Kuvat paljastavat: Lapsiperhe turmeli vuokrataloa yli 20 000 euron edestä – torakoita piti myrkyttää ja sauna melkein paloi
Lieksalainen omakotitalo oli ennen maahanmuuttajaperheen asettumista remontoitu pitkälti uutta vastaavaan kuntoon. Vanginkorvausriitaa puitiin oikeudessa.
JAA
Käräjäoikeus katsoi, että perhe oli vastuussa vahingoista. KUVA: OIKEUDENKÄYNTIAINEISTO
Sanni Mattila
19:23
ITÄ-SUOMEN hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa pariskunnalle, joka oli aiheuttanut mittavat vahingot Lieksasta vuokraamaansa omakotitaloon.
Pohjois-Savon käräjäoikeus määräsi heidät lokakuisella päätöksellään maksamaan yli 20 000 euron vahingonkorvaukset vuokranantajalleen. Käräjäoikeuden ratkaisu jäi voimaan.
Oikeusasiakirjoista ilmenee, että maahanmuuttajaperhe oli asettunut taloksi loppuvuodesta 2014. Vuokrakohde oli 250-neliöinen, kuusi huonetta käsittävä omakotitalo. Kuukausivuokraksi sovittiin 2 500 euroa. Vuokranantajana toimi talon omistava pieni yhtiö.
Taloa oli vuokranantajan mukaan remontoitu yli 50 000 eurolla ennen perheen muuttoa. Remontissa oli kunnostettu rakennuksen sisäseinät, katot ja muut pinnat, joten talo oli vuokranantajan näkökulmasta pitkälti uutta vastaavassa kunnossa.
Asian vahvisti maahanmuuttajille ohjausta antanut ja todistajana kuultu sosiaaliohjaaja. Hänen mukaansa talo oli ennen monilapsisen perheen muuttoa tarkistettu, ja se oli tuolloin pinnoiltaan uutta vastaava.
Vauriot ilmenivät, kun asukkaat muuttivat pois vajaan neljän vuoden asumisen jälkeen keväällä 2018. Niin ikään todistajana kuultu rakennusinsinööri tarkasti paikat ja laati näkemästään karun listan.
Sähköjohdot paistoivat läpi rikkoontuneista pistorasioista. KUVA: OIKEUDENKÄYNTIAINEISTO
TARKASTUKSEN mukaan talon vauriot eivät olleet syntyneet normaalista asuinkäytöstä. Lattian, seinien, ovien ja keittiökaapistojen pinnat olivat monin paikoin turmeltuneet muun muassa kosteuden takia.
WC:ssä oli revitty listoja irti. Samoin oli käynyt kellarin rappusten kaiteelle, sähköjohdoille ja verhotangolle. Kylpyhuoneen käsienpesuallas ja peili olivat rikki ja laattoja irronnut seinästä.
Sauna oli kauttaaltaan noesta mustunut. Rakennusinsinöörin arvion mukaan saunaa oli ilmeisesti yritetty lämmittää pelti kiinni. Puukiukaan hormiliittymä oli revitty auki, kuten myös ilmastointiventtiili.
Rakennusinsinööri havaitsi myös lukuisia muita vaurioita. Hänen mukaansa esimerkiksi rikkoutuneet sähkölaitteet olivat aiheuttaneet vaaraa asukkaille.
Remonttikustannusarvio kohosi yli 20 000 euroon.
Rakennusinsinööri arveli, että saunaa oli yritetty lämmittää pelti kiinni ja tulipalo oli ollut erittäin lähellä. Saunahuone oli kauttaaltaan mustunut. KUVA: OIKEUDENKÄYNTIAINEISTO
Asukkaat kiistivät aiheuttaneensa sisätilojen vahingot joitakin oviin liittyviä vaurioita lukuun ottamatta. Heidän mukaansa kiinteistö oli vanha ja huonokuntoinen jo vuokrasuhteen alussa. He vaativat, että mahdolliset korvaukset kuitataan kaupungin sosiaalitoimen myöntämästä 5 000 euron takuuvuokrasta.
Perhe kertoi myös joutuneensa ilkivallan kohteeksi. Asiasta oli heidän mukaansa tehty rikosilmoitus. Talon ulkoseiniin oli heitelty kananmunia. Kuistin lämpölasi ja kaksi ikkunaa oli kivitetty rikki. Sivullisten aiheuttamista vahingoista heidän ei väitettykään olevan vastuussa.
Keittiön kaapistot eivät olleet ennallaan. KUVA: OIKEUDENKÄYNTIAINEISTO
Lue lisää:
Vuokralaiset "taiteilivat” omakotitaloon 100 000 euron tuhot – oikeus piti pariskunnan tekoa ajattelemattomuutena
VUOKRANANTAJA yritti ensin saada vahinkoja korvatuksi vakuutusyhtiön kautta, mutta vakuutusyhtiö kieltäytyi.
Vuokranantaja vei asian käräjäoikeuteen, jossa ratkottiin vahinkojen syntyperää, perheen korvausvelvollisuutta ja vuokravakuuden käyttöä.
Vuokranantajan mukaan kaupungin asumisneuvoja oli aiemmin kertonut, että vuokralaiset olivat aiheuttaneet rakennukselle vahinkoja erilaisen asumiskulttuurin vuoksi.
Asumisneuvoja oli vuokranantajan mukaan kehottanut vuokralaisia muuttamaan tapojaan ja varoittanut heitä mahdollisesta häädön uhasta. Käräjäoikeus katsoi, että asukkailla olisi ollut mahdollisuus ennakoida tilannetta, muuttaa asumistapojaan ja estää vahinkojen syntyminen.
Suihkun laattoja oli lähtenyt irti ja vettä päässyt väliin. KUVA: OIKEUDENKÄYNTIAINEISTO
Vuokranantajan mukaan talo oli myös muutamia kertoja jouduttu myrkyttämään vuokralaisten asumisaikana, koska siellä oli havaittu torakoita. Vuokranantaja oli maksanut tuholaisten torjuntakustannukset vuokravakuudesta.
Käräjäoikeus katsoi, ettei vahingonkorvausvaatimuksissa ollut väitetty asukkaiden olevan vastuussa torakkaongelmasta. Oikeus huomioi, ettei vuokranantajan olisi pitänyt käyttää vuokravakuusrahoja kuluihin, joista vuokralaiset eivät olleet vastuussa.
Tämän vuoksi 5 000 euron vuokravakuuden katsottiin olevan täysimääräisenä käytettävissä asunnon korjausta varten.
Lue lisää:
Nuori lapsiperhe paljastui kauhuvuokralaiseksi – vuokraisäntä sai vappuna uskomattoman ”läksiäislahjan”
Pesualtaasta puuttui palanen. KUVA: OIKEUDENKÄYNTIAINEISTO
KÄRÄJÄOIKEUS katsoi, että talon sisäpuolelle syntyneet vauriot olivat vuokralaisten aiheuttamia eikä niitä voitu pitää asunnon normaalina kulumisena.
– Mainituilla perusteilla vuokralaiset ovat aiheuttaneet huoneistolle kanteessa mainitun 20 421 euron vahingon ja ovat velvollisia sen korvaamaan.
Lisäksi pariskunnan maksettavaksi jäi yli 18 500 euroa vastapuolen oikeuskuluja.
Pariskunta valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen, joka katsoi, ettei asian jatkokäsittelylle ollut edellytyksiä.
Käräjäoikeuden tuomio jäi pysyväksi.
Perhe kertoi joutuneensa ulkomaalaisiin kohdistetun ilkivallan kohteeksi ja tehneensä asiasta rikosilmoituksen. Talon ikkunoita oli kivitetty rikki. KUVA: OIKEUDENKÄYNTIAINEISTO