-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Keskustelua Suomen maahanmuutosta, maahanmuuttopolitiikasta ja niihin liittyvistä ilmiöistä (KR 2.0)
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
Historian perusteella poliisi ei voi asialle mitään, ja ainoat valtiot jotka säästyvät ovat ne jotka eivät päästä jengiläisiä maahan. Poliitikot taas eivät voi tehdä mitään asialle koska he eivät ole rasisteja.
- Liittynyt
- 25.04.2017
- Viestejä
- 2 504
Eiköhän tämäkin ratkea maahanmuuttoa lisäämällä kehitysmaista humanitäärisin perustein. Muistetaan kuitenkin, että kyseessä on kansakuntaamme rikastava ilmiö.
Korjataan sen verran että eivät halua tehdä asialle mitään. Ja osa poliitikoista kyllä haluaa ja voi, mutta jostain syystä suomalaiset ovat niin häiriintynyttä kansaa, että eivät äänestä tarpeeksi niitä, jotka asioille jotain tekisivät.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 711
Tuhannen ja yhden yön tarinoita: huivien poistamisesta niin ankarat kivut, että on jouduttu viiden vuoden ajan popsimaan särkylääkkeitä 
/img-s3.ilcdn.fi/b54f5db0c9ccc1b92b03854f0c35cb7aa0d8d2a1cd04b17ef5fc97c6828f18ff.jpg)
www.iltalehti.fi
Poliisit riisuivat musliminaisten huivit väkisin – oikeus: naiset liioittelivat
Käräjäoikeudessa käsiteltiin tänä syksynä toukokuussa 2017 tapahtunutta selkkausta.
www.iltalehti.fi
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 886
Mulla on jo 7 vuotta särkylääkehelvettiä facepalmeista, jotka johtuu vuoden -15 tulvan aiheuttamista käänteistä.Tuhannen ja yhden yön tarinoita: huivien poistamisesta niin ankarat kivut, että on jouduttu viiden vuoden ajan popsimaan särkylääkkeitä
Poliisit riisuivat musliminaisten huivit väkisin – oikeus: naiset liioittelivat
Käräjäoikeudessa käsiteltiin tänä syksynä toukokuussa 2017 tapahtunutta selkkausta.
Kenet voisin haastaa oikeuteen kivusta ja särystä?
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 961
Todella yllättävää.
edit: oli postattu jo
edit: oli postattu jo
Keskustelua Suomen maahanmuutosta, maahanmuuttopolitiikasta ja niihin liittyvistä ilmiöistä (KR 2.0)
Minkä ihmeen pidemmän kaavan? Tuo on vain sitä normaalia keskustelun paskomista. Keksii oman olkiukon "pidemmän kaavan mukaan" ja sitten selittelee, että idea ei koskisi sitä. Totta kai se idea koskisi ihan jokaista. Ihan perus keskustelutekniikka noilla. Jos vastapuoli (tässä tapauksessa...
bbs.io-tech.fi
- Liittynyt
- 23.02.2020
- Viestejä
- 870
Hyvä kun myöntävät lopulta. Kaikki tämän jo tiesivät, mutta muutama suvakkipoliisi ja YLE & HS propaganda koneisto yritti taistella pitkään vastaan:
Niinpä. Kansa äänestää kuitenkin pääasiassa vasemmistopuolueita, joten kansaa tästä pitää syyttää. Demokratia on toteutunut niin Suomessa kuin Ruotsissakin, liian paljon ihmisiä on "refugees(*) welcome" ja tästä saamme nyt nauttia.
(*) en edelleenkään tykkää puhua pakolaisista, kun tullaan tänne turvallisesta maasta vain koska saa parhaimmat rahat ilman mitään odotuksia integroitua, oppia kieli, kouluttautua ja töihin.
Noita vastaan pitäisi.Hyvä kun myöntävät lopulta. Kaikki tämän jo tiesivät, mutta muutama suvakkipoliisi ja YLE & HS propaganda koneisto yritti taistella pitkään vastaan:
Niinpä. Kansa äänestää kuitenkin pääasiassa vasemmistopuolueita, joten kansaa tästä pitää syyttää. Demokratia on toteutunut niin Suomessa kuin Ruotsissakin, liian paljon ihmisiä on "refugees(*) welcome" ja tästä saamme nyt nauttia.
(*) en edelleenkään tykkää puhua pakolaisista, kun tullaan tänne turvallisesta maasta vain koska saa parhaimmat rahat ilman mitään odotuksia integroitua, oppia kieli, kouluttautua ja töihin.
-Perustaa poliisiin ryhmä, joka hankkisi noista tietoja.
-Muokata lainsäädäntöä siten,. että nuo (määriteltyyn jengiin kuuluminen) olisi nykyistä helpompi määrätä rikollisesksi toiminnaksi.
-Tuollaiseen jengiin osallistumien pitäisi olla maahantulijalle asia, joka:
1. Aiheuttaisi välittömän karkoituspäätöksen.
2. Kansalaisuuden hakuun automaattinen hylsy seuraavan 10 vuotta viimeisestä jengimaininnasta yleiseurooppalaisessa rekisterissä.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 169
Unelmat estävät kaiken järjellisen toiminnan. Kyllä täälläkin aletaan pohtia näitä sitten kun paska on jo lahkeen sijasta sukassa, eli liian myöhään.
Kaikessa hiljaisuudessa koitetaan muokata lakeja siten, että tänne VARMASTI kotoutumattomat saataisiin kansalaiseksi, aiheuttamaan harmeja ja heistä ei vain vahingossakaan päästäisi eroon, esim karkoittamalla.
Ensi vuoden alusta alkaen Suomen kansalaisuuden voi saada kielitaidottomana ja ilman henkilöllisyystodistusta (kansalainen.fi)
On se kumma että oikein yritetään kaikinmahdollisin tavoin maksimoida ongelmien määrä maahantunkeutujien suhteen..
-----------------
Esim kielitaidon hankkiminen ei ole mitenkään hankala temppu, kehityskelpoiselle yksilölle, joka HALUAA oppia uuden maan tavat, jota aikoo kutsua kotimaakseen (hakee kansalaisuutta.
Kielitaidottomat nimenomaan hakeutuvat omiin porukoihinsa, jengiytyvät ja aiheuttavat kaikintavoin ongelmia ja eivät kyllä myöskään työllisty, kun eivät osaa edes kieltä. Pitää nyt muistaa, että meillä kieli on SUOMI ja jostain syystä myös ruotsi kelpaa.
Ensi vuoden alusta alkaen Suomen kansalaisuuden voi saada kielitaidottomana ja ilman henkilöllisyystodistusta (kansalainen.fi)
On se kumma että oikein yritetään kaikinmahdollisin tavoin maksimoida ongelmien määrä maahantunkeutujien suhteen..
-----------------
Esim kielitaidon hankkiminen ei ole mitenkään hankala temppu, kehityskelpoiselle yksilölle, joka HALUAA oppia uuden maan tavat, jota aikoo kutsua kotimaakseen (hakee kansalaisuutta.
Kielitaidottomat nimenomaan hakeutuvat omiin porukoihinsa, jengiytyvät ja aiheuttavat kaikintavoin ongelmia ja eivät kyllä myöskään työllisty, kun eivät osaa edes kieltä. Pitää nyt muistaa, että meillä kieli on SUOMI ja jostain syystä myös ruotsi kelpaa.
- Liittynyt
- 14.07.2019
- Viestejä
- 3 380
Muutama somali myös väittää ettei osaa puhua suomea. Parin kaljan jälkeen yllätys yllätys kielitaitoa löytyy.
- Liittynyt
- 26.04.2017
- Viestejä
- 1 787
Se ei hirveästi aiheuta motivaatiota opetella uutta kieltä, kun meillä annetaan automatic verovaroin maksettu tulkki mukaan kaikkialle mihin somppu menee (terveyskeskus, kela, jne...).
Ja ainakin täällä Hesassa esim. julkinen päivähoito suomenkielisessä tarhassa, niin kaikki ilmoitukset ja kommunikaatio tapahtuu myös somaliaksi ja arabiaksi, ja miksipä ei, koska ne ovat ne suurimmat asiakasryhmät.
En ole edes yllättynyt. Meillä on hallitus täynnä vasureita, niin mitä muuta he edes voisivat yrittää tehdä, kuin saada kaikki turhikset pysyvästi tänne.
Suomen monipuoluejärjestelmän pitäisi pyrkiä estämään tällaista vallan jakautumista vain yksiin käsiin, mutta nyt olemme siinä tilanteessa, että hallitus on täysin vasureiden hallinnassa, kaikki siellä ovat samanhenkisiä ja he voivat salassa sumplia sellaisia lakeja ihan mitä mieli tekee. Ja ei epäilystäkään, että haittamaahanmuuton maksimoiminen on Suomen vasemmistopuolueiden tärkein agenda.
Tässä on vielä sellainen bonus, että voi käyttää sitä oman klaanin tulkkia, jolloin rahat ikäänkuin tulevat kaverille.
Halpaa kuin saippua!
- Liittynyt
- 25.04.2017
- Viestejä
- 2 504
Juu. Ei varmaan ollut se pointti, vaan se, että tämä olisi täysin tarpeeton palvelu, jos kunniakansalaisilta edellytettäisiin edes alkeellista sopeutumista, kuten vaikkapa kielen opiskelua.
Itsekin ymmärsin niin, että tuossa postissa vain näytettiin kuinka kalliiksi väitetysti useasti käytetyt maahanmuuttajien tulkkauspalvelut tulevat. Ei kai siinä sinänsä tulkkien palkkioita haluttu kritisoida, ehkä ennemminkin sitä kuinka paljon niitä saatetaan tarvita ja millaisissa tilanteissa nimenomaan maahanmuuttajiin ja pakolaisiin liittyen.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 239
Kaikkein isoimmat ongelmat ovat kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia. Mutta ongelma on yhteiskunnassa, ei oppilaissa. 
yle.fi
Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä: Ylen selvitys paljastaa, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille
Kun esimerkiksi Itäkeskuksessa erityistä tukea tarvitsee reilu kolmannes oppilaista, Norssissa erityisoppilaiden osuus on muutama prosentti, ilmenee Ylen selvityksestä.
Huonot tulot ja maahanmuuttajataustaisten suuri osuus näkyvät erityisoppilaiden määrässä Helsingin eri alueilla
ELINA JÄMSÉN,
HENRI FORSS
7:13
Ylen selvitys paljastaa, että pienituloisuus, maahanmuuttajien suuri osuus kouluissa ja erityisen tuen tarve näyttävät painottuvan usein tiettyihin kouluihin Helsingissä.
Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa erityisoppilaita on yli kolmannes oppilaista, maahanmuuttajien osuus oppilaista on yli puolet. Keskimäärin alueen talouden tulot ovat 35 000 euroa vuodessa.
Myös monissa muissa kouluissa itäisen Helsingin alueella erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien osuudet ovat korkeita, näin on esimerkiksi Kankarepuiston peruskoulussa Jakomäessä ja Keinutien peruskoulussa Kivikossa.
– Sekä sosioekonominen ja etninen eriytyminen että erityisen tuen tarpeen suurempi määrä korostuvat tässä aineistossa, sanoo kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
Bernelius on tutkinut eriarvoisuutta ja alueellista eriytymistä ja pitää tilannetta erittäin vakavana.
– Nämä koulut ovat hälytysmerkkejä. Meidän pitäisi osata tunnistaa huono-osaisuusriskin urbaani kasautumislogiikka ja siihen liittyvät pistemäiset, tiettyihin naapurustoihin ja kouluihin liittyvät isot panostuksen tarpeet.
Toisaalta mitä korkeampi tulotaso alueella on, sitä vähemmän kouluissa on erityisoppilaita ja maahanmuuttajataustaisia.
Tällaisia kouluja on muun muassa omakotitaloalueilla, kuten Pakilassa, sekä Etelä-Helsingin vaurailla alueilla.
Joissakin kouluissa erityisoppilaiden osuutta lisää se, että niissä on erityisluokkia, joihin oppilaita tulee myös toisilta alueilta. Tämä ei kuitenkaan selitä kokonaan tiettyjen alueiden suurta erityisoppilaiden osuutta.
Voit tutkia alla olevasta kartasta tulotason, koulujen maahanmuttajataustaisten oppilaiden sekä erityisen tuen tarvetta kouluissa:
Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat
Kartta näyttää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden (ETT-oppilaiden) osuuden helsinkiläisissä kouluissa*. Näet tarkempia tietoja koulusta painamalla sitä. Voit zoomata karttaa hiirellä tai kosketusnäytöllä.
Alueen talouksien keskitulot (€/vuosi, 2020)
30 000
50 000
70 000
90 000
110 000
130 000
Oppilaitoksen koko kartalla kuvaa ETT-oppilaiden osuutta koulussa
*Kartassa näytetään koulut, joilla on oma oppilaaksiottoalue. Kartasta on poistettu koulut, joissa on alle 5 erityisoppilasta.
Lähde: Opetushallitus, Tilastokeskus.
Erityisoppilaita paljon enemmän maahanmuuttajataustaisissa
Maahanmuuttajataustaiset koululaiset saavat erityistä tukea moninkertaisesti verrattuna muihin oppilaisiin Helsingissä.
Hänen mukaansa Helsingin koulujen eriytyminen on alueellisen eriytymisen tulosta.
– Helsinki on yksi Suomen vauraimmista ja hyvätuloisimmista kunnista, mutta siitä huolimatta siellä on vakavaa eriytymistä ja tuen tarvetta.
Yle kertoi kesällä, että helsinkiläisperheiden tulotaso näkyy peruskoulun oppimistuloksissa: mitä laihempi lompakko ja matalampi koulutus vanhemmilla on, sitä pienempi oli koululaisen keskiarvo yhdeksännen luokan päättötodistuksessa.
Ongelma on yhteiskunnassa, ei oppilaassa
Bernelius epäilee, maahanmuuttajataustaisten tarve erityiseen tukeen voi kertoa myös siitä, että yhteiskunta on epäonnistunut heidän ottamisessaan mukaan yhteiskuntaan.
– Yhteiskunnallinen eriarvoisuus saatetaan jopa virheellisesti tulkita yksilöllisen tuen tarpeeksi.
Hänen mukaansa lasten pitäisi päästä osalliseksi yhteiskunnasta jo ennen kouluikää. Se olisi tärkeää kielen, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen oppimisen takia.
– Kaikki lapset eivät pääse varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen piiriin, jolla voisi välttää raskaimpia tuen tarpeita myöhemmin.
Bernelius toteaa, että Suomessa on yhä Pohjoismaista alhaisin osuus varsinkin alle kolmevuotiaista varhaiskasvatuksen piirissä.
Tutkija: Kasautuminen vaatii resursseja
Ylen selvityksessä näkyvät koulut tarvitsevat Berneliuksen mukaan todella paljon lisää resursseja.
– Samojen koulujen täytyy pystyä torjumaan yhteiskunnallista koulutuksen huono-osaisuuden riskiä sekä paikata tasa-arvon vajeita ja pystyä tarjoamaan yksilöllistä, erityistä tukea.
Matala tulotaso, maahanmuuttajataustaisuus ja erityisen tuen tarve näyttäisivät kasautuvan tiettyihin kouluihin.
– Kasautuminen samoihin kouluihin tarkoittaa suurta panostuksen tarvetta näihin kouluihin, jotta näistä kouluista voidaan tehdä vetovoimaisia. Sillä puretaan alueellista eriytymistä, Bernelius sanoo.
Apulaispormestari: Oppilaaksiottoalueita voitaisiin laajentaa
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar(sd.) esitti hiljattain Helsingin Sanomissa(siirryt toiseen palveluun) yhdeksi ratkaisuksi eriarvoistumiseen oppilaiden nykyistä suurempaa sekoittumista kouluissa.
Hänen mukaansa kouluihin pitäisi ottaa oppilaita erilaisisista sosioekonomisista taustoista.
Nyt Razmyar sanoo Ylelle, että tarkoitus ei ole, että lapsia kuljetettaisiin toisiin kaupunginosiin, vaan että oppilaita otettaisiin lähikouluihin nykyistä laajemmilta alueilta.
– En ole tarkoittanut, että etelästä alettaisiin kuljettaa lapsia bussilla itään, vaan sitä, että oppilaaksiottoalueita laajennettaisiin lähikouluperiaatteen sisällä, apulaispormestari selittää.
Käytännössä oppilaiden sekoittaminen on hankalaa, koska ongelmat ovat usein kasautuneet samoihin naapurustoihin, kuten Ylen selvityksestä käy ilmi.
Isompia kouluja, jotta oppilaat sekoittuvat?
Yksi mahdollisuus on sekoittaa oppilaita kasvattamalla koulujen kokoa.
Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salon mukaan koulupiirijakoa ei olla uudistamassa, mutta oppilaaksiottorajoja voidaan muuttaa esimerkiksi uuden koulun rakentamisen tai koulun remontin yhteydessä.
– Esimerkiksi Myllypuron alueelle rakennettiin yksi koulu, jonne alueiden kaikki oppilaat menivät. Aluehan on muuttunut, ja se näkyy myös koulussa, Salo sanoo.
Hänen mukaansa lähikoulujen houkuttelevuutta voi pyrkiä parantamaan esimerkiksi lisäämällä kielivalintoja. Alueiden väestöpohjaa voi sekoittaa kaavoituksella ja täydennysrakentamisella.
Salo siis tunnistaa Ylen selvityksessä kuvatut ongelmat tietyillä alueilla, mutta ei osaa nimetä yhtä erityistä keinoa ratkaisuksi.
Hän sanoo, että kaupunki maksaa tänäkin vuonna kyseisille kouluille koulutuksellista tasa-arvorahaa lähes kolme miljoonaa euroa.
Apulaispormestari: Rahat menevät rakenteisiin, eivät lapsille
Kolmiportaisen tuen mukaan alin porras on kaikille oppilaille tarkoitettu yleinen tuki, joka sisältää myös tukiopetuksen. Seuraava tuen muoto on tehostettu tuki, korkeimpana erityinen tuki.
Ylhäällä oleva pyramidi kuvaa Helsingin koulujen tukea. Siinä pyramidin kärki on levinnyt, koska erityistä tukea saavien osuus on kasvanut. Kuva: Matti Kurkela / Yle
Tavoite olisi, että erityistä tukea tarvitsevia olisi vähemmän kuin muita. Helsingissä erityisen tuen tarve on kasvanut jatkuvasti.
Erityisluokkia ja -kouluja alettiin vähentää uuden perusopetuslain myötä parikymmentä vuotta sitten, ja oppilaiden pitäisi saada yksilöllistä tukea tavallisissa luokissa.
Tällä hetkellä Helsingissä noin puolet erityistä tukea saavista oppilaista opiskelee erityisluokilla, loput tavallisessa luokassa.
Nasima Razmyarin mukaan pyramidiksi tarkoitetun kolmiportaisen tuen mallin huipun leveneminen kertoo siitä, ettei tukijärjestelmä toimi, koska erityisen tuen tarve kasvaa.
– Resurssien pitäisi mennä lapselle, mutta se menee rakenteisiin. Tuen toteuttamisessa tarvitaan ennen kaikkea vakaata ja ennakoitavaa, riittävää rahoitusta, sanoo apulaispormestari Razmyar.
Hänen mukaansa ongelmien kasautumisessa ongelma on, että koulujen rahoituksen suuruus vaihtelee ja sitä tulee monesta eri paikasta.
Osa on perusrahoitusta, osa on opetusryhmiin perustuvaa rahoitusta; on erilaisia kehittämisrahoja ja koronatukea.
Lisäksi on hankemuotoista rahoitusta, kuten valtion tasa-arvorahoitusta, joka on tarkoitettu juuri alueellisen eriytymisen ehkäisyyn.
Esimerkiksi valtion myöntämä koulutuksen tasa-arvorahoitus vähenee ensi vuonna.
Perusopetusjohtaja Outi Salon mukaan leikkaus on niin merkittävä, että sillä olisi saanut yhden tai kaksi ylimääräistä opettajaa koulua kohden.
Useat erityislasten vanhemmat ovat jo vuosikausia sitten taistelleet lastensa tuen puolesta.
Heidän mukaansa lapset ovat saaneet liian vähän tukea ja sitä on annettu lähinnä koulujen resurssien mukaan eikä aidosti oppilaan tarpeiden mukaan, kuten perusopetuslaki edellyttäisi.
Kun esimerkiksi Itäkeskuksessa erityistä tukea tarvitsee reilu kolmannes oppilaista, Norssissa erityisoppilaiden osuus on muutama prosentti, ilmenee Ylen selvityksestä.
Huonot tulot ja maahanmuuttajataustaisten suuri osuus näkyvät erityisoppilaiden määrässä Helsingin eri alueilla
ELINA JÄMSÉN,
HENRI FORSS
7:13
- https://twitter.com/intent/tweet/?u...le&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
- https://www.facebook.com/sharer/sha...7?utm_medium=social&utm_source=facebook-share
- https://wa.me/?text=https://yle.fi/uutiset/3-12638287?utm_medium=social&utm_source=whatsapp-share
- https://www.linkedin.com/sharing/sh...7?utm_medium=social&utm_source=linkedin-share
- https://yle.fi/uutiset/3-12638287#
Ylen selvitys paljastaa, että pienituloisuus, maahanmuuttajien suuri osuus kouluissa ja erityisen tuen tarve näyttävät painottuvan usein tiettyihin kouluihin Helsingissä.
Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa erityisoppilaita on yli kolmannes oppilaista, maahanmuuttajien osuus oppilaista on yli puolet. Keskimäärin alueen talouden tulot ovat 35 000 euroa vuodessa.
Myös monissa muissa kouluissa itäisen Helsingin alueella erityisoppilaiden ja maahanmuuttajien osuudet ovat korkeita, näin on esimerkiksi Kankarepuiston peruskoulussa Jakomäessä ja Keinutien peruskoulussa Kivikossa.
– Sekä sosioekonominen ja etninen eriytyminen että erityisen tuen tarpeen suurempi määrä korostuvat tässä aineistossa, sanoo kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
Bernelius on tutkinut eriarvoisuutta ja alueellista eriytymistä ja pitää tilannetta erittäin vakavana.
– Nämä koulut ovat hälytysmerkkejä. Meidän pitäisi osata tunnistaa huono-osaisuusriskin urbaani kasautumislogiikka ja siihen liittyvät pistemäiset, tiettyihin naapurustoihin ja kouluihin liittyvät isot panostuksen tarpeet.
Toisaalta mitä korkeampi tulotaso alueella on, sitä vähemmän kouluissa on erityisoppilaita ja maahanmuuttajataustaisia.
Tällaisia kouluja on muun muassa omakotitaloalueilla, kuten Pakilassa, sekä Etelä-Helsingin vaurailla alueilla.
Joissakin kouluissa erityisoppilaiden osuutta lisää se, että niissä on erityisluokkia, joihin oppilaita tulee myös toisilta alueilta. Tämä ei kuitenkaan selitä kokonaan tiettyjen alueiden suurta erityisoppilaiden osuutta.
Voit tutkia alla olevasta kartasta tulotason, koulujen maahanmuttajataustaisten oppilaiden sekä erityisen tuen tarvetta kouluissa:
Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat
Kartta näyttää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden (ETT-oppilaiden) osuuden helsinkiläisissä kouluissa*. Näet tarkempia tietoja koulusta painamalla sitä. Voit zoomata karttaa hiirellä tai kosketusnäytöllä.
Alueen talouksien keskitulot (€/vuosi, 2020)
30 000
50 000
70 000
90 000
110 000
130 000
Oppilaitoksen koko kartalla kuvaa ETT-oppilaiden osuutta koulussa
*Kartassa näytetään koulut, joilla on oma oppilaaksiottoalue. Kartasta on poistettu koulut, joissa on alle 5 erityisoppilasta.
Lähde: Opetushallitus, Tilastokeskus.
Erityisoppilaita paljon enemmän maahanmuuttajataustaisissa
Maahanmuuttajataustaiset koululaiset saavat erityistä tukea moninkertaisesti verrattuna muihin oppilaisiin Helsingissä.
- 24 prosenttia maahanmuuttajataustaisista oppilaista Helsingissä saa erityistä tukea
- Helsingissä erityistä tukea saa 14,3 prosenttia oppilaista
- Koko Suomessa kahdeksan prosenttia oppilaista saa erityistä tukea
Hänen mukaansa Helsingin koulujen eriytyminen on alueellisen eriytymisen tulosta.
– Helsinki on yksi Suomen vauraimmista ja hyvätuloisimmista kunnista, mutta siitä huolimatta siellä on vakavaa eriytymistä ja tuen tarvetta.
Yle kertoi kesällä, että helsinkiläisperheiden tulotaso näkyy peruskoulun oppimistuloksissa: mitä laihempi lompakko ja matalampi koulutus vanhemmilla on, sitä pienempi oli koululaisen keskiarvo yhdeksännen luokan päättötodistuksessa.
Ongelma on yhteiskunnassa, ei oppilaassa
Bernelius epäilee, maahanmuuttajataustaisten tarve erityiseen tukeen voi kertoa myös siitä, että yhteiskunta on epäonnistunut heidän ottamisessaan mukaan yhteiskuntaan.
– Yhteiskunnallinen eriarvoisuus saatetaan jopa virheellisesti tulkita yksilöllisen tuen tarpeeksi.
Hänen mukaansa lasten pitäisi päästä osalliseksi yhteiskunnasta jo ennen kouluikää. Se olisi tärkeää kielen, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen oppimisen takia.
– Kaikki lapset eivät pääse varhaisen tuen ja varhaiskasvatuksen piiriin, jolla voisi välttää raskaimpia tuen tarpeita myöhemmin.
Bernelius toteaa, että Suomessa on yhä Pohjoismaista alhaisin osuus varsinkin alle kolmevuotiaista varhaiskasvatuksen piirissä.
Tutkija: Kasautuminen vaatii resursseja
Ylen selvityksessä näkyvät koulut tarvitsevat Berneliuksen mukaan todella paljon lisää resursseja.
– Samojen koulujen täytyy pystyä torjumaan yhteiskunnallista koulutuksen huono-osaisuuden riskiä sekä paikata tasa-arvon vajeita ja pystyä tarjoamaan yksilöllistä, erityistä tukea.
Matala tulotaso, maahanmuuttajataustaisuus ja erityisen tuen tarve näyttäisivät kasautuvan tiettyihin kouluihin.
– Kasautuminen samoihin kouluihin tarkoittaa suurta panostuksen tarvetta näihin kouluihin, jotta näistä kouluista voidaan tehdä vetovoimaisia. Sillä puretaan alueellista eriytymistä, Bernelius sanoo.
Apulaispormestari: Oppilaaksiottoalueita voitaisiin laajentaa
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar(sd.) esitti hiljattain Helsingin Sanomissa(siirryt toiseen palveluun) yhdeksi ratkaisuksi eriarvoistumiseen oppilaiden nykyistä suurempaa sekoittumista kouluissa.
Hänen mukaansa kouluihin pitäisi ottaa oppilaita erilaisisista sosioekonomisista taustoista.
Nyt Razmyar sanoo Ylelle, että tarkoitus ei ole, että lapsia kuljetettaisiin toisiin kaupunginosiin, vaan että oppilaita otettaisiin lähikouluihin nykyistä laajemmilta alueilta.
– En ole tarkoittanut, että etelästä alettaisiin kuljettaa lapsia bussilla itään, vaan sitä, että oppilaaksiottoalueita laajennettaisiin lähikouluperiaatteen sisällä, apulaispormestari selittää.
Käytännössä oppilaiden sekoittaminen on hankalaa, koska ongelmat ovat usein kasautuneet samoihin naapurustoihin, kuten Ylen selvityksestä käy ilmi.
Isompia kouluja, jotta oppilaat sekoittuvat?
Yksi mahdollisuus on sekoittaa oppilaita kasvattamalla koulujen kokoa.
Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salon mukaan koulupiirijakoa ei olla uudistamassa, mutta oppilaaksiottorajoja voidaan muuttaa esimerkiksi uuden koulun rakentamisen tai koulun remontin yhteydessä.
– Esimerkiksi Myllypuron alueelle rakennettiin yksi koulu, jonne alueiden kaikki oppilaat menivät. Aluehan on muuttunut, ja se näkyy myös koulussa, Salo sanoo.
Hänen mukaansa lähikoulujen houkuttelevuutta voi pyrkiä parantamaan esimerkiksi lisäämällä kielivalintoja. Alueiden väestöpohjaa voi sekoittaa kaavoituksella ja täydennysrakentamisella.
Salo siis tunnistaa Ylen selvityksessä kuvatut ongelmat tietyillä alueilla, mutta ei osaa nimetä yhtä erityistä keinoa ratkaisuksi.
Hän sanoo, että kaupunki maksaa tänäkin vuonna kyseisille kouluille koulutuksellista tasa-arvorahaa lähes kolme miljoonaa euroa.
Apulaispormestari: Rahat menevät rakenteisiin, eivät lapsille
Kolmiportaisen tuen mukaan alin porras on kaikille oppilaille tarkoitettu yleinen tuki, joka sisältää myös tukiopetuksen. Seuraava tuen muoto on tehostettu tuki, korkeimpana erityinen tuki.
Ylhäällä oleva pyramidi kuvaa Helsingin koulujen tukea. Siinä pyramidin kärki on levinnyt, koska erityistä tukea saavien osuus on kasvanut. Kuva: Matti Kurkela / Yle
Tavoite olisi, että erityistä tukea tarvitsevia olisi vähemmän kuin muita. Helsingissä erityisen tuen tarve on kasvanut jatkuvasti.
Erityisluokkia ja -kouluja alettiin vähentää uuden perusopetuslain myötä parikymmentä vuotta sitten, ja oppilaiden pitäisi saada yksilöllistä tukea tavallisissa luokissa.
Tällä hetkellä Helsingissä noin puolet erityistä tukea saavista oppilaista opiskelee erityisluokilla, loput tavallisessa luokassa.
Nasima Razmyarin mukaan pyramidiksi tarkoitetun kolmiportaisen tuen mallin huipun leveneminen kertoo siitä, ettei tukijärjestelmä toimi, koska erityisen tuen tarve kasvaa.
– Resurssien pitäisi mennä lapselle, mutta se menee rakenteisiin. Tuen toteuttamisessa tarvitaan ennen kaikkea vakaata ja ennakoitavaa, riittävää rahoitusta, sanoo apulaispormestari Razmyar.
Hänen mukaansa ongelmien kasautumisessa ongelma on, että koulujen rahoituksen suuruus vaihtelee ja sitä tulee monesta eri paikasta.
Osa on perusrahoitusta, osa on opetusryhmiin perustuvaa rahoitusta; on erilaisia kehittämisrahoja ja koronatukea.
Lisäksi on hankemuotoista rahoitusta, kuten valtion tasa-arvorahoitusta, joka on tarkoitettu juuri alueellisen eriytymisen ehkäisyyn.
Esimerkiksi valtion myöntämä koulutuksen tasa-arvorahoitus vähenee ensi vuonna.
Perusopetusjohtaja Outi Salon mukaan leikkaus on niin merkittävä, että sillä olisi saanut yhden tai kaksi ylimääräistä opettajaa koulua kohden.
Useat erityislasten vanhemmat ovat jo vuosikausia sitten taistelleet lastensa tuen puolesta.
Heidän mukaansa lapset ovat saaneet liian vähän tukea ja sitä on annettu lähinnä koulujen resurssien mukaan eikä aidosti oppilaan tarpeiden mukaan, kuten perusopetuslaki edellyttäisi.
Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä: Ylen selvitys paljastaa, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille
Kun esimerkiksi Itäkeskuksessa erityistä tukea tarvitsee reilu kolmannes oppilaista, Norssissa erityisoppilaiden osuus on muutama prosentti, ilmenee Ylen selvityksestä.
yle.fi
- Liittynyt
- 23.02.2020
- Viestejä
- 870
Kaikkein isoimmat ongelmat ovat kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia. Mutta ongelma on yhteiskunnassa, ei oppilaissa.
Niinpä. Kuinka moni haluaa lapsensa sellaiseen kouluun, missä häiriköinti ja surkea koulumenestys on taattu? Myöhemmissä ikäluokissa alkaa huumeet ja jengiytyminen. Ja ratkaisu tähän on laittaa vahinko kiertämään, eli heivataan häiriköt vähän kauemmaksi näiden "hyväosaisten" kouluihin, jotta varmasti kukaan ei opi mitään. PK-seutu on menetetty tämän suhteen ja tästä tulee uusi Malmö, Göteborg ja Tukholma. Lapsiperheiden kantsii alkaa katsomaan työpaikkoja ihan toiselta suunnalta.
Ihankuin tästä olisi esimerkkejä myös ulkomailta... miksikä tätä nyt kutsuttiinkaan... se oli "white flight"
Siinäpä se onkin idea että se white flight jatkuu lappia kohti. Lopulta kaikki hyväosaiset on siellä Rovaniemen pohjoispuolella. Ihan näin jo ilmastonmuutoksenkin kannalta. Sillä lämpimästä maista tulleille se on liian viileää aluetta.
Veikkaisin myös että sekä maahanmuuton että ylipäätään ylikansoituksen myötä elinolot huononevat etelästä alkaen räjähdysmäisesti. Mitä enemmän asutetaan Suomea niin sitä surkeammaksi menee. Kyllä sen minusta näkee jo tälläkin hetkellä, mitä enemmän ihmisiä alueella niin sitä enemmän ongelmia. Eteläsuomi on jo tämän ison väestömäärän puolestakin surkea paikka asua.
Veikkaisin myös että sekä maahanmuuton että ylipäätään ylikansoituksen myötä elinolot huononevat etelästä alkaen räjähdysmäisesti. Mitä enemmän asutetaan Suomea niin sitä surkeammaksi menee. Kyllä sen minusta näkee jo tälläkin hetkellä, mitä enemmän ihmisiä alueella niin sitä enemmän ongelmia. Eteläsuomi on jo tämän ison väestömäärän puolestakin surkea paikka asua.
Tämä, että koko pk-seutu on menetetty on kyl iha puhdasta skeidaa. Kuten tossa artikkelissakin sanottiin on kouluja, missä käytännössä ei ole yhtään maahanmuuttajia. Nämä on myös niin kalliita asuinalueita, että sinne ei yksikään mamu muuta asumistuen varassa. Mut hei soittele toki, kun Pakilan omakotialueelle ruvetaan moskeijaa rakentamaan.
- Liittynyt
- 23.02.2020
- Viestejä
- 870
Palataan tähän asiaan vaikka 5-10 vuoden päästä ja katsotaan sitten, että kuinka skeidaa PK-seudun tuho onkaan.
Jokin pieni omakotialue stadissa varmasti pysyy omakotialueena pitkään, mutta vaikka sinulla onkin siellä oma talo ja korkea aita, niin haluatko asua alueella josta on alle 1km johonkin no-go-slummiin ja ongelmalähiöihin mistä rikolliset ja raiskaajat pääsevät iltalenkille sinun asuinseudullesi.
Viimeksi muokattu:
neko
ᓚᘏᗢ
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 791
"Sitähän se kaikki on, rikkautta rikkautta vaan."
www.mtvuutiset.fi
Funga?mtvuutiset.fi sanoi:
Tietenkin, kuka voisi vastustaa. Eikä tietenkään ollut kättä pidempää. Rasistista väittää tuollaista.mtvuutiset.fi sanoi:
Mies uhkasi teräseella ja raiskasi julkisella paikalla – väitti oikeudessa, että nainen halusi seksiä
Turun hovioikeus piti voimassa kolmekymppiselle miehelle luetun raiskaustuomion. Mies raiskasi naisen teräaseella uhaten julkisella paikalla. Viikkoa aiemmin mies oli yrittänyt raiskata myös toisen naisen.
Niin eli se PK-seutu ei ollutkaan menetetty jo? Vain vasta 5-10 vuoden päästä. Se on mukava kun voi tässä keskustelun ohessa siirrellä niitä maalitolppia niin, että oma viesti menee aina maaliin
- Liittynyt
- 23.02.2020
- Viestejä
- 870
Niin eli se PK-seutu ei ollutkaan menetetty jo? Vain vasta 5-10 vuoden päästä. Se on mukava kun voi tässä keskustelun ohessa siirrellä niitä maalitolppia niin, että oma viesti menee aina maaliin
Suomenkielessä futuuri on sama kuin preesens. Futuuri täytyy osata tulkita asiayhteydestä. Jos luet viestini tarkemmin, niin käytin "tulee olemaan" verbiliittoa.
2019 Mercer-konsulttiryhmän kaupunki tutkimuksessa todettiin Helsinki Euroopan toiseksi turvallisemmaksi kaupungiksi Luxemburgin jälkeen. Aika jännä miten viiden vuoden päästä tarvii kuitenkin sähköaidan pihaan sun juttujen mukaan.Suomenkielessä futuuri on sama kuin preesens. Futuuri täytyy osata tulkita asiayhteydestä. Jos luet viestini tarkemmin, niin käytin "tulee olemaan" verbiliittoa.
Mutjoo juutalaisten salajuonia varmaan noikin tutkimukset?
Suurin osa suomalaisista äänestää loputtoman haittamaahanmuuton puolesta vaaleista toiseen, niin on vain hienoa ja tasa-arvoista
että pääsevät nauttimaan äänestystensä tuloksista myös siellä hyvätuloisten alueella.
Ehkäpä silmät avautuvat jatkossa paremmin kun saavat maistaa haluamaansa monikulttuurista rikkautta omien lastensa kouluissa.
Niin no, sitten se rikkaus äänestää lisäksi omat profeetan kulttuurin edistämisedustajansa sinne. Kuten Ruotsissa on jo tapahtunut. Ei ole vahingonilo pitkä ilo.
Haittamaahanmuutolla on aika jännä vaikutus turvallisuuteen. Siihen ei mitkään tutkimukset menneisyydestä paljoa auta. Eikä tähän tarvitaan salajuonia eikä juutalaisia.
Joo tätä en kiellä, mutta haloo mikään Euroopan top3 turvallisin kaupunki ei viidessä vuodessa muutu nogo-zoneja sisältäväksi kaikki mikä liikkuu raiskataan ja koulut poltetaan kyläksi. Ehkä 50- vuotta niin olis edes hipunen sitä kuuluisaa järkeä mukana näissä jutuissa. Tosi vaikea ottaa tommosia tekstejä tosissaan, varsinkin kun pk-seudulla itekki asustaa.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 169
No ruotsia kun katsoo niin samahan se meillä täällä kanssa luvassa. Eli suunta on se, oli aikajana mikä tahansa.
- Liittynyt
- 26.04.2017
- Viestejä
- 1 787
Nämä Ruotsin tilastot on aika pahaa katsottavaa ja siitä näkyy hyvin, että mitä eksponentiaalinen kasvu tarkoittaa. Tämä data on ennen 2015 pakolaisaaltoa.
Suomen kuvaaja on vielä melko rauhallinen nousu, mutta selvästi trendi on ylöspäin, eli kun tuota dataa katsoo, niin juurikin reilu 5 vuotta ruotsia jäljessä.
Suomessa mamuja 8% Ruotsissa yli 25%... Varmasti samoja ongelmia, mutta myös aivan varmasti myös eri mittakaavassa. Mut joo unohdetaan keskustelut, realismi ja keskitytään siihen toisten olalle taputteluun.
- Liittynyt
- 25.04.2017
- Viestejä
- 2 504
Mutta mikä sun pointtisi nyt on? Pitääkö antaa kehityssuunnan jatkua samana, kunnes voi "legitiimisti" sanoa, että nyt ollaa samassa tilanteessa?
Vaikka
Suomalaisia Ruotsissa 150k
Ruotsalaisia Suomessa 33k
Ensin Suomi sitten Ruotsi
Venäjä 78 k vs 20 k
Puola 5 k vs 92 k
Saksa 7 k vs 50 k
Norja 0 k vs 41 k
Tanska 0 k vs 40 k
Intia 9 k vs 31 k
Kiina 13 k vs 33 k
UK 7 k vs 27 k
US 6 k vs 20 k
Kreikka 0k vs 18 k
Venäläisiä lukuunottamatta on aika selvää kumpi maa on ollut myös houkuttelevampi kansainvälisesti niille henkilöille jotka eivät todennäköisesti ole tulleet turvapaikan perässä ja joista osa varmasti on sellaista kohtalaisen haluttua tai ainakin taloudellisesti kannattavaa maahanmuuttoa. Meidän ei siis tarvitse päästä Ruotsin kokonaislukemiin tilastoissa jotta maahanmuuton haittapuolet tulisivat samalla tavalla esille.
Vaikka tuohon ei tarvitsekaan mitään lisätä niin voidaan myös väittää että Ruotsin >25% on erilaista kuin Suomen 8% maahanmuutto. Katsoin wikipediasta joitain joitain foreign-born persons tilastoja eri kehittyneempien maiden osalta:
Suomalaisia Ruotsissa 150k
Ruotsalaisia Suomessa 33k
Ensin Suomi sitten Ruotsi
Venäjä 78 k vs 20 k
Puola 5 k vs 92 k
Saksa 7 k vs 50 k
Norja 0 k vs 41 k
Tanska 0 k vs 40 k
Intia 9 k vs 31 k
Kiina 13 k vs 33 k
UK 7 k vs 27 k
US 6 k vs 20 k
Kreikka 0k vs 18 k
Venäläisiä lukuunottamatta on aika selvää kumpi maa on ollut myös houkuttelevampi kansainvälisesti niille henkilöille jotka eivät todennäköisesti ole tulleet turvapaikan perässä ja joista osa varmasti on sellaista kohtalaisen haluttua tai ainakin taloudellisesti kannattavaa maahanmuuttoa. Meidän ei siis tarvitse päästä Ruotsin kokonaislukemiin tilastoissa jotta maahanmuuton haittapuolet tulisivat samalla tavalla esille.
Tätähän se on. Tästä kehitysauunnasta on varoiteltu jo yli 20 vuotta ja kokoajan kehitys on mennyt huonompaan suuntaa, mutta silti suvaitsevaisto huutaa koko ajan että mitään ei tarvitse tehdä, koska tilanne ei vielä ole katastrofaalinen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 616
Nämä Ruotsin tilastot on aika pahaa katsottavaa ja siitä näkyy hyvin, että mitä eksponentiaalinen kasvu tarkoittaa. Tämä data on ennen 2015 pakolaisaaltoa.
Jännä tuo miten "attempted adult rapes" on suora viiva 30 vuotta putkeen, eli ei siis ole kasvanut ollenkaan. Pitäisikö tätä tulkita, että musulmaani ei epäonnistu raiskauksessa koskaan, vai että tuossa on joku tilastovääristymä missä niistä epäonnistuneista tapauksista ei ilmoitella viranomaisille kovin isolla prosentilla (sehän olisi rasismia, härregud!).
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 169
Niin juuri, suunta on sama.
- Liittynyt
- 24.09.2020
- Viestejä
- 1 271
Niin? Mitä sitten? Oliko ruotsissa joskus 8%? Mitä toimia suomi on tehnyt että ei nouse 25%? Trollaatko?
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 2 169
Se että tilanne ei vielä ole helvetin paha, riittää perusteluksi että jatketaan vain samalla linjalla. Ripuli valuu hieman säärtä pitkin mutta ei hätää, ei tässä paskat ole housussa, hehe.
Myös Ruotsissa alueilla, joilla jengisota ja ammuskelu on nyt suuri ongelma oli turvallista, ennenkuin sinne tuli tiettyjä mamuja, jotka eivät kotoutuneet mässytyksellä ja ensin muuttivat omiin porukoihinsa, sitten jengiytyvät ja poliisitkin kivitetään ym, jos menevät ko alueille. KUN Suomeen otetaan samoja mamuja ja tehdään niiden kanssa samat virheet, niin tietysti tuloksena on SAMA lopputulos. Sen nyt tajuaa kaikki.
Ranskassa noiden samaa kulttuuria edustavien mamujen takia oli pitkään päällä poikkeustila ja perselijöitä sekä pidätettiin, poistettiin maasta että muutamia ammuttiin.. Homma siistiytyi ihan mukavasti..
Se on sitä parempi KAIKILLE SUOMALAISILLE, mit'ä äkkiämmin täällä käydään kitkemään ongelmaa, Prosessin kulku on tiedossa, se on nähty jo niiiiiiiiin monessa maassa.
SSS: Venäläisten käytös vastaanottokeskuksissa järkyttää ukrainalaisäitejä – ”Helvetti on täällä”
Salon Seudun Sanomien haastattelemat naiset pelkäävät yhteenottoa ja kertovat lapsiensa kärsivän unettomuudesta.
www.is.fi
– He kuuntelevat puhelimesta kovaan ääneen Venäjän propagandauutisia mutta eivät halua mennä rintamalle ammuttavaksi, Olena-niminen ukrainalaisnainen sanoo.
"
Mukavaa väkeä nämä venäläiset turvikset ukrainalaisten mukaan. Ellei nyt ole liioiteltu, mut enpähän usko että on.
- Liittynyt
- 17.10.2017
- Viestejä
- 681
Liekkö ollut Kelan tuet jo käytetty tuossa vaiheessa kuukautta, kun on pitänyt puukolla huitoa pankkiautomaatilla.
/img-s3.ilcdn.fi/5b40ec1c9b9ea6b983e7477fc0e08b030ecc9bb49855e6dc6c2a5d13fb6cea17.jpg)
www.iltalehti.fi
Uhrin kimppuun käytiin teräaseella Espoon Suvelassa
Espoon Suvelassa yritettiin vahingoittaa henkilöä teräaseella.
www.iltalehti.fi
Länsi-Uudenmaan poliisi tutkii Espoon Suvelassa tapahtunutta väkivallantekoa. Välikohtaus tapahtui Sokinsuontien Alepan läheisyydessä 24. syyskuuta ennen iltayhdeksää.
Tapauksessa henkilöä yritettiin vahingoittaa teräaseella. Poliisi tutkii asiaa tapon yrityksenä.
Epäillyllä miehellä on tummat hiukset, hän on 180–185 cm pitkä ja vartaloltaan hoikkarakenteinen. Hänellä oli tekohetkellä yllään musta takki, siniset farkut, mustat lenkkarit ja musta olkalaukku.
Poliisi julkaisi kuvan epäillystä. LÄNSI-UUDENMAAN POLIISI
Havaintoja tapahtuneesta tai tietoja epäillystä poliisi pyytää sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelinnumeroon 0295 413 031 (vastaaja).
Poliisi ei tällä hetkellä tiedota asiasta enempää.
Tapauksessa henkilöä yritettiin vahingoittaa teräaseella. Poliisi tutkii asiaa tapon yrityksenä.
Epäillyllä miehellä on tummat hiukset, hän on 180–185 cm pitkä ja vartaloltaan hoikkarakenteinen. Hänellä oli tekohetkellä yllään musta takki, siniset farkut, mustat lenkkarit ja musta olkalaukku.
Poliisi julkaisi kuvan epäillystä. LÄNSI-UUDENMAAN POLIISI
Havaintoja tapahtuneesta tai tietoja epäillystä poliisi pyytää sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelinnumeroon 0295 413 031 (vastaaja).
Poliisi ei tällä hetkellä tiedota asiasta enempää.
- Liittynyt
- 24.02.2019
- Viestejä
- 715
Tummat hiukset ja hoikkarakenteinen.. Mikä vittu siinä on ettei sitä ihonväriä voida sanoa tuntomerkiksi? Ilman kuvaa jäisi tuostakin epäselväksi oliko kyseessä pottunokka vai maahanmuuttajaLiekkö ollut Kelan tuet jo käytetty tuossa vaiheessa kuukautta, kun on pitänyt puukolla huitoa pankkiautomaatilla.
Uhrin kimppuun käytiin teräaseella Espoon Suvelassa
Espoon Suvelassa yritettiin vahingoittaa henkilöä teräaseella.
Länsi-Uudenmaan poliisi tutkii Espoon Suvelassa tapahtunutta väkivallantekoa. Välikohtaus tapahtui Sokinsuontien Alepan läheisyydessä 24. syyskuuta ennen iltayhdeksää.
Tapauksessa henkilöä yritettiin vahingoittaa teräaseella. Poliisi tutkii asiaa tapon yrityksenä.
Epäillyllä miehellä on tummat hiukset, hän on 180–185 cm pitkä ja vartaloltaan hoikkarakenteinen. Hänellä oli tekohetkellä yllään musta takki, siniset farkut, mustat lenkkarit ja musta olkalaukku.
Poliisi julkaisi kuvan epäillystä. LÄNSI-UUDENMAAN POLIISI
Havaintoja tapahtuneesta tai tietoja epäillystä poliisi pyytää sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelinnumeroon 0295 413 031 (vastaaja).
Poliisi ei tällä hetkellä tiedota asiasta enempää.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 711
Ja miksi kuvan julkaisua on pantattu toista viikkoa?!Tummat hiukset ja hoikkarakenteinen.. Mikä vittu siinä on ettei sitä ihonväriä voida sanoa tuntomerkiksi? Ilman kuvaa jäisi tuostakin epäselväksi oliko kyseessä pottunokka vai maahanmuuttaja
Tämä ei lakkaa hämmästyttämästä. Perusteena on esitetty, ettei haluta leimata mitään ryhmää, varsinkaan jos rikollinen on jo kiinni ja ehkä tuomittukin. Mutta tällaisessakin tilanteessa kun haku on vielä päällä. Ei ymmärrä.Tummat hiukset ja hoikkarakenteinen.. Mikä vittu siinä on ettei sitä ihonväriä voida sanoa tuntomerkiksi? Ilman kuvaa jäisi tuostakin epäselväksi oliko kyseessä pottunokka vai maahanmuuttaja
Sen sijaan journalisteilla ei ole mitään estoja kirjoittaa lööppitasollekaan minkä merkkisen auton kuljettaja on törppöillyt. Eikä leimata esimerkiksi koko poliisikuntaa, papistoa tai lääkäreitä, jos joku ammatin edustaja on jäänyt kiinni rattijuopumuksesta tai törkeästä ylinopeudesta. Ei vaikka rikollinen on jo tuomittu ja sakotettu, eikä ammatilla tai auton merkillä ole mitään tekemistä itse asian kanssa.
- Liittynyt
- 31.10.2016
- Viestejä
- 2 239
Ei varmasti kovin helppoa toimia ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten terapeuttina.
"Seksuaalirikokset ovat vaikea ja poliittisesti tulenarka aihe, saati sitten ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikokset.
Aiheesta puhuminen koetaan helposti myös leimaavaksi. Alakärppä on saanut kuulla alan tutkijoiltakin, että hänen ei pitäisi puhua ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista vaan tulisi käyttää muita sanoja."
"Alakärpän asiakkaina on miehiä ympäri maailmaa, Euroopasta, Lähi-idästä, Aasiasta ja Afrikasta. Erityisesti painottuu Lähi-itä.
Nuorten tuomittujen joukossa on 18–29-vuotiaita, joista monet ovat tulleet Suomeen yksin vuoden 2015 aikaan. Silloin Eurooppaan saapui paljon siirtolaisia Lähi-idästä."
yle.fi
"Seksuaalirikokset ovat vaikea ja poliittisesti tulenarka aihe, saati sitten ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikokset.
Aiheesta puhuminen koetaan helposti myös leimaavaksi. Alakärppä on saanut kuulla alan tutkijoiltakin, että hänen ei pitäisi puhua ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista vaan tulisi käyttää muita sanoja."
"Alakärpän asiakkaina on miehiä ympäri maailmaa, Euroopasta, Lähi-idästä, Aasiasta ja Afrikasta. Erityisesti painottuu Lähi-itä.
Nuorten tuomittujen joukossa on 18–29-vuotiaita, joista monet ovat tulleet Suomeen yksin vuoden 2015 aikaan. Silloin Eurooppaan saapui paljon siirtolaisia Lähi-idästä."
Tuomittujen terapeutti
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä kohtaa työssään ulkomaalaistaustaisia seksuaalirikollisia. Jerome istuu vankilassa toistamiseen. Hän on käynyt terapiassa läpi seksuaalirikoksiaan.
3.10. 15:26•Päivitetty 3.10. 22:05
MARIA MANNER
Ihmisten reaktiot hänen työhönsä kun vaihtelevat.
Joidenkin mielestä se on turhaa. Toisten mielestä tärkeää.
– Aika monet ovat kommentoineet siihen tapaan, että tämä kohderyhmä pitäisi viedä saunan taakse eikä heitä tulisi auttaa, Alakärppä sanoo.
Alakärppä on seksuaaliterapeutti ja projektipäällikkö hankkeessa, jossa tarjotaan seksuaaliterapiaa ja -kasvatusta ulkomaalaistaustaisille seksuaalirikollisille. Hän kohtaa työssään esimerkiksi raiskauksesta tuomittuja ihmisiä.
Hankkeen tavoitteena on seksuaalirikosten ehkäisy. Mukana on kuusi vankilaa eri puolilta Suomea.
Nyt Alakärppä istuu Keravan vankilan toimistohuoneen harmaalla sohvalla.
Hän päätyi tänne töihin, sillä noin kaksi vuotta sitten Keravan vankilassa havaittiin, että ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikosvankien määrä alkoi kasvaa.
Tilastoista on uutisoitu paljon: ulkomaalaistaustaiset ovat seksuaalirikoksissa yliedustettuina. Esimerkiksi viime vuonna julkaistun, seksuaalirikoksia koskevan tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan vuosina 2011–2020 raiskauksesta epäillyistä 27 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä. Osuus on ollut kasvussa.
Keravan vankilan apulaisjohtaja Markku Kuikka sanoo, että vankilassa on saattanut olla yhtä aikaa 10–20 ulkomaalaistaustaista seksuaalirikosvankia. Yhteensä paikkoja on 130.
Jo pitkään Suomen vankiloissa on ollut tarjolla kuntoutusohjelmia seksuaalirikollisille. Keravan vankilan työntekijät kuitenkin sanoivat, että heidän keinonsa eivät tuntuneet riittäviltä ulkomaalaistaustaisten vankien kanssa, kertoo Kuikka.
– Oli kieliongelmia ja kulttuurista vaikeutta. Siellä oli paljon vipuja, joita piti osata kääntää arjen työskentelyssä. Tarvittiin lisää apua, hän sanoo.
Avuksi löytyi Silta-Valmennusyhdistyksen käynnistämä ulkomaalaistaustaisille seksuaalirikollisille tarkoitettu Road-hanke, jolle oikeusministeriö on myöntänyt rahoitusta. Rahoituspäätöksen taustalla oli hallitusohjelman tavoite vähentää uusintarikollisuutta ja vahvistaa kuntoutusta.
Keravan vankilan apulaisjohtaja Markku Kuikka istuu pingispöydän reunalla. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Tällä haavaa hankkeeseen osallistuu 60 seksuaalirikoksesta tuomittua tai tutkintavankia.
Heille tarjotaan elämäntilanteesta riippuen seksuaaliterapiaa, seksuaalikasvatusta sekä apua asunnon, työn tai vaikka velkaneuvonnan löytämiseksi. Osa käy läpi vankiloissa käytössä olevan seksuaalirikollisten kuntoutusohjelman. Työntekijöitä hankkeessa on kolme.
Alakärppä sanoo, että ulkomaalaistaustaisten kanssa työskentely pitää usein aloittaa takamatkalta valtaväestön seksuaalirikollisiin verrattuna. Monesti tarvitaan tulkkia, eikä rankkojen asioiden tulkkaaminen ole välttämättä helppoa.
Käytännössä kaikki Alakärpän asiakkaina olevat miehet ovat syyllistyneet raiskaukseen. Koska hän ei ole viranomainen, hän saa tietää taustoista vain sen, mitä ihminen tai tämän luvalla asianajaja tai joku muu kertoo. Virallinen rikosnimike voi siten olla jokin muu kuin raiskaus.
Osa miehistä on jo vapautunut vankilasta ehdonalaiseen tai suorittaa yhdyskuntapalvelua.
Alakärppä sanoo tietävänsä hyvin, että suuri osa ihmisistä ei haluaisi olla hänen asiakkaidensa kanssa missään tekemisissä. Vankien hierarkiassakin he ovat usein pohjasakkaa.
Hän muistuttaa, että jokaisen seksuaalirikoksen takana on vähintään yksi uhri ja että seksuaalirikokset ovat usein syvän traumatisoivia.
Siksi yhteiskunnassa pitäisi hänestä miettiä, miten näitä rikoksia voitaisiin paremmin ehkäistä. Sitä varten pitää kuitenkin ensin tietää, mitä ilmiöiden taustalla on. Seksuaalirikollisuuden ehkäisyä käsittelevässä krimonologisessa tutkimuksessakin painotetaan toiminnan taustojen tuntemisen tärkeyttä.
Alakärppä sanoo, että hankkeen yksi tavoite on ymmärtää ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisuuden piirteitä.
– Jos meillä on tällaiset tilastot, on tärkeä paneutua siihen, miksi näin on. Meidän työmme tavoite on suojella lapsia ja naisia, miksei kaikkia muitakin.
Vankilan apulaisjohtaja Markku Kuikka johdattaa eteenpäin vankilan käytävillä. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Seksuaalirikokset ovat vaikea ja poliittisesti tulenarka aihe, saati sitten ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikokset.
Aiheesta puhuminen koetaan helposti myös leimaavaksi. Alakärppä on saanut kuulla alan tutkijoiltakin, että hänen ei pitäisi puhua ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista vaan tulisi käyttää muita sanoja.
– Mutta kun parempia sanoja tälle asialle ja meidän kohderyhmälle ei oikein ole.
Hankkeessa ulkomaalaistaustaiseksi määritellään ihminen, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla. Käytännössä Alakärpän ja kollegoiden asiakkaiksi ohjataan ihmisiä, joiden kanssa työskentely vaatii erityistä tukea kieli- ja kulttuurierojen vuoksi.
Riippuu rikostilastoista, tarkastellaanko niissä ulkomailla syntyneitä, ulkomaan kansalaisia vai ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.
Toisen polven maahanmuuttajat, siis Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset, ovat harvoin epäiltyjen joukossa. Se voi tutkijoiden mukaan(siirryt toiseen palveluun) tosin johtua osittain siitä, että suuri osa tähän ryhmään kuuluvista ihmisistä on vielä lapsia. Vasta myöhemmin tiedetään, poikkeaako heidän riskinsä tehdä seksuaalirikoksia valtaväestöön kuuluvista.
Alakärpän asiakkaina on miehiä ympäri maailmaa, Euroopasta, Lähi-idästä, Aasiasta ja Afrikasta. Erityisesti painottuu Lähi-itä.
Nuorten tuomittujen joukossa on 18–29-vuotiaita, joista monet ovat tulleet Suomeen yksin vuoden 2015 aikaan. Silloin Eurooppaan saapui paljon siirtolaisia Lähi-idästä.
Näillä vankilaan joutuneilla nuorilla huomaa Alakärpän mukaan rikollisen elämäntavan ihailua; elämyshakuisuutta, bileitä, huumeita ja halua rikastua nopeasti.
– Heillä korostuu sellainen elän hetkessä -mentaliteetti, eikä hyvässä mielessä. He tietävät elävänsä riskialtista elämää.
Hetkessä elämistä vahvistaa, että moni tietää, että karkotus voi tulla milloin vaan.
Vanhemmilla rikollisilla taas näkyy halu saada elämä kuntoon. Mitä iäkkäämpi tekijä, sitä tiukemmassa istuu Alakärpän mukaan kunnia-ajattelu, käsitys miehen ja suvun kunniasta, jota nainen ei saa teoillaan loukata. Heidän uhrinsa ovat myös useammin puolisoita tai entisiä puolisoita.
Jerome on käynyt vankila-aikana terapiassa läpi seksuaalirikoksiaan. Hän näyttää seurantalaitetta, joka hänellä pitää olla aina mukanaan. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Jerome istahtaa Keravan vankilan toimistohuoneen sohvalle. Hänellä on yllään musta verkkariasu ja lippalakki, nilkassaan jalkapanta ja taskussaan siihen kytketty seurantalaite.
Keravan vankila on avovankila. Vangeilla on omat avaimet ja heitä kulkee vapaasti vankilan yleisissä tiloissa. Ensinäkemältä paikka muistuttaa enemmän leirikeskusta tai seurakunnan monitoimitaloa. Vankien liikkeitä kuitenkin valvotaan.
Jerome on syntynyt Afrikassa ja muuttanut Suomeen pienenä. Hän on vajaa kolmekymppinen. Jerome ei ole hänen oikea nimensä. Hänen oikea nimensä on Ylen tiedossa, mutta aiheen arkaluontoisuuden vuoksi sitä ei julkaista tässä.
Jerome istuu Keravalla tuomiota väkivaltarikoksista ja huumausainerikoksesta.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hän on vankilassa. Alle kymmenen vuotta sitten hänet tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä törkeästä raiskauksesta. Molemmat uhrit olivat alaikäisiä, toinen vain 12-vuotias.
Kun hänet tuomittiin aikoinaan seksuaalirikoksista, hän joutui Riihimäen suljettuun vankilaan. Siellä tarjottiin kuntoutusta seksuaalirikosvangeille, mutta se ei kiinnostanut häntä.
– Silloin mua ei huvittanut puhua näistä, olin katkera oikeudelle.
Hän sanoo, että seksuaalirikostuomiota seurasi “vahva häpeä”.
Viimeisen puolen vuoden ajan hän on käynyt Road-hankkeen kautta terapiassa läpi elämäänsä ja tuomioitaan. Keskustelut ovat koskeneet omien elämänvaiheiden lisäksi esimerkiksi sitä, mikä on johtanut hänen tuomioonsa tai mitä seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen voi ihmiselle tarkoittaa.
Jerome arvioi, että ulkomaalaistaustaiset ovat seksuaalirikoksissa yliedustettuina ainakin erilaisten kulttuuristen syiden vuoksi.
– Mutta ei voi sanoa, että kaikilla on samat syyt, kun kaikki ovat eri maista. Joidenkin maissa lapsiavioliitot ovat sallittuja, on erilaiset suojaikärajat. Jotkut ovat tulleet maista, joissa naiset pukeutuvat peittävästi, ja täällä näkevät että pukeutuvat näkyvästi. Kaikki tuollaiset vaikuttavat paljon.
Hänen omalla kohdallaan tällaisia syitä ei kuitenkaan ollut, Jerome sanoo.
Hän sanoo, että hänen nuoruutensa oli kaoottista ja levotonta. Hän vietti aikaa kavereiden kanssa ja käytti päihteitä pienestä alkaen. Koulunkäynti jäi vähälle.
– En ollut itse silloin niin kiinnostuvainen elämästä tai siitä, miten asiat menee.
Nykyään hän sanoo ajattelevansa, että toisesta seksuaalirikoksesta saatu tuomio oli oikein.
– Olisi pitänyt olla vastuullisempi, kun se oli tosi nuori.
Toista seksuaalirikostaan hän ei edelleenkään pidä rikoksena. Hän myöntää ainoastaan “suostutelleensa ja ylipuhuneensa” uhria. Oikeuden asiakirjat tapauksesta ovat salattuja, joten tapahtumien kulkua ei voi varmistaa. Muista tuomioista käy ilmi, että hän on myös käyttänyt suoraa väkivaltaa alaikäiseen uhriin.
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä Keravan vankilan toimistohuoneessa. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Seksuaalirikoksissa on asiantuntijoiden mukaan tavallista, että tekijä kiistää koko rikoksen. Se, että rikos myönnetään edes osittain, on Alakärpän mukaan jo myönteinen merkki.
– Me tietysti lähdemme siitä, että henkilö on saanut tuomion ja asiat on prosessissa selvitetty perusteellisesti.
Kuten Jeromen tapauksessa, Alakärpän mukaan hänen asiakkaitaan yhdistää usein kaoottinen elämä. Heillä ei ole välttämättä asuntoa tai toimeentuloa. Taustalla on monesti muitakin rikoksia, impulsiivisuutta, huumeita ja väkivaltaa.
Puolen vuoden terapia on lyhyt aika, jos takana on 30 vuotta risaista elämää, Alakärppä sanoo.
Iso osa hänen vastaanotolleen päätyvistä miehistä on luku- ja kirjoitustaidottomia, siitä huolimatta, että he ehkä ovatkin käyneet synnyinmaassaan koulua. Vain pari on käynyt lukion tai ammattikoulun.
Monet ovat tulleet Suomeen epärealististen odotusten perässä. He ovat ehkä kuulleet hyvästä koulutuksesta, ajatelleet pääsevänsä hyväpalkkaisiin töihin ja auttavansa perhettä lähtömaassaan. Todellisuus on sitten toinen.
Samaan aikaa Suomi näyttäytyy rajattomana paikkana, Alakärppä kuvailee. Useat tuomitut ovat lähtöisin suljetuista yhteisöistä ja hyvin konservatiivisista yhteiskunnista, joissa miesten ja naisten kanssakäyminen on vähäistä. Kokemus vastakkaisesta sukupuolesta saattaa perustua pornoon.
– Monet ovat sanoneet ajatelleensa, että tämähän on paratiisi, on päihteitä ja bileitä, tytöt ja naiset vähissä vaatteissa. He eivät ole nähneet sellaista kotimaassaan.
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä tapaa seksuaalirikollisia muun muassa Keravan vankilassa. Apulaisjohtaja Markku Kuikan mukaan hanke on ollut vankilalle kuin lahja.
Alakärppä puhuu ajatusvääristymistä, joita asiakkailla saattaa olla. Monet niistä ovat tavallisia seksuaalirikollisille taustasta riippumatta.
Rikos kiistetään ja sitä vähätellään. Uhri ei huutanut, ei juossut pakoon, ei riuhtonut, ei mennyt heti ilmoittamaan poliisille. Uhri halusi seksiä.
Toisinaan miehet sanovat, että heidän kotimaassaan näin ei tapahtuisi, pitäisi olla silminnäkijä tai fyysistä väkivaltaa. Jotkut ovat ihmetelleet, miten dna-jälki muka voi todistaa jotain.
– Ylipäätään seksuaalirikoksiin syyllistyneiden joukossa on hyvin yleistä, että he kieltävät teon häpeän ja syyllisyyden vuoksi, mutta meillä on asiakkaita, joista oikeasti tulee olo, että he eivät ymmärrä tehneensä vääriin, Alakärppä sanoo.
Rikoksesta ei yleensä kuitenkaan aleta puhua vastaanotolla välittömästi. Usein ihmisen elämää käydään läpi lapsuudesta alkaen.
Alakärppä saattaa kysyä, mikä on ensimmäinen asia, jonka ihminen muistaa elämästään, millaisia aikuisia hänen lapsuudessaan oli ja millaisia hetkiä hän ylipäätään menneisyydestään muistaa.
– Pyrimme kuitenkin kaikessa toiminnassa pääsemään seksuaalirikoksen taustalle. Siinä mielessä työtä ohjaa se, että asiakas ymmärtäisi, mitä on tapahtunut ja mikä siihen on johtanut.
Se tarkoittaa keskusteluja suostumuksesta, rajoista, seksuaalioikeuksista ja esimerkiksi siitä, miten ottaa vastaan torjutuksi tuleminen.
– Käydään läpi vaikka tilanteita, että jos olet kotona ja sanot vaimolle, että haluat seksiä ja toinen ei halua, miten reagoit. Mitä vaihtoehtoja on, pystyisitkö puhumaan ja käydä läpi sitä avoimemmin. Eiväthän ihmiset ole tottuneet puhumaan tällaisista parisuhteissakaan.
Sisäpuhelin vankilan erilläänpitohuoneessa. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Yksi asia, joka seksuaaliterapeutin on yllättänyt, on se, miten paljon hänen asiakkaidensa uhreina on ollut lastensuojelulaitoksissa asuvia nuoria.
– Paljon on sellaista, että meidän kohderyhmään kuuluva kohtaa kadulla olevan 15-vuotiaan, aletaan seurustella. Nuori tyttö on ikään kuin kiitollisuudenvelassa ja taloudellisesti riippuvainen miehestä, Alakärppä sanoo.
Usein mies on tavannut tytön ensi kertaa sosiaalisen median kautta, kuten Snapchatissa.
Alakärppä käy asiakkaidensa kanssa läpi esimerkiksi sitä, kuka on lapsi ja mitä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, millainen rikos se on.
– Monella ei ole ymmärrystä siitä, että vaikka nuori näyttäisi fyysisesti vanhemmalta niin henkiseltä kehitykseltään, hän on silti nuori, Alakärppä sanoo.
Usein tekijä on myös itse ollut uhri.
Alakärpän vastaanotolle tulevista monet ovat kohdanneet elämässään väkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa, esimerkiksi lapsuudessaan synnyinmaassaan tai matkalla eri maiden halki.
– Yleensä se on ollut joku iäkkäämpi valtaa pitävä henkilö tai sukulainen, joka on käyttänyt hyväksi pienempää heikommassa asemassa olevaa nuorta poikaa. Asiakas saattaa sanoa, että se oli oma vikani, menin itse sinne taloon, en olisi saanut lähteä mukaan.
Tutkimusten perusteella poikiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on yleistä konfliktialueilla, myös Lähi-idässä. Se vain jää yleensä paljon vähemmälle huomiolle kuin naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta.
Tiina Alakärppä. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Ennen nykyistä työtään Alakärppä työskenteli maahanmuuttajien seksuaaliterveyden parissa. Vankilatyöstä hänellä ei ollut entuudestaan kokemusta. Hän on koulutukseltaan myös teologian maisteri.
Hän on opiskellut yliopistossa islamin tutkimusta ja vähän arabian kieltä. Parhaillaan hän tekee uskontotieteen väitöskirjaa, joka käsittelee muun muassa islamin roolia terapiatyössä seksuaalirikoksista tuomittujen muslimivankien kanssa.
Uskonnon tunteminen auttaa huomioimaan sen roolin asiakkaiden elämässä, Alakärppä sanoo. Joillekin uskonnon merkitys on iso, jopa todella vahva. Se voi tuoda vangille lohtua, mutta myös syyllisyyden tunteita.
– Jos puhumme vaikka siitä, miksi olet vankilassa, asiakas saattaa sanoa, että se on jumalan rangaistus kun en ole ollut tarpeeksi uskonnollinen. Tai jos puhutaan väkivaltaisuudesta, niin ihminen saattaa sanoa, että pyhät miehet ovat olleet väkivaltaisia, joten se on ok.
Monet hänen asiakkaansa ovat kotoisin Lähi-idän valtioista, joissa islam on pääuskonto. Vaikka he eivät välttämättä ole itse uskonnollisia tai vakaumukseltaan muslimeja, uskonto näkyy silti ajatuksissa ja arvostuksissa.
– Ihminen saattaa tietää, että tämä on syntiä, miksi silti tein näin, jumala on minut hylännyt. Tai ajatuksena siitä, että haluan paratiisiin, mutta en ole varma, antaako jumala tätä anteeksi, koko loppuelämä on syyllisyyttä.
Mutta onko tällaisesta seksuaalirikollisen kuntoutusohjelmasta hyötyä? Tai seksuaalivalistuksesta? Auttavatko ne ehkäisemään rikoksia?
Alakärpän ja kollegoiden vetämästä hankkeen vaikutuksista ei ole teossa tutkimusta, eikä vastaavaa tutkimusta ole Suomessa muutenkaan tehty ulkomaalaistaustaisista.
Seksuaalirikosten uusimista ja kuntoutumisohjelmia on maailmalla kyllä tutkittu paljonkin. Tutkimusten perusteella(siirryt toiseen palveluun) ohjelmia läpikäyneillä on jonkin verran matalampi riski syyllistyä seksuaalirikokseen uudelleen, jos hoito räätälöidään ihmisen tilanteeseen.
Toisin kuin ehkä saattaisi ajatella, seksuaalirikosten uusiminen on tutkimusten perusteella vähäistä moniin muihin rikoksiin verrattuna.
Olisi mahdotonta sanoa, että seksuaalivalistus tai terapia olisi estänyt jonkun teon, Alakärppä sanoo. Hän on opetellut hyväksymään ajatuksen, että ei voi pysäyttää ketään tekemästä rikosta.
Mutta apu voi hänen mielestään antaa välineitä elämään ilman rikoksia.
– Mehän emme voi kontrolloida tai estää ketään uusimasta tekoaan, kun he vapautuvat. Ihminen tekee itse sen päätöksen ja teon. Mutta ajattelen, että tämä kohderyhmä saa meiltä apua, jota se ei saa mistään muualta.
Jeromella on jalassaan jalkapanta. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Jerome vapautuu vankilasta ensi vuoden keväällä.
Hän sanoo, että haluaisi käydä koulun loppuun ja alkaa tehdä taas musiikkia. Seksuaalirikosten jälkeen tieto rikoksista levisi ja musiikin teko jäi. Hän on miettinyt nimenvaihtoa.
Vankilaelämä kyllästyttää Jeromea. Hän sanoo olevansa nyt motivoituneempi muuttamaan asioita kuin ollessaan edellisen kerran vankilassa. Hän haluaisi päästä eroon päihteistä. Siihen vaikuttaa sekin, että hän on nyt vanhempi kuin istuessaan tuomiota edellisen kerran.
– Tää vankilaelämä on aika paljon tällaista elämän tuhlaamista. Joku päivä ihminen on 40–50-vuotias, eikä ole ollut töissä pahemmin, ei ole saavuttanut mitään.
Jerome sanoo pitävänsä seksuaalirikollisten kuntoutustyötä ”hyvänä juttuna”.
– Ehkä joku ei ymmärrä mitä tekee tai hänellä on jotain vialla, asiat menevät huonosti. Keskustelu voi muuttaa asioita. Mutta se lähtee ehkä itsestä. Jos ihminen ei ole halukas, on vaikea muuttaa mitään.
Hänellä on nyt itsellään lapsi, 1-vuotias tytär, jota hän tapaa joka viikonloppu. Sekin vaikuttaa ajatuksiin.
– Haluaisin antaa sille hyvän elämän, esimerkkiä ja silleen. Nyt kun on itselle käynyt näin, osaan ohjata mun tytärtä siihen, ettei hänelle tule käymään koskaan näin.
Siis miten?
– Että hän olisi nuorempi ja joku vanhempi ihminen menee ja...
Lause jää kesken. Hän pudistaa päätään.
Mutta mitenkään helppoa elämänmuutos ei ole. Juuri nyt Jerome on sijoitettu vankilassa erilliselle osastolle, jossa liikkumista on rajoitettu. Edellisen viikonlopun lomat menivät ”pieleen”. Hän jäi kiinni huumeseuloissa.
Keravan vankilan päärakennus. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Vuodenvaihteessa hanke, johon Jeromekin on osallistunut, päättyy ainakin toistaiseksi.
Rahoitus – yhteensä 400 000 euroa – on ollut kaksivuotinen. Jatkosta on tosin jo käyty keskusteluja.
Keravan vankilan apulaisjohtaja Kuikka toivoo, että ohjelmasta saataisiin pysyvä osa vankeinhoitoa. Hänen mielestään se on ollut ”pirskatin hyvä juttu”, jonka ei pitäisi olla vain järjestöjen hankkeen varassa.
– En usko, että tämä ryhmä katoaa vankeinhoidon parista. Päin vastoin tulkintani mukaan tässä on jonkinlainen nouseva trendi, hän sanoo.
Trendillä hän viittaa siihen, että vankilaan tulee jonkin verran aiempaa nuorempia tekijöitä, jotka ihailevat rikollista toimintaa. He ovat 20–25 -vuotiaita, osaavat suomea ja ovat ehkä syntyneetkin täällä, mutta monien juuret ovat muualla.
– Pitää instattaa ties missä somekanavissa, esitellä itseään, uhota ja pullistella. Heillä on huumausainerikollisuutta, helpon rahan ja nopean rikastumisen viehätystä. Usein näihin tuntuu liittyvän myös seksuaalirikollisuutta.
Alakärpän mielestä hoitoa pitäisi olla tarjolla tekijöille jo ennen kuin he joutuvat vankilaan, aivan kuten sitä tarjotaan perheväkivallan tekijöille. Ja vastaanottokeskuksissa pitäisi antaa seksuaalivalistusta paljon nykyistä enemmän, konkreettisten esimerkkien kautta.
Kuntouttaminen, valistus ja seksuaaliterapia vaativat resursseja, siis rahaa. Joku saattaa kysyä, miksi ulkomaalaisia seksuaalirikollisia ei vain karkoteta. Lain mukaan ulkomaalainen voidaan karkottaa, jos hän tuomitaan vähintään vuodeksi vankeuteen tai hän tekee rikoksia toistuvasti. Miksi kannattaa panostaa kuntouttamiseen?
Alakärppä sanoo, että monilla hänen asiakkaistaan on edessä karkotus Suomesta, mutta osa on Suomen kansalaisia tai syntynytkin täällä. Useilla on käynnissä valitusprosessi. Osa hakee oleskelulupaa esimerkiksi perheen perusteella.
– Kun he astuvat portista ulos, he kävelevät vapaina. Työni on yrittää vaikuttaa siihen, että uhreja ei tulisi enempää.
Ylen Uutispodcastissa seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä kertoo, millaista hänen työnsä ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten kanssa on. Kuuntele ohjelma Yle Areenasta.
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä kohtaa työssään ulkomaalaistaustaisia seksuaalirikollisia. Jerome istuu vankilassa toistamiseen. Hän on käynyt terapiassa läpi seksuaalirikoksiaan.
3.10. 15:26•Päivitetty 3.10. 22:05
MARIA MANNER
- https://twitter.com/intent/tweet/?u...on&utm_medium=social&utm_source=twitter-share
- https://www.facebook.com/sharer/sha...4?utm_medium=social&utm_source=facebook-share
- https://wa.me/?text=https://yle.fi/uutiset/3-12646954?utm_medium=social&utm_source=whatsapp-share
- https://www.linkedin.com/sharing/sh...4?utm_medium=social&utm_source=linkedin-share
- https://yle.fi/uutiset/3-12646954#
Ihmisten reaktiot hänen työhönsä kun vaihtelevat.
Joidenkin mielestä se on turhaa. Toisten mielestä tärkeää.
– Aika monet ovat kommentoineet siihen tapaan, että tämä kohderyhmä pitäisi viedä saunan taakse eikä heitä tulisi auttaa, Alakärppä sanoo.
Alakärppä on seksuaaliterapeutti ja projektipäällikkö hankkeessa, jossa tarjotaan seksuaaliterapiaa ja -kasvatusta ulkomaalaistaustaisille seksuaalirikollisille. Hän kohtaa työssään esimerkiksi raiskauksesta tuomittuja ihmisiä.
Hankkeen tavoitteena on seksuaalirikosten ehkäisy. Mukana on kuusi vankilaa eri puolilta Suomea.
Nyt Alakärppä istuu Keravan vankilan toimistohuoneen harmaalla sohvalla.
Hän päätyi tänne töihin, sillä noin kaksi vuotta sitten Keravan vankilassa havaittiin, että ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikosvankien määrä alkoi kasvaa.
Tilastoista on uutisoitu paljon: ulkomaalaistaustaiset ovat seksuaalirikoksissa yliedustettuina. Esimerkiksi viime vuonna julkaistun, seksuaalirikoksia koskevan tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan vuosina 2011–2020 raiskauksesta epäillyistä 27 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä. Osuus on ollut kasvussa.
Keravan vankilan apulaisjohtaja Markku Kuikka sanoo, että vankilassa on saattanut olla yhtä aikaa 10–20 ulkomaalaistaustaista seksuaalirikosvankia. Yhteensä paikkoja on 130.
Jo pitkään Suomen vankiloissa on ollut tarjolla kuntoutusohjelmia seksuaalirikollisille. Keravan vankilan työntekijät kuitenkin sanoivat, että heidän keinonsa eivät tuntuneet riittäviltä ulkomaalaistaustaisten vankien kanssa, kertoo Kuikka.
– Oli kieliongelmia ja kulttuurista vaikeutta. Siellä oli paljon vipuja, joita piti osata kääntää arjen työskentelyssä. Tarvittiin lisää apua, hän sanoo.
Avuksi löytyi Silta-Valmennusyhdistyksen käynnistämä ulkomaalaistaustaisille seksuaalirikollisille tarkoitettu Road-hanke, jolle oikeusministeriö on myöntänyt rahoitusta. Rahoituspäätöksen taustalla oli hallitusohjelman tavoite vähentää uusintarikollisuutta ja vahvistaa kuntoutusta.
Keravan vankilan apulaisjohtaja Markku Kuikka istuu pingispöydän reunalla. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Tällä haavaa hankkeeseen osallistuu 60 seksuaalirikoksesta tuomittua tai tutkintavankia.
Heille tarjotaan elämäntilanteesta riippuen seksuaaliterapiaa, seksuaalikasvatusta sekä apua asunnon, työn tai vaikka velkaneuvonnan löytämiseksi. Osa käy läpi vankiloissa käytössä olevan seksuaalirikollisten kuntoutusohjelman. Työntekijöitä hankkeessa on kolme.
Alakärppä sanoo, että ulkomaalaistaustaisten kanssa työskentely pitää usein aloittaa takamatkalta valtaväestön seksuaalirikollisiin verrattuna. Monesti tarvitaan tulkkia, eikä rankkojen asioiden tulkkaaminen ole välttämättä helppoa.
Käytännössä kaikki Alakärpän asiakkaina olevat miehet ovat syyllistyneet raiskaukseen. Koska hän ei ole viranomainen, hän saa tietää taustoista vain sen, mitä ihminen tai tämän luvalla asianajaja tai joku muu kertoo. Virallinen rikosnimike voi siten olla jokin muu kuin raiskaus.
Osa miehistä on jo vapautunut vankilasta ehdonalaiseen tai suorittaa yhdyskuntapalvelua.
Alakärppä sanoo tietävänsä hyvin, että suuri osa ihmisistä ei haluaisi olla hänen asiakkaidensa kanssa missään tekemisissä. Vankien hierarkiassakin he ovat usein pohjasakkaa.
Hän muistuttaa, että jokaisen seksuaalirikoksen takana on vähintään yksi uhri ja että seksuaalirikokset ovat usein syvän traumatisoivia.
Siksi yhteiskunnassa pitäisi hänestä miettiä, miten näitä rikoksia voitaisiin paremmin ehkäistä. Sitä varten pitää kuitenkin ensin tietää, mitä ilmiöiden taustalla on. Seksuaalirikollisuuden ehkäisyä käsittelevässä krimonologisessa tutkimuksessakin painotetaan toiminnan taustojen tuntemisen tärkeyttä.
Alakärppä sanoo, että hankkeen yksi tavoite on ymmärtää ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisuuden piirteitä.
– Jos meillä on tällaiset tilastot, on tärkeä paneutua siihen, miksi näin on. Meidän työmme tavoite on suojella lapsia ja naisia, miksei kaikkia muitakin.
Vankilan apulaisjohtaja Markku Kuikka johdattaa eteenpäin vankilan käytävillä. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Seksuaalirikokset ovat vaikea ja poliittisesti tulenarka aihe, saati sitten ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikokset.
Aiheesta puhuminen koetaan helposti myös leimaavaksi. Alakärppä on saanut kuulla alan tutkijoiltakin, että hänen ei pitäisi puhua ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista vaan tulisi käyttää muita sanoja.
– Mutta kun parempia sanoja tälle asialle ja meidän kohderyhmälle ei oikein ole.
Hankkeessa ulkomaalaistaustaiseksi määritellään ihminen, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla. Käytännössä Alakärpän ja kollegoiden asiakkaiksi ohjataan ihmisiä, joiden kanssa työskentely vaatii erityistä tukea kieli- ja kulttuurierojen vuoksi.
Riippuu rikostilastoista, tarkastellaanko niissä ulkomailla syntyneitä, ulkomaan kansalaisia vai ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.
Toisen polven maahanmuuttajat, siis Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset, ovat harvoin epäiltyjen joukossa. Se voi tutkijoiden mukaan(siirryt toiseen palveluun) tosin johtua osittain siitä, että suuri osa tähän ryhmään kuuluvista ihmisistä on vielä lapsia. Vasta myöhemmin tiedetään, poikkeaako heidän riskinsä tehdä seksuaalirikoksia valtaväestöön kuuluvista.
Alakärpän asiakkaina on miehiä ympäri maailmaa, Euroopasta, Lähi-idästä, Aasiasta ja Afrikasta. Erityisesti painottuu Lähi-itä.
Nuorten tuomittujen joukossa on 18–29-vuotiaita, joista monet ovat tulleet Suomeen yksin vuoden 2015 aikaan. Silloin Eurooppaan saapui paljon siirtolaisia Lähi-idästä.
Näillä vankilaan joutuneilla nuorilla huomaa Alakärpän mukaan rikollisen elämäntavan ihailua; elämyshakuisuutta, bileitä, huumeita ja halua rikastua nopeasti.
– Heillä korostuu sellainen elän hetkessä -mentaliteetti, eikä hyvässä mielessä. He tietävät elävänsä riskialtista elämää.
Hetkessä elämistä vahvistaa, että moni tietää, että karkotus voi tulla milloin vaan.
Vanhemmilla rikollisilla taas näkyy halu saada elämä kuntoon. Mitä iäkkäämpi tekijä, sitä tiukemmassa istuu Alakärpän mukaan kunnia-ajattelu, käsitys miehen ja suvun kunniasta, jota nainen ei saa teoillaan loukata. Heidän uhrinsa ovat myös useammin puolisoita tai entisiä puolisoita.
Jerome on käynyt vankila-aikana terapiassa läpi seksuaalirikoksiaan. Hän näyttää seurantalaitetta, joka hänellä pitää olla aina mukanaan. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Jerome istahtaa Keravan vankilan toimistohuoneen sohvalle. Hänellä on yllään musta verkkariasu ja lippalakki, nilkassaan jalkapanta ja taskussaan siihen kytketty seurantalaite.
Keravan vankila on avovankila. Vangeilla on omat avaimet ja heitä kulkee vapaasti vankilan yleisissä tiloissa. Ensinäkemältä paikka muistuttaa enemmän leirikeskusta tai seurakunnan monitoimitaloa. Vankien liikkeitä kuitenkin valvotaan.
Jerome on syntynyt Afrikassa ja muuttanut Suomeen pienenä. Hän on vajaa kolmekymppinen. Jerome ei ole hänen oikea nimensä. Hänen oikea nimensä on Ylen tiedossa, mutta aiheen arkaluontoisuuden vuoksi sitä ei julkaista tässä.
Jerome istuu Keravalla tuomiota väkivaltarikoksista ja huumausainerikoksesta.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hän on vankilassa. Alle kymmenen vuotta sitten hänet tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä törkeästä raiskauksesta. Molemmat uhrit olivat alaikäisiä, toinen vain 12-vuotias.
Kun hänet tuomittiin aikoinaan seksuaalirikoksista, hän joutui Riihimäen suljettuun vankilaan. Siellä tarjottiin kuntoutusta seksuaalirikosvangeille, mutta se ei kiinnostanut häntä.
– Silloin mua ei huvittanut puhua näistä, olin katkera oikeudelle.
Hän sanoo, että seksuaalirikostuomiota seurasi “vahva häpeä”.
Viimeisen puolen vuoden ajan hän on käynyt Road-hankkeen kautta terapiassa läpi elämäänsä ja tuomioitaan. Keskustelut ovat koskeneet omien elämänvaiheiden lisäksi esimerkiksi sitä, mikä on johtanut hänen tuomioonsa tai mitä seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen voi ihmiselle tarkoittaa.
Jerome arvioi, että ulkomaalaistaustaiset ovat seksuaalirikoksissa yliedustettuina ainakin erilaisten kulttuuristen syiden vuoksi.
– Mutta ei voi sanoa, että kaikilla on samat syyt, kun kaikki ovat eri maista. Joidenkin maissa lapsiavioliitot ovat sallittuja, on erilaiset suojaikärajat. Jotkut ovat tulleet maista, joissa naiset pukeutuvat peittävästi, ja täällä näkevät että pukeutuvat näkyvästi. Kaikki tuollaiset vaikuttavat paljon.
Hänen omalla kohdallaan tällaisia syitä ei kuitenkaan ollut, Jerome sanoo.
Hän sanoo, että hänen nuoruutensa oli kaoottista ja levotonta. Hän vietti aikaa kavereiden kanssa ja käytti päihteitä pienestä alkaen. Koulunkäynti jäi vähälle.
– En ollut itse silloin niin kiinnostuvainen elämästä tai siitä, miten asiat menee.
Nykyään hän sanoo ajattelevansa, että toisesta seksuaalirikoksesta saatu tuomio oli oikein.
– Olisi pitänyt olla vastuullisempi, kun se oli tosi nuori.
Toista seksuaalirikostaan hän ei edelleenkään pidä rikoksena. Hän myöntää ainoastaan “suostutelleensa ja ylipuhuneensa” uhria. Oikeuden asiakirjat tapauksesta ovat salattuja, joten tapahtumien kulkua ei voi varmistaa. Muista tuomioista käy ilmi, että hän on myös käyttänyt suoraa väkivaltaa alaikäiseen uhriin.
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä Keravan vankilan toimistohuoneessa. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Seksuaalirikoksissa on asiantuntijoiden mukaan tavallista, että tekijä kiistää koko rikoksen. Se, että rikos myönnetään edes osittain, on Alakärpän mukaan jo myönteinen merkki.
– Me tietysti lähdemme siitä, että henkilö on saanut tuomion ja asiat on prosessissa selvitetty perusteellisesti.
Kuten Jeromen tapauksessa, Alakärpän mukaan hänen asiakkaitaan yhdistää usein kaoottinen elämä. Heillä ei ole välttämättä asuntoa tai toimeentuloa. Taustalla on monesti muitakin rikoksia, impulsiivisuutta, huumeita ja väkivaltaa.
Puolen vuoden terapia on lyhyt aika, jos takana on 30 vuotta risaista elämää, Alakärppä sanoo.
Iso osa hänen vastaanotolleen päätyvistä miehistä on luku- ja kirjoitustaidottomia, siitä huolimatta, että he ehkä ovatkin käyneet synnyinmaassaan koulua. Vain pari on käynyt lukion tai ammattikoulun.
Monet ovat tulleet Suomeen epärealististen odotusten perässä. He ovat ehkä kuulleet hyvästä koulutuksesta, ajatelleet pääsevänsä hyväpalkkaisiin töihin ja auttavansa perhettä lähtömaassaan. Todellisuus on sitten toinen.
Samaan aikaa Suomi näyttäytyy rajattomana paikkana, Alakärppä kuvailee. Useat tuomitut ovat lähtöisin suljetuista yhteisöistä ja hyvin konservatiivisista yhteiskunnista, joissa miesten ja naisten kanssakäyminen on vähäistä. Kokemus vastakkaisesta sukupuolesta saattaa perustua pornoon.
– Monet ovat sanoneet ajatelleensa, että tämähän on paratiisi, on päihteitä ja bileitä, tytöt ja naiset vähissä vaatteissa. He eivät ole nähneet sellaista kotimaassaan.
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä tapaa seksuaalirikollisia muun muassa Keravan vankilassa. Apulaisjohtaja Markku Kuikan mukaan hanke on ollut vankilalle kuin lahja.
Alakärppä puhuu ajatusvääristymistä, joita asiakkailla saattaa olla. Monet niistä ovat tavallisia seksuaalirikollisille taustasta riippumatta.
Rikos kiistetään ja sitä vähätellään. Uhri ei huutanut, ei juossut pakoon, ei riuhtonut, ei mennyt heti ilmoittamaan poliisille. Uhri halusi seksiä.
Toisinaan miehet sanovat, että heidän kotimaassaan näin ei tapahtuisi, pitäisi olla silminnäkijä tai fyysistä väkivaltaa. Jotkut ovat ihmetelleet, miten dna-jälki muka voi todistaa jotain.
– Ylipäätään seksuaalirikoksiin syyllistyneiden joukossa on hyvin yleistä, että he kieltävät teon häpeän ja syyllisyyden vuoksi, mutta meillä on asiakkaita, joista oikeasti tulee olo, että he eivät ymmärrä tehneensä vääriin, Alakärppä sanoo.
Rikoksesta ei yleensä kuitenkaan aleta puhua vastaanotolla välittömästi. Usein ihmisen elämää käydään läpi lapsuudesta alkaen.
Alakärppä saattaa kysyä, mikä on ensimmäinen asia, jonka ihminen muistaa elämästään, millaisia aikuisia hänen lapsuudessaan oli ja millaisia hetkiä hän ylipäätään menneisyydestään muistaa.
– Pyrimme kuitenkin kaikessa toiminnassa pääsemään seksuaalirikoksen taustalle. Siinä mielessä työtä ohjaa se, että asiakas ymmärtäisi, mitä on tapahtunut ja mikä siihen on johtanut.
Se tarkoittaa keskusteluja suostumuksesta, rajoista, seksuaalioikeuksista ja esimerkiksi siitä, miten ottaa vastaan torjutuksi tuleminen.
– Käydään läpi vaikka tilanteita, että jos olet kotona ja sanot vaimolle, että haluat seksiä ja toinen ei halua, miten reagoit. Mitä vaihtoehtoja on, pystyisitkö puhumaan ja käydä läpi sitä avoimemmin. Eiväthän ihmiset ole tottuneet puhumaan tällaisista parisuhteissakaan.
Sisäpuhelin vankilan erilläänpitohuoneessa. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Yksi asia, joka seksuaaliterapeutin on yllättänyt, on se, miten paljon hänen asiakkaidensa uhreina on ollut lastensuojelulaitoksissa asuvia nuoria.
– Paljon on sellaista, että meidän kohderyhmään kuuluva kohtaa kadulla olevan 15-vuotiaan, aletaan seurustella. Nuori tyttö on ikään kuin kiitollisuudenvelassa ja taloudellisesti riippuvainen miehestä, Alakärppä sanoo.
Usein mies on tavannut tytön ensi kertaa sosiaalisen median kautta, kuten Snapchatissa.
Alakärppä käy asiakkaidensa kanssa läpi esimerkiksi sitä, kuka on lapsi ja mitä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, millainen rikos se on.
– Monella ei ole ymmärrystä siitä, että vaikka nuori näyttäisi fyysisesti vanhemmalta niin henkiseltä kehitykseltään, hän on silti nuori, Alakärppä sanoo.
Usein tekijä on myös itse ollut uhri.
Alakärpän vastaanotolle tulevista monet ovat kohdanneet elämässään väkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa, esimerkiksi lapsuudessaan synnyinmaassaan tai matkalla eri maiden halki.
– Yleensä se on ollut joku iäkkäämpi valtaa pitävä henkilö tai sukulainen, joka on käyttänyt hyväksi pienempää heikommassa asemassa olevaa nuorta poikaa. Asiakas saattaa sanoa, että se oli oma vikani, menin itse sinne taloon, en olisi saanut lähteä mukaan.
Tutkimusten perusteella poikiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on yleistä konfliktialueilla, myös Lähi-idässä. Se vain jää yleensä paljon vähemmälle huomiolle kuin naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta.
Tiina Alakärppä. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Ennen nykyistä työtään Alakärppä työskenteli maahanmuuttajien seksuaaliterveyden parissa. Vankilatyöstä hänellä ei ollut entuudestaan kokemusta. Hän on koulutukseltaan myös teologian maisteri.
Hän on opiskellut yliopistossa islamin tutkimusta ja vähän arabian kieltä. Parhaillaan hän tekee uskontotieteen väitöskirjaa, joka käsittelee muun muassa islamin roolia terapiatyössä seksuaalirikoksista tuomittujen muslimivankien kanssa.
Uskonnon tunteminen auttaa huomioimaan sen roolin asiakkaiden elämässä, Alakärppä sanoo. Joillekin uskonnon merkitys on iso, jopa todella vahva. Se voi tuoda vangille lohtua, mutta myös syyllisyyden tunteita.
– Jos puhumme vaikka siitä, miksi olet vankilassa, asiakas saattaa sanoa, että se on jumalan rangaistus kun en ole ollut tarpeeksi uskonnollinen. Tai jos puhutaan väkivaltaisuudesta, niin ihminen saattaa sanoa, että pyhät miehet ovat olleet väkivaltaisia, joten se on ok.
Monet hänen asiakkaansa ovat kotoisin Lähi-idän valtioista, joissa islam on pääuskonto. Vaikka he eivät välttämättä ole itse uskonnollisia tai vakaumukseltaan muslimeja, uskonto näkyy silti ajatuksissa ja arvostuksissa.
– Ihminen saattaa tietää, että tämä on syntiä, miksi silti tein näin, jumala on minut hylännyt. Tai ajatuksena siitä, että haluan paratiisiin, mutta en ole varma, antaako jumala tätä anteeksi, koko loppuelämä on syyllisyyttä.
Mutta onko tällaisesta seksuaalirikollisen kuntoutusohjelmasta hyötyä? Tai seksuaalivalistuksesta? Auttavatko ne ehkäisemään rikoksia?
Alakärpän ja kollegoiden vetämästä hankkeen vaikutuksista ei ole teossa tutkimusta, eikä vastaavaa tutkimusta ole Suomessa muutenkaan tehty ulkomaalaistaustaisista.
Seksuaalirikosten uusimista ja kuntoutumisohjelmia on maailmalla kyllä tutkittu paljonkin. Tutkimusten perusteella(siirryt toiseen palveluun) ohjelmia läpikäyneillä on jonkin verran matalampi riski syyllistyä seksuaalirikokseen uudelleen, jos hoito räätälöidään ihmisen tilanteeseen.
Toisin kuin ehkä saattaisi ajatella, seksuaalirikosten uusiminen on tutkimusten perusteella vähäistä moniin muihin rikoksiin verrattuna.
Olisi mahdotonta sanoa, että seksuaalivalistus tai terapia olisi estänyt jonkun teon, Alakärppä sanoo. Hän on opetellut hyväksymään ajatuksen, että ei voi pysäyttää ketään tekemästä rikosta.
Mutta apu voi hänen mielestään antaa välineitä elämään ilman rikoksia.
– Mehän emme voi kontrolloida tai estää ketään uusimasta tekoaan, kun he vapautuvat. Ihminen tekee itse sen päätöksen ja teon. Mutta ajattelen, että tämä kohderyhmä saa meiltä apua, jota se ei saa mistään muualta.
Jeromella on jalassaan jalkapanta. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Jerome vapautuu vankilasta ensi vuoden keväällä.
Hän sanoo, että haluaisi käydä koulun loppuun ja alkaa tehdä taas musiikkia. Seksuaalirikosten jälkeen tieto rikoksista levisi ja musiikin teko jäi. Hän on miettinyt nimenvaihtoa.
Vankilaelämä kyllästyttää Jeromea. Hän sanoo olevansa nyt motivoituneempi muuttamaan asioita kuin ollessaan edellisen kerran vankilassa. Hän haluaisi päästä eroon päihteistä. Siihen vaikuttaa sekin, että hän on nyt vanhempi kuin istuessaan tuomiota edellisen kerran.
– Tää vankilaelämä on aika paljon tällaista elämän tuhlaamista. Joku päivä ihminen on 40–50-vuotias, eikä ole ollut töissä pahemmin, ei ole saavuttanut mitään.
Jerome sanoo pitävänsä seksuaalirikollisten kuntoutustyötä ”hyvänä juttuna”.
– Ehkä joku ei ymmärrä mitä tekee tai hänellä on jotain vialla, asiat menevät huonosti. Keskustelu voi muuttaa asioita. Mutta se lähtee ehkä itsestä. Jos ihminen ei ole halukas, on vaikea muuttaa mitään.
Hänellä on nyt itsellään lapsi, 1-vuotias tytär, jota hän tapaa joka viikonloppu. Sekin vaikuttaa ajatuksiin.
– Haluaisin antaa sille hyvän elämän, esimerkkiä ja silleen. Nyt kun on itselle käynyt näin, osaan ohjata mun tytärtä siihen, ettei hänelle tule käymään koskaan näin.
Siis miten?
– Että hän olisi nuorempi ja joku vanhempi ihminen menee ja...
Lause jää kesken. Hän pudistaa päätään.
Mutta mitenkään helppoa elämänmuutos ei ole. Juuri nyt Jerome on sijoitettu vankilassa erilliselle osastolle, jossa liikkumista on rajoitettu. Edellisen viikonlopun lomat menivät ”pieleen”. Hän jäi kiinni huumeseuloissa.
Keravan vankilan päärakennus. Kuva: Sakari Piippo / Yle
Vuodenvaihteessa hanke, johon Jeromekin on osallistunut, päättyy ainakin toistaiseksi.
Rahoitus – yhteensä 400 000 euroa – on ollut kaksivuotinen. Jatkosta on tosin jo käyty keskusteluja.
Keravan vankilan apulaisjohtaja Kuikka toivoo, että ohjelmasta saataisiin pysyvä osa vankeinhoitoa. Hänen mielestään se on ollut ”pirskatin hyvä juttu”, jonka ei pitäisi olla vain järjestöjen hankkeen varassa.
– En usko, että tämä ryhmä katoaa vankeinhoidon parista. Päin vastoin tulkintani mukaan tässä on jonkinlainen nouseva trendi, hän sanoo.
Trendillä hän viittaa siihen, että vankilaan tulee jonkin verran aiempaa nuorempia tekijöitä, jotka ihailevat rikollista toimintaa. He ovat 20–25 -vuotiaita, osaavat suomea ja ovat ehkä syntyneetkin täällä, mutta monien juuret ovat muualla.
– Pitää instattaa ties missä somekanavissa, esitellä itseään, uhota ja pullistella. Heillä on huumausainerikollisuutta, helpon rahan ja nopean rikastumisen viehätystä. Usein näihin tuntuu liittyvän myös seksuaalirikollisuutta.
Alakärpän mielestä hoitoa pitäisi olla tarjolla tekijöille jo ennen kuin he joutuvat vankilaan, aivan kuten sitä tarjotaan perheväkivallan tekijöille. Ja vastaanottokeskuksissa pitäisi antaa seksuaalivalistusta paljon nykyistä enemmän, konkreettisten esimerkkien kautta.
Kuntouttaminen, valistus ja seksuaaliterapia vaativat resursseja, siis rahaa. Joku saattaa kysyä, miksi ulkomaalaisia seksuaalirikollisia ei vain karkoteta. Lain mukaan ulkomaalainen voidaan karkottaa, jos hän tuomitaan vähintään vuodeksi vankeuteen tai hän tekee rikoksia toistuvasti. Miksi kannattaa panostaa kuntouttamiseen?
Alakärppä sanoo, että monilla hänen asiakkaistaan on edessä karkotus Suomesta, mutta osa on Suomen kansalaisia tai syntynytkin täällä. Useilla on käynnissä valitusprosessi. Osa hakee oleskelulupaa esimerkiksi perheen perusteella.
– Kun he astuvat portista ulos, he kävelevät vapaina. Työni on yrittää vaikuttaa siihen, että uhreja ei tulisi enempää.
Ylen Uutispodcastissa seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä kertoo, millaista hänen työnsä ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten kanssa on. Kuuntele ohjelma Yle Areenasta.
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä auttaa ulkomaalaistaustaisia seksuaalirikollisia – hän tietää, mitä rikostilastojen taustalla on
Seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä kohtaa työssään ulkomaalaistaustaisia seksuaalirikollisia. Jerome istuu vankilassa toistamiseen. Hän on käynyt terapiassa läpi seksuaalirikoksiaan.
yle.fi
Hesarilta on unohtunut kuva uutisestaan...Tummat hiukset ja hoikkarakenteinen.. Mikä vittu siinä on ettei sitä ihonväriä voida sanoa tuntomerkiksi? Ilman kuvaa jäisi tuostakin epäselväksi oliko kyseessä pottunokka vai maahanmuuttaja
Rikosepäilyt | Poliisi pyytää havaintoja väkivaltaisista käänteistä Espoon Suvelassa
Poliisi pyytää vihjeitä lauantaina 24.9. tapahtuneesta välikohtauksesta, jossa mies yritti vahingoittaa teräaseella henkilöä.
www.hs.fi
Yllättyneitä olivat:
-
-
-
ja
-
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (34/2025)
22.8.2025 14:18
-
AMD lipsautti FSR 4:n hetkellisesti julki avoimena lähdekoodina
22.8.2025 01:02
-
MSI julkaisi käsikonsoliluokan Claw A8 BZ2EM -pelitietokoneen Euroopan markkinoille
21.8.2025 18:59
-
Asetek julkaisi uudet Initium-ajosimulaattorituotteet edullisempaan hintaluokkaan
21.8.2025 17:16
-
Asus esitteli uudet Tandem OLED -paneeleilla varustetut ROG-pelinäytöt
21.8.2025 15:16
