Keskustelua pakkoruotsista, eräs esimerkki suomalaisesta politiikasta

[draco76]

Mulla on ainakin yksi sisarus, joka lähti Ruotsiin jatko-opiskelemaan. En ole koskaan kuullut, että hän harmittelisi tuota kielitaitoa tai pitäisi sen opettelua natsi sadismifasismina.

Tosiaan kukaan ei puhu pakkokäsitöistä, pakkokotitaloudesta, pakkomusiikista tai pakkokuvataiteesta. Ei ole hirveästi tullut ainakaan itselle tarvetta soittaa nokkahuilua tai kanteletta peruskoulun jälkeen. Kaljaa on tullut tosin tilattua ruotsiksi. En silti pidä opetussuunnitelman musiikin opetusta natsi fasismi sadismina.

Kotitalous on oikeasti hyödyllinen aine kuten käsityöt.

 

[Taivaankulkija]

Mulla on ainakin yksi sisarus, joka lähti Ruotsiin jatko-opiskelemaan. En ole koskaan kuullut, että hän harmittelisi tuota kielitaitoa tai pitäisi sen opettelua natsi sadismifasismina.

Tosiaan kukaan ei puhu pakkokäsitöistä, pakkokotitaloudesta, pakkomusiikista tai pakkokuvataiteesta. Ei ole hirveästi tullut ainakaan itselle tarvetta soittaa nokkahuilua tai kanteletta peruskoulun jälkeen. Kaljaa on tullut tosin tilattua ruotsiksi. En silti pidä opetussuunnitelman musiikin opetusta natsi fasismi sadismina.

Anekdootilliset sattumat on aika turhia merkityksiä, kun mietitään koko valtion koulutuksen kehittämistä. Musiikin, kuvataiteen ja käsitöiden opettaminen on hyvinkin kehittävää eri näkökulmista kuin pelkästään taitojen kautta. Lasten aivot ovat vielä erittäin herkkiä erilaisille impulseille. Näiden asioiden opettaminen nuorille kehittää heidän kokonaisvaltaista oppimista, joka on todistettu tieteellisissä tutkimuksissa. Pakkokotitalous on taas elämänhallinnalliselta kantilta erittäin merkittävä oppiaine, koska jotkut eivät ole opetelleet kotona edes pottua keittämään.

 

[draco76]

Anekdootilliset sattumat on aika turhia merkityksiä, kun mietitään koko valtion koulutuksen kehittämistä. Musiikin, kuvataiteen ja käsitöiden opettaminen on hyvinkin kehittävää eri näkökulmista kuin pelkästään taitojen kautta. Lasten aivot ovat vielä erittäin herkkiä erilaisille impulseille. Näiden asioiden opettaminen nuorille kehittää heidän kokonaisvaltaista oppimista, joka on todistettu tieteellisissä tutkimuksissa. Pakkokotitalous on taas elämänhallinnalliselta kantilta erittäin merkittävä oppiaine, koska jotkut eivät ole opetelleet kotona edes pottua keittämään.

Nuo mitkä kuvataiteen ja musiikin opiskeluun käy myös ruotsin kieleen. Itse siirtäisin musiikin tunnit ennemmin ruotsin kieleen, ehkä olisin oppinut jotain. Taikka sitten liikuntaan sekä kuvin että musiikki. Ehkä kuitenkin riittää ot, tämä meni jo yli siitä että koulussa on turhempiakin aineita kuin ruotsi.

 

[Jetula]

Musiikki ja kuvis ovat aineita joita olen tarvinnut vielä vähemmän, pelkkiä täyteaineita. Musiikki on kaikkien hyödyttömin, ruotsinkielestä on edes jotain apua. Jostain syystä noita muita aineita ei vaan vastusteta. Ehkä koska ne ovat niin hyödyttömiä etteivät vaikuta mihinkään. Nuokin voisi käyttää muiden aineiden opiskeluun, vaikka kielten.

Höpö höpö. Nyt siirtyy jo maalitolpat.

Media-ala ja kaikki graafiseen suunnitteluun ja julkaisutoimintaan liittyvät toimet ovat aika valtavan suuri työllistäjä (moninverroin suurempi kuin mikään kieli), joten yleissivistävä peruste on paikallaan. Itsekin jouduin luonnontieteen alan väitöskirjassa piirtämään pari kuvaajaa.

Riotsinkielestä ei ole juuri kenelläkään mitään todellista apua uralla.

 

[draco76]

Höpö höpö. Nyt siirtyy jo maalitolpat.

Media-ala ja kaikki graafiseen suunnitteluun ja julkaisutoimintaan liittyvät toimet ovat aika valtavan suuri työllistäjä (moninverroin suurempi kuin mikään kieli), joten yleissivistävä peruste on paikallaan. Itsekin jouduin luonnontieteen alan väitöskirjassa piirtämään pari kuvaajaa.

Riotsinkielestä ei ole juuri kenelläkään mitään todellista apua uralla.

Kyse ei ollut maalitolppien siirtelystä. Jos et huomannut niin en kannata pakkoruotsia ja puhuin tuossa kielistä yleisesti. Suomi, enkku ja vapaavalintainen pakollinen olisi hyvä. Tarvittaessa voi poistaa kolmannen kokonaan mutta sitä ennen täytyisi luopua muista täyteaineista.

Jos jossakin työssä tarvitsee niin sen voi oppia amiksessa yms. Luonnontieteen kuvaajiin ei todellakaan taide-aineita tarvitse. Ei edes siihen kun piirtelee tietorakenteita. Olen minä huvikseen piirrellyt lasten kanssa. Musiikkia taas ei tarvitse ellei mene alalle ja siinä ihmiset ovat jo niin eri tasolla jo alkujaan. Harvalla ihmisellä on edes musiikkisoitinta kotona. Mitä tulee yhteyslauluihin niin iso osa aukaisee vain suutaan ilman ääntä. Johan sekin kertoo että niitä ei varsinaisesti mitata eikä niitä käydä jatko-opinnoissa. Samalla tavalla niistä pääsee myös läpi vaikka ei osaisi mitään. Ruotsin ongelma on lähinnä se, että virkamiesruotsin osaaminen on pakolista jatko-opinnoissa. Toisaalta siitä on hyötyä, jos satut olemaan virkamies kaksikielisessä kunnassa. Vielä enemmän siitä olisi hyötyä jos ruotsin opiskelu ei olisi pakollista mutta kunnan vaatimukset olisivat ennallaan.

Musiikin ja kielten opiskelu auttaa muiden aineiden opiskelussa, mutta ei yhtä paljon kuin jos nuo tunnit käytettäisiin itse aineeseen.

 

[Rullis]

Kotitalous on oikeasti hyödyllinen aine kuten käsityöt.

Täytyy kyllä sanoa, että joku makaroonin keitto tai sämpylätaikina tekeminen ja tiskien tiskaamisen oli kyllä minulle varsin tuttua jo ennen kotitaloustunteja.

Ei tietenkään kaikille ollut, mutta kyllä tiskien tiskauksen ja pyykinpesun pystyy ihan jokainen normaalijärjellä varustettu huoltaja opettamaan jälkikasvulle halutessaan. Kädentöistä olen samaa mieltä, eikä meillä ihan jokapojalla verstasta ollut kotona, mutta pyykinpesukone löyty kyllä kaikilta.

 

[draco76]

Täytyy kyllä sanoa, että joku makaroonin keitto tai sämpylätaikina tekeminen ja tiskien tiskaamisen oli kyllä minulle varsin tuttua jo ennen kotitaloustunteja.

Ei tietenkään kaikille ollut, mutta kyllä tiskien tiskauksen ja pyykinpesun pystyy ihan jokainen normaalijärjellä varustettu huoltaja opettamaan jälkikasvulle halutessaan. Kädentöistä olen samaa mieltä, eikä meillä ihan jokapojalla verstasta ollut kotona, mutta pyykinpesukone löyty kyllä kaikilta.

Tosiasia on kuitenkin että kaikki vanhemmat eivät noita opeta. Siksi on koulun velvollisuus huolehtia että kaikki saavat opetusta noissa aineissa. Tuolla opetellaan ihan perushygieniaa yms. Kannattaa muistaa että kaikilla ei ole huolehtivia vanhempia. Meillä oli teineille vuorot, joten jokainen teki ruokaa ja pesi pyykkiä. Myös vessan pesut yms. opetettiin. Moni vanhempi jättää pojalleen opettamatta noita taitoja. Nykyään ehkä enemmän opetetaan kotonakin poikia, minun aikanani ei.

edit: boldaus minun lainauksessa.

 

[Rullis]

Tosiasia on kuitenkin että kaikki vanhemmat eivät noita opeta. Siksi on koulun velvollisuus huolehtia että kaikki saavat opetusta noissa aineissa. Tuolla opetellaan ihan perushygieniaa yms. Kannattaa muistaa että kaikilla ei ole huolehtivia vanhempia. Meillä oli teineille vuorot, joten jokainen teki ruokaa ja pesi pyykkiä. Myös vessan pesut yms. opetettiin. Moni vanhempi jättää pojalleen opettamatta noita taitoja. Nykyään ehkä enemmän opetetaan kotonakin poikia, minun aikanani ei.

edit: boldaus minun lainauksessa.

Juu ihan kyllä samaa mieltä kanssasi. Pointti mulla oli, että ainakin itse lasken Ruotsin ohella kässärit, kotitalouden, musiikin ja kuvataiteen sellaiseksi täyteaineiksi, mitkä on kyllä kaikki hyvä olla siellä opetussuunnitelmassa.

Mikään ei noista vaan Ruotsin lisäksi käytä mitään -pakko etuliikettä, vaikka ihan samoja argumentteja mitä ruotsinkielestä käytetään voisi käyttää myös noista muista täyteaineista keskustellessa.

 

[emagdnim]

Mikään ei noista vaan Ruotsin lisäksi käytä mitään -pakko etuliikettä, vaikka ihan samoja argumentteja mitä ruotsinkielestä käytetään voisi käyttää myös noista muista täyteaineista keskustellessa.

Eipä noita tarvi peruskoulun jälkee opiskella, jos ei tahdo. Ruotsia on pakko opiskella päätyyn asti. Eiku liikunta oli omana aikana ammattilukiossa kans pakollinen. Tuntuha se turhalta, ku aina harrastanu kavereiden kans + sm tasolla omia lajeja ja arvosana tuli lähinnä siitä muistiko liikuntavehkeet ottaa aamulla kouluun mukaan. Vieläki katkera siitä, että se "läski ja laiska paska, joka ei tehny ikinä mitää" sai saman arvosanan liikunnasta ku mie

 

[Janishell]

Juu ihan kyllä samaa mieltä kanssasi. Pointti mulla oli, että ainakin itse lasken Ruotsin ohella kässärit, kotitalouden, musiikin ja kuvataiteen sellaiseksi täyteaineiksi, mitkä on kyllä kaikki hyvä olla siellä opetussuunnitelmassa.

Mikään ei noista vaan Ruotsin lisäksi käytä mitään -pakko etuliikettä, vaikka ihan samoja argumentteja mitä ruotsinkielestä käytetään voisi käyttää myös noista muista täyteaineista keskustellessa.

Amiksessa ei ole kässäriä kotitaloutta musiikkia kuvataiteita pakollisena jollei ammatti vaadi, mutta Ruotsi on aina pakollisena.

 

[Rullis]

Eipä noita tarvi peruskoulun jälkee opiskella, jos ei tahdo. Ruotsia on pakko.

Juu ei, tosin ei minun ikäisten pakko ollut toisen asteen koulutukseen edes hakea. Samoin kun toisen kotimaisen opettelu se jatko-opiskelu yleensä kannattaa.

Määrähän on ammattikoulussa niinkin valtava kuin yksi opintoviikko. Sama määrä pakollista kuin, liikunnassa, yhteiskuntaopissa, taide- ja kulttuuri ja terveystiedossa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tosiaan kukaan ei puhu pakkokäsitöistä, pakkokotitaloudesta, pakkomusiikista tai pakkokuvataiteesta. Ei ole hirveästi tullut ainakaan itselle tarvetta soittaa nokkahuilua tai kanteletta peruskoulun jälkeen. Kaljaa on tullut tosin tilattua ruotsiksi. En silti pidä opetussuunnitelman musiikin opetusta natsi fasismi sadismina.

Sille on syynsä, ettei yleissivistäviä ja yleishyödyllisiä aineita pidetä pahoina ja turhina. Kummallinen juttu, mistäköhän johtuu!? Jokainen, jonka ÄO on suurempi kuin kengännumero, kyllä tajuaa miksi.

Toinen juttu on sitten se, että monia noista aineista on huomattavan vähäisiä tuntimääriä haittapakkoruotsiin verrattuna, valinnaisuus on isossa roolissa, ja esimerkiksi korkea-asteella ei noista pakolla opeteta MITÄÄN. Paitsi pakkoruotsia. Ei ole mitään "virkamieskuvaamataitoa".

 

[draco76]

Eipä noita tarvi peruskoulun jälkee opiskella, jos ei tahdo. Ruotsia on pakko opiskella päätyyn asti. Eiku liikunta oli omana aikana ammattilukiossa kans pakollinen. Tuntuha se turhalta, ku aina harrastanu kavereiden kans + sm tasolla omia lajeja ja arvosana tuli lähinnä siitä muistiko liikuntavehkeet ottaa aamulla kouluun mukaan. Vieläki katkera siitä, että se "läski ja laiska paska, joka ei tehny ikinä mitää" sai saman arvosanan liikunnasta ku mie

Omien huomioiden mukaan moni amislainenkin on valittanut pakkoruotsista. Eli ei ole vain lukiosta ja korkea-asteesta kyse. Amiksen ruotsi on helppoa, ei yhtään vaikeampaa kuin peruskoulussa ellei jopa helpompaa.

Joka tapauksessa virkamiesruotsin vaatimus kaikille on nähdäkseni se ongelma vaikka osa valittaa jo peruskouluopetuksesta. Ei se että peruskoulussa joutuu sitä opiskelemaan. Ehkä riittäisi jos poistaisi sen pakollisuuden lukiosta sekä korkea-asteelta. Esitin sitä aiemmin täällä. Kaksikielisissä kunnissa pitäisi yhä olla palveluja ruotsiksi, mutta se voisi olla keskitetty tarvittaessa etäyhteyden päähän.

Toinen juttu on sitten se, että monia noista aineista on huomattavan vähäisiä tuntimääriä haittapakkoruotsiin verrattuna, valinnaisuus on isossa roolissa, ja esimerkiksi korkea-asteella ei noista pakolla opeteta MITÄÄN. Paitsi pakkoruotsia. Ei ole mitään "virkamieskuvaamataitoa".

Taitaa TKT:n puolella olla jopa 3 opintopistettä ruotsia jonka pääsee todella helpolla läpi. Ei siinä oikeastaan tarvitse osata ruotsia.

 

[emagdnim]

Samoin kun toisen kotimaisen opettelu se jatko-opiskelu yleensä kannattaa.

Täyttä ajanhukkaa se "toisen kotimaisen" opiskelu oli lappilaiselle. Toisin ku englantia, tota ei missään harjoittanut, joten unohtui se vähäinenki (minimi määrä vitosia, notta lukion pääs läpi). Puol vuotta Unkarissa vaihto-opiskelemassa ja osaan sitäki kieltä paremmin tänä päivänäkin kuin Ruotsia. Itsehän siis ammattilukion kävin, niin kursseja oli enemmän kuin ammattikoulussa, mut vähemmän kuin lukiossa. Kirjoituksissa jollain verukkeella sen vältin, olikoha pitkä matematiikka syynä.

 

[Rullis]

Sille on syynsä, ettei yleissivistäviä ja yleishyödyllisiä aineita pidetä pahoina ja turhina. Kummallinen juttu, mistäköhän johtuu!? Jokainen, jonka ÄO on suurempi kuin kengännumero, kyllä tajuaa miksi.

Toinen juttu on sitten se, että monia noista aineista on huomattavan vähäisiä tuntimääriä haittapakkoruotsiin verrattuna, valinnaisuus on isossa roolissa, ja esimerkiksi korkea-asteella ei noista pakolla opeteta MITÄÄN. Paitsi pakkoruotsia. Ei ole mitään "virkamieskuvaamataitoa".

Ammattikoulun atto-aineisiin ainakin nykyään kuuluu yksi opintoviikko taide ja kulttuuriopetusta. Täsmälleen sama määrä, kun sitä toista kotimaista, eli yksi opintoviikko.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kolmas juttu on sitten se, että kuvaamataidot sun muut liikunnat menee heittämällä läpi ilmestymällä paikalle, eli mitään varsinaista vaivaa ei tarvitse nähdä eikä mitään "hurumycke börjeknullaa" ottaa kuivana kagoseensa kuten haittapakko "toisen vierasmaalaisen kielen" kohdalla.

 

[emagdnim]

Kolmas juttu on sitten se, että kuvaamataidot sun muut liikunnat menee heittämällä läpi ilmestymällä paikalle, eli mitään varsinaista vaivaa ei tarvitse nähdä eikä mitään "hurumycke börjeknullaa" ottaa kuivana kagoseensa kuten haittapakko "toisen vierasmaalaisen kielen" kohdalla.

Muutenki ollaan what about -alueella. Edelleen aika kehnoa argumentointia pakkoruotsin puolesta siis. Toisinsanoen koitetaan sanoa, että on siellä muutakin turhaa. Ei siis tee pakkoruotsista sen järkevämpää.

 

[Rullis]

Täyttä ajanhukkaa se "toisen kotimaisen" opiskelu oli lappilaiselle. Toisin ku englantia, tota ei missään harjoittanut, joten unohtui se vähäinenki (minimi määrä vitosia, notta lukion pääs läpi). Puol vuotta Unkarissa vaihto-opiskelemassa ja osaan sitäki kieltä paremmin tänä päivänäkin kuin Ruotsia. Itsehän siis ammattilukion kävin, niin kursseja oli enemmän kuin ammattikoulussa, mut vähemmän kuin lukiossa. Kirjoituksissa jollain verukkeella sen vältin, olikoha pitkä matematiikka syynä.

No ei meidän musta ainakaan ole järkevää tehdä lappilaisille mitään omaa opetussuunnitelmaa.

Mites muuten ne Lappilaiset, jotka länsirajan vieressä asustaa? Minulla ainakin pari lapsuuden kaveria kävi Ruotsissa kaupoilla, kun se oli lähimpänä. Voisi kuvitella ettei perus Ruotsin opettelusta heille ainakaan haittaa ole ollut.

Nykyään yo-kokelaan tulee valita kolme pakollista ainetta näistä vaihtoehdoista: toinen kotimainen kieli, yksi vieras kieli, yksi reaaliaine ja matematiikka.

Eli ei tarvitse edes pitkää matikkaa kirjoittaa ruotsia välttääkseen, lyhytkin riittää.

 

[emagdnim]

Mites muuten ne Lappilaiset, jotka länsirajan vieressä asustaa? Minulla ainakin pari lapsuuden kaveria kävi Ruotsissa kaupoilla, kun se oli lähimpänä. Voisi kuvitella ettei perus Ruotsin opettelusta heille ainakaan haittaa ole ollut.

Hyvin ne molempia kieliä rajalla puhuu kun sekaisin asuvat eikä se liity kouluun paljoakaan.. sen tietää sun kaveriki. Jos ei, nii englannilla ainaki pärjää muuallaki Ruotsissa. Turhaan hekin jonku parin kauppareissun vuoksi vuosia ruotsia opiskelivat.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ruotsalaiset puhuu varmaan parhaiten englantia manner-Euroopassa hollantilaisten jälkeen. (Ja suomalaisetkin varsin hyvin.)

Joten kyllä on väsynyttä perustella pakkoruotsia jollain Ruotsin matkailullakin...

Mutku voithan sä vaikka löytää ruotsalaisen tyttöystävän!!! Mitä siitä sit niiqu tulee, josset ole ottanunna pakkoruotsia kuivana kagoseesi koulussa! Nii! Ei sitte mittää! Sinä tyhmä finni ijen, ymmärrä oma parhaasi ja ota nyt tämä pakkoruotsi kuivana kagoseesi seuraavan 9 vuoden ajan peruskoulussa, keskikoulussa ja korkea-asteella! Ota ota, hyvällä tai pahalla, mutta kyllä sinä finnijäävelni nyt otat!!! HURU MYCKE!!

Ja whatabout pakkomusiikkiliikunta!!!

 

[Rullis]

Hyvin ne molempia kieliä rajalla puhuu kun sekaisin asuvat eikä se liity kouluun paljoakaan.. sen tietää sun kaveriki. Jos ei, nii englannilla ainaki pärjää muuallaki Ruotsissa. Turhaan hekin jonku parin kauppareissun vuoksi vuosia ruotsia opiskelivat.

Mä en kysynyt pääseekö ne rajan yli tai mitä kieliä ne siellä rajalla puhuu. Kysymys oli, että tyypeille ketkä vähintää viikottain käy Ruotsissa niin onko siitä ruotsi opettelusta heille hyötyä vai haittaa. Itse epäilen ensimmäistä.

 

[emagdnim]

Mä en kysynyt pääseekö ne rajan yli tai mitä kieliä ne siellä rajalla puhuu. Kysymys oli, että tyypeille ketkä vähintää viikottain käy Ruotsissa niin onko siitä ruotsi opettelusta heille hyötyä vai haittaa. Itse epäilen ensimmäistä.

Minä vastasin sulle tarkalleen tohon. Ei siis mitää hyötyä, jos et lukemaasi ymmärtänyt. Suomenkieltä se viestini oli kuitenki, nii alkaa tuntua turhalta jankkaamiselta tää sun touhu. e: vai mikä kauppa ruotsissa olis lähempänä muualla kuin rajan tuntumassa? Mistä sie "rajan yli" pääsemiset keksit ja tottakai sillä on väliä millä kielellä siellä pärjää, jos puhutaan ruotsin kielen opiskelun hyödyllisyydestä.

e2: miten lie ruotsalais-raukat pärjää suomessa, ku eivät suomea osaa

 

[Rullis]

Kyllä ne varmaan olisi saanu leipää, maitoo ja kananmunia vaikka viittomakielellä ostetuksi, mutta jos sinulle ei ole ruotsista ollut hyötyä, niin ei varmasti kenellekään muullekaan ole ollut. Ja vaikka on ollut niin yksittäistapaus ei lasketa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Kyllä ne varmaan olisi saanu leipää, maitoo ja kananmunia vaikka viittomakielellä ostetuksi, mutta jos sinulle ei ole ruotsista ollut hyötyä, niin ei varmasti kenellekään muullekaan ole ollut. Ja vaikka on ollut niin yksittäistapaus ei lasketa.

Pakkohaittaruotsista hyötyjät ovat nimenomaan yksittäistapauksia. Eikä päinvastoin.

Enkä laske "hyödyksi" sitä, että kerran elämässään ymmärtää matkareissullaan muutaman sanan ruotsia tai jotain. Mutta tuskin ymmärtää. Ei sitä hurumycke-pakkokieltä moni ymmärrä senkään vertaa, vaikka kuinka on pakolla survottu 9 vuotta. Sitä kukaan ymmärrä saati sitten puhu.

Kannettu vesi ei kaivossa pysy, ja pakolla anaaliin survottu haittapakkoruotsi unohdetaan erityisen aktiivisesti ja innolla.

 

[draco76]

Pakkohaittaruotsista hyötyjät ovat nimenomaan yksittäistapauksia. Eikä päinvastoin.

Onko tuosta tutkimuksia vai vain mielipiteitä puolin ja toisin? Kysymys ei ole pelkästään sinulle osoitettu. Meidän kaikkien omat kokemukset kun ovat niitä yksittäistapauksia. Omat havaintoni tukevat sitä että pakkoruotsin haitat koskevat vain pientä osaa ja itse satun kuulumaan niihin. Lapsillani ei ole asian kanssa ollut ongelmia. Minä olin huono englannissakin, en pelkästään ruotsinkielessä, koska ei siihen aikaan maalaispaikkakunnalla englantia kuullut mistään muualta kuin telkkarista. Oikeastaan vasta yliopistossa siitä alkoi olla hyötyä, koska osa opetuskirjallisuudesta oli englanniksi.

Periaatteessa kaikilla muutoksilla pitäisi olla tieteellistä pohjaa arvovalintojen lisäksi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Onko tuosta tutkimuksia vai vain mielipiteitä puolin ja toisin?

Ai meinaat, että pakkoruotsista hyötyminen on valtavirtaa? Kaiket päivät ihmiset tarvitsee pakkoruotsiaan ja ovat läpeensä iloisia siitä, että ovat joutuneet tätä pakkoruotsia opiskelemaan? (Tai siis "saaneet mahdollisuuden", mikä on teidän pakkoruotsittajien rakastama muotoilu.)

Mutta mitä tutkimuksiin tulee, niin jos nyt lähdetään liikkeelle vaikka siitä, että suomalaiset on AINA vastustaneet pakkoruotsia kaikissa mahdollisissa gallupeissa, viimeeksi tämän vuoden alussa. Miksi ME SUOMALAISET näin innokkaasti vastustettaisiin pakkoruotsia, jos kielestä olisi meille kovasti hyötyä?? Vastaus: EI MIKSIKÄÄN, koska SIITÄ EI OLE HYÖTYÄ.

Hyötyjät on yksittäistapauksia ja niistäkin moni on näitä "virkamiehiä" tms., jotka kielipoliittisista syistä joutuvat olemaan ruotsin kanssa tekemisissä eikä kyse ole aidosta hyödystä.

Gallup: Suomalaisten enemmistö edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan – Suomalaisuuden Liitto

 

[draco76]

Ai meinaat, että pakkoruotsista hyötyminen on valtavirtaa? Kaiket päivät ihmiset tarvitsee pakkoruotsiaan ja ovat läpeensä iloisia siitä, että ovat joutuneet tätä pakkoruotsia opiskelemaan? (Tai siis "saaneet mahdollisuuden", mikä on teidän pakkoruotsittajien rakastama muotoilu.)

Mutta mitä tutkimuksiin tulee, niin jos nyt lähdetään liikkeelle vaikka siitä, että suomalaiset on AINA vastustaneet pakkoruotsia kaikissa mahdollisissa gallupeissa, viimeeksi tämän vuoden alussa. Miksi ME SUOMALAISET näin innokkaasti vastustettaisiin pakkoruotsia, jos kielestä olisi meille kovasti hyötyä?? Vastaus: EI MIKSIKÄÄN, koska SIITÄ EI OLE HYÖTYÄ.

Gallup: Suomalaisten enemmistö edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan – Suomalaisuuden Liitto

Tuossa tummennetussa menit pahasti vikaan.

Sen tiedän että suomalaiset vastustavat pakkoruotsia, siitä huolimatta kansanedustajat eivät siihen taivu. Kysymykseni kuitenkin kysyi hyötyjä/haittoja, ei kansan mielipidettä. Vastasit ihan eri kysymykseen kuin mitä kysyin.

 

[emagdnim]

Onko tuosta tutkimuksia vai vain mielipiteitä puolin ja toisin? Kysymys ei ole pelkästään sinulle osoitettu. Meidän kaikkien omat kokemukset kun ovat niitä yksittäistapauksia. Omat havaintoni tukevat sitä että pakkoruotsin haitat koskevat vain pientä osaa ja itse satun kuulumaan niihin. Lapsillani ei ole asian kanssa ollut ongelmia. Minä olin huono englannissakin, en pelkästään ruotsinkielessä, koska ei siihen aikaan maalaispaikkakunnalla englantia kuullut mistään muualta kuin telkkarista. Oikeastaan vasta yliopistossa siitä alkoi olla hyötyä, koska osa opetuskirjallisuudesta oli englanniksi.

Periaatteessa kaikilla muutoksilla pitäisi olla tieteellistä pohjaa arvovalintojen lisäksi.

Eikait minkään opiskelusta sinänsä haittaa ole, että aika turhaa siltä kantilta asiaa on lähestyä. Mut ajanhukka ja resurssit (mm. raha) hyötyyn nähden? Iha järjetön määrä aikaa ja resursseja pakkoruotsiin käytetään vuosittain. Mitähä lie on jos opettajien ja opiskelijoiden/koululaisten käyttämä aika ruotsinkielen opiskeluun mitattais henkilötyövuosina? Mitä sillä määrällä sit saadaan?

 

[draco76]

Eikait minkään opiskelusta sinänsä haittaa ole, että aika turhaa siltä kantilta asiaa on lähestyä. Mut ajanhukka ja resurssit (mm. raha) hyötyyn nähden? Iha järjetön määrä aikaa ja resursseja pakkoruotsiin käytetään vuosittain. Mitähä lie on jos opettajien ja opiskelijoiden/koululaisten käyttämä aika ruotsinkielen opiskeluun mitattais henkilötyövuosina? Mitä sillä määrällä sit saadaan?

Siksi noista hyödyistä tulisi olla tutkittua tietoa. Moni perustelee että sen avulla on helpompi oppia muita kieliä. En vain näe sen suhteen eroa opiskeleeko saksaa vaiko ruotsia. Myös yhteiskunnan hyödyistä tulisi oll tutkimuksia.

Mikä olisi yhteiskunnan kannalta paras
1. ruotsi
2. pakollinen valinnainen kieli
3. joku muu

 

[PortaDiFerro]

Sen sijaan että kiistellään siitä onko ruotsista hyötyä vai ei, tärkeämpää olisi keskustella koko kansan ruotsin opetuksen hyödyn määrästä panostukseen nähden ja voisiko sillä panostuksella saada enemmän hyötyä jos se kohdennettaisiin eri lailla. Tässä oleellisena asiana on mikä pakkoruotsin tavoitteena on.

Olisi erittäin tärkeää arvioida kuinka hyvin pakkoruotsi on täyttänyt tavoitteet ja voisiko tavoitteisiin päästä jollakin tehokkaammalla tavalla. Mututuntumalla näkisin että hyödyt on melko pienet. Hyvin pieni osa suomalaisista tulee kieltä lopulta tarvitsemaan ja heistäkin suurin osa on ehtinyt oppimansa jo unohtamaan siinä vaiheessa. Sen sijaan pakko aiheuttaa närää ja jopa vihaa ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan sekä sotii demokratian perusteita vastaan. Ruotsikielinen palvelu on erittäin helppo nykyään toteuttaa keskitetysti niin että jokaisen virkamiehen ei sitä tarvitse osata. Tähän lisäksi konekäännöstyökalut niin en vain näe panostukselle kovin paljoa vastinetta.

Toki kielten vapaaehtoinen opiskelu on aina tervetullutta.

 

[emagdnim]

En vain näe sen suhteen eroa opiskeleeko saksaa vaiko ruotsia.

En vain näe sen suhteen eroa opiskeleeko englannin lisäksi jotain valitsemaansa valinnaista kieltä (jos englanti ei ole riittävä)

Mikä olisi yhteiskunnan kannalta paras
1. ruotsi
2. pakollinen valinnainen kieli
3. joku muu

Mihin tämä nyt liittyy? Englantihan meillä on jo (täytyykö sen järkevyyttä selittää?) ja usein ensimmäisenä aloitetaan (riippuen alueesta). Miksi pitäis olla pakollinen valinnainen kieli lisäksi? Äidinkielenä opiskelee jompaa kumpaa Suomen kielistä.

 

[draco76]

En vain näe sen suhteen eroa opiskeleeko englannin lisäksi jotain valitsemaansa valinnaista kieltä (jos englanti ei ole riittävä)



Mihin tämä nyt liittyy? Englantihan meillä on jo (täytyykö sen järkevyyttä selittää?) ja usein ensimmäisenä aloitetaan (riippuen alueesta). Miksi pitäis olla pakollinen valinnainen kieli lisäksi?

Nuo kolme vaihtoehtoa koskevat ruotsin opiskelua. 1. vaihtoehdossa tilanne säilyy. Kolmas ilmeisesti mitä sinä haluat? Toka on se että ruotsin tilalle voi valita saksan taikka muun kielen.

 

[emagdnim]

Nuo kolme vaihtoehtoa koskevat ruotsin opiskelua. 1. vaihtoehdossa tilanne säilyy. Kolmas ilmeisesti mitä sinä haluat? Toka on se että ruotsin tilalle voi valita saksan taikka muun kielen.

Nii juu. Ymmärsin nyt ja kolmonen tosiaan olisi mun valinta.

Pakollinen valinnainen kieli olisi pienemmillä paikkakunnilla pahimmillaan eri-arvoistava, ku se vois olla vaa se ruotsi, ku muuta ei löydy mut pakko kiintiö täyttää kielivalintojen suhteen. Lisäksi mitä meinataan pakollisella valinnaisella? Peruskoulua? Siitä eteenpäin vaikeampi toteuttaa pakollisena järkevästi eri taustojen vuoksi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Sen tiedän että suomalaiset vastustavat pakkoruotsia, siitä huolimatta kansanedustajat eivät siihen taivu. Kysymykseni kuitenkin kysyi hyötyjä/haittoja, ei kansan mielipidettä. Vastasit ihan eri kysymykseen kuin mitä kysyin.

Kansan mielipiteestä voi ihan suoraan johtaa, että hyötyä ei ole.

Vai onko kansa ollut väärässä viimeiset 40-50 vuotta? Pitäisikö kansa vaihtaa? Pitäisikö kouluihin perustaa uusi oppiaine nimeltä: "pakkoruotsin hyötyjen ymmärtämisen alkeet"?

Ja tämä siis SIITÄ HUOLIMATTA, että media on kiivaasti tuputtanut pakkoruotsia kansalaisille koko tämän ajan ja kaikki mahdolliset selitykset ja tekosyyt käydään aina tasaisin väliajoin läpi, nykytrendinä etenkin "englannin ylivalta".

Ja TÄSTÄ HUOLIMATTA kansa vaan vastustaa pakkoruotsia eikä "ymmärrä omaa parastaan", niinkö?

Kyllä me suomalaiset ollaan sitten tyhmiä, kun ei näin yksinkertaista asiaa ymmärretä...

VAI VOISIKOHAN OLLA, ettei pakkoruotsista oikeasti ole MITÄÄN KÄYTÄNNÖN HYÖTYÄ useimmille meistä? VOISIKOHAN SE OLLA NIIN?

Sen kyllä uskon, että teidän vihervasemmistolaisessa stadilaisperheessä kovasti koetaan, että pakkoruotsista on hyötyä, vaikka lopulta totuus taitaa kuitenkin olla niin, että aika vähäistä se hyöty teilläkin on... Sitä paitsi, kai te kaikessa ylemmyydessänne ja paremmuudessanne OSAISITTE VALITA SEN RUOTSIN IHAN ITSEKIN, ILMAN PAKKOA!?!?!?!?

 

[Timo 2]

Sen tiedän että suomalaiset vastustavat pakkoruotsia, siitä huolimatta kansanedustajat eivät siihen taivu.

Etköhän sä tähän tiedä itsekin vastauksen.
Ja niille jotka eivät tiedä, niin vastaus on politiikka. Pakkoruotsilla saadaan helposti ne rkp:n kansanedustajien äänet ihan minkä tahansa politiikan taakse.

 

[draco76]

Etköhän sä tähän tiedä itsekin vastauksen.
Ja niille jotka eivät tiedä, niin vastaus on politiikka. Pakkoruotsilla saadaan helposti ne rkp:n kansanedustajien äänet ihan minkä tahansa politiikan taakse.

Noinhan se on. Sama jopa nyt kun Persut ovat hallituksessa (toista kertaa). Onko toivoa jos edes he eivät aja sitä tosissaan? Kansalaisaloitteitakin on ollut, joita minäkin olen allekirjoittanut. Vankat tieteelliset perusteet olisivat hyvä tie jolla sanoma saatettaisiin saada läpi. Esitin kolme vaihtoehtoa joiden hyödyt voitaisiin tutkia, varsinkin yhteiskunnan tasolla.

 

[emagdnim]

Noinhan se on. Sama jopa nyt kun Persut ovat hallituksessa (toista kertaa). Onko toivoa jos edes he eivät aja sitä tosissaan? Kansalaisaloitteitakin on ollut, joita minäkin olen allekirjoittanut. Vankat tieteelliset perusteet olisivat hyvä tie jolla sanoma saatettaisiin saada läpi. Esitin kolme vaihtoehtoa joiden hyödyt voitaisiin tutkia, varsinkin yhteiskunnan tasolla.

Onhan tosta järkevyydestä tehty tutkimus kysymällä kansalaisilta. Oliko se Åbo Akademin tekemä. En tiiä millälailla muuten tota voisi tutkia kuin kansalaisten omilla kokemuksilla?

e: oli siinä muitaki yliopistoja mukana (varmaan ollut tässä ketjussa jo):

Tutkimus: Kolme neljäsosaa suomenkielisistä luopuisi pakkoruotsista

Kolme neljäsosaa suomea äidinkielenään puhuvista kannattaa pakkoruotsista luopumista.

www.mtvuutiset.fi

Häkellyttävä tutkimustulos - pakkoruotsi saa huutia | Uusi Suomi Puheenvuoro

Åbo Akademi yhdessä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa teki mittavan tutkimuksen suomenkielisten suomalaisten suhtatumisesta ruotsin kieleen.

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Kymmenen vuotta sitten ja varmaan siitäkin kymmenen vuotta sitten ollut asiasta keskustelua. Edelleen jauhetaan samoja asioita ja ruotsinkielisten osuus senku vähenee vaa, mikään muu ei muutu.

Suomenruotsalaiset – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[draco76]

Onhan tosta järkevyydestä tehty tutkimus kysymällä kansalaisilta. Oliko se Åbo Akademin tekemä. En tiiä millälailla muuten tota voisi tutkia kuin kansalaisten omilla kokemuksilla?

e: oli siinä muitaki yliopistoja mukana (varmaan ollut tässä ketjussa jo):

Tutkimus: Kolme neljäsosaa suomenkielisistä luopuisi pakkoruotsista

Kolme neljäsosaa suomea äidinkielenään puhuvista kannattaa pakkoruotsista luopumista.

www.mtvuutiset.fi

Tuolla saadaan tietoon kansalaisten oma kokemus. Yhteiskunnan tasolla tulisi tietoon miten se vaikuttaa oikeasti ruotsinkielisten saamaan palveluun (saattaa jopa heikentää jos joku huonolla virkamiesruotsilla yrittää). Myös tuo kustannuspuoli tulisi tutkia ja kuinka osaaminen hyödyttää kansantaloutta (veikkaan että huonoin noista kolmesta antamastani vaihtoehdosta). Päättäjät ovat tietäneet ptikään kansan mielipiteen eikä demokratiaan vetoaminen ole auttanut.

Tuossa oli tosin "Suurin osa vastanneista koki myös, että Suomelle on kaksikielisyydestä taloudellista hyötyä". Kaksikielisyyden pystyy turvaamaan ilman pakkoruotsia.

Eli meidän tulisi vakuuttaa päättäjät siitä pakollisuudesta luopuminen olisi parempi vaihtoehto kuin se, mitä saa vaihtokaupassa RKP:ltä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Noinhan se on. Sama jopa nyt kun Persut ovat hallituksessa (toista kertaa). Onko toivoa jos edes he eivät aja sitä tosissaan? Kansalaisaloitteitakin on ollut, joita minäkin olen allekirjoittanut. Vankat tieteelliset perusteet olisivat hyvä tie jolla sanoma saatettaisiin saada läpi. Esitin kolme vaihtoehtoa joiden hyödyt voitaisiin tutkia, varsinkin yhteiskunnan tasolla.

Persuille (ja suomalaisille) taitaa olla torjuntavoitto jo se, ettei pakkoruotsia LISÄTÄ ja esimerkiksi YO-kokeisiin kaikille pakolliseksi palauteta.

Omasta mielestäni persujen olisi pitänyt tehdä pakkoruotsista kynnyskysymys hallitukseen menemiselle.

Mutta vaikea yhtälöhän tämä on kun keskusta halusi ihan välttämättä jäädä oppositioon.

Kokoomus-PS-keskusta -kombolla pakkoruotsi voisi poistuakin, jos se on joskus tämän maailman historiassa poistuakseen. Siltikin se vaatisi sitä, että nimenomaan persujen pitää ajaa asiaa raivokkaasti, koska noi kaksi muuta puoluetta eivät sitä kyllä tee, vaikka kannattajakunta onkin pakkoruotsia vastaan...

 

[emagdnim]

Tuossa oli tosin "Suurin osa vastanneista koki myös, että Suomelle on kaksikielisyydestä taloudellista hyötyä". Kaksikielisyyden pystyy turvaamaan ilman pakkoruotsia.

Joo. Sehän on eriasia kuin pakkoruotsi. Nämä menee helposti kans sekaisin. Osallaan ymmärrän, että pakkoruotsilla pyritään pitään kieli olemassa, mut ei kyse ole mistään saamen kielestä tai muusta uhan alla olevasta. Tossaha toi ruotti on vieressä. Btw. ala-asteella oli valinnaisena saamen kieliki Rovaniemen korkeuella.

 

[draco76]

Persuille (ja suomalaisille) taitaa olla torjuntavoitto jo se, ettei pakkoruotsia LISÄTÄ ja esimerkiksi YO-kokeisiin kaikille pakolliseksi palauteta.

Omasta mielestäni persujen olisi pitänyt tehdä pakkoruotsista kynnyskysymys hallitukseen menemiselle.

Mutta vaikea yhtälöhän tämä on kun keskusta halusi ihan välttämättä jäädä oppositioon.

Kokoomus-PS-keskusta -kombolla pakkoruotsi voisi poistuakin, jos se on joskus tämän maailman historiassa poistuakseen.

Puolueiden kantaa on kysytty, jopa Kokoomus ja Keskusta kannattivat pakkoruotsia peruskoulussa. Tuon perusteella näyttää huonolta, KD vastustaa jo yhtä paljon kuin Vasemmistoliitto. Paras vaihtoehto tuo ehdottamasi on kuitenkin. Vielä kun Liberaalipuolue saisi jalansijaa.

Enemmistö puolustaa ruotsia – vain kolmannes vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista poistaisi pakollisuuden

ITÄ-UUSIMAA | 57 prosenttia eli yli puolet Etelä-Suomen Median vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista säilyttäisi ruotsin kielen opiske...

www.uusimaa.fi

 

[Erkki_erikeepperi]

Puolueiden kantaa on kysytty, jopa Kokoomus ja Keskusta kannattivat pakkoruotsia peruskoulussa. Tuon perusteella näyttää huonolta, KD vastustaa jo yhtä paljon kuin Vasemmistoliitto. Paras vaihtoehto tuo ehdottamasi on kuitenkin. Vielä kun Liberaalipuolue saisi jalansijaa.

Enemmistö puolustaa ruotsia – vain kolmannes vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista poistaisi pakollisuuden

ITÄ-UUSIMAA | 57 prosenttia eli yli puolet Etelä-Suomen Median vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista säilyttäisi ruotsin kielen opiske...

www.uusimaa.fi

Kyllähän se hyvin tiedetään, että "puolueet" kannattaa pakkoruotsia. Ei tämä ole mikään uutinen.

Vuonna 2010 kokoomuksen puoluekokous kylläkin äänesti pakkoruotsia vastaan, mutta äänestystulos ei kelvannut puheenjohtaja Jyrki Kataiselle, joten hän diktaattorin elkein pyyhkäisi asian maton alle. Sillä selvä.

Mutta siis pointti oli, että kokoomus ja keskusta ovat niitä puolueita, jotka kaikista todennäköisimmin olisi ehkä "taivuteltavissa" pakkoruotsia vastaan, etenkin koska näille puolueille olisi hyvin awkwardia tästä kynnyskysymystäkään tehdä, koska kannattajakunta kuitenkin on varmasti pakkoruotsia vastaan tai ainakin vähintään noin 50-50.

Pakkoruotsikeskustelu ylipäätään on awkwardia, koska keisarilla ei ole vaatteita, ja tavallaan kaikki keskustelu on haitaksi status quolle.

 

[emagdnim]

Mutta siis pointti oli, että kokoomus ja keskusta ovat niitä puolueita, jotka kaikista todennäköisimmin olisi ehkä "taivuteltavissa" pakkoruotsia vastaan, etenkin koska näille puolueille olisi hyvin awkwardia tästä kynnyskysymystäkään tehdä, koska kannattajakunta kuitenkin on varmasti pakkoruotsia vastaan.

Odotellaan vielä muutama vuosikymmen ja rkp:lla loppuu kannattajat.. ehkäpä sitten

 

[Erkki_erikeepperi]

Odotellaan vielä muutama vuosikymmen ja rkp:lla loppuu kannattajat.. ehkäpä sitten

Jos niin on käymässä, niin RKP yksinkertaisesti profiloi itsensä vähän toisin, ja raapii kannattajakuntaa esimerkiksi maahanmuuttajista ja liberaaleista suomalaisista.

Vihreätkin on tavallaan tuon tempun tehnyt...

 

[Diziet Sma]

Tuolla saadaan tietoon kansalaisten oma kokemus. Yhteiskunnan tasolla tulisi tietoon miten se vaikuttaa oikeasti ruotsinkielisten saamaan palveluun (saattaa jopa heikentää jos joku huonolla virkamiesruotsilla yrittää).

Tuohan on selvinnyt jo: Pohjanmaalla ruotsinkielisille eivät kelvanneet terveyspalvelut, jotka olisi tarjonnut suomenkielinen sote-alue. Piti säilyttää oma, taloudellisesti järjetön, mutta kielellisesti (ellei jopa etnisesti) puhdas alue.

Muutenkin tuo ajatus "ruotsinkielisten palvelemisesta" on kyllä sellainen orjamentaliteetin kukkanen ettei tosikaan. Jos kannattaa pakkoruotsia tuolla perusteella, niin ei ole paljon varaa naureskella Putinia kannattaville venäläisille.

Tuossa oli tosin "Suurin osa vastanneista koki myös, että Suomelle on kaksikielisyydestä taloudellista hyötyä".

Tuollainen vastaus kyselyissä johtuu joko tyhmyydestä tai tietämättömyydestä. Todellisuudessa kaksikielisyydestä ei ole minkäänlaista taloudellista hyötyä Suomelle. Jo pelkkä julkisen sektorin tuottamien lippusten ja lappusten kääntäminen ruotsiksi nielee vuodesta toiseen sellaisia määriä rahaa, että sitä ei tuo mikään kaksikielisyyden kuviteltukaan hyöty takaisin.

Kaksikielisyyden pystyy turvaamaan ilman pakkoruotsia.

Kaksikielisyyttä ei ole tarvetta turvata, koska Suomi ei ole kaksikielinen maa. Yli 90 %:a asukkaista puhuu suomea ja loput erilaisia vähemmistökieliä. Tietenkään pienempiä kieliä ei pidä syrjiä tai tukahduttaa, mutta jos ruotsinkieliset haluavat turvata ruotsin kielen aseman, niin se on heidän itsensä asia. Tehkööt enemmän lapsia ja opettakoot ne ruotsinkielisiksi. Meitä suomenkielisiä ei pidä sotkea - eikä varsinkaan pakottaa - mukaan.

Spoileri: Lievästi aiheen vierestä

Opetelkaa armaan äidinkielemme oikeinkirjoitus. Vaikka maiden nimissä on iso alkukirjain, niin kielet ja kansallisuudet kirjoitetaan pienellä. Eli "Ruotsissa ruotsalaiset puhuvat ruotsia", eikä "Ruotsissa Ruotsalaiset puhuvat Ruotsia".

Toivon erityisesti suomen kielen tärkeyttä korostavien pakkoruotsin vastustajien kokevan nyt piston sydämessään.

 

[Rullis]

Aika hankala kyllä mitään asiakeskustelua saada aikaseksi jos tämä(kin) on vihervasemmiston ajamaa rasistista fasistista sadistista perseraiskausta ilman yhtään mitään hyötyä.

Eikä tosiaan mihinkään edes puolitieteelliseen julkaisuun perusteta näkemystä, vaan luotetaan siihe Esson baarin kasvatustieteiden emeritus professoriin, joka on saanut oikean vastauksen vanhemmilta tähän aiheeseen jo 80-luvulla.

 

[Timo 2]

Aika hankala kyllä mitään asiakeskustelua saada aikaseksi jos tämä(kin) on vihervasemmiston ajamaa rasistista fasistista sadistista perseraiskausta ilman yhtään mitään hyötyä.

Eikä tosiaan mihinkään edes puolitieteelliseen julkaisuun perusteta näkemystä, vaan luotetaan siihe Esson baarin kasvatustieteiden emeritus professoriin, joka on saanut oikean vastauksen vanhemmilta tähän aiheeseen jo 80-luvulla.

No eipä sun argumentit ole olleet mitenkään erityisen hyviä. Anekdoottilla ratsastus ei ole argumentti.

Vieläkään ei ole näytetty, missä sitä ruotsia tarvii niin paljon että kaikkien pitää sitä opiskella.

 

[emagdnim]

Aika hankala kyllä mitään asiakeskustelua saada aikaseksi jos tämä(kin) on vihervasemmiston ajamaa rasistista fasistista sadistista perseraiskausta ilman yhtään mitään hyötyä.

Eikä tosiaan mihinkään edes puolitieteelliseen julkaisuun perusteta näkemystä, vaan luotetaan siihe Esson baarin kasvatustieteiden emeritus professoriin, joka on saanut oikean vastauksen vanhemmilta tähän aiheeseen jo 80-luvulla.

Ja kehä kiertää.. kaikkiin sun väitteisiin on vastauksia annettu. Samanlaista ku ryssä-trolleilla; muut ei oo samaa mieltä ja itsellä loppunu argumentit aikoja sitten, nii muut on vaa idiootteja ja turha keskustella -kortti lävähtää pöytään.

 

[KeljuK]

Musiikkia taas ei tarvitse ellei mene alalle ja siinä ihmiset ovat jo niin eri tasolla jo alkujaan. Harvalla ihmisellä on edes musiikkisoitinta kotona.

Hassua kyllä, musiikin opiskelun ja analyyttisen kuuntelun on todettu kehittävän aivojen ajattelukykyä muutoinkin. Lisäksi silmä-käsi-kuulo koordinaatio kehittyy kun niitä asioita joituu pinnistelemään. Ja erilaiset on kaveripiirit. Yhdelläkään mun kaverilla ei ole soittimetonta taloa.

 

[k334]

Tuossa tummennetussa menit pahasti vikaan.

Sen tiedän että suomalaiset vastustavat pakkoruotsia, siitä huolimatta kansanedustajat eivät siihen taivu. Kysymykseni kuitenkin kysyi hyötyjä/haittoja, ei kansan mielipidettä. Vastasit ihan eri kysymykseen kuin mitä kysyin.

Virkamiesruotsi on ongelma ammattikorkeakouluissa Valmistuminen koulusta vaikeutuu huomattavasti.

"Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. "