Emeritusprofessori Pekka Viljasen mukaan Suomessa on useita tuomioistuimia, jotka hylkäävät korruptiosyytteitä "kestämättämin perustein". Mielestäni tämä kertoo siitä, että korruptio Suomessa ei ole yksittäisten virkamiesten pahe vaan se on rakenteellista.
Maalaisjärjellä voi päätellä, että mikään suomalainen tuomioistuin ei automaattisesti hylkää pöydälle tullutta korruptiosyytettä. Mikään tuomioistuin ei myöskään hylkää syytettä sen vuoksi, että epäilty keskitason virkamies Nönnönnöö soittaa vihaisen puhelun ja vaatii korruptiosyytteen hylkäämistä. Mikään tuomioistuin ei myöskään hylkää syytettä, jos toimitusjohtaja yrityksestä X soittaa ja vaatii syytteen hylkäämistä.
Näin ollen tuomioistuinta täytyy painostaa jokin yhteiskunnallisesti riittävän merkittävä ja vaikutusvaltainen taho. Tästä päästään sitten kysymykseen, mikä motivoi "yhteiskunnallisesti merkittävän ja vaikutusvaltaisen tahon" tekemään työtä korruptiosyytteen hylkäämiseksi?
Henkilökohtainen arveluni on, että korruptioepäilyyn liittyvän organisaation tai puolueklikin sisällä on niin paljon "sakkaa", ettei kiinni jääneitä haluta rangaista ja irtisanota työstään, jotta he eivät laula tietojaan julkisuuteen. Ts. kun ketään ei rangaista, korruptiota ei ole virallisesti olemassa.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen moitti tiistaina kovin sanoin tuomioistuimia, jotka hänen mukaansa hylkäävät korruptiorikossyytteitä kestämättömin perustein.
www.iltalehti.fi