Keskustelua Suomen maahanmuutosta, maahanmuuttopolitiikasta ja niihin liittyvistä ilmiöistä (KR 2.0)

[ollyz]

Mitkä tietyt västöryhmät eivät ole integroituneet ?

Noh, esim mustalaiset eivät ole häävisti integroituneet 500 vuoden aikana. Miten sitten nämä uudemmat tulijat, jotkut filippiiniläiset innolla tekevät töitä. Miten muut?

 

[living_death]

Olet jäljillä

Mutta romaaneille on kirjastossa omat hyllyt.

 

[ollyz]

Niin, ainakin julkisuudesta muodostunut ikävä kuva näistä somalian, irakin/lähi-idän ja afganistanin ihmelapsista. Lähetetään matkaan perheen vanhin poika, matka maksaa ihan maltaita (varmaan koko suvun säästöt). Sinne jää äidit ja siskot kärvistelemään.

Poika saapuu maahan, ei tykkää että naispuolinen sosiaalitantta antaa ohjeita koska ei se ole naisen paikka häntä ohjeistaa. Viikset ja munankarvat kasvaa, mutta kertoo olevansa 14-vuotias. Rahaa ja majoitus kuitenkin järjestyy, mitäpä sitä mitään töitä tekemään. Nalkuttava nainen sossusta edelleen häiritsee. Jos vähän keppostelisi poikien kanssa, pientä ryöstelyä ja raiskailua, niinhän sitä kotimaassakin vääräuskoisille sai tehdä ihan luvan kanssa. Ins'allah. Jos tähän kauniit vihreät ajatukset auttaa niin hyvä, muuten kyllä välitön palautus mistä ikinä tulleetkaan.

 

[ollyz]

On selvää, että maahanmuuttoa koskevissa poliittisissa päätöksissä joudutaan tekemään kipeitä valintoja sitä koskien, kenen kärsimys on merkityksellistä ja miten kvantifioida ja arvottaa osin ristiriitaista ja enimmäkseen epäselvää dataa koskien maahanmuuton tosiasiallisia pitkäjänteisiä vaikutuksia. Käytännössä jokainen päätös pitää sisällään joukon ihmisiä, joihin sattuu*, ja ihmisillä on tarve käydä asiasta keskustelua ja tulla kuulluksi.

Hyvin sanottu (poistin pari kappaletta sinänsä ansiokkaasta tekstistä. Voitaneen ehkä ajatella, että Tanska pohjoismaana on sitoutunut länsimaisiin arvoihin. Siellä pääministerin suulla saimme kuulla, että ensimmäistäkään pakolaista ei kohta oteta, vaan varat ohjataan esim. Pohjois-Afrikan leireille humanitaarisen kriisin hoitamiseksi. Tuskin kukaan järjissään oleva (?) nyt väittää tanskalaisia natseiksi.

Minusta maapallon ylikansoitus yhdistettynä ilmastonmuutokseen on se vakavin homma. Afrikkaan sata miljoonaa kortonkipakettia, katolilaiset saarnaajat sieltä helvettiin ja rahaa perheille joissa vain 1 lapsi, lopuista korvaus vähenee dramaattisesti. Kaikki panos sademetsien suojeluun ja luonnon monimuotoisuuteen. Ja sama E-Amerikassa, hävytön soijan viljely sen verukkeella että vegaanit saa ruokaa ja hakataan sademetsää että eukalyptyspuut kasvaa ja ne keitetään selluksi.....ihan käsittämätöntä. Minua ei vähempää voisi kiinnostaa UPM:n osakkeenomistajien tai vuorineuvosten ulinat tämän asian suhteen.

 

[ollyz]

En kehtaisi näitä mielipiteitäni esittää vaikka SDP:n tai vihreiden puoluekokouksessa. Saisin turpaani ja Ohisalo vielä potkisi kiveksille, kerettiläinen taidan olla. Mutta saa jakaa. En ole persu, kokkari, demari tai muukaan. Mutta vihreä liitto ja vasurit on jotenkin pettäneet kaiken mikä on hyvää ihmiskunnassa. Voisko perustaa uuden puolueen, joka olisi Pentti Linkolan linjoilla. Nykyinen Vihreä Liike on kauempana siitä kuin nunna anaalitapista.

 

[Jan11]

En kehtaisi näitä mielipiteitäni esittää vaikka SDP:n tai vihreiden puoluekokouksessa. Saisin turpaani ja Ohisalo vielä potkisi kiveksille, kerettiläinen taidan olla. Mutta saa jakaa. En ole persu, kokkari, demari tai muukaan. Mutta vihreä liitto ja vasurit on jotenkin pettäneet kaiken mikä on hyvää ihmiskunnassa. Voisko perustaa uuden puolueen, joka olisi Pentti Linkolan linjoilla. Nykyinen Vihreä Liike on kauempana siitä kuin nunna anaalitapista.

[OT]
Linkola ja Vihreä liike kyllä ajautuivat eri kursseille jo 80-luvun puolenvälin jälkeen. Kun Vihreä Liitto 1988 rekisteröitiin puolueeksi, oli sillä suurin piirtein nykyiset tavoitteet jo silloin.

Puolueen tavoitteissa ja aktiivitoimijoissa oli silloin jo ympäristön ja kestävyyden lisäksi kärkenä mm. feministien, vammaisten, vähemmistöjen, vaihtoehtokulttuurien asiat. Esim. Komsi ajoi voimakkaasti kurdivähemmistön asiaa, Könkkölä vammaisten, setaväki seksuaalivähemmistöjen asiaa.
Heidi Hautala ja Pekka Sauri muistaakseni ottivat kantaa myös siihen, että asioita ylipäätään ei pidä katsoa Suomen vaan koko maapallon näkökulmasta, ja edistää maailmassa erilaisten ihmisryhmien mahdollisuuksia päästä itse ääneen ja kehittämään kulttuuriaan - siis monikulttuurisuus- ja globaalikasvatuksen perusasiat on olleet esillä alusta saakka.
Toki talousasioissa Vihreät oli Soininvaaran valtakauden oikeammalla kuin nyt, ja vasemmistopuolueet kutsuivatkin heitä hieman ilkeästi ”Kokoomuksen puisto-osastoksi”.
[OT]

 

[Janishell]

[OT]
Linkola ja Vihreä liike kyllä ajautuivat eri kursseille jo 80-luvun puolenvälin jälkeen. Kun Vihreä Liitto 1988 rekisteröitiin puolueeksi, oli sillä suurin piirtein nykyiset tavoitteet jo silloin.

Puolueen tavoitteissa ja aktiivitoimijoissa oli silloin jo ympäristön ja kestävyyden lisäksi kärkenä mm. feministien, vammaisten, vähemmistöjen, vaihtoehtokulttuurien asiat. Esim. Komsi ajoi voimakkaasti kurdivähemmistön asiaa, Könkkölä vammaisten, setaväki seksuaalivähemmistöjen asiaa.
Heidi Hautala ja Pekka Sauri muistaakseni ottivat kantaa myös siihen, että asioita ylipäätään ei pidä katsoa Suomen vaan koko maapallon näkökulmasta, ja edistää maailmassa erilaisten ihmisryhmien mahdollisuuksia päästä itse ääneen ja kehittämään kulttuuriaan - siis monikulttuurisuus- ja globaalikasvatuksen perusasiat on olleet esillä alusta saakka.
Toki talousasioissa Vihreät oli Soininvaaran valtakauden oikeammalla kuin nyt, ja vasemmistopuolueet kutsuivatkin heitä hieman ilkeästi ”Kokoomuksen puisto-osastoksi”.
[OT]

Suomen politiikkaan ei tarvita globalisteja tuhoamaan Suomea.

 

[ollyz]

Suomen politiikkaan ei tarvita globalisteja tuhoamaan Suomea.

Taidat olla asian ymmärtänyt aivan väärin. Kansakunta ensin; jottta kansakunta voi selviyä niin on otettava huomioon sademetsät ja muut globaalit ilmiöt. Linkola oli niin tiukka, että esitti pallon kestokyvyksi ehkä puoli miljardia ihmistä. Pakolaiset olisi käyttänyt ravunsyötteinä, tallvella katiskaan madesyöteiksi.

Niin, Linkolalla tuskin oli mitään transuja vastaan tai kansalaisdemokratiaa. Kannatti muistaakseni Vietnamin ja Irakin sotaa (ja kaikkia sotia ylipäätään), että ihmiskunta vähenee ja luonto pelastuu. Siinä mielessä aika radikaali, ennemmin jakaisin kortonkeja Afrikkaan ja tarjoaisin rahallista porkkanaa, kuin kylväisin mantereen napalmilla.

Niin, ajattelin jotain kylmän viileää oikeistoa, joka pakottaisi venkoilijat vaikka mottitalkoisiin suomessa, lopettaisi hyysäämisen ja pakolaisten päähän silittelyn, ehkäpä poistaisi kouluista inkluusiohöpötyksen eli tarkkis takaisin ja vaikka koulupuvut niin ei tartte asuista riidellä, ja keskittäisi kaiken kehitysavun niille leireille lähtöalueella. Ja antaisi kenkää Haavistolle ja Ohisalolle, molemma vaikka tiskaamaan noille leireille.

 

[ollyz]

.

 

[ollyz]

Me vaan ollaan xenofobinen maa. On kokemusta parin sukupolven takaa, kun useampikin (myös toisen isovanhempani) suku hieman muutti sukunimen kirjoitusasua, että karjalaisuus ja venäläismallin kirjoitusasu häivenisi. Ja etunimiä muutti myös moni sellainen evakko, joilla siinä venäläisvaikutteita

Noniin, kommentoijan taustaa himppusen selvensi. Että suomi xenofobinen maa, koitas mennä Venäjälle afrikkalaisena homona niin tiedät mitä xenofobia tarkoittaa. Tänne turha tulla pätemään.

 

[Jan11]

Noniin, kommentoijan taustaa himppusen selvensi. Että suomi xenofobinen maa, koitas mennä Venäjälle afrikkalaisena homona niin tiedät mitä xenofobia tarkoittaa. Tänne turha tulla pätemään.

Se, että joku toinen on jotain vielä enemmän, ei ole mikään selitys.

 

[litiumtomu]

Me vaan ollaan xenofobinen maa. On kokemusta parin sukupolven takaa, kun useampikin (myös toisen isovanhempani) suku hieman muutti sukunimen kirjoitusasua, että karjalaisuus ja venäläismallin kirjoitusasu häivenisi. Ja etunimiä muutti myös moni sellainen evakko, joilla siinä venäläisvaikutteita

Puhdasta xenofobisuuttahan tuo. Ei kyllä missään nimessä historian (sortokausien tai sotien) aiheuttamaa epäluuloisuutta. Terminäkin tuo on aika vahva tuolla lailla heiteltäväksi.

Ihminen lajina vieroksuu erilaisuutta luonnostaan. Niin on aina ollut ja niin tulee melkoisella varmuudella jatkossakin olemaan. Erilaisuutta siedetään ja hyväksytään kyllä tiettyyn pisteeseen asti kaikkialla - tai ainakin useimmissa paikoissa - maailmassa. Ei se koske pelkästään meitä suomalaisia.

 

[ollyz]

Nyyh, "meidän iskä on parempi kuin teidän iskä"

Aivan turha noita omia näkemyksiäsi tyrkyttää jos et kykene objektiiviseen ajatteluun. Mikä tahansa maahanmuuttaja, joka ei ole kansakunnalle hyödyksi, on lisäkuormaa, jonka muut kansakunnan edustajat joutuvat kantamaan. Ja jos kuorma vielä rötöstelee ja raiskailee, niin minun on vaikea ymmärtää, miksi kansakunta ei tätä yksilöä poistaisi keskuudestaan.

 

[ollyz]

.......

 

[ollyz]

[.....

 

[Bladekill]

Se, että joku toinen on jotain vielä enemmän, ei ole mikään selitys.

Noh itseasiassa...
Kaikki käyttämämme termit ja määritelmät jotka ei perustu johonkin vahvasti sovittuihin sääntöihin kuten esim. fysiikan lait ovat lähinnä ympäröivään maailmaan suhteellisia. Mitä taas Suomeen tulee niin ihan tutkitusti kyseessä on yksi maailman suvaitsevaisemmista maista.* Se että sinä tai joku muu suomalainen syyttää Suomea xenofobiseksi maaksi vain vahvistaa tätä käsitystä, koska se että asiasta ylipäätään keskustellaan jo kertoo siitä että tietty (surrealistinen) taso on saavutettu. Oikeasti xenofobisissa maissa "väärärotuisten" tai muuten erilaisten ihmisten syrjintä on niin itsestäänselvä asia ettei kukaan koe siitä häpeää tai ongelmaa tai edes vaivaannu keskustelemaan asiasta. Tätä löytyy lähinnä Afrikasta, Lähi-Idästä ja joistain Etelä-Aasian maista.

Toiseksi suomalaisten ja muiden vahvasti sivistyneiden kansojen kohdalla on jossain määrin ymmärrettävää miksi negatiiviset asenteet erilaisia tai ulkomaalaisia kohtaan voisivat olla korkeammat, koska käytännössä aina kun joku tulee Suomeen niin henkilö tulee vähemmän kehittyneestä kulttuurista. Asiat kuten pedofilia, väkivalta, huono hygienia, yhteisen omaisuuden tuhoaminen, julkinen huutaminen/räyhääminen, sisätiloissa sylkeminen ei ole hyväksyttyä Suomessa, mutta monissa muissa kulttuureissa on tai on ainakin vähemmän tuomittavaa.

Kun itse asuin Suomessa niin elämässä vastaantulevat kantaväestön edustajat olivat pääosin normaaleja työssäkäyviä kohteliaita ihmisiä. Joskus näki riitaa haastavan puliukon, joskus taas rikkaan elegantin IT-firman johtajan. Kuitenkin pääpaino oli vahvasti normaalien asiallisten ihmisten puolella tulivatpa he sitten mistä tahansa ja olipa tulotaso mikä tahansa.
Yliopistossa tapaamiani ihmisiä lukuunottamatta taas kaikki mustat ja lähi-idästä kotoisin olevat ihmiset yrittävät lähinnä hakata tai ryöstää minut tai jonkun toisen. Näitä on valitettavasti niin paljon että väkisilläkin loogisesti ajattelevan ihmisen itsesuojeluvaisto suosittelee välttämään näitä ihmisiä. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Suomalainen yhteiskunta voi milloin tahansa aloittaa haittamamujen karkoittamisen ja lopettaa ongelmatapausten maahantuonnin jolloin Suomessa asuu suomalaiset ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroituvat/integroituneet maahanmuuttajat ja pakolaiset.

"Xenofobia" syntyy täysin vastuuttomasta avoimien rajojen politiikasta.

*Berggren, Niclas and Nilsson, Therese, Does Economic Freedom Foster Tolerance? (April 24, 2012). IFN Working Paper No. 918

 

[ollyz]

Hei, sain varoituksen niin en enää syytä jan11, pulatunnusta sun muita trollaamisesta Venäjän piikkiin. Ja poistin asiattomat viestit. Toivottavasti en aiheuttanut mielipahaa.......

 

[ollyz]

Suomen politiikkaan ei tarvita globalisteja tuhoamaan Suomea.

Niinno, tämähän sopii Putinin agendaan ihan nakutettuna.

 

[ollyz]

Noh itseasiassa...

Yliopistossa tapaamiani ihmisiä lukuunottamatta taas kaikki mustat ja lähi-idästä kotoisin olevat ihmiset yrittävät lähinnä hakata tai ryöstää minut tai jonkun toisen. Näitä on valitettavasti niin paljon että väkisilläkin loogisesti ajattelevan ihmisen itsesuojeluvaisto suosittelee välttämään näitä ihmisiä. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Suomalainen yhteiskunta voi milloin tahansa aloittaa haittamamujen karkoittamisen ja lopettaa ongelmatapausten maahantuonnin jolloin Suomessa asuu suomalaiset ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroituvat/integroituneet maahanmuuttajat ja pakolaiset.

"Xenofobia" syntyy täysin vastuuttomasta avoimien rajojen politiikasta.

Noniin, itselle kävi sama Kampin keskuksen edessä vuosi sitten. Veikkaan että kyseiset mamut eivät tule kestävyysvajajetta kohentamaan. Ensimmäistä löin nyrkillä ja sitten juoksin. Hyvä termi oli tämä "haittamamu"

Jossain Johannesburgissa tai Baltimoressa en ole pelännyt yhtä paljon.

 

[Jan11]

Noh itseasiassa...
Kaikki käyttämämme termit ja määritelmät jotka ei perustu johonkin vahvasti sovittuihin sääntöihin kuten esim. fysiikan lait ovat lähinnä ympäröivään maailmaan suhteellisia. Mitä taas Suomeen tulee niin ihan tutkitusti kyseessä on yksi maailman suvaitsevaisemmista maista.* Se että sinä tai joku muu suomalainen syyttää Suomea xenofobiseksi maaksi vain vahvistaa tätä käsitystä, koska se että asiasta ylipäätään keskustellaan jo kertoo siitä että tietty (surrealistinen) taso on saavutettu. Oikeasti xenofobisissa maissa "väärärotuisten" tai muuten erilaisten ihmisten syrjintä on niin itsestäänselvä asia ettei kukaan koe siitä häpeää tai ongelmaa tai edes vaivaannu keskustelemaan asiasta. Tätä löytyy lähinnä Afrikasta, Lähi-Idästä ja joistain Etelä-Aasian maista.

Toiseksi suomalaisten ja muiden vahvasti sivistyneiden kansojen kohdalla on jossain määrin ymmärrettävää miksi negatiiviset asenteet erilaisia tai ulkomaalaisia kohtaan voisivat olla korkeammat, koska käytännössä aina kun joku tulee Suomeen niin henkilö tulee vähemmän kehittyneestä kulttuurista. Asiat kuten pedofilia, väkivalta, huono hygienia, yhteisen omaisuuden tuhoaminen, julkinen huutaminen/räyhääminen, sisätiloissa sylkeminen ei ole hyväksyttyä Suomessa, mutta monissa muissa kulttuureissa on tai on ainakin vähemmän tuomittavaa.

Kun itse asuin Suomessa niin elämässä vastaantulevat kantaväestön edustajat olivat pääosin normaaleja työssäkäyviä kohteliaita ihmisiä. Joskus näki riitaa haastavan puliukon, joskus taas rikkaan elegantin IT-firman johtajan. Kuitenkin pääpaino oli vahvasti normaalien asiallisten ihmisten puolella tulivatpa he sitten mistä tahansa ja olipa tulotaso mikä tahansa.
Yliopistossa tapaamiani ihmisiä lukuunottamatta taas kaikki mustat ja lähi-idästä kotoisin olevat ihmiset yrittävät lähinnä hakata tai ryöstää minut tai jonkun toisen. Näitä on valitettavasti niin paljon että väkisilläkin loogisesti ajattelevan ihmisen itsesuojeluvaisto suosittelee välttämään näitä ihmisiä. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Suomalainen yhteiskunta voi milloin tahansa aloittaa haittamamujen karkoittamisen ja lopettaa ongelmatapausten maahantuonnin jolloin Suomessa asuu suomalaiset ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroituvat/integroituneet maahanmuuttajat ja pakolaiset.

"Xenofobia" syntyy täysin vastuuttomasta avoimien rajojen politiikasta.

*Berggren, Niclas and Nilsson, Therese, Does Economic Freedom Foster Tolerance? (April 24, 2012). IFN Working Paper No. 918

Suomen Kuvalehti julkaisi syksyllä 2015 Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten rasistisuutta ja suhtautumista maahanmuuttoon.

Tutkimuksen perusteella reilu viidennes suomalaisista ajattelee edelleen, että on olemassa keskenään erilaisia ihmisrotuja.

Useampi kuin joka seitsemäs suomalaisen ajattelee, että mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävän valkoisen rodun. Lähes yhtä moni oli samaa mieltä kyselyn väittämästä, että vaaleaa eurooppalaista ihmisrotua pitäisi estää sekoittumasta tummempiin rotuihin, jotta Euroopan kantaväestö ei kuolisi sukupuuttoon.

Kyselyssä oli skaalattu asenteita 1–10-asteikolla. Vaihtoehdon 1 valinneet toivoivat, että ”Suomessa olisi mahdollisimman paljon erinäköisiä ja erilaisista maista tulleita ihmisiä”. Lukeman 10 valinneet puolestaan toivoivat, että ”Suomessa olisi mahdollisimman paljon vain syntyperäisiä suomalaisia, jotka jakavat suomalaiskansalliset arvot”.

Kaikkien suomalaisten keskiarvolukema oli 5,23. Ammatin tai aseman mukaan tarkasteltaessa kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvat työttömät (6,20) ja maanviljelijät (6,17).

 

[hkultala]

Suomen Kuvalehti julkaisi syksyllä 2015 Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten rasistisuutta ja suhtautumista maahanmuuttoon.

Tutkimuksen perusteella reilu viidennes suomalaisista ajattelee edelleen, että on olemassa keskenään erilaisia ihmisrotuja.

Tämän ajattelemisella ei ole mitään tekemistä suvaitsevaisuuden kanssa. Tässä on kyse vain siitä, miten sana "rotu" ymmärretään.

Useampi kuin joka seitsemäs suomalaisen ajattelee, että mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävän valkoisen rodun.

Älykkyystestien tuloksien ja ihonvärin välillä on jonkinlaista korrelaatiota. Tämä on fakta. (Edit: an7i5ankar1 laittoikin jo alle viestin jossa tuloksia oli eritelty.)

Se, että kaikki tämän faktan ääneen sanojat leimataan rasisteiksi on itsessään melkoista suvaitsemattomuutta, kun oman ideologian kanssa ristiriidassa olevia faktoja pyritään kiistämään ja niiden kertojat pyritään tuomitsemaan pahoiksi ihmisiksi.

Lähes yhtä moni oli samaa mieltä kyselyn väittämästä, että vaaleaa eurooppalaista ihmisrotua pitäisi estää sekoittumasta tummempiin rotuihin, jotta Euroopan kantaväestö ei kuolisi sukupuuttoon.

Tämä on ensimmäinen asia joka tässä oikeasti liittyy asenteisiin.

Kyselyssä oli skaalattu asenteita 1–10-asteikolla. Vaihtoehdon 1 valinneet toivoivat, että ”Suomessa olisi mahdollisimman paljon erinäköisiä ja erilaisista maista tulleita ihmisiä”. Lukeman 10 valinneet puolestaan toivoivat, että ”Suomessa olisi mahdollisimman paljon vain syntyperäisiä suomalaisia, jotka jakavat suomalaiskansalliset arvot”.

Eli siis, tässä on TÄYSIN sotkettu keskenään kulttuurit/arvot sekä ihonväri.

Todella huono ja asenteellinen tutkimus, josa ei edes pyritty objektiivisuuteen ja rehellisyyteen, vaan haluttiin luoda vastakkainasettelua ja antaa narratiivi jossa väärällä tavalla ajattelevat on pahoja ihmisiä.


Oikeasti se, että haluaa suojella suomen melko hyvin toimivaa yhteiskuntaa esim. islamistikulttuurilta (joka johtaa todella huonosti toimivaan yhteiskuntaan) ei ole mitään rasismia, mutta tällaiset tutkimukset samaistavat sen siihen.

 

[an7i5ankar1]

Useampi kuin joka seitsemäs suomalaisen ajattelee, että mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävän valkoisen rodun.

 

[Jan11]

Kannattaa ehkä tutustua nykyäsitykseen siitä, mitä oikeasti testataan, mitkä tekijät vaikuttavat testituloksiin ja mitä saadut tulokset mahdollisesti kertovat. Nykyään kun tiedetään epigeneesistä ja aivojen plastisuudesta, perimän ja ympäristötekijöiden (mm. ravinnon ja kehittävien aktiviteettien) vuoropuhelusta harjaantumisineen hieman enemmän.
Jo lukemalla wikipedia-sivun kaksi viimeistä lukua aivan loppuun saakka pääsee kiinni perusasioihin.

(Ja ehkä siinä samalla voi saada myös oivalluksen siitä, miksi meillä Suomessakin heikommin suoriutuvia koululaisia ei enää lykätä apukouluihin keskenään, vaan inklusoidaan lähikoulun normaaliluokkiin.)

 

[hkultala]

(Ja ehkä siinä samalla voi saada myös oivalluksen siitä, miksi meillä Suomessakin heikommin suoriutuvia koululaisia ei enää lykätä apukouluihin keskenään, vaan inklusoidaan lähikoulun normaaliluokkiin.)

Kannattaisi myös tutustua siihen, kuinka hyvin tämä on käytännössä toiminut, ennen kuin käyttää sitä esimerkkinä pointtinsa/ideologiansa puolesta.

... koska tämän käytännön toimivuus nimenomaan tukee vastakkaista pointtia

 

[null0]

Tässähän ei tosiaan ole testattu synnynnäisiä ominaisuuksia kuten käyttäjä Jan11 korjasi. Ympäristö muokkaa aivoja ja toisenlainen ympäristö antaa valmiudet toisenlaiseen ongelmanratkaisuun.

 

[namlepo]

Sehän hienosti toimiikin että apuluokkia tarvitsevat laitetaan tavan luokkaan. Kaikki kärsii.

 

[Holotna]

Tässähän ei tosiaan ole testattu synnynnäisiä ominaisuuksia kuten käyttäjä Jan11 korjasi. Ympäristö muokkaa aivoja ja toisenlainen ympäristö antaa valmiudet toisenlaiseen ongelmanratkaisuun.

Synnynnäisiä ominaisuuksia? Palikkatestiin kai näillä ole vaikutusta. Suurin ongelma näissä ollut väärä tulos vanhempi Vanhanenkin leimattiin natsiksi aika surutta.

 

[Jan11]

Kannattaisi myös tutustua siihen, kuinka hyvin tämä on käytännössä toiminut, ennen kuin käyttää sitä esimerkkinä pointtinsa/ideologiansa puolesta.

... koska tämän käytännön toimivuus nimenomaan tukee vastakkaista pointtia

[OT] Kyllä inkluusio käytännössä toimii siellä, missä se on resursoitu riittävästi. Tästä on myös tutkimusnäyttöä.
Valitettavasti meillä kävi pääsääntöisesti niin, että kunnat aliresursoivat, ja aliresursoituna mikään tapa ei tietenkään voi toimia kovin hyvin. Tämä aliresursointi taas johtuu pitkälti siitä, että erityisen tuen päätösten mukainen korotettu valtionosuus poistettiin. Sille taas oli syynsä, kun osa kunnista oli alkanut keinotekoisesti keräämään lisää valtionosuuksia tekemällä valtavasti noita päätöksiä.[OT]

 

[hkultala]

[OT] Kyllä inkluusio käytännössä toimii siellä, missä se on resursoitu riittävästi.

Joo, ihan kuin kommunismikin toimii epäitsekkäiden ihmisten keskuudessa.

Se, että joku toimiii epärealistisessä tilanteessa on melko merkityksetöntä.

Se vaatii toimiakseen huomattavasti enemmän opetusresursseja eli se nimenomaan ei käytännössä toimi realistisilla oletuksilla/rajoitteilla.

Tästä on myös tutkimusnäyttöä.

Onko linkkiä tähän tutkimusnäyttöön?

Valitettavasti meillä kävi pääsääntöisesti niin, että kunnat aliresursoivat, ja aliresursoituna mikään tapa ei tietenkään voi toimia kovin hyvin. Tämä aliresursointi taas johtuu pitkälti siitä, että erityisen tuen päätösten mukainen korotettu valtionosuus poistettiin. Sille taas oli syynsä, kun osa kunnista oli alkanut keinotekoisesti keräämään lisää valtionosuuksia tekemällä valtavasti noita päätöksiä.[OT]

Valitettavasti elämme tosimaailmassa jossa ei ole taikaseinää josta saadaan loputtomasti rahaa jolla voidaan rahoittaa kaikkea.

Se, että asia X vaatii toimiakseen enemmän resursseja kuin asia Y ja resursseja ei ole asian X saamiseen toimivaksi tarkoittaa, että käytännössä asia Y toimii paremmin kuin asia X.

 

[Jan11]

Joo, ihan kuin kommunismikin toimii epäitsekkäiden ihmisten keskuudessa.

Se, että joku toimiii epärealistisessä tilanteessa on melko merkityksetöntä.

Se vaatii toimiakseen huomattavasti enemmän opetusresursseja eli se nimenomaan ei käytännössä toimi realistisilla oletuksilla/rajoitteilla.



Onko linkkiä tähän tutkimusnäyttöön?



Valitettavasti elämme tosimaailmassa jossa ei ole taikaseinää josta saadaan loputtomasti rahaa jolla voidaan rahoittaa kaikkea.

Se, että asia X vaatii toimiakseen enemmän resursseja kuin asia Y ja resursseja ei ole asian X saamiseen toimivaksi tarkoittaa, että käytännössä asia Y toimii paremmin kuin asia X.

[OT] En nyt lähde vapaapäivänä kaivelemaan tietokantoja, mutta kun joku vuosi sitten tein opettajaopintoni, näitä käytiin ihan jonkin verrankin läpi (kenties johtuen siitä, että ko. aikana aiheesta oli myös julkista ja poliittista keskustelua). Ja siis poliittinen ratkaisu tehtiinkin pitkälti tutkijoiden voimallisella tuella, muistaakseni esim prof. emer. Timo Saloviita kirjoitti ja perusteli aihetta niin puolueisiin, ministeriöön, OAJ:n suuntaan kuin mediaan parin-kolmenkymmenen vuoden ajan melko ahkerasti.

Ja täsmennän, että kysymys ei ole siitä, että inkluusio itsessään olisi vaatinut lisäresursseja. Vaan siitä, että vuosituhannen alkupuolella niistä entisistäkin resursseista leikattiin poistamalla tuo erityisoppilaasta maksettava lisäosuus.

Mutta jätetäänkö tähän vai siirrytäänkö johonkin muuhun ketjuun jatkamaan, sillä tähän ketjuun aihe on pahasti offtopicia. [OT]

Spoileri

Tutkimusta aiheesta:
Katsauksia inkluusion vaikutuksia koskeviin tutkimuksiin eri vuosikymmeniltä

Hattie, J. (2009). Visible learning. A synthesis of over 800 meta-analyses relating to achievement. London: Routledge.

Meta-analyyseissa yhteensä 150 tutkimusta, joissa oli mukana 29 532 oppilasta. Vertailu tavallisten luokkien ja erityisluokkien välillä osoitti, että erityisoppilaiden tulokset olivat paremmat tavallisilla luokilla (efektin koko = 0,28).

Dyson, A., Farrell, P., Polat, F., Hutcheson, G. & Gallannaugh, F. (2004) Inclusion and Pupil Achievement. University of Newcastle.

"Despite the variety in the scope of the studies reviewed above and their methodologies,the broad general conclusion is that placing pupils with SEN in mainstream schools has no major adverse consequences for the children’s academic achievement, behaviour and attitudes and that there can be positive benefits, particularly in relation to mainstream children’s attitudes and understanding of disability."

Baker, E. T., Wang, M. C. & Wahlberg, H. J. (1994/1995). The Effects of Inclusion on Learning. Educational Leadership, 52, 33-35. (kirjallisuuskatsaus perustuu kolmeen meta-analyysiin, jotka käsittelevät inkluusion tehokkuutta, yhteensä 73 empiiristä vertailututkimusta.

"The average effect-sizes range from 0.08 to 0.44 (and all are positive), which means that special-needs students educated in regular classes do better academically and socially than comparable students in non-inclusive settings".

Halvorsen, A. T. & Sailor, W. (1990). Integration of students with severe and profound disabilities: a review of research. Teoksessa: R. Gaylord-Ross (toim.) Issues and Research in Special Education. Volume I. s. 110 - 172. New York: Teachers College Press.

"The overwhelming majority of research studies conducted over the past ten years provides clear support for integrated environments... Further research on the efficacy of integrated instruction, for all age groups, in comparison to segregated service models, is probably not needed. The case has been made."

Heller, K.A. (1982). Effects of special education placement on educable mentally retarded children. Teoksessa: Heller ym. (toim) Placing children in special education. Washington, DC: National Academy of Science Press

"Most of the research falls within the second category - indicating that mainstreamed stettings are more effective (or at least less harmful) than segregated classrooms. (s 291)"

Moberg, S. (1972). Kriittinen katsaus älyllisesti poikkeaviin lapsiin kohdistuvien erityisopetustoimenpiteiden vaikutuksia selvittäviin tutkimuksiin. Research Reports 9/1972. Jyväskylän yliopisto: Erityispedagogiikan laitos.

"Edellä esitetyt tutkimustulokset osoittavat varsin yhdenmukaisesti heikkolahjaisten ja lievästi vajaamielisten oppilaiden saavuttavan paremmat opilliset tulokset normaaliluokkiin sijoitettaessa kuin erityisluokilla."

Dunn, L.M.. (1968). Special education for the mildly retarded: is much of it justifiable? Exceptional Children, 35, 5-22.

"These results are well known and suggest consistently that retarded students make as much or more progress in the regular grades as they do in special education."



Erityisopetuksen vaikutukset lapsen tulevaisuuteen

Myklebust, J. O. & Båtevik F.O. (2009). Earning a living for former students with special educational needs. Does class placement matter? European Journal of Special Needs Education Vol. 24, No. 2, May 2009, 203–212.

“Students schooled in regular classes attain vocational or academic competence and obtain a driving license to a much greater degree than those educated in special classes. In turn, attainment of competence and possession of a driving license increase the chances of finding work with sufficient pay. This is the indirect effect of class placement. However, placement also has a direct effect on economic independence for some subcategories of students. Belonging to a regular class instead of a special class seems to be advantageous for people with rather low functional abilities and for those who do not succeed in attaining competence or obtaining a driving license."

Kvalsund, R. & and Bele, I.V. (2010). Students with Special Educational Needs—Social Inclusion or Marginalisation? Factors of Risk and Resilience in the Transition Between School and Early Adult Life. Scandinavian Journal of Educational Research, 54, (1) 15–35.

Perustuu 500 oppilaan seuruutietoihin yläkoulusta eteenpäin. Oppilaat olivat olleet yläkoulussa joko tavallisissa luokissa tai 4 hengen erityisluokissa. Tavalliset luokat havaittiin suojaavaksi tekijäksi syrjäytymistä vastaan, kun taas erityisluokkasijoitus todettiin riskitekijäksi, johon liittyi suurempi syrjäytyminen myöhemmin elämässä.

"In general, the former special needs pupils have from attending only mainstream classes and avoiding special classes in upper secondary school significantly increased their chances of social inclusion in larger social networks at the beginning of adult life. This also implies avoiding social marginalization. Hence, teaching and learning in special classes seriously restricts their social competence and social capital and therefore also their cultural capital. Within a resilience perspective social learning in special classes is clearly a risk factor that is strongly counterproductive compared with regular classes in developing the young adults’ social capital."



Alatupa S. (toim.) (2007) Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma. SITRAn raportteja 75.

"Mitä suurempi on erityisopetuksen osuus koulussa, sitä suurempi on myös koulun syrjäytymisriski" (s. 18).



Esimerkki diagnoosiryhmää koskevasta vertailututkimuksesta: Downin syndrooma

Turner, S., Alborz, A. & Gayle, V. (2008). Predictors of academic attainments of young people with Down's syndrome. Journal of Intellectual Disability Research, vol. 52, (5) 380-392.

"During and after the final years of education those in mainstream schools showed greater progress than those with similar intellectual abilities in special schools... Mainstream school attendance had a modest beneficial effect... throughout the school career of the children, independently of level of intellectual disability".



Esimerkki diagnoosiryhmää koskevasta vertailututkimuksesta: kehitysvammaisuus

Dessemontet, R.S., Bless, G. & Morin, D. (2011). Effects of inclusion on the academic achievement and adaptive behaviour of children with intellectual disabilities. Journal of Intellectual Disability Research (Article first published online: 2 NOV 2011 | DOI: 10.1111/j.1365-2788.2011.01497.x)

Methods A comparative study with an experimental group of 34 children with ID fully included in general education classrooms with support, and a control group of 34 comparable children in special schools has been conducted. The progress accomplished by these two groups in their academic achievement and adaptive behaviour has been compared over two school years.

Results Included children made slightly more progress in literacy skills than children attending special schools. No differences were found between the progress of the two groups in mathematics and adaptive behaviour.

Conclusions Inclusive education is an appropriate educational option for primary pupils with ID who require extensive support in school.



Erityisopetuksen vaikutus itsetuntoon

Keltikangas-Järvinen, L. (2007). Koulu sosiaalisen pääoman lisääjänä ja elinikäisen oppimisen kasvattajana psykologisten tutkimustulosten valossa. Teoksessa Alatupa, S. (toim.). Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma. Sitran raportteja 75. Helsinki.

"Erityisopetus ja huono itsetunto kulkivat käsi kädessä. Erityisesti yleinen itsetunto laski, mitä kauemmin oppilas oli ollut erityisopetuksessa, ja se jäi opetuksen loppumisen jälkeenkin matalalle tasolle." (s. 40)



Katsaus integraation vaikutuksista muihin oppilaisiin

Kalambouka, A, Farrell, P., Dyson, A. & Kaplan, I. (2007). The impact of placing pupils with special educational needs in mainstream schools on the achievement of their peers. Educational Research, Vol. 49, No. 4, December 2007, pp. 365 – 382

"Overall, the findings suggest that there are no adverse effects on pupils without special educational needs of including pupils with special needs in mainstream schools, with 81% of the outcomes reporting positive or neutral effects."

Ruijs, N.M., Van den Veen, I. & Peretsma, T.T.D. (2010). Inclusive education and students without special education needs. Educational Research, Vol. 52, No 4, 351-390.

Hollantilaisen 28 000 oppilaan edustavan otoksen avulla selvitettiin, onko erityisoppilaan läsnäololla haitallinen vaikutus muiden oppilaiden oppimiseen ja sosiaaliseen sopeutumiseen. Vertailu tehtiin monitasoisen regressioanalyysin avulla. Haitallisia vaikutuksia ei havaittu.



Osa-aikaisen erityisopetuksen vaikutus oppimiseen

Markussen, E. (2004). Special education: does it help? A study of special education in Norwegian upper secondary schools. European Journal of Special Needs Education, 19, 1 33-48

"An increase in the amount of special education of special needs students in ordinary classes appears to have negative effects on the achievement of formal competence, all other things being equal."


Mitä erityisoppilaat itse sanovat?

Niemi, A-M., Mietola, R. & Helakorpi, J. (2010). Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksista. Sisäasianministeriön julkaisu 1/2010.

"Yhtenä kiinnostavana tuloksena pidämme usean haastateltavamme yhteneväisiä kokemuksia siitä, että he eivät erityisluokkataustallaan ole pärjänneet ammatillisessa koulutuksessa. Näiden nuorten kuvaamana heidän erityisluokalla rakentuneet valmiutensa ja osaamisensa eivät ole vastanneet ammatillisten opintojen vaatimustasoa. Haastateltavat kuvailivat joutuneensa keskeyttämään ammattiopinnot siitä syystä, että peruskoulun erityisryhmissä ei heiltä ollut vaadittu sellaista osaamista, jota taas ammatillisissa opinnoissa pidettiin lähtötasona."

 

[Griffin]

[OT] En nyt lähde vapaapäivänä kaivelemaan tietokantoja, mutta kun joku vuosi sitten tein opettajaopintoni, näitä käytiin ihan jonkin verrankin läpi (kenties johtuen siitä, että ko. aikana aiheesta oli myös julkista ja poliittista keskustelua). Ja siis poliittinen ratkaisu tehtiinkin pitkälti tutkijoiden voimallisella tuella, muistaakseni esim prof. emer. Timo Saloviita kirjoitti ja perusteli aihetta niin puolueisiin, ministeriöön, OAJ:n suuntaan kuin mediaan parin-kolmenkymmenen vuoden ajan melko ahkerasti.

Ja täsmennän, että kysymys ei ole siitä, että inkluusio itsessään olisi vaatinut lisäresursseja. Vaan siitä, että vuosituhannen alkupuolella niistä entisistäkin resursseista leikattiin poistamalla tuo erityisoppilaasta maksettava lisäosuus.

Mutta jätetäänkö tähän vai siirrytäänkö johonkin muuhun ketjuun jatkamaan, sillä tähän ketjuun aihe on pahasti offtopicia. [OT]

Jopa professorikin voi puhua puutaheinää ja jopa hyväksytty tutkimus voi tunnetusti olla humanistisellä alalla olla täyttä luulottelua ja puutaheinää, joka ei kestä oikeaa tieteellistä tarkastelua ja testaamista.

 

[j1h2d]

(Ja ehkä siinä samalla voi saada myös oivalluksen siitä, miksi meillä Suomessakin heikommin suoriutuvia koululaisia ei enää lykätä apukouluihin keskenään, vaan inklusoidaan lähikoulun normaaliluokkiin.)

Nyt tulee kyllä sellaista tuubaa.
Tunnen monia opettajia, jotka tuskailevat tälläkin hetkellä sitä tosiasiaa, että kun heidän kontolleen on sysätty jo isoon luokkaryhmään erityisopettajaa tai erityisopetusta vaativia oppilaita. Heitä tuskastuttaa se asia, että heillä ei riitä resurssit ja aika tukea näitä oppilaita jotka eivät pärjää niin hyvin normaalissa opetuksessa kuin keskimääräinen saman ikäinen oppilas.

Tämä johtuu siitä, että erityisopetuksesta ja opetuksesta ylipäätänsä on leikattu. Luokkakoot ovat mm. paisuneet.
Pyytäisin, ettet jatkossa rupea argumentoimaan väitteitäsi epätosilla asioilla.

 

[Jan11]

Jopa professorikin voi puhua puutaheinää ja jopa hyväksytty tutkimus voi tunnetusti olla humanistisellä alalla olla täyttä luulottelua ja puutaheinää, joka ei kestä oikeaa tieteellistä tarkastelua ja testaamista.

Huh. Onneksi kyse ei ole humanistisesta tieteenalasta. Vaikka olen silti jollain tapaa kuulevinani pirullisen positivistisen maailmankuvan ääntä jossain tekstisi liepeillä.

Nyt tulee kyllä sellaista tuubaa.
Tunnen monia opettajia, jotka tuskailevat tälläkin hetkellä sitä tosiasiaa, että kun heidän kontolleen on sysätty jo isoon luokkaryhmään erityisopettajaa tai erityisopetusta vaativia oppilaita. Heitä tuskastuttaa se asia, että heillä ei riitä resurssit ja aika tukea näitä oppilaita jotka eivät pärjää niin hyvin normaalissa opetuksessa kuin keskimääräinen saman ikäinen oppilas.

Tämä johtuu siitä, että erityisopetuksesta ja opetuksesta ylipäätänsä on leikattu. Luokkakoot ovat mm. paisuneet.
Pyytäisin, ettet jatkossa rupea argumentoimaan väitteitäsi epätosilla asioilla.

Pyytäisin, ettet kommentoi minun argumentointiani, ellet viitsi lukea tekstejä.

#8573 "[OT] Kyllä inkluusio käytännössä toimii siellä, missä se on resursoitu riittävästi. Tästä on myös tutkimusnäyttöä.
Valitettavasti meillä kävi pääsääntöisesti niin, että kunnat aliresursoivat, ja aliresursoituna mikään tapa ei tietenkään voi toimia kovin hyvin. Tämä aliresursointi taas johtuu pitkälti siitä, että erityisen tuen päätösten mukainen korotettu valtionosuus poistettiin. Sille taas oli syynsä, kun osa kunnista oli alkanut keinotekoisesti keräämään lisää valtionosuuksia tekemällä valtavasti noita päätöksiä.[OT]"

#8575 "Ja täsmennän, että kysymys ei ole siitä, että inkluusio itsessään olisi vaatinut lisäresursseja. Vaan siitä, että vuosituhannen alkupuolella niistä entisistäkin resursseista leikattiin poistamalla tuo erityisoppilaasta maksettava lisäosuus. "

Ja sen verran tuohon alkuperäiseen, että sillä viittasin plastisuuden ja epigeneesin lisäksi mm. psykologian tutkimukseen esim. pygmalion ja golem -efekteihin, näin kapea-alaisesti pointattuna. Mutta ilmeisesti olisi pitänyt avata tarkemmin.

 

[Griffin]

Huh. Onneksi kyse ei ole humanistisesta tieteenalasta. Vaikka olen silti jollain tapaa kuulevinani pirullisen positivistisen maailmankuvan ääntä jossain tekstisi liepeillä.


Pyytäisin, ettet kommentoi minun argumentointiani, ellet viitsi lukea tekstejä.

#8573 "[OT] Kyllä inkluusio käytännössä toimii siellä, missä se on resursoitu riittävästi. Tästä on myös tutkimusnäyttöä.
Valitettavasti meillä kävi pääsääntöisesti niin, että kunnat aliresursoivat, ja aliresursoituna mikään tapa ei tietenkään voi toimia kovin hyvin. Tämä aliresursointi taas johtuu pitkälti siitä, että erityisen tuen päätösten mukainen korotettu valtionosuus poistettiin. Sille taas oli syynsä, kun osa kunnista oli alkanut keinotekoisesti keräämään lisää valtionosuuksia tekemällä valtavasti noita päätöksiä.[OT]"

#8575 "Ja täsmennän, että kysymys ei ole siitä, että inkluusio itsessään olisi vaatinut lisäresursseja. Vaan siitä, että vuosituhannen alkupuolella niistä entisistäkin resursseista leikattiin poistamalla tuo erityisoppilaasta maksettava lisäosuus. "

Ja sen verran tuohon alkuperäiseen, että sillä viittasin plastisuuden ja epigeneesin lisäksi mm. psykologian tutkimukseen esim. pygmalion ja golem -efekteihin, näin kapea-alaisesti pointattuna. Mutta ilmeisesti olisi pitänyt avata tarkemmin.

Esim KASVATUSTIEDE, joka liittyy juurikin opettajien koulutukseen on humanistinen tieteenala ja olen tutkimuksia lukenut, joten tiedän kyllä ongelmat..

Ja tuo mainitsemasi "inkluusio" vaatii reaalimaalmassa sen, että opetustoimeen on vara panostaa senverran, että mm ryhmät ovat kohtuu kokoisia. Nykisellään, kun RAHAA EI OLE, ryhmät ovat isoja, jolloin se että luokassa on paljon resursseja vaativa /vaativia oppilaita on muille erittäin haitallista. Eli muutama ongelmapesäke pilaa tehokkaasti myös muiden oppimisen. TS inkluusio ei toimi, koska ei ole olemassa vaadittavia resursseja. Muutenkin olisai järkevämpää perustaa ko erityistapauksista oma, erillinen ryhmä. Kunnilla ja valtiolla ei ole vain yksinkertaisesti rahaa tallaiseen sijoitukseen ja kokoajan ollaan menossa heikompaan suuntaan.. Ei ole järkevää rakennella "inkluusio" pilvilinnaa, kun siihen ei siis ole rahaa.

Opetuksessa oppilaiden erilainen taso kun ei ole rikkautta, vaan huomattavaa hankaluutta sekä opettajalle, että ko eritystapauksille tai vaihtoehtoisesti kaikille oppilaille.

 

[Jan11]

Esim KASVATUSTIEDE, joka liittyy juurikin opettajien koulutukseen on humanistinen tieteenala ja olen tutkimuksia lukenut, joten tiedän kyllä ongelmat..

Ja tuo mainitsemasi "inkluusio" vaatii reaalimaalmassa sen, että opetustoimeen on vara panostaa senverran, että mm ryhmät ovat kohtuu kokoisia. Nykisellään, kun RAHAA EI OLE, ryhmät ovat isoja, jolloin se että luokassa on paljon resursseja vaativa /vaativia oppilaita on muille erittäin haitallista. Eli muutama ongelmapesäke pilaa tehokkaasti myös muiden oppimisen. TS inkluusio ei toimi, koska ei ole olemassa vaadittavia resursseja. Muutenkin olisai järkevämpää perustaa ko erityistapauksista oma, erillinen ryhmä. Kunnilla ja valtiolla ei ole vain yksinkertaisesti rahaa tallaiseen sijoitukseen ja kokoajan ollaan menossa heikompaan suuntaan.. Ei ole järkevää rakennella "inkluusio" pilvilinnaa, kun siihen ei siis ole rahaa.

Opetuksessa oppilaiden erilainen taso kun ei ole rikkautta, vaan huomattavaa hankaluutta sekä opettajalle, että ko eritystapauksille tai vaihtoehtoisesti kaikille oppilaille.

Eiköhän me saada vielä maksimiryhmäkoot rajattua, nyt kun pääministeripuoluekin on saatu ajatuksen taakse ja pääministeri itse otti asian puheeksi. Toki aina kaikki maksaa. Se on selvä.

Erityispedagogiikan tieteenalakysymys ei ole noin yksiselitteinen, sillä on lähtökohdat myös lääketieteessä, psykologiassa ja yhteiskuntatieteessä. Toki osaltaan myös kasvatustieteessä. Suomessa eri yliopistoissa sillä on erilaiset historiat ja kiinnittymiset, yksi vahvemmin yhteen, toinen vahvemmin toiseen.

Sinällään aihe ehkä sittenkin sopii tähänkin ketjuun. Segrekaatio on segrekaatiota on kysymys sitten oppimisvaikeuksista, kehitysvammasta, toiminnanohjauksen haasteista tai siitä, että on muutettu toisesta kulttuurista, kieli ja tavat ei ole hallussa. Tai joissain maissa väärä etnisyys, kieli tai uskonto.
Inklusiivinen, osallistava koulu ja inklusiivinen yhteiskunta on nimenomaisia vastakohtia segrekaatiolle.
Ja nyt päätetty toisen asteen oppivelvollisuus on itse asiassa myös taas yksi askel kohti inklusiivisempaa yhteiskuntaa.

 

[Darknessi]

Itse muistan vuonna 2008 erityiskasvatuksen kursseiltani sen, että silloin hehkutettiin inkluusiota viimeiseen saakka ja se oli ainoa oikea ratkaisu. Tuolloin itse jo koulumaailmassa työskennellässäni tiesin sen ongelmat ja miten se ei vaan toimi. Kurssin vetäjä ja muutama kurssin opiskelija oli taas aivan vastakkaista suuntaa. He näkivät kaikki opetustilanteet unelmatilanteissa ja miten inkluusio auttaa yksilöä. Käytännössähän tämä ei kuitenkaan toimi ja kuten Griffin mainitsi, että ryhmäkoot leikkausten takia vain kasvavat. Suosittelen lukemaan Liisa Keltinkangas-Järvistä. Hän osaa myös aika hyvin kertoa miksi esim. lisäohjaajat eivät toimi suuressa luokassa ja hälinä vain kasvaa entisestään. Eri tempperamentilla varustetut opiskelijat kärsivät suurista ryhmäkoosta ja lisäaikuiset/ohjaajat vain pahentavat tilannetta.

 

[Naamapalmu]

Eiköhän me saada vielä maksimiryhmäkoot rajattua, nyt kun pääministeripuoluekin on saatu ajatuksen taakse ja pääministeri itse otti asian puheeksi. Toki aina kaikki maksaa. Se on selvä.

Käy kuin varhaiskasvatuksen uudistamisen kanssa, eli muutos on lähinnä numeraalinen, eikä niinkään asiaa korjaava. Ryhmäkoko muutos oli 8->7 yli 3 vuotiailta, jos tietyt tuntimäärät tuli täyteen.

 

[descendant]

....

 

[Väinämöinen]

Halosen aikana ilmeisesti tänne hankittu vaivihkaa todellisia kultamunia, elelemään mukavasti.

Sotarikoksista syytetty ennakoi Suomen valtiolle katastrofaalista lopputulosta oikeudenkäynnistä – "Tulemme murskaamaan heidät"

Julmista sotarikoksista syytetty asui vuosia rauhassa Tampereella. Sitten poliisi kiinnostui hänen menneisyydestään.

yle.fi

Epäillään mm. massamurhista, raiskauksista ja kannibalismista Sierra Leonen sisällissodassa.

Ennustan että tämä tulee erittäin kalliiksi jälleen veronmaksajille, on lopputulos mikä tahansa. Kiitos Tarja tästäkin.

 

[Centteri]

Halosen aikana ilmeisesti tänne hankittu vaivihkaa todellisia kultamunia.

Sotarikoksista syytetty ennakoi Suomen valtiolle katastrofaalista lopputulosta oikeudenkäynnistä – "Tulemme murskaamaan heidät"

Julmista sotarikoksista syytetty asui vuosia rauhassa Tampereella. Sitten poliisi kiinnostui hänen menneisyydestään.

yle.fi

Epäillään massamurhista, raiskauksista ja kannibalismista Sierra Leonen sisällissodassa.

Ennustan että tämä tulee erittäin kalliiksi jälleen veronmaksajille, on lopputulos mikä tahansa. Kiitos Tarja tästäkin.

Jossain uutisessa luki että mies on "tamperelainen."

 

[namlepo]

Aeto tamperelaenen. Tykkää mustasta makkarasta. Ylen juttu kirjoitettu ihmettelevään sävyyn. Ei ois saanut syyttää häntä suomessa.

 

[Väinämöinen]

Ihanan halpaa varmasti.

”Poliisin esitutkintamateriaalilla on mittaa lähes 4 000 sivua”.

Paikanpäälle matkustellaan kuulemaan todistajia ja oikeutta käydään ainakin ensi syksyyn

Poliisin materiaali saattaa järkyttää: Tampereelta löytyi maaliskuussa epäilty ihmissyöjä-massamurhaaja-raiskaaja

Sierraleonelaismies kiistää epäinhimilliset raakuudet Liberian sisällissodassa ja väittää, ettei ollut edes paikalla tapahtuma-aikaan.

www.iltalehti.fi

 

[Jan11]

Suomihan näyttää pyrkivän toimimaan tässä hyvin. Paljon isompi kysymys on, jos tuo osoittautuu (ja meikäläisellä syyttämiskynnyksellä varmaan osoittautuu) siksi, mistä syytetään, miten ihmeessä sellainen on voinut saada immuniteetin ja sijoituksen alunperinkään...

 

[Väinämöinen]

Miten ihmeessä sellainen on voinut saada immuniteetin ja sijoituksen alunperinkään...

Paremmin minusta toimisi jos palautettaisiin lähtömaahansa tutkittavaksi, rikokset kun on tehty muualla ja tutkinnan kustannukset ”hieman” halvemmat. Täällä pahimmillaan jos todisteet ei riitäkkään saa vain massiiviset koppikorvaukset julkisuuslisällä kaiken päälle.

Mutta ei varmaan voida koska ”ihmisyys velvoittaa”, ja lähtömaassa voisi vaikka joutua hirteen.

Suomi, kiva turvasatama massamurhaajille ja terroristeille.

Kysymystä siitä miten heppu tänne päätyi jos taustat on mitä on tuskin tullaan käsittelemään julkisuudessa kovin hanakasti.

 

[mitsumies]

Halosen aikana ilmeisesti tänne hankittu vaivihkaa todellisia kultamunia, elelemään mukavasti.

Sotarikoksista syytetty ennakoi Suomen valtiolle katastrofaalista lopputulosta oikeudenkäynnistä – "Tulemme murskaamaan heidät"

Julmista sotarikoksista syytetty asui vuosia rauhassa Tampereella. Sitten poliisi kiinnostui hänen menneisyydestään.

yle.fi

Epäillään mm. massamurhista, raiskauksista ja kannibalismista Sierra Leonen sisällissodassa.

Ennustan että tämä tulee erittäin kalliiksi jälleen veronmaksajille, on lopputulos mikä tahansa. Kiitos Tarja tästäkin.

Tällaisia kansainvälisiä huippuosaajiahan tänne tarvitaan, ehkä kun tuomiota ei ole tulossa (tai muutama vuosi korkeintaan) odottaisi hyvä virka puolustusvoimissa? Kuitenkin kokemusta löytyy sotilasurasta erittäin mallikkaasti.

 

[taxman]

Paljon isompi kysymys on, jos tuo osoittautuu (ja meikäläisellä syyttämiskynnyksellä varmaan osoittautuu) siksi, mistä syytetään, miten ihmeessä sellainen on voinut saada immuniteetin ja sijoituksen alunperinkään...

Eikö ihmisoikeudet koske kaikkia tasaveroisesti?

 

[Jan11]

Eikö ihmisoikeudet koske kaikkia tasaveroisesti?

Todistajalle myönnettävä immuniteetti ei ole ihmisoikeus.

 

[taxman]

Todistajalle myönnettävä immuniteetti ei ole ihmisoikeus.

Kerrotko vielä siitä sijoituksesta Suomeen. Onko se ihmisoikeus vai voiko Suomi käännyttää kaikki haluamansa henkilöt?

 

[Jan11]

Kerrotko vielä siitä sijoituksesta Suomeen. Onko se ihmisoikeus vai voiko Suomi käännyttää kaikki haluamansa henkilöt?

En nyt ymmärrä ajatuksenjuoksuasi. Siitä, mistä nyt jälkeenpäin on saatu tietoa, ei varmasti ole sijoitushetkellä tiedetty - sen voi päätellä jo siitä, että ko. henkilö ei ole jo alunperin neuvotellut immuniteettia sillekin.
Kysymys siis on, miten näin on alunperin päässyt käymään, se syö uskottavuutta koko järjestelmältä.

Lisäksi sitä, millä perusteella ja millä ehdoin näitä sijoitetaan ei ole avattu. Voi olla - tai olla olematta - niin, että kohdemaa voi sanoa jokaisen kohdalla erikseen kyllä tai ei. Se ei ole ihmisoikeuskysymys sekään, se on sopimuskysymys.
Ja mennäänkö yleissopimuksella vai tehdäänkö jokaisesta sijoituksesta oma sopimuksensa. Voisi kuitenkin ajatella, että kohdemaa jotain infoa saa, sillä pitäähän sijoitetusta tehdä uhka-arvio ainakin häneen kohdistuvan uhan osalta, mikä lienee Supon osuus - miksei siis myös hänen muodostaman uhan osalta.

Sen sijaan minusta on selvää, että nyt käsillä olevassa oikeudenkäynnissä tulee kunnioittaa kaikkien osapuolten ihmisoikeuksia, niin (mahdollisten) elossaolevien uhrien ja uhrivainaiden, kuin syytetynkin.

 

[taxman]

En nyt ymmärrä ajatuksenjuoksuasi. Siitä, mistä nyt jälkeenpäin on saatu tietoa, ei varmasti ole sijoitushetkellä tiedetty - sen voi päätellä jo siitä, että ko. henkilö ei ole jo alunperin neuvotellut immuniteettia sillekin.
Kysymys siis on, miten näin on alunperin päässyt käymään, se syö uskottavuutta koko järjestelmältä.

Lisäksi sitä, millä perusteella ja millä ehdoin näitä sijoitetaan ei ole avattu. Voi olla - tai olla olematta - niin, että kohdemaa voi sanoa jokaisen kohdalla erikseen kyllä tai ei. Se ei ole ihmisoikeuskysymys sekään, se on sopimuskysymys.
Ja mennäänkö yleissopimuksella vai tehdäänkö jokaisesta sijoituksesta oma sopimuksensa. Voisi kuitenkin ajatella, että kohdemaa jotain infoa saa, sillä pitäähän sijoitetusta tehdä uhka-arvio ainakin häneen kohdistuvan uhan osalta, mikä lienee Supon osuus - miksei siis myös hänen muodostaman uhan osalta.

Sen sijaan minusta on selvää, että nyt käsillä olevassa oikeudenkäynnissä tulee kunnioittaa kaikkien osapuolten ihmisoikeuksia, niin (mahdollisten) elossaolevien uhrien ja uhrivainaiden, kuin syytetynkin.

Olenko minä nyt ymmärtänyt sinut väärin siitä, että ihmettelit, miten kyseinen henkilö on voitu sijoittaa Suomeen?

Piirrät kuitenkin aika mielenkiintoista kuvaa sijoituksista: sijoitettavaa voidaan arvioida milloin milläkin sopimuksella ja näille voidaan halutessa tehdä uhka-arvioita. Ei vaikuta kovin universaalilta ja tasapuoliselta kohtelulta. Onhan se tietenkin näppärää, että voidaan valita haluttu toimintamuoto halutun lopputuloksen mukaan.