöstäjien olleen vain pari vuotta heitä vanhempia, mutta isokokoisia. Poliisi tavoitti epäillyistä toisen parissa tunnissa. Toisesta saatiin tuntomerkit valvontakameroiden avulla.
Forss kertoi aiemmin, että poliisilla on kuvauksiin sopiva rikosepäily tutkinnassa. Tapahtunutta tutkitaan ryöstönä. Nyt hän toteaa, ettei tutkinnasta ole uutta kerrottavaa tässä vaiheessa.
Hän vahvistaa, että kyseessä ei ole mitenkään ainutkertainen tapahtuma, sillä täysin vastaavia nuorten tekemiä ja nuoriin kohdistuvia niin sanottuja katuryöstöjä tulee poliisin tietoon jatkuvasti. Käytännössä alaikäisten tekemiä ryöstöjä tulee poliisin tutkintaan viikoittain. Usein monta tapausta viikossa.
– Näistä 60 prosenttia on sellaisia missä tiedetään, että siellä on vähintään yksi alaikäinen epäilty ja 40 prosenttia sellaisia missä oletetaan, että epäilty tai epäillyt ovat alaikäisiä, Forss sanoo tämän vuoden tapauksista.
Hän kertoo, että tuoreessa luvussa eivät ole mukana aivan kaikki poliisin tietoon tulevat ryöstöt, sillä täysi-ikäisten ryöstörikosten joukossa on välillä mukana myös alaikäisiä epäiltyjä ja nämä eivät välttämättä päädy nuorisoryhmän tutkintaan.
Yleensä useita
Neljän 14-vuotiaan koulupojan porukka joutui ryöstön kohteeksi bussimatkalla Helsingissä. Ryöstäjät pakenivat bussista Aleksis Kiven kadulla sijaitsevalla pysäkillä, mutta poliisi tavoitti pian toisen heistä. PETE ANIKARI
Pelkkä poliisin tietoon tulleiden alaikäisten tekemien rikosten lukumäärä ei kerro koko totuutta, sillä ryöstöissä tekijöitä on yleensä aina useampia. Lisäksi kaikki ryöstäjät eivät jää kiinni.
– Keskimäärin näissä meidän 60 prosentissa tapauksissa on noin 2,5 epäiltyä rikosilmoitusta kohti. Nuorethan tekevät rikoksia yleensä ryhmässä. Toki luku voisi olla suurempikin, mutta kaikissa jutuissa eivät ole kaikki epäillyt selvinneet, Forss sanoo.
Poliisille tutkintaan tulleissa ryöstöissä saattaa olla aluksi mukana useita epäiltyjä, mutta lopulta vain yksi heistä on pystytty selvittämään ja ottamaan kiinni.
Poliisilla saattaa myös Forssin mukaan kestää pitkään ennen kuin epäillyt on saatu varmistettua tai tavoitettua. Osittain tämä liittyy asioiden varmisteluun tutkinnassa, mutta syytä on myös ryöstöjen runsaassa määrässä ja poliisin resursseissa.
Esimerkiksi syksyllä 2020 tapahtuneessa Helsingin Alppipuiston tapon yrityksessä ja törkeässä ryöstössä epäiltyä kaivettiin esiin useita kuukausia. Tapauksesta tuomittiin lopulta käräjäoikeudessa viime helmikuussa 16-vuotias poika yli neljän vuoden vankeustuomioon. Mukana ollut 17-vuotias poika tuomittiin 4,5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Kyseisessä paljon esillä olleessa tapauksessa noin kymmenen pojan ryhmä oli käynyt Alppipuistossa kahden 15-vuotiaan pojan kimppuun. Päätekijänä tuomittu 16-vuotias poika oli uhannut uhreja väkivallalla ja puukolla, jos hän ei saisi heidän kenkiään.
Toinen uhreista pääsi tilanteesta juosten pakoon, mutta toista 16-vuotias löi puukolla selkään hänen yritettyään poistua paikalta. Uhrille aiheutui keuhkoon asti ulottunut puukotusvamma.
Väkivalta vaihtui ryöstöihin
Rikoskomisario Forss sanoo, että selkeää yksittäistä syytä poikkeukselliselle ryöstösumalle on vaikea sanoa. Jonkinlainen jatkumo koronavuosien ongelmille on kuitenkin kyseessä. Siinä missä kaksi edellistä koronapandemian sävyttämää vuotta olivat täysin poikkeuksellisia nuorten vakavan väkivaltarikollisuuden suhteen. Nyt rikollisuuden muoto on vaihtunut ryöstöihin.
– Törkeitä pahoinpitelyitä, tapon yrityksiä, tappoja, Forss listaa vuosien 2020 ja 2021 nuorten rikoksia, joita oli määrällisesti huomattavan paljon.
– Tämä vuosi on taas poikkeuksellinen ryöstörikosten kohdalla. Ihan selkeä piikki niissä nyt on, hän jatkaa.
Forss toteaa korona-ajan ongelmien jatkon olevan kyllä ”paras arvaus” ilmiöön, mutta koska kyseessä on laaja asia se vaatisi myös isompaa tutkimusta.
Hän kertoo, että alaikäisten kohdalla on kuitenkin poliisin näkökulmasta havaittavissa selvä levottomuusaalto. Tämän vahvistaa myös se, että alle 15-vuotiaiden kohdalla rikosepäilyjen määrä on lisääntynyt selvästi Helsingin alueella.
– Jos ajatellaan, että miten se näyttäytyy, niin meillä on enemmän ja enemmän rikoksiin syyllistyviä nuoria, jotka ovat potentiaalisia tällaiselle toiminnalle, hän sanoo.
Forss pitää selvänä, että rikoksia tekevien nuorten taustalla on ongelmia yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Siellä on haasteita vaikka koulussa tai sosiaalityöllä tai vanhemmilla. Kaikki ne tietyllä tapaa valuvat sitten meidän puoleen, Forss sanoo.
Hän muistuttaa, että tutkimusten mukaankin rikoksia tekevien nuorten ryhmä on suhteellisen pieni osuus ikäluokasta. Lisäksi ryöstöjä tehtailevat paljon samat nuoret.
– Vasta lähti käräjille sellainen missä oli ainakin neljä ryöstöä ja hyvin pitkälti samoja tekijöitä. Se on tietynlainen kierre, että sitten tehdään ja suoritetaan sitä toimintaa.
”Voi olla teräaseita”
Bussissa ryöstön kohteeksi joutuneiden koulupoikien vanhemmat ihmettelivät jälkeenpäin miten kukaan aikuinen ei puuttunut tilanteeseen, vaikka bussi oli lähes täynnä matkustajia. Edes jälkeenpäin kukaan ei tullut kysymään uhreilta mitään.
– Siinä oli matkustajia aivan vieressä, kun tämä uhkaus oli esitetty, ja lähellä olleet varmasti kuulivat sen. On myös kuultu, kun näitä neuvotteluja tavaroiden pitämisestä on pidetty, yhden pojan isä sanoi.
Poliisi ei kuitenkaan kehota sivullisia puuttumaan suoraan uhkaavaan tilanteeseen, vaikka olisi aivan lähelläkin. Riskinä on joutua itsekin uhriksi.
– En kyllä kehota ketään menemään suoraan väliin. Sen sijaan soitto hätänumeroon 112 ja poliisi paikalle, Forss sanoo selkeäksi toimintaohjeeksi.
Uhkaavassa tilanteessa kannattaa toki käyttää aina omaa harkintaa, mutta ottaa myös huomioon esimerkiksi se, että ryöstäjillä on usein jotain kättä pidempää mukanaan. Forss muistuttaa myös, että teini-ikäiset voivat iästään huolimatta olla jo aikuisten kokoisia.
– Jos otetaan näitä meidän ryöstöjä mitä tässä on ollut, vaikka kyseessä ovat alaikäiset, niin siellä voi olla teräaseita mukana.Helsingissä meneillään valtava nuorison ryöstöaalto
Poliisin mukaan koronavuosien jälkeen nousseelle ilmiölle on vaikea löytää yksittäistä syytä.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 109
Korona ja rasismi.
Jep, olennaista olisi nostaa poliisivoimien määrää, jotta tällaisia ilmiöitä saadaan pidettyä paremmin tutkalla ja varmistetaan myös, että rikoksia tekevät päätyvät tuomioistuinten haaviin. Ylipäätänsä näkyvä partiotoiminta voi madaltaa kynnystä esimerkiksi ilmiöille, jossa Triplassa kommandopipopari tarkkailee sopivia rosvouksen kohteita ja päättää iskeä löydettyään potentiaalisen ryöstökohteen.
Jotenkin kummallisella ja omituisella tavalla nämä ilmiöt tulivat esiin Ruotsissa jo kauan ennen korona-aikaa...
Ehkä maahanmuuttajista olisi myös ennustajiksi? Finanssialalla ainakin olisi käyttöä tällaiselle asiantuntemukselle.
Ottivat Ruotsissa asian haltuun jo ennen koronaa ja kantasvenssonit jäi ihan pystytolpille, kun homma oli selvä jo ennen.
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
-
Google julkaisi Android 16:n ensimmäisen kehittäjäversion
22.11.2024 02:39
-
NVIDIA saavutti päättyneellä neljänneksellään jälleen uuden ennätystuloksen
22.11.2024 02:17
Uutisia lyhyesti
-
Gigabyte julkaisi uudet 4K- ja 1440p-tarkkuuksien QD-OLED-näytöt- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
Chiefteciltä kaksikammioinen Visio-kotelo kahtena eri versiona- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 2
-
