Yksi selvä esimerkki, jossa Venäjä näennäisesti noudatti kansainvälisiä sitoumuksiaan, mutta muutti yksipuolisesti kahdenvälisten suhteiden aiemmin sovittuja pelisääntöjä ja käytti hyväk-seen oman sistemansa ja Suomen poliittisen järjestelmän eroja,oli talvella 2015–2016 aktivoitu rajakysymys. Venäjä avasi ilman ennakkovaroitusta Suomen vastaisen rajan kaksi pohjoista ra-janylityspistettäilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja (Schengen-viisumia) liikkeellä olleille kolmansista maista tulleille sadoille turvapaikanhakijoille. Muuttuneesta käytännöstä vastasivat venäläisetrajaviranomaiset,jotka ovat osa suoraan presi-dentin alaisuudessa toimivaa federaation turvallisuuspalvelu FSB:tä.Turvapaikanhakijoidenjär-jestäminen rajalle olirikollisorganisaatioidentoiminnan tulos, muttane toimivat todennäköisesti vain välikätenä.114Tästä kertoo sekin, että toiminta rajoittui vain kahdelle pohjoiselle raja-ase-mallesen sijaan, että turvapaikanhakijatolisivat saapuneet eteläisemmille, Pietarista paljon hel-pommin saavutettaville asemille. Selvisi myös, että yli puolet Suomen rajalle saapuneista turva-paikanhakijoista olivat asuneet Venäjällä täysin laillisesti useamman vuoden ajan, kunnes hei-dän oleskelulupansa pikaisesti purettiin.Paperittomia ihmisiä ei rajalle päästetty, se olisi ollut Venäjän omienkin lakien vastaista.Eräs tätä selvitystä varten haastatelluista suomalaisista asi-antuntijoista arvioirajalla nähtyä tilannetta seuraavasti:112Martikainen & Vihma 2016.113Malin, Tuula (2016): ”Venäläistenmaakaupat uhkien joukossa –Turvallisuuskomitea listasi hybridisodan ilmiöitä”. Yle, 14.2.2016:
http://yle.fi/uutiset/venalais-ten_...komitea_listasi_hybridisodan_ilmioita/8664889. 114Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, vaan tällainen toimintatapa on Venäjän viranomaisille varsin tyypillinen. Ks. Galeotti 2016.54”Venäjän rajavyöhykkeillä ei tapahdu mitään ilman maan turvallisuuspalvelun tahtoa ja hyväksyntää. Venäjän rajavartiolaitos salli tämän tapahtuvan ja salakul-jetusorganisaatioista Suomella on tutkinnallistakin näyttöä. Tässä oli käytössä klassinen tapa, jolla hallinnon jäljet voitiin hävittää: ei puututtu rikollisten toimin-taan suoraan, vaan sanottiin, että voitte tehdä näin ja katsomme sitä läpi sor-mien, pitäkää voitot itsellänne.[...] Tämän koko ilmiön taustaa pitää ajatella sen kautta, mikä on turvallisuuspalvelun asema Venäjän valtiorakennelmassa, ja mikä se on ollut jo KGB:n ajoilta. Se on kaikkein luotetuimpien veljien konklaavi aivan presidentin vieressä. Kaikki turvallisuuteen liittyvä toiminta on sieltä ohjat-tua.”Venäjän ”odottamaton ja provosoimatta alkanut rajajärjestelmän rikkomus”115päättyi yhtäkki-sesti helmi-maaliskuun vaihteessa2016, kun Venäjä palasi vanhaan yhteisesti sovittuun rajajär-jestelmään eikä enää päästänyt ilman matkustusasiakirjoja liikkeellä olleita ihmisiä Suomen ra-jalle. Tämä johtui ennen kaikkea siitä, että presidentti Putin sanoi puheessaan turvallisuuspal-velu FSB:n johtokunnalle, että on tarpeen vahvistaa ”sekä Venäjälle että Venäjän kautta Euroo-pan maihin suuntautuvien pakolaisvirtojen kontrollia”116.Eräs tätä selvitystä varten haastatel-luista asiantuntijoista kuvaa tilannetta seuraavasti:”Valtakunnanrajaa pidetään Venäjällä valtioiden välisten suhteiden ilmapuntarina. Se heijastelee suhteiden toimivuutta tai toimimattomuutta yleisemmälläkin ta-solla. Suomen ja Venäjän rajayhteistyössä puntari liikkuu välillä Oltermannin tuontikielto–Mainilan laukaukset. Sen jälkeen kun turvallisuusympäristö muuttui vuonna 2014, moni asia on mennyt kireämpään suuntaan. Ensin olivat tuontira-joitukset, sitten mukaan tuli myös laittoman maahantulon järjestäminen Suo-meen.”Institutionalisoituneen rajakäytännön muuttaminen oli klassinen esimerkkikäytännön toteutuk-sen testaamisesta (proof of concept):Venäjä osoitti, että se kykenee luomaan ongelman Suo-melle ja Euroopan unionille, käyttämään sitä hyväkseen ja pakottamaan kohdemaan yhteistyö-hön Venäjän kanssa ongelman hallitsemiseksi ilman, että sitä varsinaisesti lopullisesti ratkais-taan. Lisäksi Venäjä osoitti valmiuttaan välineellistää hädänalaisia ihmisiä poliittisten tavoit-teidensa saavuttamiseksi. Tarkoitus oli näyttää, että Venäjä voi halutessaan ohjata Suomeen ja sen kautta Schengen-alueelle lisääkin turvapaikanhakijoita. Tästä yhtenä osoituksenaon sisä-ministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtajan Jorma Vuorion lausunto,jonka mukaanhänen venäläinen vastinparinsahuomautti hänelle asiasta neuvoteltaessa, ettäVenäjän alueella asuuyli 11 miljoonaa ulkomaan kansalaista. Nämä ihmisetolisivat siis tämän varsin suorasukaisen vihjauksenmukaan potentiaalisia maahanmuuttajia Eurooppaan.