Helsingissä meneillään valtava nuorison ryöstöaalto
Poliisin mukaan koronavuosien jälkeen nousseelle ilmiölle on vaikea löytää yksittäistä syytä.
Poliisin mukaan nuorten tekemissä ryöstöissä on yleensä aina mukana useampia tekijöitä. Kuvituskuva. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. PETE ANIKARI

Matti Tanner
matti.tanner@iltalehti.fi
Tänään klo 7:33
- Alaikäisten nuorten toisiin alaikäisiin kohdistamia ryöstöjä on tänä tullut poliisin tietoon ennätysmäärä Helsingissä. Tapauksia tulee tutkintaan viikoittain.
- Poliisi arvioi, että Helsingin seudulla on jatkuvasti yhä enemmän rikoksiin syyllistyviä nuoria.
- Rikoskomisario Marko Forssin mukaan korona-aikana syntyneet nuorten ongelmat saattavat näkyä nyt kasvaneina rikosmäärinä.
- Sivullisia poliisi neuvoo soittamaan ryöstön nähdessään hätänumeroon.
145 erityyppistä ryöstöä marraskuun puoliväliin mennessä. Tämä on Helsingin poliisin nuorisoryhmällä tutkinnassa olevien tai selvitettyjen alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä tältä vuodelta ja vuotta on vielä hieman jäljellä. Ryhmää vetävä rikoskomisario
Marko Forss on tilanteesta erittäin huolissaan ja kuvailee määrää täysin poikkeukselliseksi.
– Ihan ennätysvuosi menossa. Ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen ei ole vastaavaa. Juuri viikonloppuna tuli kaksi lisää, Forss sanoo Iltalehdelle.
Ryöstöjen lukumäärässä ovat mukana rikokset joita poliisi tutkii nimikkeillä ryöstö tai törkeä ryöstö. Myös molempien yrityksiä on joukossa. Toisen omaisuuden varastaminen muuttuu ryöstöksi siinä kohtaa, kun rikoksen uhria uhataan väkivallalla tai väkivaltaa käytetään. Jos mukana on teräaseita tai muuta aseistusta, tekoa tutkitaan yleensä törkeänä ryöstönä.
Karu tilanne bussissa
Iltalehti
kertoi viime viikolla miten neljä koulupoikaa joutui bussimatkalla ryöstön uhriksi Helsingissä. Kauppakeskus Triplasta Pasilasta palaamassa olleet 14-vuotiaat kaverukset uhattiin tappaa, jos he eivät luovuta omaisuuttaan. Pojilta vietiin lompakoita, puhelimia ja vaatteita.
Ryöstäjiä oli kaksi kappaletta ja he olivat naamioituneet kommandopipoilla. Uhrit kuvailivat ryöstäjien olleen vain pari vuotta heitä vanhempia, mutta isokokoisia. Poliisi tavoitti epäillyistä toisen parissa tunnissa. Toisesta saatiin tuntomerkit valvontakameroiden avulla.
Forss kertoi aiemmin, että poliisilla on kuvauksiin sopiva rikosepäily tutkinnassa. Tapahtunutta tutkitaan ryöstönä. Nyt hän toteaa, ettei tutkinnasta ole uutta kerrottavaa tässä vaiheessa.
Hän vahvistaa, että kyseessä ei ole mitenkään ainutkertainen tapahtuma, sillä täysin vastaavia nuorten tekemiä ja nuoriin kohdistuvia niin sanottuja katuryöstöjä tulee poliisin tietoon jatkuvasti. Käytännössä alaikäisten tekemiä ryöstöjä tulee poliisin tutkintaan viikoittain. Usein monta tapausta viikossa.
– Näistä 60 prosenttia on sellaisia missä tiedetään, että siellä on vähintään yksi alaikäinen epäilty ja 40 prosenttia sellaisia missä oletetaan, että epäilty tai epäillyt ovat alaikäisiä, Forss sanoo tämän vuoden tapauksista.
Hän kertoo, että tuoreessa luvussa eivät ole mukana aivan kaikki poliisin tietoon tulevat ryöstöt, sillä täysi-ikäisten ryöstörikosten joukossa on välillä mukana myös alaikäisiä epäiltyjä ja nämä eivät välttämättä päädy nuorisoryhmän tutkintaan.
Yleensä useita
Neljän 14-vuotiaan koulupojan porukka joutui ryöstön kohteeksi bussimatkalla Helsingissä. Ryöstäjät pakenivat bussista Aleksis Kiven kadulla sijaitsevalla pysäkillä, mutta poliisi tavoitti pian toisen heistä. PETE ANIKARI
Pelkkä poliisin tietoon tulleiden alaikäisten tekemien rikosten lukumäärä ei kerro koko totuutta, sillä ryöstöissä tekijöitä on yleensä aina useampia. Lisäksi kaikki ryöstäjät eivät jää kiinni.
– Keskimäärin näissä meidän 60 prosentissa tapauksissa on noin 2,5 epäiltyä rikosilmoitusta kohti. Nuorethan tekevät rikoksia yleensä ryhmässä. Toki luku voisi olla suurempikin, mutta kaikissa jutuissa eivät ole kaikki epäillyt selvinneet, Forss sanoo.
Poliisille tutkintaan tulleissa ryöstöissä saattaa olla aluksi mukana useita epäiltyjä, mutta lopulta vain yksi heistä on pystytty selvittämään ja ottamaan kiinni.
Poliisilla saattaa myös Forssin mukaan kestää pitkään ennen kuin epäillyt on saatu varmistettua tai tavoitettua. Osittain tämä liittyy asioiden varmisteluun tutkinnassa, mutta syytä on myös ryöstöjen runsaassa määrässä ja poliisin resursseissa.
Esimerkiksi syksyllä 2020 tapahtuneessa Helsingin Alppipuiston tapon yrityksessä ja törkeässä ryöstössä epäiltyä kaivettiin esiin useita kuukausia. Tapauksesta tuomittiin lopulta käräjäoikeudessa viime helmikuussa 16-vuotias poika yli neljän vuoden vankeustuomioon. Mukana ollut 17-vuotias poika tuomittiin 4,5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Kyseisessä paljon esillä olleessa tapauksessa noin kymmenen pojan ryhmä oli käynyt Alppipuistossa kahden 15-vuotiaan pojan kimppuun. Päätekijänä tuomittu 16-vuotias poika oli uhannut uhreja väkivallalla ja puukolla, jos hän ei saisi heidän kenkiään.
Toinen uhreista pääsi tilanteesta juosten pakoon, mutta toista 16-vuotias löi puukolla selkään hänen yritettyään poistua paikalta. Uhrille aiheutui keuhkoon asti ulottunut puukotusvamma.
Väkivalta vaihtui ryöstöihin
Rikoskomisario Forss sanoo, että selkeää yksittäistä syytä poikkeukselliselle ryöstösumalle on vaikea sanoa. Jonkinlainen jatkumo koronavuosien ongelmille on kuitenkin kyseessä. Siinä missä kaksi edellistä koronapandemian sävyttämää vuotta olivat täysin poikkeuksellisia nuorten vakavan väkivaltarikollisuuden suhteen. Nyt rikollisuuden muoto on vaihtunut ryöstöihin.
– Törkeitä pahoinpitelyitä, tapon yrityksiä, tappoja, Forss listaa vuosien 2020 ja 2021 nuorten rikoksia, joita oli määrällisesti huomattavan paljon.
– Tämä vuosi on taas poikkeuksellinen ryöstörikosten kohdalla. Ihan selkeä piikki niissä nyt on, hän jatkaa.
Forss toteaa korona-ajan ongelmien jatkon olevan kyllä ”paras arvaus” ilmiöön, mutta koska kyseessä on laaja asia se vaatisi myös isompaa tutkimusta.
Hän kertoo, että alaikäisten kohdalla on kuitenkin poliisin näkökulmasta havaittavissa selvä levottomuusaalto. Tämän vahvistaa myös se, että alle 15-vuotiaiden kohdalla rikosepäilyjen määrä on lisääntynyt selvästi Helsingin alueella.
– Jos ajatellaan, että miten se näyttäytyy, niin meillä on enemmän ja enemmän rikoksiin syyllistyviä nuoria, jotka ovat potentiaalisia tällaiselle toiminnalle, hän sanoo.
Forss pitää selvänä, että rikoksia tekevien nuorten taustalla on ongelmia yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Siellä on haasteita vaikka koulussa tai sosiaalityöllä tai vanhemmilla. Kaikki ne tietyllä tapaa valuvat sitten meidän puoleen, Forss sanoo.
Hän muistuttaa, että tutkimusten mukaankin rikoksia tekevien nuorten ryhmä on suhteellisen pieni osuus ikäluokasta. Lisäksi ryöstöjä tehtailevat paljon samat nuoret.
– Vasta lähti käräjille sellainen missä oli ainakin neljä ryöstöä ja hyvin pitkälti samoja tekijöitä. Se on tietynlainen kierre, että sitten tehdään ja suoritetaan sitä toimintaa.
”Voi olla teräaseita”
Bussissa ryöstön kohteeksi joutuneiden koulupoikien vanhemmat ihmettelivät jälkeenpäin miten kukaan aikuinen ei puuttunut tilanteeseen, vaikka bussi oli lähes täynnä matkustajia. Edes jälkeenpäin kukaan ei tullut kysymään uhreilta mitään.
– Siinä oli matkustajia aivan vieressä, kun tämä uhkaus oli esitetty, ja lähellä olleet varmasti kuulivat sen. On myös kuultu, kun näitä neuvotteluja tavaroiden pitämisestä on pidetty, yhden pojan isä sanoi.
Poliisi ei kuitenkaan kehota sivullisia puuttumaan suoraan uhkaavaan tilanteeseen, vaikka olisi aivan lähelläkin. Riskinä on joutua itsekin uhriksi.
– En kyllä kehota ketään menemään suoraan väliin. Sen sijaan soitto hätänumeroon 112 ja poliisi paikalle, Forss sanoo selkeäksi toimintaohjeeksi.
Uhkaavassa tilanteessa kannattaa toki käyttää aina omaa harkintaa, mutta ottaa myös huomioon esimerkiksi se, että ryöstäjillä on usein jotain kättä pidempää mukanaan. Forss muistuttaa myös, että teini-ikäiset voivat iästään huolimatta olla jo aikuisten kokoisia.
– Jos otetaan näitä meidän ryöstöjä mitä tässä on ollut, vaikka kyseessä ovat alaikäiset, niin siellä voi olla teräaseita mukana.