Sisäministeriöltä valmistumassa ehdotus: Luvatta maassa oleville muukalaispassi ja oleskelulupa
Sisäministeriö on selvittänyt ratkaisuja henkilöille, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa tai oleskelulupaa, mutta ovat yhä Suomessa.
Ministeri Mikkonen sanoo, että laittomasti maassa olevat ihmiset ovat äärimmäisen haavoittuvassa asemassa esimerkiksi rikollisuudelle, ja se on yksi syy, miksi ratkaisuja tilanteeseen on haettava. SAMI KUUSIVIRTA
Elli Harju
elli.harju@iltalehti.fi
Tänään klo 15:04
- Aiemmin on kerrottu ministeriön kaavailemasta selvityksestä antaa oleskelulupa ilman työedellytystä.
- Lisäksi ministeriössä on selvitetty muukalaispassin käytön laajentamista työllistyneille.
- Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoo, että kaksi selvitystä on sisällöiltään valmiina. Ne etenevät alkuvuonna hallituksen käsittelyyn.
Sisäministeriössä on valmistumassa selvitys, jossa ehdotetaan oleskeluluvan ja muukalaispassin myöntämistä kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, jotka ovat työllistyneet Suomessa, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kertoo.
Jotta Suomessa saa oleskeluluvan, on lähtökohtaisesti oltava voimassa oleva matkustusasiakirja. Nyt selvitetään, voisiko tästä vaatimuksesta poiketa, kun kyseessä on henkilö, joka on työllistynyt Suomessa ja voi sen perusteella saada oleskeluluvan.
Selvitys ja ehdotus lakimuutoksesta tehdään siksi, että Suomessa on ulkomailta tulleita ihmisiä, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa tai oleskelulupaa, mutta ovat työllistyneet. Heillä ei ole kansallista passia, eivätkä he voi saada sitä Suomessa tai Suomesta käsin.
– Tämä voisi olla yksi keino, jolla pystyttäisiin myöntämään oleskelulupa ihmisille, jotka ovat tänne työllistyneet ja tulleet käytännössä tähän yhteiskuntaan jo vahvasti jäseniksi, Mikkonen sanoo.
Muukalaispassin ja oleskeluluvan avulla henkilöt voisivat matkustaa lähimpään maansa edustustoon tai kotimaahansa hakemaan itselleen passin. Oleskelulupa olisi näissä tilanteissa voimassa vuoden, ja seuraava oleskelulupa pitäisi hakea uudella oman maan passilla.
Sisäministeriöllä kaksi selvitystä
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”ehkäistään ja torjutaan paperittomuutta laaja-alaisella viranomaisyhteistyöllä” ja ”hallitus kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella”.
Hallitusohjelman tavoitteiden pohjalta
sisäministeriö asetti toukokuussa hankkeen, jossa selvitetään luvatta maassa olevien henkilöiden tilannetta ja ratkaisuja.
Hankkeessa tehdään kaksi selvitystä. Näistä toinen pohjautuu suoraan hallitusohjelmakirjaukseen ja selvittää lakimuutosta, joka mahdollistaisi oleskeluluvan ja muukalaispassin myöntämisen kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle, joka on työllistynyt. Sisäministeriön arvion mukaan tämä kohdistuisi joihinkin kymmeniin ihmisiin vuosittain.
Toisessa selvityksessä virkamiehet pohtivat laajasti, mitä muita ratkaisuja voisi olla maassa laittomasti oleville henkilöille. Pohdinnassa on mahdollisuus myöntää oleskelulupa vuosina 2015–16 tai tätä aiemmin saapuneille turvapaikanhakijoille, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen ja joilla ei ole oleskelulupaa. Ministeriön arvion mukaan Suomessa on noin 3 000 tällaista luvatta maassa olevaa henkilöä, joita ratkaisut voisivat koskea.
Kriteereiksi oleskeluluvan antamiseksi on pohdittu esimerkiksi turvapaikanhakua tiettynä ajankohtana ja sitä, ettei ole syyllistynyt rikoksiin, ilman työllistymisedellytystä. Jotkut 3 000 henkilön joukosta ovat työllistyneitä ja voisivat saada oleskeluluvan ja muukalaispassin, jos siihen lakimuutokseen päädytään.
Sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Jutta Gras kertoo, että molemmat selvitykset ovat sisällöltään valmiita. Ne käsitellään ministeriössä sisäisesti tammikuun alussa ennen kuin ne viedään hallituksen käsittelyyn.
– Keskustelu maahanmuutosta ja turvapaikkapolitiikasta on aika haastavaa yleisestikin Suomessa. Siinä usein kokonaiskuva häviää, ja tämä vaikeus heijastuu myös hallituksen sisäisissä keskusteluissa, sisäministeri Krista Mikkonen sanoo. KAROLIINA VUORENMÄKI
"Ei mikään salainen operaatio”
Ilta-Sanomat uutisoi marraskuun lopulla, että sisäministeriö selvittää luvatta maassa olevien tilannetta ja oleskelulupien myöntämistä noin 3 000:lle ilman työllistymisedellytystä.
Uutisointi sai SDP:n ja keskustan lausumaan nopeasti, että ehdotus oleskelulupien myöntämisestä ilman työllisyysperustetta olisi hallitusohjelman vastainen. Myös oppositiosta etenkin perussuomalaiset ja kokoomus kiirehtivät kritisoimaan selvitystä.
Mikkosen mukaan erilaisia ratkaisuja käsittelevä virkamiesselvitys viedään kuitenkin maaliin.
– On sovittu, että kun selvitys on valmis, katsotaan [hallituksessa] yhdessä ja tehdään mahdollisesti päätöksiä asiassa erikseen, Mikkonen sanoo.
Iltalehti kysyi, onko ilman oleskeluoikeutta Suomessa olevien ihmisten selvitys tullut muille hallituksessa jotenkin yllätyksenä. Mikkosen mukaan selvitys perustuu hallitusohjelmaan sekä Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaiseen toimintaohjelmaan (Lama), ja selvityksessä virkamiehille annettiin mahdollisuus esittää keinoja.
– Ei tämä ole ollut mikään salainen operaatio, vaan yhdessä sovittu asia, että tällainen selvitys tehdään, Mikkonen sanoo.
Onko hallituksessa jonkinlaista erimielisyyttä siitä, minkälaista turvapaikkapolitiikkaa pitäisi ajaa ja mitä hallitusohjelmaan on kirjattu?
– Tämä on vähän erikoista, kun tästä selvityksestä on kuitenkin yhdessä hallituksen kanssa sovittu ja tiedotettu hallituspuolueita erikseen, Mikkonen vastaa.
Hallitusohjelman mukaan Lama-ohjelma päivitetään, ja ohjelma on ministeriön hankkeen taustalla. Hallitusohjelmassa ei ole kirjausta siitä, että oleskelulupien antoa pitäisi pohtia ilman työllistymisperustetta.
LUE MYÖS
SDP ja keskusta tyrmäävät vihreiden johtaman ministeriön selvityksen oleskeluluvista tuhansille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille
Muukalaispassin riskit?
Kun hakee turvapaikkaa, virallista matkustusasiakirjaa ei tarvitse, mutta oleskeluluvan hakemiseen tarvitsee.
Tällä hetkellä muukalaispassin saa esimerkiksi, jos on oikeutettu suojeluun tai jos ei voi saa passia kotimaasta. Tällöin kuitenkin edellytetään, että henkilölle on jo myönnetty oleskelulupa tai se myönnetään samaan aikaan muukalaispassin kanssa.
Iltalehden tietojen mukaan edellisen, Juha Sipilän (kesk) hallituksen kaudella muukalaispassin käytön laajentamista pohdittiin sisäministeriössä, mutta siitä ei tehty virallista selvitystä, eikä hallitus esittänyt muukalaispassin käyttöönoton laajentamista.
Silloin pidettiin riskinä esimerkiksi sitä, että helpotukset antavat turvapaikanhakijoille lisäkannustimen tulla Suomeen turvapaikanhakijana, vaikka kriteerit eivät täyttyisi. Lisäksi oli huoli siitä, että maahantulija on jostain syystä hävittänyt henkilöpaperit tahallaan, ja todellista henkilöllisyyttä ei tiedetä.
Suomeen tulee eniten turvapaikanhakijoita Irakista ja Afganistanista. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoita saapui ennätysmäärä. JENNI GÄSTGIVAR
Vaihtoehdot: lähtö, laiton oleskelu tai palautus
Mikäli Suomeen tullut henkilö ei saa suojelua, eikä myöskään oleskelulupaa, pitäisi hänen poistua maasta.
Suomeen saapui vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Myös vuonna 2016 turvapaikanhakijoita tuli yli 5 000. Ilman oleskeluoikeutta maahan jääneiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta sisäministeriön mukaan arviot liikkuvat 2 000–5 000 välillä.
Ministeriön mukaan oleskelulupien myöntämisellä pyritään ehkäisemään niin sanotun varjoyhteiskunnan syntymistä, jossa ihmiset elävät maassa laittomasti ja ovat esimerkiksi terveydenhuollon ja muiden järjestelmien ulkopuolelle. Mikkonen sanoo, että ilmiö on Suomessa vielä pieni moneen muuhun maahan verrattuna.
– Tiedetään, että he ajautuvat helposti rikollisiksi ja toisaalta heitä käytetään hyväksi ja joutuvat jopa ihmiskaupan uhriksi. Siksi on tärkeää, että tätä ilmiötä pystytään poistamaan, Mikkonen sanoo.
Valko-Venäjä on tuonut siirtolaisia Lähi-idästä ja ohjaa heitä EU:n vastaiselle rajalle. EU tulkitsee tämän painostuksena unionille. Kuva marraskuulta siirtolaisista Valko-Venäjältä läheltä Puolan rajaa. AOP
Hallitusohjelman tavoitteena on, että vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen.
Viime kädessä henkilö poistetaan maasta viranomaistoimin. Tämä edellyttää, että henkilön kotimaa suostuu ottamaan hänet vastaan. Suurin osa maista ottaa vastaan vapaaehtoisesti palaavat, mutta joidenkin maiden kanssa on haasteita viranomaistoimin tehtävissä palautuksissa.
Jokaisella valtiolla on velvollisuus ottaa vastaan kansalaisensa, oli kahdenvälisiä palautussopimuksia tai ei. Sopimusten tarkoitus on sopia takaisinottoon liittyvistä käytännön prosesseista ja velvoitteista.
Suomella on ollut Afganistanin kanssa paluun yhteistyöpöytäkirja, mutta Suomi on keskeyttänyt tänä syksynä palautukset maan epävakaan tilanteen vuoksi. Suomi neuvottelee paluuyhteistyöstä myös Somalian ja Irakin kanssa.
Mikkosen mukaan keskustelut muista kuin vapaaehtoisista paluista ovat olleet Irakin kanssa haastavia.
– Vapaaehtoiseen palautukseen Irak suostuu, mutta niillekään ei pääse ilman passia. Tästä käydään paljon keskustelua Irakin kanssa, miten näitä voisi edistää. Suomi käy aktiivisesti näitä keskusteluja, Mikkonen sanoo.
Mikkonen sanoo, että Suomen tavoitteena on saada enemmän EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja toimivaa paluuyhteistyötä EU:n ja muiden maiden välille.
Rajatilanne puhuttaa
Turvapaikkakeskustelu käy Suomessa vilkkaana myös siksi, että tilanne on kuumentunut EU:n itärajalla.
Valko-Venäjä on kuljettanut tuhansia siirtolaisia EU-rajalle. EU tulkitsee, että Valko-Venäjä painostaa EU:ta siirtolaisilla hybridisodankäynnin keinona.
Suomessa oppositio on tivannut hallitukselta, mitä se aikoo tehdä Suomen varautumiseksi mahdolliseen tilanteeseen, jossa Suomeen tulisi laajamittaisesti siirtolaisia itänaapurien painostuskeinona.
Sisäministeriö tiedotti marraskuun lopulla, että lainsäädännön muutostarpeita käydään läpi. Mikkonen sanoo, että selvitystä on tarkoitus tehdä pikaisesti. Hankkeelle onkin annettu toimikaudeksi vain pari kuukautta, 21. tammikuuta saakka.
EU:n komissio esitti joulukuun alussa, että painostuksen kohteeksi joutuneet maat voisivat muuttaa turvapaikkakäytäntöjään. Jäsenmaa voisi esimerkiksi ottaa turvapaikkahakemuksia rajalla vastaan vain erikseen nimetyssä paikassa. Maat voisivat myös pitää turvapaikanhakijoita rajoilla 16 viikkoa, kun normaalisti turvapaikanhakijat on otettava maahan vastaanottokeskuksiin.
LUE MYÖS
EU muuttaa sääntöjään: turvapaikkahakemusten vastaanoton saa keskittää valittuihin paikkoihin – muilta osin rajat saa sulkea
Turvapaikkakäytäntöjä saa muuttaa väliaikaisesti kuuden kuukauden ajan. Asetus koskee nyt Puolaa, Liettuaa ja Latviaa. Mikkonen arvelee, että mikäli Suomen rajalle tulisi hybridivaikuttamisena siirtolaisia, samoja sääntöjä voisi soveltaa Suomessakin.
– Jos tällaista hybridivaikuttamista olisi jollain muulla EU-maan rajalla, oletan, että niillä rajoilla voisi ajatella soveltaa niitä. Näillä halutaan antaa työkaluja maiden viranomaisille, Mikkonen sanoo.