Keskustelua kaasuautoista


Nostellaan tätä vähän suruliputuksen merkiksi -- enään ei tehdaskaasuautoja länsimarkkinoille tehdä. Ehdinkin sopivasti hommata itselleni Seat Leon ST 1.5 TGI:n mihin olen ollut erittäin tyytyväinen nyt reilun kolmen kuukauden ajon jälkeen.

Näkyy vielä jonkin verran olevan varastoissa nyt Ocua ja Leonia ainakin jos haluaa uuden ja vielä 2019 eteenpäin noita käytettyjä saa tällä 1.5 TGI:llä ihan hyvin käytettynä. Gasum myöskin nyt toteuttaa tuon Keminmaan CNG/LNG-aseman eli Saariselälle ja takaisin voi nippa nappa päästä pelkällä kaasulla.
 
tää on vähän harmi. Nykyisellä Octavialla on kyllä ollut edullista ajella. About puolet halvempaa kuin bensalla tai itse asiassa kohta päättyy Gasumin 1€/kg soppari /3v joten lähes ilmaista
 
Tämä oli odotettavissa jo pidemmän aikaa. Mutta jos ei erityisesti vaadi uutta autoa alle, vaan on tottunut ajamaan käytetyillä, niin markkinoilta löytyy kyllä tehdaskaasuautoja vuosiksi eteenpäin ja varaosien suhteenkaan ei tarvitse vielä vuosikausiin kantaa huolta. Kaasun jakeluverkosto henkilöautoille ei ehkä enää niin laajene, mutta tuskin olemassa olevia ryhdytään kovin pian alasajamaan, jolloin selvästi edullisemmalla biokaasulla ajaminen suhteessa bensaan taikka dieseliin on edelleen täysin mahdollista. Kaasuauton etu sähköautoon ainakin käytettyjen markkinoilla on edelleen selvästi edullisempi hankintahinta ja myös se, että vähemmänkin ajavalle sellaista voi suositella. Jos ajaa paljon ja pääomakustannus ei haittaa, niin sitten sähköauto voi olla parempi valinta (olettaen, ettei lataamisen kanssa ole haasteita).
 
Valmistusmääriin suhteessa taisi nuo kaasupaskeet olla niin ylivikaisia että ihmettelin jo muutaman vuoden että eikö tuotantoa joko lopeteta tai aleta olennaisesti kehittämään. Maalaisjärjellä kuvittelin aina että ei se kaasu voi sen kummempi polttoaineena olla kuin etanoli tai bensa, mutta kai siinä sitten omat haasteensa on.
 
Valmistusmääriin suhteessa taisi nuo kaasupaskeet olla niin ylivikaisia että ihmettelin jo muutaman vuoden että eikö tuotantoa joko lopeteta tai aleta olennaisesti kehittämään. Maalaisjärjellä kuvittelin aina että ei se kaasu voi sen kummempi polttoaineena olla kuin etanoli tai bensa, mutta kai siinä sitten omat haasteensa on.

Nyt väitteet ovat sen verran kovat, että kaipaisin kyllä ihan faktoja pöytään näiden epäluotettavuuksien suhteen. Nimimerkillä 1.4 ketjukone TSI:n DQ200 DSG:llä omistava ja eipä ole ollut isoja murheita, vaikka lähes 100 tkm olen autolla itse ajanut ja mittarissa nyt vähän alle 280 tkm. Ainakin VAG:n kaasuautot ovat suhteellisen yksinkertaisia, koska se kaasujärjestelmä ei kovin monimutkainen kokonaisuus ole.
 
Tämä oli odotettavissa jo pidemmän aikaa. Mutta jos ei erityisesti vaadi uutta autoa alle, vaan on tottunut ajamaan käytetyillä, niin markkinoilta löytyy kyllä tehdaskaasuautoja vuosiksi eteenpäin ja varaosien suhteenkaan ei tarvitse vielä vuosikausiin kantaa huolta. Kaasun jakeluverkosto henkilöautoille ei ehkä enää niin laajene, mutta tuskin olemassa olevia ryhdytään kovin pian alasajamaan, jolloin selvästi edullisemmalla biokaasulla ajaminen suhteessa bensaan taikka dieseliin on edelleen täysin mahdollista. Kaasuauton etu sähköautoon ainakin käytettyjen markkinoilla on edelleen selvästi edullisempi hankintahinta ja myös se, että vähemmänkin ajavalle sellaista voi suositella. Jos ajaa paljon ja pääomakustannus ei haittaa, niin sitten sähköauto voi olla parempi valinta (olettaen, ettei lataamisen kanssa ole haasteita).

Tänäkin vuonna on kaasuasemia avattu ja koska gasumkin avaa enää cng/lng-asemia niin verkosto on imo hyvä jos asuu isossa kaupungissa tai asema löytyy matkan varrella. Itsellä toinen syy hinnan lisäksi oli se että (halpaa) kotilatausmahdollisuutta ei ole. Taloyhtiöön on tulossa 22 kW asemia mutta sähkön lataushinta ei ole tiedossa.

Valmistusmääriin suhteessa taisi nuo kaasupaskeet olla niin ylivikaisia että ihmettelin jo muutaman vuoden että eikö tuotantoa joko lopeteta tai aleta olennaisesti kehittämään. Maalaisjärjellä kuvittelin aina että ei se kaasu voi sen kummempi polttoaineena olla kuin etanoli tai bensa, mutta kai siinä sitten omat haasteensa on.
Huonon menekin suurin syy lienee vikaantumisen sijaan asemaverkosto, tai ainakin uskomus siitä. Ja onhan tuo moottorikin kehitetty kun näistä 1,5-litraisista otetaan sama teho kuin bensalla. Kansikin suunniteltu nimen omaan kaasukäytölle. Toki noissa 110 hv kaasukoneissa voi olla enemmän vikoja, mutta ovat myös selvästi vanhempia.
 
Voiko kaasuautolla ajaa normaalisti pelkällä bensiinillä, kunhan autossa on myös bensiinitankki? Vai onko sellainen käyttö omiaan aiheuttamaan ongelmia (epätavallisen korkea kulutus, moottorin vikaantuminen tms.)?
 
Voi, mutta ei niitä siihen ole tarkoitettu; se on tilavuudeltaan varatankki.
 
Tuohan nyt riippuu ihan täysin automallista. Vanhemmissa tehdasvalmisteisissakin on melko reilut bensatankit vielä ja voihan olla vaikka jälkiasenteinen kaasujärjestelmäkin. Mutta kaikkia voi siis käyttää ihan bensallakin, uudemmilla pienen bensatankin takia ei toki kovin kätevää.
 
Voiko kaasuautolla ajaa normaalisti pelkällä bensiinillä, kunhan autossa on myös bensiinitankki? Vai onko sellainen käyttö omiaan aiheuttamaan ongelmia (epätavallisen korkea kulutus, moottorin vikaantuminen tms.)?

Voi ajaa pelkällä bensalla ja ongelmia ei tule. Tehdasvalmisteisissa autoissa lienee ollut poikkeuksetta kaikissa autoissa myös bensatankki, mutta joskus 10-luvun loppupuolella esim. VAG:n autoissa tankki oli EU-säädösten vuoksi vain 9 litraa, joten sillä ei pitkää matkaa aja. Vähän vanhemmissa oli isompaa tankkia ja tankillisella pääsi autosta riippuen n. 500 km. Jälkiasenteisissa autoissa myöskään on tuskin bensatankkia poistettu, joten auto toimii bensalla siinä missä kaasullakin.

Itse asiassa liian harvoin bensalla ajaminen voi tuottaa ongelmia, eikä päinvastoin. Tehdasautoissa kun bensaa ei käytännössä välttämättä kulu juuri ollenkaan, jolloin bensa voi ehtiä vanhentua ja polttoaineensuuttimet karstaantua, jos niitä ei käytä. Vag:n vehkeissä tämä on aika tyypillinen ongelma, koska moni pyrkii maksimoimaan kaasulla ajamisen ja näin bensapuoli vikaantuu sen vähäisen käytön vuoksi. Bensalla ajaminen ei kaasupuolelle mitään ongelmia aiheuta.
 
Käytännössä ainakaan uudemmissa tehdasvalmisteisissa kaasuautoissa valintaa ei käyttäjä voi tehdä, kaasulla mennään niin kauan kun sitä on. Konversioissa valintakytkin voi olla. Volvot käytännössä bensa-autoja, jotka muutetaan ns. jälkikäteen, niistä en tiedä.
Tämän taustalla on se, että kun pääasiallinen polttoaine on kaasu, kaikki päästötestaukset menee kaasulla. Ei tarvita hiukkasuodattimia jne. ilmanlaadun takia ja hiilipäästöt lasketaan (fossiili)kaasun perusteella. Tästä syystä myös se pieni bensatankki. Direktiivi tuskin määrää että kaasukäyttöisessä pitäisi olla täsmälleen 9l tankki. Mutta jos pääasiallinen polttoaine on kaasu ja päästöt lasketaan kaasun mukaan, niin ei ole kovin uskottavaa jos bensatankki olisi normaalikokoinen. Vähän kuin väittäisi lataushybridiä sähköautoksi…
 
Ja aiheeseen jatkoksi että itsekin hairahduin äskettäin vähän ajettuun kaasu-ocu3:een. Melko edullista menoa vrt. bensa kun nätisti ajellen maantieajossa pääsee 3 kg pintaan kulutuksessa. Hintaero pikalatureihin yllättävän pieni.

Mutku mutku saako kaasua 10 vuoden päästä yhtä helposti? Aivan sama, jos tänään ostaisi vastaavalla rangella ja käyttöominaisuuksilla varustetun sähköauton, se pudottaisi viidessä vuodessa arvoaan vähintään yhtä paljon kuin tuosta octaviasta joutui nyt köyhtymään. Paaliin vaan sitten… kokonaisfinanssit ratkaisee verottaja, mutta tuskinpa fossiilivaihtoehdot halvemmaksi tulisi.
 
Pitääpä pistää lanka seurantaan kun tuli ostettua perjantaina vm. 2020 kaasu golffi.

Ajossa ei erota ainakaan mitenkään bensavehkeestä, mutta eiköhän eron huomaa viimeistään kun käy tankkaamassa. :)

Laskin että noin 60€ säästää kuukaudessa polttoainekuluissa vrt. aikasempi auto.
 
Voi ajaa pelkällä bensalla ja ongelmia ei tule. Tehdasvalmisteisissa autoissa lienee ollut poikkeuksetta kaikissa autoissa myös bensatankki, mutta joskus 10-luvun loppupuolella esim. VAG:n autoissa tankki oli EU-säädösten vuoksi vain 9 litraa, joten sillä ei pitkää matkaa aja. Vähän vanhemmissa oli isompaa tankkia ja tankillisella pääsi autosta riippuen n. 500 km. Jälkiasenteisissa autoissa myöskään on tuskin bensatankkia poistettu, joten auto toimii bensalla siinä missä kaasullakin.

Itse asiassa liian harvoin bensalla ajaminen voi tuottaa ongelmia, eikä päinvastoin. Tehdasautoissa kun bensaa ei käytännössä välttämättä kulu juuri ollenkaan, jolloin bensa voi ehtiä vanhentua ja polttoaineensuuttimet karstaantua, jos niitä ei käytä. Vag:n vehkeissä tämä on aika tyypillinen ongelma, koska moni pyrkii maksimoimaan kaasulla ajamisen ja näin bensapuoli vikaantuu sen vähäisen käytön vuoksi. Bensalla ajaminen ei kaasupuolelle mitään ongelmia aiheuta.

Ahaa... tuo jälkimmäinen kappale saattaa selittää, miksi saman automallin kaasuversiot ovat käytettynä usein halvempia kuin vastaavat bensiinimoottoriset. Se on siis asia, joka provosoi alkuperäisen kysymykseni.

Käytännössä ainakaan uudemmissa tehdasvalmisteisissa kaasuautoissa valintaa ei käyttäjä voi tehdä, kaasulla mennään niin kauan kun sitä on. Konversioissa valintakytkin voi olla. Volvot käytännössä bensa-autoja, jotka muutetaan ns. jälkikäteen, niistä en tiedä.
Tämän taustalla on se, että kun pääasiallinen polttoaine on kaasu, kaikki päästötestaukset menee kaasulla. Ei tarvita hiukkasuodattimia jne. ilmanlaadun takia ja hiilipäästöt lasketaan (fossiili)kaasun perusteella. Tästä syystä myös se pieni bensatankki. Direktiivi tuskin määrää että kaasukäyttöisessä pitäisi olla täsmälleen 9l tankki. Mutta jos pääasiallinen polttoaine on kaasu ja päästöt lasketaan kaasun mukaan, niin ei ole kovin uskottavaa jos bensatankki olisi normaalikokoinen. Vähän kuin väittäisi lataushybridiä sähköautoksi…

Tuon luettuani tuntuu vieläkin oudommalta, ettei kaasuautojen suosio ole tämän suurempaa. Kun kerran kummallakin polttoaineella voi ajaa hinnan ja saatavuuden mukaan. Yksinkertaisemmat päästöjärjestelmätkin vielä.
 
Mutku mutku saako kaasua 10 vuoden päästä yhtä helposti? Aivan sama, jos tänään ostaisi vastaavalla rangella ja käyttöominaisuuksilla varustetun sähköauton, se pudottaisi viidessä vuodessa arvoaan vähintään yhtä paljon kuin tuosta octaviasta joutui nyt köyhtymään. Paaliin vaan sitten… kokonaisfinanssit ratkaisee verottaja, mutta tuskinpa fossiilivaihtoehdot halvemmaksi tulisi.
Kaasu on aika vahva vaihtoehto dieselin korvaajaksi raskaassa liikenteessä. Puhdasta tuotantoakin saadaan vedyn kautta lisää. Mutta niin kuin on nähty ei näissä aina se järkevin vaihtoehto voita. Potentiaalia kaasuverkoston laajenemiselle kuitenkin on, mutta en silti lataisi hirveitä odotuksia tämän varaan.
 
Käyttövoimavero ja tiheämpi huoltoväli syö hyötyä merkittävästi.

VW Passat B7:ssa käyttövoimavero on 200€/v. Esimerkiksi viime vuonna kun fossiilisten hinnat olivat jossain 2,5€/l hujakoilla, paikallinen kunnallinen jäteyhtiö myi biokaasua 1,60€/kg hinnalla, joka kääntynee n. 1,1€/l litrahinnaksi. Jo hyvin alhaisella kilometrisuoritteella käyttövoimaverosta johtunut erotus oli kuitattu. Nyt Gasum myy biokaasua 1,70€/kg hintaan ja muilla toimijoilla hinta voi olla alimmillaan 1,38€/kg. Jos autoon tulee yhtään kilometrejä, niin käyttövoimaveron vuoksi sitä ei kannata hylätä.

Huoltoväli on kaasuautoissa tiheämpi ja VAG:n kulkupeleissä se on 1v. tai 15 tkm. Käytännössä tämä on kuitenkin useimmiten öljyhuolto, jonka varsinkin vanhempiin autoihin kyllä teettää varsin edullisesti monimerkkikorjaamolla, jos ei halua itse tehdä. Lähestulkoon kaikki muut huollot toteutuvat bensamallien kanssa samalla ohjelmalla. Ainoa extra on kahden vuoden välein tehtävä visuaalinen kaasujärjestelmän läpikäynti, joka merkkarillakin maksaa alle 100€.

VAG:n tehdasautoissa tosiaan ei ole mahdollista valita, ajaako kaasulla vai bensalla, vaan auto menee aina kaasulla kun kaasua tankista löytyy. Tämän vuoksi bensalla tulee moni ajaneeksi liian vähän. Itse olen omassa passatissani kiertänyt tätä ottamalla konehuoneesta kaasupuolen sulakkeen ajoittain irti ja pakottanut auton kulkemaan bensalla, jotta bensa tulisi joskus uusituksi ja sen puolen polttoainejärjestelmä ei vikaannu. Näin tekemällä välttää kalliit suutin- ja polttoainepumppuremontit. Vaatii sen verran viitseliäisyyttä, että vaikka 3kk välein ajaa muutama kymmenen kilometria bensalla.

Olen nyt ajanut jo reilu viisi vuotta kaasuautolla, eikä pahaa sanottavaa ole ollut. Lisäksi käytettyjen markkinoilla ovat kaasuautot hankintahinnaltaan todella merkittävästi sähköautoja edullisemmat, joten jos ei halua, niin autoon ei ole pakko sitoa myöskään paljon pääomaa. Eikä tarvitse tuskailla jälleenmyyntiarvon kanssa.

Kaasutankkausasemia tuskin enää tulee kovin isolla syötöllä lisää, mutta mitään indikaatiota nykyisten asemien sulkemisesta ei vielä ole ollut. Ehkä joku yksittäinen vanhempi asema on sulkeutunut. Isompi harmi on se, että kaasujakelu vakiintunee nyt niille alueille, missä sitä on ennestään. Tämä luontaisesti sitten rajoittaa kaasuauton hankintamahdollisuuksia niissä paikoissa, missä lähin asema on turhan kaukana. Mutta kaikissa niissä paikoissa, missä asema on lähettyvillä, se tuskin nyt ihan vuoden parin sisällä sulkeutuu. Itse en ainakaan jaksa asialla stressata.
 
Itsellä myös n. 5 vuotta kaasuautoilua takana Opelilla ja siinä on kyllä myös ollut matalat käyttökulut tuona aikana. Opelilla edes öljynvaihtoväli ei ole lyhyempi vaan 30tkm/vuosi on ohjekirjan vaihtoväli kuten vastaavassa bensamallissa (joissakin bensoissa 20tkm).

Noista asemistakin vielä, että kyllä niitä aina välillä tulee uusia. Nyt on meneillään erittäin tarpeellinen Keminmaan asema rakentaminen ja yksityisiä asemia tulee aina vaihtelevin välein uusiin paikkoihin.

Jos kotikaupungissa tai kotikaupungin lähistöllä on kaasuasema, niin en näe mitään syytä miksei hankkisi kaasuautoa, jos löytyy sopiva omaan tarpeeseen.
 
Kuinka moni on "Vahingossa" tuonut ulkomailta LPG -vehkeen vaikka Suomessa käytännössä puhutaan CNG -laitteista kun "kaasuautoillaan"? Törmäsin kautta rantain tällaiseen tapaukseen jossa auto oli ostettu ulkomailta, maksettukin mutta ei tosin vielä noudettu kun ostaja hoksasi virheensä. Onko yleistäkin?
 
Kuinka moni on "Vahingossa" tuonut ulkomailta LPG -vehkeen vaikka Suomessa käytännössä puhutaan CNG -laitteista kun "kaasuautoillaan"? Törmäsin kautta rantain tällaiseen tapaukseen jossa auto oli ostettu ulkomailta, maksettukin mutta ei tosin vielä noudettu kun ostaja hoksasi virheensä. Onko yleistäkin?
Kyllähän noita joskus on esim nettiautossa ollut myynnissä.

Periaatteessa mikään ei kiellä ajamasta nestekaasuautolla, mutta niissä pitää maksaa se päiväkohtainen polttoainemaksu, joka on ihan järjetön.
 
Itse asiassa liian harvoin bensalla ajaminen voi tuottaa ongelmia, eikä päinvastoin. Tehdasautoissa kun bensaa ei käytännössä välttämättä kulu juuri ollenkaan, jolloin bensa voi ehtiä vanhentua ja polttoaineensuuttimet karstaantua, jos niitä ei käytä. Vag:n vehkeissä tämä on aika tyypillinen ongelma, koska moni pyrkii maksimoimaan kaasulla ajamisen ja näin bensapuoli vikaantuu sen vähäisen käytön vuoksi. Bensalla ajaminen ei kaasupuolelle mitään ongelmia aiheuta.
Joka kaasutankkauksen jälkeen vagit (ainakin 1.5 TGIt) käyvät kolmisen minuuttia pelkällä bensalla kun kaasujärjestelmä tarkastaa kaasun laadun (keskieuroopassa myydään myös korkeamman hiilidioksidipitoisuuden kaasua). Koska SEATissa tuo bensatankin varoitusvalo syttyy kun tankista on huvennut 9 L -> 7,5 L, laitan n. 4 kk välein muutaman litran lisää ysikasia säiliöön ja 98:lle neste lupaa 12 kk säilyvyyden.
 
Onko kukaan törmännyt ongelmaan, meillä TGI Golf 2018 (~90tkm.), jotta kaasu ei lähde päälle ollenkaan?
Kyse ei ole tästä moottorin lämpiämisen "perinteisestä viiveestä" , vaan kaasukäyttö ei aktivoidu ollenkaan. Juu, varmaan huoltoon suunnataan, mutta mikä lienisi diagnoosi / kustannusarvio jos jollakin on kokemuksia.
 
Onko kukaan törmännyt ongelmaan, meillä TGI Golf 2018 (~90tkm.), jotta kaasu ei lähde päälle ollenkaan?
Kyse ei ole tästä moottorin lämpiämisen "perinteisestä viiveestä" , vaan kaasukäyttö ei aktivoidu ollenkaan. Juu, varmaan huoltoon suunnataan, mutta mikä lienisi diagnoosi / kustannusarvio jos jollakin on kokemuksia.

Tuohon tilanteeseen voidaan päätyä monesta eri syystä, joten näillä lähtötiedoilla hyvin hankala antaa diagnoosia ja kustannusarviota. Jos autossa on varmasti kaasua ja mittari ei näytä nollaa, niin ongelma ei luultavasti silloin ole pullojen keloissa, joiden elinikä vaihtelee ja on aika tyypillinen ongelmien aiheuttaja. Esimerkiksi omassa Passatissani kuulen melko hyvin, kun esim. tankkauksen jälkeen hetken ajettuani kuuluu vaimea naksahdus ja kaasunsyöttö kytkeytyy päälle. Eli joku impulssi sieltä lähtee, milloin kaasupuoli lähtee päälle. Sama efekti on kovemmilla pakkasilla kylmästartissa.
 
Tuohon tilanteeseen voidaan päätyä monesta eri syystä, joten näillä lähtötiedoilla hyvin hankala antaa diagnoosia ja kustannusarviota. Jos autossa on varmasti kaasua ja mittari ei näytä nollaa, niin ongelma ei luultavasti silloin ole pullojen keloissa, joiden elinikä vaihtelee ja on aika tyypillinen ongelmien aiheuttaja. Esimerkiksi omassa Passatissani kuulen melko hyvin, kun esim. tankkauksen jälkeen hetken ajettuani kuuluu vaimea naksahdus ja kaasunsyöttö kytkeytyy päälle. Eli joku impulssi sieltä lähtee, milloin kaasupuoli lähtee päälle. Sama efekti on kovemmilla pakkasilla kylmästartissa.
Kiitti vastauksesta ja kommentista! Juu allekirjoitan tuon saman "naksahduksen" aktivoituessa, mutta tätä ei vaikuttaisi nyt tapahtuvan. Joten ihan kauhiasti en tästä osaa sanoa enempää, kaasua on säiliössä, mutta ei vaikuttaisi pääsevän käyttöön asti.
 
Pitäisi harrastevehkeiden kuskaamiseksi hankkia paku kakkosautoksi, rupesi tuo Transporter T5 kaasu/bensa kiinnostelemaan kun kaasuasemia on tässä aivan naapurissa parikin kappaletta. Onkohan kellään kokemuksia, onko millään tavalla järkevä laitos?
 
Vähissä varmaan on ottajat ainakin siinä kohtaa kun myyt. Diesel on tuollaisella isolla möhköllä niin paljon polttoainepihimpi etten itse edes miettisi mitään kaasuvehkeitä.
 
Mitä ole netissä kuullut konvertoiduista vehkeistä niin kulutus on aika kovaa kun vertaa tehdaspeleihin. Toki ihan 1:1 vertailua harvemmin näkee. VAG-konsernin autot menee matalalla 4kg/100km, harvemmin näkee kovertoitua joka menisi alle 5kg/100km seka-ajossa, se on kuitenkin 25% ero jo. Varmaan vaikuttaa myös se, että kovertoidut on aika vanhoja autoja, joissa kulutus on muutenkin suurempaa.
 
T5 on kai tehdaspeli, ilmeisesti 2l vapari? Caddya myyty samalla tekniikalla paljon, joten niistä löytyy kokemuksia enemmän? Varmaan suht rauhallinen kulkija, mutta toisaalta aika yksinkertainen tekniikka vrt. Tdit:t… Kyllä noita kaasuasemilla on tullut vastaan. Lienevät pitkälti ruotsintuonteja.

Uudempia T6(?) saanut myös 2 litran turboversiona.
 
Ei kauheasti varmempaa laitetta enää ole nykypäivänä tarjolla kuin tuo vag konsernin 2.0tdi cr kone. Joo varmaan jotain w124 200d vehkeitä on jotka kestää enemmän, mutta niistä ei tämän päivän kontekstissa voi puhua. Väitän että nuo kaasuvehkeet on vikaherkempiä, mutta joku voi tulla faktan kanssa todistamaan luuloni vääräksi.
 
Ei kauheasti varmempaa laitetta enää ole nykypäivänä tarjolla kuin tuo vag konsernin 2.0tdi cr kone. Joo varmaan jotain w124 200d vehkeitä on jotka kestää enemmän, mutta niistä ei tämän päivän kontekstissa voi puhua. Väitän että nuo kaasuvehkeet on vikaherkempiä, mutta joku voi tulla faktan kanssa todistamaan luuloni vääräksi.
Tällaiset vertailut on aika hankalia, mitä faktaa voi esittää puoleen tai toiseen? Mikä kaasuvehkeessä hajoaa? Pulloventtiilit, paineenalennin? Tuommoinen mpi-vapari on käsittääkseni teknisesti aika ysäriä ilman mitään hienouksia kuten turboa, korkeapainesuuttimia tai pumppuja, monimutkaisia egriä tai hiukkaussuodattimia.
 
T5 on kai tehdaspeli, ilmeisesti 2l vapari? Caddya myyty samalla tekniikalla paljon, joten niistä löytyy kokemuksia enemmän? Varmaan suht rauhallinen kulkija, mutta toisaalta aika yksinkertainen tekniikka vrt. Tdit:t… Kyllä noita kaasuasemilla on tullut vastaan. Lienevät pitkälti ruotsintuonteja.

Uudempia T6(?) saanut myös 2 litran turboversiona.

Jep 2L vapari. Tuo olikin hyvä tärppi katsella Caddyjen arvosteluita ja kokemuksia, Transportereista ei juuri mitään löydy
 
Tällaiset vertailut on aika hankalia, mitä faktaa voi esittää puoleen tai toiseen? Mikä kaasuvehkeessä hajoaa? Pulloventtiilit, paineenalennin? Tuommoinen mpi-vapari on käsittääkseni teknisesti aika ysäriä ilman mitään hienouksia kuten turboa, korkeapainesuuttimia tai pumppuja, monimutkaisia egriä tai hiukkaussuodattimia.
Vanhoissa bifuel Volvoissa taisi olla paineensäädin ja askelmoottorin juotokset (?) ne murheenkryynit, volkkareista en tiedä.
 
Vanhoissa bifuel Volvoissa taisi olla paineensäädin ja askelmoottorin juotokset (?) ne murheenkryynit, volkkareista en tiedä.

Volkkarin järjestelmät ovat tyypillisesti olleet aika yksinkertaisia. Käytännössä isossa kuvassa ero bensasisarukseen on, että rinnalla on toinen polttoainejärjestelmä. Sytytys on yhteinen. Pulloista voi mennä venttiilien käämit, paineenalennin saattaa alkaa vuotaa ja joskus suutinvikoja voi tulla. Melkeinpä siinä kaikki. Toki esim. imuvuodot ovat kaasulle myrkkyä ja pienetkin vuodot aiheuttavat herkästi vikavaloja. Ja TSI koneet on kaksoisahdettuja, joista se mekaanisen ahtimen ja vesipumpun yhdistelmä voi hajota.
 

Nyt siis Saariselänkin reissun saa tehtyä kaasun voimin, ainakin melkein. Siinä alkaa olla sitten Kainuuta lukuunottamatta kaasuinfraa koko maassa.

Tampereella käynnistetään tuotantolaitos e-metaanillle eli toinen mahdollisuus hiilineutraaliin kaasunlähteeseen. En tiedä, voiko tuo laitos toimia myös "sähköakkuna" eli e-metaani voidaan myös sitten hajottaa takaisin vedeksi ja hiilidioksidiksi esim. tyynellä ilmalla.
 
Mitä kannattaa ottaa huomioon, jos olisi harkinnassa vag-konsernin kaasuauto. Vaihtoehtoja Esim. Skoda Scala 1.0 TGI ja Seat Leon 1.5 TGI. Budjetti 12-15k ja noita esimerkkejä on saatavilla tuonne 12k pintaan vähän ajettuina.

Ilmeisesti näissä uudemmissa on kaikissa tuo säälittävän pieni 9l bensatankki, mutta sen kanssa pärjännee kun ei tässä lapissa asuta tms. Nuo mainitut esimerkit on saatavilla manuaalilaatikolla, mutta 1.5 kone taitaa useammin olla paritettu DSG:n kanssa. Sinänsä ei ole väliä, mutta kyllähän DSG:n kanssa aina pieni pelko takaraivossa on, että mitä tällä kertaa hajoaa.
 
Scalaan ei käsittääkseni saanut koukkua, eikä varmaan saa jälkiasennettunakaan. Viimeisin Leon sama. Jos on relevantti asia niin kannattaa olla tarkkana kun tutkii speksejä. Myös kontin pohja korkeammalla, eli ns. ylä-asennossa jos normaalissa säädettävä välipohja. Jos tarvitsee paljon tilaa niin farkut parempi vaihtoehto. Golfeja löytyy manuaaleina, mutta en pelkäisi vähänajettua dsg:tä. Itse en pelännyt. Toki manuaalit on halpoja ja se voi olla hankinnan pointti myös. 1.0 varmaan vähän rauhallisempi peli ajella ja tankkausväli oletettavasti lyhyempi.
Jos normireittien varrelle osuu kaasuasema niin ei mitään ongelmaa pienestä bensatankista, tai ainakaan itselleni ei ole ollut pks-savo plus työreissut ympäriinsä. Ehkä kerran tai kaksi loppunut kaasu ”kesken” matkan, pieni ennakointi tulee luonnostaan. Vähän kuin sähköauto, johon tulisi kuitenkin 150 km lisää rangea kun varsinainen akku tyhjä.
 
Huolloista varmaan huomioitava että ainakin 1.5 on tulppien vaihto yms. muistaakseni ns 60t huollossa, joka voi olla aikaperusteinen myös. Eli tosi vähän ajetulla tulee aikaisemmin. Vuorotellen isompi huolto/öljynvaihtohuolto, mutta väli se 15 tkm. Toki yksi huolto sinnetänne on pieni juttu kokonaiskustannuksissa kun sijoitus on isohko ja käyttöaika toivottavasti pitkä. Kaasuvehkeitten tarkastus parin vuoden välein, mutta ei ole kallis ja onnistuu myös ei-merkkiliikkeissä.
 
Scalaan ei käsittääkseni saanut koukkua, eikä varmaan saa jälkiasennettunakaan. Viimeisin Leon sama. Jos on relevantti asia niin kannattaa olla tarkkana kun tutkii speksejä. Myös kontin pohja korkeammalla, eli ns. ylä-asennossa jos normaalissa säädettävä välipohja. Jos tarvitsee paljon tilaa niin farkut parempi vaihtoehto. Golfeja löytyy manuaaleina, mutta en pelkäisi vähänajettua dsg:tä. Itse en pelännyt. Toki manuaalit on halpoja ja se voi olla hankinnan pointti myös. 1.0 varmaan vähän rauhallisempi peli ajella ja tankkausväli oletettavasti lyhyempi.
Jos normireittien varrelle osuu kaasuasema niin ei mitään ongelmaa pienestä bensatankista, tai ainakaan itselleni ei ole ollut pks-savo plus työreissut ympäriinsä. Ehkä kerran tai kaksi loppunut kaasu ”kesken” matkan, pieni ennakointi tulee luonnostaan. Vähän kuin sähköauto, johon tulisi kuitenkin 150 km lisää rangea kun varsinainen akku tyhjä.
Huolloista varmaan huomioitava että ainakin 1.5 on tulppien vaihto yms. muistaakseni ns 60t huollossa, joka voi olla aikaperusteinen myös. Eli tosi vähän ajetulla tulee aikaisemmin. Vuorotellen isompi huolto/öljynvaihtohuolto, mutta väli se 15 tkm. Toki yksi huolto sinnetänne on pieni juttu kokonaiskustannuksissa kun sijoitus on isohko ja käyttöaika toivottavasti pitkä. Kaasuvehkeitten tarkastus parin vuoden välein, mutta ei ole kallis ja onnistuu myös ei-merkkiliikkeissä.

Kiitos vastauksista.

Pitää kyllä ehdottomasti päästä koeajamaan vastaavilla moottoreilla olevia yksilöitä ennen hankintaa. Tuo 90hp on ilmeisesti 160Nm 1800-3800rpm, kun tehokkaampi 1.5 kone olisi 200Nm about samoilla kierroksilla.

Tilat tuskin muodostuu ongelmaksi, pärjätty nytkin ihan ok Fabian kokoluokalla. Asun etelä-tampereella joten lähin tankkauspiste Ikean takana on vain muutamia kilometrejä ja se on uusi, juuri rakennettu.

Vetokoukussa ei välttämättä tarvitse olla vetomassaa lainkaan, pääasiallinen käyttö on polkupyörien kuljetus eikä kärryn veto, vaikka olisihan se nice to have sinänsä.

Pitäisi muuten vielä se jaksaa selvitellä ja lueskella, että onko maakaasuautojen verokohtelussa tiedossa mitään radikaalia muutosta. Kyseessähän on ilmeisesti niin pienen piirin harrastus että taloudellista merkitystä ei juuri ole. (tämä on sekä hyöty että haitta, eli verot voi muuttua sekä sen takia, että kun joukko on niin pieni niin ei haittaa tai olla muuttumatta koska joukko on niin pieni keneen vaikuttaa)
 
Ei ole kokemusta pienemmästä koneesta, 1.5 kiihtyvyys on ihan riittävä maantiellä 120 vauhtiin asti. Eli ohi pääsee hyvin vaikka koeajoissa muistetaan aina todeta että tehoa vähemmän vrt. bensa. Litraisesta ei ole kokemusta, mutta kuulemma hitaampi. Tosin kasarilla vastaavat suoritusarvot oli 1.8-2.0 perheautoissa ja niilläkin selvittiin…
Koukku voi olla mahdoton jos kaasuscalaan ei ole sitä tehtaalta saanut. Jos perän rakenne tankkien takia erilainen. Esim. Octaviassa ei _kai_ teknistä eroa vaikka vetomassa voikin jollain varustekombinaatiolla olla nolla, mutuilisin. Kattoteline on varmaan mahdollisuus myös.

Kaasua menee raskaaseen liikenteeseen ja busseihin ja pienillä paikkakunnilla biokaasu on usein paikallisten energiayhtiöiden puuhia. Eli siltarumpupolitiikan ja päästövähennystavoitteiden takia nuo on tuskin ekana kateusverotettuja kohteita. Esim. paikallisliikenne voi olla kilpailutettu niin että pitää olla vähäpäästöisiä busseja, ei liene kenenkään intressi sotkea noita. Yksityisten kaasuautojen määrä ei hirveästi kasva, niin menee varmaan verottajan näkökulmasta marginaaleissa.
Sinänsä jos huomioi alhaiset kulut vrt. muut energiamuodot, niin ainahan veroja voi nostaa. Poliittinen päätös kuitenkin, joten luulisi että (persujen yms.) tähtäimessä on ensin cityliberaalien Teslat…
 
Mää olen nyt ajellut 2019 lähtien ja 100tkm B7 Passatilla, jossa 1.4 ketju TSI ja kyljessä DQ200 DSG. Näitähän silloin aikanaan kovasti varoiteltiin, ettei kannata ostaa (ainakaan perus bensana), mutta oman kokemuksen perusteella ei mitään ihmeempää sanottavaa. Ketju on alkuperäinen ja toleranssissa, laatikkoon uusittiin 280tkm kohdalla kytkin ja vauhtipyörä.

Jos kilometrejä tulee vuodessa yhtään reilummin, niin aika paljon saa verotus muuttua, ennen kuin ollaan missään bensan tai dieselin käyttökustannuksissa. Käyttövoimavero omassa autossa 200e/v ja kaasun kilohinta Jyväskylässä n. 1,7e/kg, joka taitaa olla jotain 1,10e/l jos niin haluaa miettiä.

Tulihan se käyttövoimavero joskus 2013, kun kaasuautot olivat vielä enemmän marginaalissa, mutta sen jälkeen ei käsittääkseni radikaaleja kansallisia muutoksia ole tullut. EU:n politiikan vuoksi uusia kaasuautoja ei enää markkinoille valmisteta, mutta ainakin VAG:n tekniikka sen verran läheistä tekoa perinteisten mallien kanssa, että tuskin ihan lähiaikoina tulee haasteita varaosien kanssa. Käytännössä se kaasupuoli on pitkälti rakennettu bensatekniikan rinnalle. Jotkut tykkäävät huudella, että kaasuautojen jälleenmyyntiarvo putoaa kuin kivi näistä tuotannon lopettamisten vuoksi, mutta niin ei ole käynyt. Vähintään riittävän moni kokee pelkästään käyttöarvon halpoine polttoainekustannuksineen niin järkeväksi, ettei nettiautossa ole näkynyt isompaa kaasuautojen alennusmyyntiä. Päin vastoin kysyntää tuntuu riittävän, kun monen mallin saa sellaisella budjetilla, missä ei vielä ole lainkaan relevantteja sähköisiä vaihtoehtoja tarjolla. Isoin rajoite varmasti monelle on tankkausaseman läheisyys.
 
Mitä kannattaa ottaa huomioon, jos olisi harkinnassa vag-konsernin kaasuauto. Vaihtoehtoja Esim. Skoda Scala 1.0 TGI ja Seat Leon 1.5 TGI. Budjetti 12-15k ja noita esimerkkejä on saatavilla tuonne 12k pintaan vähän ajettuina.

Ilmeisesti näissä uudemmissa on kaikissa tuo säälittävän pieni 9l bensatankki, mutta sen kanssa pärjännee kun ei tässä lapissa asuta tms. Nuo mainitut esimerkit on saatavilla manuaalilaatikolla, mutta 1.5 kone taitaa useammin olla paritettu DSG:n kanssa. Sinänsä ei ole väliä, mutta kyllähän DSG:n kanssa aina pieni pelko takaraivossa on, että mitä tällä kertaa hajoaa.
Vuosi tulee kohta 1.5 Leon TGI:n kanssa, niitä löytyy myös manuaalina mutta DSG yleisempi. Seateissa 5 v / 100 tkm tehdastakuu eli saatat tuurilla saada vielä takuullisen mallin. 1.5 TGI:n kanssa on kolmosversio tuosta DQ200:sta ja suurimmat ongelmathan olivat sen ykkösversion kanssa. Kytkin on kulutusosa ja näitä mekatroniikan korjauspajojakin löytyy eri hintaluokissa.

Huolloista tosiaan öljyt 15 tkm välein ja tarkastushuolto kerran vuodessa, ja tosiaan se kaasulaitteiston tarkastus ei montaa kymppiä maksa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 289
Viestejä
4 534 199
Jäsenet
74 780
Uusin jäsen
je55e

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom